Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on pettynyt valtiovarainministeri Petteri Orpon budjettiesitykseen ja vaatii loppua koulutuksen tasa-arvon romuttamiselle. Karin mukaan hallituksen on pienten karkkirahojen sijaan korjattava itse tekemänsä virheet.

“Kun on ensin leikannut vesurilla, on vaikea paikata muumilaastarilla. Ministeri Orpon budjettiesitys oli jälleen uusi pettymys lasten tasa-arvoisille mahdollisuuksille. Suomalainen koulutus on pyrkinyt tasoittamaan lasten taustoista johtuvia eroja. Nyt suunta on toinen. Hallitus on lisännyt myös varhaiskasvatuksen alueellista eriarvoisuutta lopettamalla tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden ja kasvattamalla ryhmäkokoja. Nyt tätä itse tehtyä haavaa paikataan ‘haasteellisten alueiden’ tuella. Ensin pitäisi korjata se, jonka on itse rikkonut”, Kari sanoo.

Kari muistuttaa, ettei kokoomuksen harjoittama varhaiskasvatuksen hehkuttaminen riitä. Yhtäkään varhaiskasvatukseen kohdistettua heikennystä ei budjettiriihessä peruttu. Näistä leikkauksista ovat kärsineet juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset.

“Köyhyyteen on puututtava. Ministeri Orpo väittää vähentävänsä eriarvoisuutta 30 miljoonalla eurolla, vaikka leikkaa ensi vuonna indeksijäädytyksillä köyhiltä ihmisiltä 300 miljoonaa euroa lisää. Samalla kokoomus on myöntämässä satojen miljoonien eurojen verohelpotuksia parempiosaisille. Näin ei torjuta eriarvoisuutta, näin sitä lisätään”, Kari sanoo.

Kari muistuttaa, että Suomen johtava koulutusleikkaajapuolue kokoomus yrittää vaalien lähestyessä kaikin tavoin väittää massiivisia koulutusleikkauksiaan ja eriarvoistavaa politiikkaansa koulutuksen kehittämiseksi.

“Kokoomus toivoo, että ihmiset unohtaisivat puolueen pettämän koulutuslupauksen. Mutta leikkausten takia ammatillisista oppilaitoksista irtisanotut 1 600 opettajaa eivät varmasti unohda. Eivätkä ne tuhannet työttömyydestä kärsivät perheet, joiden lapsilta vietiin tasa-arvoinen oikeus päivähoitoon. Kauniit puheet kasvatuksen ja koulutuksen merkityksestä eivät riitä, kun tehdyn politiikan jäljet ovat näin karut”, Kari sanoo.

Vihreät ovat vaatineet tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden palauttamista, ryhmäkokojen pienentämistä, esiopetuksen aikaistamista vuodella ja varhaiskasvatuksen maksuttomuutta kolmivuotiaista ylöspäin.

“Vaikuttaa siltä, että parasta mitä koulutuksen tasa-arvolle voi tehdä, on pitää kokoomus kaukana koulutuspolitiikasta”, Kari sanoo.

Vihreiden kansanedustaja Emma Karin mukaan polttavan kuuman kesän metsäpalot ja sinilevät ovat varoitus hallitukselle ilmastonmuutoksen todellisuudesta. Kari toivoo Sipilän hallituksen viimein heräävän siihen, ettei kenelläkään ole varaa olla ilmastonmuutoksen vapaamatkustaja. Kari vaatii Sipilän hallitusta karsimaan rajusti ilmastolle haitallisia yritystukia.

”Kesän ääri-ilmiöt ovat osoittaneet, ettei meillä ole enää varaa viivytellä ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Tutkijat ovat toistuvasti kritisoineet hallituksen ilmastopolitiikkaa, joka on nojannut metsien hakkaamisen ja saastutustukien lisäämiseen. On surullista, että hallitus on keskittynyt kuuntelemaan teollisuuden lobbareita mieluummin kuin ilmastotutkijoiden varoituksia. Toivottavasti kesä on saanut hallituksen heräämään. Vapaamatkustajuuteen ei ole enää varaa”, Kari sanoo.

Kari istui vihreiden edustajana parlamentaarisessa yritystukityöryhmässä, joka ei vastoin vihreiden esityksiä kyennyt leikkaamaan euroakaan ympäristölle haitallisista tuista. Yritystukia myönnetään laskutavasta riippuen 4–8 miljardin euron edestä ja näistä isoa osaa pidetään hyödyttöminä tai jopa haitallisina. Tukia on lisätty tällä hallituskaudella.

