Tekijä: Emma Kari (Page 1 of 40)

Kirjallinen kysymykseni Palokin kansallispuiston selvittämiseksi

Kansallispuistot ovat kaikkien rakastamia kohteita, joiden suosio jatkaa kasvuaan. Suomeen on perustettu kansallispuistoja kattavasti eri luontotyyppien ympärille. Uhanalaiseksi päätyneelle virtavesiluonnolle ei kuitenkaan omaa kansallispuistoa ole osoitettu.

Monet seikat puoltavat Heinäveden Palokkia kansallispuistona.Palokin alue on yksi Itä-Suomen alueen helmistä, jolla on valtava kulttuurihistoriallinen arvo. Palokin koskien rannalla on merkkejä kivikautisesta asutuksesta, ja kansainväliset kalastusmatkailijatkin löysivät jo 1800-luvun alkupuolella tämän ”forellinkalastajan Eldoradon”. Palokinkosket ovat ennen patoamistaan muodostaneet koko eteläisen Suomen maisemassa poikkeuksellisen, kahdeksan kosken ja kahdeksan kilometrin mittaisen yhtenäisen koskiosuuden.

Saimaan järvilohi on äärimmäisen uhanalainen. Nälönvirran padon purkaminen ja koskien palauttaminen vapaana virtaaviksi olisikin välttämätön toimenpide Saimaan vakavasti uhanalaistuneen virtavesikalaston elinvoimaisuuden parantamiseksi. Palokin koskiin on ennallistettavissa lähes 30 hehtaarin lohikalojen lisääntymisalueita, joiden palauttamisesta saatavat hyödyt kalastukselle ja luontoarvoille olisivat nähtävissä ylimaakunnallisesti.

Palokin vapauttaminen mahdollistaisi vapaan kulkureitin alavirtaan ja yhteyden Juojärvelle, joka loisi yhdessä Heinäveden reitin kanssa suurimman nousuesteettömän lisääntymis- ja kasvuympäristön vaelluskaloille.

Samanaikainen kansallispuiston perustaminen Palokkiin, vahvistaisi Saimaan alueen kalastus- ja luontomatkailua. Lisäksi ennallistamiseen ja kansallispuiston perustamiseen suoraan liittyvät suunnittelu-, urakointi- ja tutkimusinvestoinnit tukisivat itäisen Suomen työllisyyttä ja taloutta välittömästi. Liikenneyhteydet Palokkiin ovat jo olemassa, minkä lisäksi paikka on Valamon ja Lintulan luostareiden läheisyydessä.

Palokin pienvesivoimalan osuus Suomen sähköntuotantokapasiteetista on vain 0,03 % ja voimalan turbiinit ovat tulossa käyttöikänsä päähän noin vuoden sisällä. Ilman valtion puuttumista asiaan yhtiö tilaa ja asentaa laitokseen uudet turbiinit. Nyt siis tehdään kauaskantoisia päätöksiä koko Vuoksen vesistön osalta. Uudet turbiinit tarkoittaisivat uutta päätöstä pitää kosket padottuina myös seuraavat 70 vuotta. Vapaana virtaavina Palokin kahdeksan koskea taas olisivat ainutlaatuiset, ja uhanalaisille kalakannoillemme korvaamattomat

Selvityshenkilö Matti Viialainen esitti raportissaan koskien vapauttamista vesivoimalta kokonaan. Palokin kosket ja arvokkaat, mittavat ympärysmetsät yhdistävän kansallispuiston perustaminen turvaisi parhaalla mahdollisella tavalla alueen luontoarvot sekä mahdollistaisi virkistyskäyttö- ja kalastusmahdollisuuksien parantamisen Metsähallituksen ohjauksessa. 

Kansallispuistosta hyötyisivät paitsi luonto myös alueen asukkaat, matkailijat sekä yrittäjät. Maa- ja metsätalousvaliokunta lausunnossaan Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteosta, nostaa myös esiin luonnonkalan merkityksen huoltovarmuuden takaamisessa, ja katsoo vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymiskierron palauttamista tukevien vesistöjen ennallistamistoimien olevan tässä suhteessa erittäin tärkeitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee Palokin kansallispuiston perustamisen selvittämiseksi ja Palokin koskien vapauttamiseksi?


Emma Kari

Uutta kohti

Päätös on kypsynyt jo jonkin aikaa. Luovun eduskuntatyöstä tänä keväänä. Haluan jatkossa omistaa aikani sille, mikä on ollut minulle alusta asti työssäni tärkeintä: ympäristön suojelemiselle.

Olen tehnyt vihreää politiikkaa täysipäiväisesti yli 15 vuotta. Nämä vuodet eivät aina ole olleet helppoja, mutta yhtäkään niistä en vaihtaisi pois. Olen saanut olla osaltani tekemässä todeksi historiallisia muutoksia. Ympäristöministerinä, ryhmänjohtajana ja kansanedustajana olen ollut viemässä läpi uuden ilmastolain ja luonnonsuojelulain sekä mahdollistamassa vihreän siirtymän läpimurtoa.

Ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa vihreän eduskuntaryhmän tuoreena puheenjohtajana sanoin, että tavoitteeni on nostaa luontokato ilmastokriisin rinnalle politiikan keskeiseksi kysymykseksi. Tälle vähän naureskeltiin, mutta nyt voi jo sanoa, että tavoite saavutettiin. Luonnon tilaa ei voida enää Suomen politiikassa ohittaa. Siitä voidaan kiistellä, mutta enää siitä ei voida vaieta.

Lähdin aikoinaan vihreisiin, sillä yhdellekään muulle puolueelle ympäristö ei ole politiikan ykkösasia. Nämä vuodet ovat osoittaneet, että valinta oli oikea. Vihreiden työ ei ole koskaan riippunut gallupeista tai siitä, kuinka suosittuja ympäristötoimet ovat mielipidekyselyissä. Vihreät on olemassa, sillä jos ympäristökriisiä ei ratkaista, kaikki muu menettää merkityksensä. Kyse on tämän planeetan elinkelpoisuudesta.

Meidän on sovitettava talousjärjestelmämme tämän planeetan rajoihin. Se edellyttää muutosta. Politiikka on ollut minulle paikka toteuttaa tätä muutosta. Se ei kuitenkaan ole siihen ainoa paikka. Muutos toteutuu vain, jos se läpäisee koko yhteiskunnan. Tulevaisuudessa menestyvät ne toimijat, jotka aidosti ymmärtävät, ettei kuolleella planeetalla voi tehdä bisnestä.

Olen kiitollinen kaikille teille, jotka olette tukeneet, uskoneet ja seisoneet rinnalla. Kukaan ei pärjää tässä työssä yksin. Ja minä en ole ollut koskaan yksin. Minulla on ollut teidät.

What a ride it has been. Nyt uutta kohti.


Emma Kari

Valtuustoaloite luonnon tuomisesta päiväkoteihin

Luonnon kanssa kosketuksissa oleminen parantaa lasten immunijärjestelmää. Tämän yksi syy siihen, että myös Helsingissä on pyritty lisäämään päiväkoti-ikäisten lasten mahdollisuuksia luontoretkiin.

Tutkijat ovat huolissaan lasten vastustuskyvyn laskusta. Immuunijärjestelmän häiriöt kuten allergiat, astma, atopia ja tyypin 1 diabetes ovat lisääntyneet luonnossa liikkumisen vähenemisen ja monimuotoisen luonnon hupenemisen myötä. Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että kosketus monimuotoiseen luonnon mikrobistoon parantaa lasten immuunijärjestelmää. 

Tuoreessa Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tekemässä tutkimuksessa päiväkodin hiekkalaatikkoon lisättiin mikrobirikastettua hiekkalaatikkohiekkaa. Näiden lasten immuunijärjestelmä koheni jo kahdessa viikossa verrattuna lapsiin, jotka leikkivät tavallisessa hiekassa. Samoja tuloksia ovat osoittaneet jo aiemmat tutkimukset, joissa päiväkotien pihalle on tuotu metsänpohjaista kasvustoa.

Aina ei ole mahdollista viedä lapsia päivittäin luontoon. Luontoa voidaan uusien tutkimusten perusteella tuoda lasten luokse jopa hiekkalaatikon hiekan mukana.