”Tämä hallitus on vesittänyt ilmastonmuutoksen torjuntaa ottamalla käyttöön uuden päästökauppatuen raskaalle teollisuudelle. Tuki tulee välittömästi lakkauttaa ilmastolle haitallisena. Se vie viimeisetkin kannusteet teollisuudelta uudistua vähähiilisemmäksi. Lisäksi hallitus on alentanut kaivosten ja turpeen verotusta, jotka ovat molemmat niin luonnon kuin ilmaston kannalta käsittämättömiä päätöksiä”, Kari sanoo.

Kari vaatiikin hallitusta heti kesän jälkeen lopettamaan viivyttelyn ilmastolle haitallisten tukien karsimisessa.  Näitä rahoja on kohdennettava tutkimukseen, koulutukseen ja ilmastotyöhön.

”Sipilän hallitus on pystynyt leikkaamaan koulutuksesta ja kaikkein köyhimmiltä ihmisiltä ilman työryhmiä tai sen syvällisempiä selvityksiä. Sen sijaan ilmastolle haitallisiin yritystukiin hallitus ei ole kyennyt koskemaan, vaan se on jopa lisännyt haitallisia tukia! Tällaiseen politiikkaan meillä ei ole enää varaan. Jos tämä kesä ei saa keskustaa ja kokoomusta heräämään, niin ei mikään”, Kari sanoo

Kesä on jälleen tuonut ympäristökriisit ihmisten tietoisuuteen. Suomalaisten lihankulutus kasvaa edelleen, vaikka tietoisuus eläinperäisen tuotannon haitoista on lisääntynyt ja kasvisruokien suosio kasvanut. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari toivoo Suomen ottavan tavoitteekseen kasvisruuan edistämisen ja nousevan kasvisruuan kärkimaaksi.

“Itämeren tila, metsäpalot ja helleaalto ovat herättäneet ihmiset pohtimaan vastuutamme ympäristöstä. Jatkuvan lihankulutuksen kasvamisen ongelmat on vihdoin myönnettävä. Ilmastovaikutusten vähentämisessä on pystytty tekemään monella sektorilla paljon, mutta ruoantuotannossa ei ole samaa edistystä. Suomen pitäisi olla edelläkävijä siinä, miten ruokapolitiikka nähdään osana ympäristöpolitiikkaa”, Kari sanoo.

Tutkimusten mukaan ruoantuotanto aiheuttaa jopa 60 prosenttia suomalaisen keskimääräisestä Itämeri-jalanjäljestä ja ruoantuotannon on arvioitu aiheuttavan noin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä. Suurimmat hiili- ja itämerijalanjäljet ruuantuotannossa ovat lihantuotannolla.

“Suomesta voi tulla kestävän tuotannon ja kasvisruuan kärkimaa. Yhteiskunnan tehtävä on tukea vastuullista toimintaa. Suomen on suunnattava tukia kasvisperäisen tuotannon osuuden kasvattamiseen. Samalla kasvisruokaa on selkeästi suosittava julkisissa hankinnoissa. Kasvisruuan osuuden kasvattaminen on järkevää niin terveydellisistä kuin ympäristösyistä”, Kari sanoo.

Kari muistuttaa, että myös uusi eläinsuojelulaki on tulossa eduskuntaan näillä näkyminen heti kesän jälkeen. Kari näkee tämän yhtenä mahdollisuutena olla eettisen tuotannon edelläkävijä.

“Kysymys ei ole siitä, että kaikkien pitäisi ryhtyä kasvissyöjiksi. Kysymys on siitä, että ihmisten kannattaa syödä vähemmän, laadukkaampaa ja eettisempää lihaa ja lisätä kasvisperäisen ruuan syöntiä. Maailman markkinoilla pärjäävät nyt edelläkävijät. Siksi myös yrityksiä on kannustettava kasvispohjaisten tuotteiden kehittämiseen. Nyhtökaura ja Härkis ovat hienoja esimerkkejä suomalaisten yritysten innovaatioista”, Kari sanoo.

Kari toivoo myös toimia sen eteen, että lihantuontia voitaisiin rajoittaa maista, joiden eläinsuojeluvaatimukset eivät vastaa Suomen vaatimuksia.

“Jos me haluamme pysäyttää ympäristökatastrofin, meidän on katsottava myös lautasellemme. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, Itämeren pelastamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen estämiseksi vaaditaan muutoksia myös ruokapolitiikkaan. Me emme voi syödä tätä maailmaa”, Kari sanoo.