Helsingin tuleekin selvittää tavat, joilla varhaiskasvatuksessa voidaan lisätä lasten päivittäistä kosketusta monimuotoisen luonnon mikrobistoon nojaten uusiin tutkimustuloksiin.

Olemme jättäneet asiasta 24.8.2022 Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen luonnon tuomisesta päiväkoteihin.


Emma Kari

Kirjallinen kysymys uhanalaisille pölyttäjille haitallisten hyönteismyrkkyjen käytön rajoittamisesta

Pölyttäjien katoaminen on uhka paitsi luonnon monimuotoisuudelle myös ihmisille. Syynä pölyttäjähyönteisten katoon on hyönteisten elinympäristöjen katoaminen, ilmastonmuutos, vieraslajit sekä hyönteismyrkyt. 

Paljon keskustelua herättäneen Thermacell-karkoittimen teho perustuu keinotekoiseen hyönteismyrkkyyn, pralletriiniin. Laitteissa käytettävät pralletriinityynyt lämmitetään, jolloin pralletriini höyrystyy ja leviää ympäristöön. Pralletriini tappaa hyönteisen hermosoluja ja suurina määrinä johtaa sen kuolemaan. 

Thermacell -laitteiden levittämä pralletriini ei valikoi kohdettaan. Pralletriini on myrkyllistä kaikille hyönteisille eli myös pölyttäjille, kuten mehiläisille, kimalaisille sekä ampiaisille. Pralletriini-hermomyrkkyä levittävä Thermacell on pidetty osassa kaupoista myynnissä, sillä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on hyväksynyt tuotteen.  

Thermacellin myyntilupa on voimassa vuoteen 2024 saakka tai kunnes laitteen tehoaine pralletriini on hyväksytty EU:n biosidiasetuksen nojalla. Kyseinen asetus on tullut voimaan vuonna 2012, ja listaa tarkastellaan yksi tehoaine kerrallaan. Pralletriini on parhaillaan käsittelyssä, mutta sen arviointi on vielä kesken. 

Viime kesään verrattuna Thermacellin mainontaa on muutettu. Thermacellin kesäkuun alussa julkaistussa mainoksessa kerrotaan muun muassa, että “Kun käytät Thermacellia oikein, huomioit sekä ihmiset että luonnon. Käytä laitetta vain rakennusten ulkopuolella etäällä mehiläispesistä ja kukkivista kasveista”.  

Mainoksen muuttaminen ei poista sitä ongelmaa, että laitteissa käytettävä pralletriini on hermomyrkky, joka ei valikoi kohteitaan. Pralletriiniä levittävien laitteiden käyttö on mitä suurimmalla todennäköisyydellä ristiriidassa vuoden 2022 alussa valmistuneen kansallisen pölyttäjästrategian kanssa. 

Kansallisen pölyttäjästrategian ja toimenpidesuunnitelman tavoitteena on turvata pölyttäjien ja pölytyksen tulevaisuus maassamme. Pölyttävät hyönteiset ovat välttämättömiä sekä maataloudelle että luonnonekosysteemien toiminnalle.  

Pölyttäjästrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän väheneminen on pysäytetty, pölyttäjäkannat vahvistuvat ja luonnon- ja viljelykasvien pölytys on turvattu.  

Suomen lajien uhanalaisuusarviointien perusteella uhanalaisten lajien määrät ovat kasvaneet kaikissa tärkeimmissä pölyttäjäryhmissämme, etenkin mesipistiäisissä. Määrällisesti eniten uhanalaisia pölyttäjälajeja on perhosissa. Yleisten ja laajalle levinneiden lajien mahdollisesti suuristakin kannanmuutoksista meillä ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo pysäyttää pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden vähenemisen sekä parantaa sekä uhanalaisten että yleisimpien pölyttäjien elinolosuhteita ja

tulisiko Suomessa ryhtyä toimiin hermomyrkkyä, kuten pralletriinia, levittävien hyönteiskarkottimien käytön rajoittamiseksi ja varmistaa, ettei markkinoilla ole tarjolla pölyttäjiä häiritseviä hermomyrkkyjä?

Helsingissä 20.6.2022 

Emma Kari

Muutama ajatus vaalitappiosta

Takana on raskas vaali-ilta. Helsinkiläisenä en itse ollut ehdolla, mutta yritin omalta osaltani tukea vaalityötä ja jännitin tulosta kotona. Aluevaaleista uumoiltiin Vihreille vaikeita ja sitä ne myös olivat. Tässä mielessä tulos ei ole aivan odottamaton.

Iso pettymys se kuitenkin on.

Vaalitutkimukset tulevat kertomaan siitä, ketkä näissä alhaisen äänestysprosentin vaaleissa äänestivät. Vaikuttaa siltä, että suuremmissa kaupungeissa äänestettiin pieniä paikkakuntia vähemmän ja nuorten äänestysaktiivisuus jäi matalaksi. Tällaiset tekijät tietysti heikentävät Vihreiden tulosta, mutta demografisten tekijöiden taakse ei voi mennä piiloon.

On syytä kysyä, olemmeko liikkeenä sellainen, että kenen tahansa on helppo sitä tukea ja tulla mukaan, jos jakaa samat arvot. Haluaisin ajatella, että näin on, mutta en ole aivan varma siitä juuri nyt.

Vihreitä työnnetään monenlaisiin lokeroihin: talouspolitiikka on joko liian vasemmalla tai oikealla, puolueessa on liikaa naisia, kaikkien pitää olla vegaaneja ja äideistä ja isistä ei saa puhua. Näitä leimakirveitä riittää, mutta ne eivät kerro totuutta Vihreistä.

Vihreät kaipaa lisää itsetuntoa ja selkeämpää linjaa ja itseymmärrystä. On määriteltävä itse, mitä edustaa, sillä muussa tapauksessa muut tekevät sen puolestamme. Keskitymme toisinaan itse enemmän vatvomaan muiden lyömiä leimoja kuin katsomaan, mitkä ovat vihreille tärkeimmät kysymykset, jotka vaativat vastauksia.

Vihreiden pitää olla liike, joka kutsuu ja saa mukaan kaikki, jotka jakavat samat arvot – riippumatta asuinpaikasta, sukupuolesta, elämäntilanteesta tai siitä, osaako käyttää termejä oikein. Tästä meidän on pidettävä parempaa huolta.

Luonnon varjeleminen ja ilmastonmuutoksen torjunta, koulutus, tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat vihreyden ytimessä. Me pyrimme muuttamaan maailmaa pala kerrallaan, jotta elämä maapallolla voisi kukoistaa. Kyse on aikamme tärkeimmästä tehtävästä, tämän planeetan pitämisestä elinkelpoisena.

Saastuttamisella pitää olla hintalappu, jotta olemme oikeudenmukaisia niille, jotka toimivat ympäristöä säästäen. Samalla vihreää siirtymää pitää tukea, jotta jokaisella on mahdollisuus valita ympäristöystävälliset toimintatavat. Koulutukseen ja tutkimukseen pitää panostaa, jotta Suomi pärjäisi myös tulevaisuudessa ja ihmisillä olisi hyvä elämä ja mahdollisuus tehdä työtä.

Vihreässä hyvinvointivaltiossa panostetaan vihreään kasvuun ja jokainen pidetään mukana. Ihmisiä nostetaan eikä poljeta, kun elämä heitä kolhii. Jokaisen vapaus olla ja elää omalla tavallaan turvataan, kunhan vapaudella ei rajoiteta toisten oikeuksia – myöskään oikeuksia puhtaaseen luontoon ja elinkelpoiseen planeettaan.

Vihreiden talouspolitiikan kulmakivi on talouden uudistaminen mahtumaan ympäristön kantokyvyn raameihin. Se talouspolitiikka ei ole kokoomuslaista tai sosialidemokraattista, vaan vihreää.