Suomessa nostetaan tänä kesänä ennätysmäärä turvetta. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii Sipilän hallitusta pysäyttämään turvevimman ja lopettamaan turpeen energiakäytön. Kari kysyi aiheesta ympäristöministeri Tiilikaiselta kesän alussa.

“Ennätyksellinen turvekesä on surullinen uutinen sekä Suomen luonnolle että ilmastolle. On sekopäistä, että poikkeuksellisen helleaallon vuoksi voimme nostaa ennätysmäärän turvetta, jonka poltto entisestään kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Suomen on torjuttava ilmastonmuutosta ja luovuttava turpeen energiakäytöstä viivyttelemättä”, Kari sanoo.

Turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat kivihiilen luokkaa. Turpeesta luopumisen sijaan Sipilän hallitus on kasvattanut turpeen käytön tukia alentamalla turpeen verotusta.

“Samaan aikaan kun hallitus on päättänyt lopettaa kivihiilen käytön vuoteen 2029 mennessä, se edistää turpeen käyttöä. Ilmaston kannalta on järjetöntä, jos korvataan yhtä fossiilista polttoainetta toisella fossiilisella. Siksi kysyin kesäkuussa ympäristöministeri Tiilikaiselta, mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtymässä turpeen energiakäytön lopettamiseksi. Sain vastaukseksi pelkää turpeen käytön puolustelua. Mitään ei aiota tehdä”, Kari toteaa.

Kari muistuttaa, että Pohjoismaiden suolintulajien kannat ovat pienentyneet kolmanneksen lyhyessä ajassa ja huonoin tilanne on juuri Suomessa. Syynä suolintujen kantojen pienenemiseen on luonnontilaisten soiden väheneminen.

“Ihmiskunnan kaksi suurinta haastetta ovat ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kuudennen sukupuuttoaallon pysäyttäminen. Jos jatkamme turpeenkäyttöä nykyiseen tapaan, olemme osa ongelmaa, emme sen ratkaisua”, Emma Kari sanoo.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on huolissaan kaivosteollisuuden rynnistyksestä luontoarvoiltaan herkille alueille. Kari vaatii kaivoslakiin pikaista uudistusta.

“Me päättäjät emme voi seurata hiljaa vieressä, mitä esimerkiksi Kuusamon Juomasuolla, Heinäveden Kermajärvellä tai Sodankylän Viiankiaavalla on tapahtumassa. Suomen nykyinen kaivoslaki ei huomioi luontoa, ympäristöä eikä paikallisia asukkaita, vaan palvelee ensisijaisesti kaivosfirmojen intressejä”, Kari sanoo.

Suomessa kaivosten toimintaa tuetaan vuosittain alemmilla verokannoilla, mikä pienentää kaivosteollisuuden sähkölaskua. Verohelpotusten sijaan Kari vaatii louhitun aineksen määrään perustuvan louhintaveron käyttöönottoa.

“Nykyisin kaivosjätit vievät voitot ja jättävät ympäristöongelmat meille. Sipilän hallitus päätti heti kautensa alussa tukea kaivosfirmoja myöntämällä niille lähes 20 miljoonalla eurolla verohelpotuksia. Verohelpotusten sijaan on otettava käyttöön louhintavero. Näillä rahoilla voitaisiin kompensoida luonnonsuojeluun tehtyjä massiivisia leikkauksia”, Kari toteaa.

Asiantuntijat ovat kritisoineet Suomen kaivoslakia siitä, että Suomi luovuttaa uusiutumattomat luonnonvaransa ulkomaille verrokkimaita helpommin. Kyseessä ovat suomalaisten yhteiset uusiutumattomat luonnonvarat.

“Kestävälle kaivostoiminnalle on oltava tilaa. Meidän on kuitenkin luovuttava “Löytäjä saa pitää” -logiikasta, jonka mukaan mineraalivarat kuuluvat sille, joka varaa alueen ensimmäisenä itselleen. Ei ole oikein, että ylikansalliset kaivosfirmat voivat marssia paikallisten vastustuksen yli tai ohittaa demokraattisia päätöksentekoelimiä. Kuntien ja alkuperäiskansojen päätösvaltaa omiin alueisiinsa on lisättävä”, Kari sanoo.

Kari muistuttaa, että kaivoshankkeet ovat aina riski lähialueen ympäristölle ja vesistölle.