Vihreä talousajattelu ei demonisoi yksityistä eikä julkista sektoria. Se pitää markkinataloutta hyvänä renkinä, mutta huonona isäntänä. Vihreät puolustaa heikoimpien puolta ja usein se tarkoittaa, että linja on ulkopuolisten mielestä enemmän vasemmalla kuin oikealla mutta ei suinkaan aina. Keskiviivasta sen ei pitäisi olla kovin kaukana ulkopuolisenkaan silmissä. Talouden tärkeimmät rajat määrittyvät luonnon kantokyvystä.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen ovat aikamme suurimpia tehtäviä. Samalla, kun ratkaisemme näitä ongelmia, meidän on uudistettava hyvinvointivaltio entistä paremmaksi. Tähän työhön tarvitsemme mukaan kaikki, jotka jakavat nämä tavoitteet ja arvot.

Valtuustoaloite Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta

Helsinki on käynnistämässä toimenpiteitä Vanhakaupunginkosken itähaaran kalatien kunnostamisesta. Helsingin merkittävin vaelluskalakantojen elpymisen este on kuitenkin Vanhankaupunginkosken länsihaaran kaloilta kokonaan sulkeva pato. Itähaaran kunnostus ei ole hyödyiltään padon purkamiseen verrattava toimenpide. Itähaaran kunnostamisen vaikutukset kalojen nousuedellytyksiin ovat epävarmoja, eivätkä ne poista länsihaaraan liittyviä ongelmia.

Pato estää kunnostamisen jälkeenkin kalojen nousua ja johtaa niiden loukaantumisiin ja kuolemiin. Padon purkaminen olisi merkittävä konkreettinen toimenpide, jolla kaupunki suojelee luonnon monimuotoisuutta, joka on maailmanlaajuisesti uhattuna. Etenkin villin meritaimenen, joka on Suomen eläinlajien uhanalaisuusluokituksen mukaan erittäin uhanalainen nousuedellytyksiä tulisi parantaa lajin kannan elvyttämiseksi.

Padon purkaminen on mahdollista toteuttaa kokonaan tai osittain, jolloin alueen museoarvoille koituu mahdollisimman vähän haittaa. Samalla myös länsihaaraan tulisi rakentaa toimiva nousu- ja laskeutumisuoma, josta kalat pääsevät nousemaan terveinä 14 kunnan alueella virtaavan Vantaanjoen vesistön kutupaikoille ja vaeltamaan joesta takaisin mereen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki käynnistää välittömästi toimet suunnitelman laatimiseksi Vanhankaupunginkosken padon osittaisesta tai kokonaan purkamisesta.

Helsigissä 6.10.2021

Emma Kari

Pakolaiskiintiö auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia

Aika Kabulissa olevien ihmisten evakuoimiseksi alkaa käydä vähiin. Samalla kaaos ja epätoivo Kabulin lentokentän ympärillä pahenee. Suomalaiset poliitikot pohdiskelevat nyt sitä, voiko pakolaiskiintiötä tässä tilanteessa nostaa. Joku voisi kysyä, että jos ei nyt niin koska sitten.

Keskustelua seuratessa tuntuu, että monella on heikko käsitys siitä, mikä pakolaiskiitiö oikeasti on. Samaan aikaan vastustetaan pakolaiskiintiön kasvattamista ja valitetaan siitä, että kriisissä ensimmäisenä näyttävät lähtevän liikkeelle terveet miehet. Pakolaiskiintiö on kuitenkin olemassa juuri siksi, että kriiseissä eivät selviä vain vahvimmat.

Eli mikä pakolaiskiintiö-ohjelma on? YK:n pakolaisjärjestö tunnistaa konfliktissa haavoittuvimmassa asemassa ihmiset tiukasti säädettyjen kriteerien perusteella. Kriteerit perustuvat kohonneisiin suojeluriskeihin, haavoittuvuuksiin ja erityistarpeisiin. Heille annetaan mahdollisuus kiintiöpaikkaan. Nämä ovat juuri niitä haavoittuvimmassa asemassa olevia naisia ja tyttöjä, väkivallan ja kidutuksen uhreja ja erityistä suojelua tarvitsevia lapsia.

YK ei kuitenkaan päätä, keitä maat ottavat vastaan. YK:n pakolaisjärjestö katsoo, ketkä täyttävät kriteerit, mutta kiintiöpakolaisia vastaanottavat maat päättävät itse, kenelle he tarjoavat kiintiöpaikan maassaan. Prosessi on perusteellinen, siihen kuuluu mm. henkilöiden haastatteluja, asiakirjojen läpikäyntiä ja terveys- ja turvallisuustarkastuksia.

Kriisin keskellä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten on kaikkein vaikein päästä turvaan. Pakolaiskiintiö on olemassa juuri heidän auttamiseksi. Paikkoja on kuitenkin hyvin vähän. Alle prosentti miljoonista pakolaisista ympäri maailmaa uudelleensijoitetaan vuosittain.

Jos siis haluamme antaa suojaa kriisien keskellä kaikista heikoimmassa asemassa oleville, keino siihen on pakolaiskiintiö. Kun nyt käynnissä oleva evakuointiprojekti suoraan Kabulin lentokentältä loppuu, eniten apua tarvitsevia ihmisiä on vielä mahdollista tuoda turvaan kiintiön avulla.

Siksi me vihreät esitämme kiintiön nostamista.

Norppien lainsuojaton tilanne saatava loppumaan

Norppaa suojelevat kalastusrajoitukset ovat aikaisemmin astuneet voimaan huhtikuussa, mutta nyt rajoituksia ei ole. Viiden vuoden välein uusittava rajoitusasetus oli voimassa viimeistä päivää 14.4.2021, eikä uutta asetusta ole tuotu hallitukselle. 

“Tällä hetkellä saimaannorppa on lainsuojaton. Tilanne on kestämätön etenkin tänä keväänä syntyneiden kuuttien kannalta. Uusi asetus on saatava voimaan mahdollisimman pian”, Kari vaatii.

Verkkokalastusta Saimaalla on aikaisemmin rajoitettu asetuksella, joka on rajoittanut verkkokalastusta saimaannorpalle tärkeillä elinalueilla keväästä aina kesäkuun loppuun asti.  Nyt kuitenkin ollaan tilanteessa, jossa norppa ja kuutit ovat olleet useita viikkoja kokonaan ilman asetuksen suojaa. 

“Tämä ei voi jatkua. Vihreät on yhä valmis neuvottelemaan, mutta jos yhteistä tahtotilaa ei löydy, olisi vastuullista ratkaista asia hallituksen äänestyksellä”, Kari vaatii.

“Verkkokieltoa tulisi lisäksi jatkaa aina heinäkuun loppuun asti, sillä suuri osa norppien verkkokuolemista tapahtuu nimenomaan heinäkuussa. Enemmistö suomalaisista ja Saimaan alueen asukkaista on heinäkuun verkkokiellon kannalla”, Kari painottaa.

Norppien lainsuojaton tilanne on saatava loppumaan, jotta vastasyntyneiden kuuttien elämä voidaan turvata.

“Meidän on tehtävä kaikkemme suojellaksemme norppaamme, sillä sitä ei puolestamme tee kukaan muu. Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista ja uhanalaisimmista hylkeistä. Jos se katoaa Saimaalta, se katoaa maailmasta”, Emma Kari vetoaa.

Opettajien ilmiantopyynnöt ovat vaarallisia

Perussuomalaiset ovat ottaneet tähtäimeensä suomalaiset koulut ja opettajat. Puolueen eduskuntaryhmästä on pyydetty tekemään puolueelle ilmiantoja opettajista, jotka käsittelevät perussuomalaisia kriittisesti. Puolueen puheenjohtaja puolusti ilmiantopyyntöjä sillä, että mm. maahamuuttoon suhtaudutaan kouluissa liian positiivisesti ja ilmastonmuutos otetaan opetuksessa liian vakavasti.

Miksi tämä on niin vakava asia?

1) Opettajien ilmiantaminen: Järjestäytynyt ilmianto poliittisen puolueen välineenä ei ole uusi tai harmiton asia. Ilmiantamisen kulttuuri on ollut historiassa tuhoisa väline. Ilmiantojen tavoite on luoda pelkoa ja vaientaa. Niiden kohteena ovat usein olleet opettajat, tutkijat, toimittajat ja eri tavalla puolueen linjan kanssa ajattelevat ihmiset. Ilmiantojen tuominen takaisin osaksi politiikkaa on pelon tuomista yhteiskuntaan.