“Malmien etsintä luonnonsuojelualueilta tulee yksiselitteisesti kieltää”, Kari sanoo.

Myrkylliset levälautat saapuivat helteiden myötä ja aiheuttavat haittaa luonnossa liikkujille sekä vesistöille. Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaatii hallitusta vihdoin uudistamaan maatalouden tukijärjestelmää, jotta rannikkovesiemme tila saadaan jatkossa paremmaksi.

“Itämeren tilanne on häpeällinen. Vaikka tämänhetkisen levätilanteen yksi syypää ovat suolapulssit, emme voi vain syytellä muita Itämeren maita uimavesiemme tilasta. Tutkijoiden mukaan rannikkovesiemme huono tila johtuu yleensä pääasiassa omista päästöistä. Meidän perintömme lapsillemme ei voi olla myrkyllinen meri”, Kari sanoo.

Sinilevää eniten ruokkivat ravinnepäästöt ovat typpi-  ja fosforipäästöt. Tutkijoiden mukaan vajaat kaksi kolmasosaa Suomen alueelta Itämereen päätyvästä fosforista ja yli puolet typestä on peräisin maataloudesta.

“Maatalouden ravinnekuormitusta ei ole Suomessa ratkaisevasti onnistuttu vähentämään. Maataloustukijärjestelmää pitäisi uudistaa niin, että se palkitsisi vesistöjä mahdollisimman vähän kuormittavista ratkaisuista. Vika ei ole tuottajissa, vaan politiikassa, joka ei tue vesistöjen suojelua. Jokainen suomalainen voi myös itse pienentää omaa Itämeri-jalanjälkeään vähentämällä lihansyöntiä”, Kari toteaa.

Kari peräänkuuluttaa hallitukselta myös Itämeri-tutkimuksen rahoituksen nostamista.

“Merentutkimus on edellytys meren tilan kohentamiselle. Itämeren tutkimuksen lippulaiva, merentutkimusalus Aranda, on vastikään remontoitu huippukuntoon. Uutisten mukaan Aranda uhkaa kuitenkin jäädä vajaakäytölle resurssipulan vuoksi. Tämä on noloa. Merentutkimuksen rahoitus on saatava riittävälle tasolle, jotta Itämeri saadaan pelastettua”, Kari sanoo

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vaati hallitusta ryhtymään toimiin metsäluonnon suojelemiseksi ja kieltämään avohakkuut valtion mailla. Kari kysyi avohakkuiden rajoittamisesta maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä alkukesästä.

“Suomen metsiä hakataan nyt enemmän kuin koskaan. Meidän on syytä olla hyvin huolissaan siitä, että tämän maan metsäpolitiikkaa ohjaavat edelleen metsäteollisuuden eturyhmien intressit. Suomalaisen metsätalouden pakkomielle metsäluonnolle haitallisiin avohakkuisiin pohjaa vanhentuneille käsityksille metsistä”, Kari sanoo.

Kari kummastelee Sipilän hallituksen vähättelevää suhtautumista tutkijoiden viestiin avohakkuiden haitallisuudesta.

“Maa- ja metsätalousministeri Leppä totesi minulle, että avohakkuiden rajoittaminen ja siirtyminen eri-ikäisrakenteiseen metsätalouteen yksipuolistaisi metsäluontoa. Hallitus on sanonut, ettei se aio tehdä mitään muutoksia metsille tuhoisiin hakkuukäytäntöihin. On käsittämätöntä, ettei Sipilän hallitus kuuntele tässäkään asiassa tutkijoita”, Kari sanoo.

Metsät ovat kaikkein tärkein elinympäristö Suomen luonnon uhanalaisille lajeille sekä tärkeä hiilinielu ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hallitus on kuitenkin kasvattanut metsien hakkuumäärät historiallisen suuriksi.

“Suomi on aikaisemmin sitoutunut kansainväliseen tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin Sipilän hallitus on luopunut tästä tavoitteesta ja kohdistanut luonnonsuojeluun suhteellisesti kaikkein suurimmat leikkaukset. Tämä on Suomelle häpeäksi, kun koko maailma käy taistelua kuudetta sukupuuttoa vastaan”, Kari sanoo.

Ympäristöjärjestöt aloittivat 17.5. nimienkeruun kansalaisaloitteeseen avohakkuiden kieltämiseksi valtion mailla. Kansalaisaloitteen on allekirjoittanut jo lähes 40 000 ihmistä. Voit allekirjoittaa aloitteen täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3184