2) Maahanmuutto: Maahanmuutto tai maahanmuuttajat eivät ole kouluissamme mikään etäinen ja vieras asia, jota voi helposti käsitellä tuntemattomana vihollisryhmänä. Kyse on luokkahuoneessa istuvista lapsista. Helsingistä ei löytyne yhtäkään koulua, jossa ei olisi maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kun opettajat käsittelevät aihetta, he puhuvat omista oppilaistaan. Opettajat toimivat rasismia ja kiusaamista vastaan, koska se on heidän työtään. Se ei ole maahanmuuttopolitiikkaa, se on hyvää opettajuutta.

3) Ilmastonmuutos: Suomen koulut ovat maailman parhaimmistoa. Opetus perustuu tutkittuun tietoon. Kouluissa puhutaan ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta faktana, koska se on fakta. Ilmastonmuutos on yksi suurimmista ihmiskuntaa uhkaavista ongelmista, joka tulee vaikuttamaan jokaisen luokkahuoneissa kasvavan lapsen elämään. Kouluissa pidetään kiinni totuudesta.

On syytä huolestua siitä, jos yksi puolue haluaa puuttua tähän. Opettajat suomalaisissa kouluissa ovat venyneet äärimmilleen opettaakseen lapsiamme pandemian ja poikkeustilan keskellä. Opettajien pelottelu oman puolueen agendan edistämiseksi on alhaista, vastenmielistä ja vaarallista.

Tukekaa opettajia. He ovat tukemme ansainneet.

Pandemia pakottaa muuttamaan suhdettamme luontoon ja eläimiin

Minkkien koronavirustartuntoja aletaan testaamaan Pohjanmaalla. Tarhaminkeillä on todettu koronavirusta eri puolilla maailmaa ja viimeksi tällä viikolla Tanskassa päätettiin lopettaa kaikki tarhojen minkit, sillä tartuntoja on siirtynyt myös ihmisiin. Riski tartunnoista on todellinen myös Suomessa.

Jatkuvasti kasvava eläinten tehotuotanto ja turkistarhaus tarjoavat suotuisan ympäristön vaarallisten virustautien leviämiselle. Turkistarhaus aiheuttaa kärsimystä eläimille, mutta se voi olla näin ollen myös terveysriski ihmisille.

Arvioiden mukaan jopa 75 prosenttia hiljattain ilmaantuneista tartuntataudeista on peräisin eläimistä. Tähän joukkoon kuuluvat koronan lisäksi esimerkiksi Ebola, lintuinfluenssa, Zika-virus ja SARS. Jos emme muuta suhdettamme eläimiin lienee varmaa, ettei tämä pandemia jää viimeiseksi.

Liiallinen lihansyönti ja eläimiin nojaava ruokakulttuuri ovat vain yksi syy tartuntatautien leviämiseen. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja luontokato lisäävät tautiriskejä. YK listaakin nämä eläinten syömisen lisäksi niiksi tekijöiksi, jotka kasvattavat tartuntatautien leviämisen riskiä. Mahdollisuuksia tartuntatautien synnylle on nyt olemassa enemmän kuin koskaan.

Sen lisäksi, että torjumme tartuntatauteihin rajaamalla liikkumista ja kehittämällä rokotteita, tulee pandemian uhkaa ennaltaehkäistä myös ennakoivasti. Meidän pitää pysäyttää luontokato ja ilmastonmuutos. Meidän pitää muuttaa suhdettamme eläinteollisuuteen.

Turkistarhoilla leviävät koronavirustartunnat osoittavat, että turkistarhaus ei enää ole riski, jota kannattaa ottaa. Suomessa ala kärsii muutenkin heikosta kannattavuudesta. Olen esittänyt turkistarhauksesta luopuville tarhaajille tukea, jotta tuottajat eivät jäisi yksin ahdinkoon.

Ilmastokriisin ja luontokadon lisäksi myös pandemiat ovat osoitus kestämättömästä elämäntavastamme. Sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen ja sukupuuttojen lisäksi myös pandemiat tulee nähdä osana kokonaisuutta joka johtuu siitä, että suhteemme luontoon ja eläimiin vaatii nopeasti korjaamista.

« Older posts

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.