Kansallispuistot ovat kaikkien rakastamia kohteita, joiden suosio jatkaa kasvuaan. Suomeen on perustettu kansallispuistoja kattavasti eri luontotyyppien ympärille. Uhanalaiseksi päätyneelle virtavesiluonnolle ei kuitenkaan omaa kansallispuistoa ole osoitettu.

Monet seikat puoltavat Heinäveden Palokkia kansallispuistona.Palokin alue on yksi Itä-Suomen alueen helmistä, jolla on valtava kulttuurihistoriallinen arvo. Palokin koskien rannalla on merkkejä kivikautisesta asutuksesta, ja kansainväliset kalastusmatkailijatkin löysivät jo 1800-luvun alkupuolella tämän ”forellinkalastajan Eldoradon”. Palokinkosket ovat ennen patoamistaan muodostaneet koko eteläisen Suomen maisemassa poikkeuksellisen, kahdeksan kosken ja kahdeksan kilometrin mittaisen yhtenäisen koskiosuuden.

Saimaan järvilohi on äärimmäisen uhanalainen. Nälönvirran padon purkaminen ja koskien palauttaminen vapaana virtaaviksi olisikin välttämätön toimenpide Saimaan vakavasti uhanalaistuneen virtavesikalaston elinvoimaisuuden parantamiseksi. Palokin koskiin on ennallistettavissa lähes 30 hehtaarin lohikalojen lisääntymisalueita, joiden palauttamisesta saatavat hyödyt kalastukselle ja luontoarvoille olisivat nähtävissä ylimaakunnallisesti.

Palokin vapauttaminen mahdollistaisi vapaan kulkureitin alavirtaan ja yhteyden Juojärvelle, joka loisi yhdessä Heinäveden reitin kanssa suurimman nousuesteettömän lisääntymis- ja kasvuympäristön vaelluskaloille.

Samanaikainen kansallispuiston perustaminen Palokkiin, vahvistaisi Saimaan alueen kalastus- ja luontomatkailua. Lisäksi ennallistamiseen ja kansallispuiston perustamiseen suoraan liittyvät suunnittelu-, urakointi- ja tutkimusinvestoinnit tukisivat itäisen Suomen työllisyyttä ja taloutta välittömästi. Liikenneyhteydet Palokkiin ovat jo olemassa, minkä lisäksi paikka on Valamon ja Lintulan luostareiden läheisyydessä.

Palokin pienvesivoimalan osuus Suomen sähköntuotantokapasiteetista on vain 0,03 % ja voimalan turbiinit ovat tulossa käyttöikänsä päähän noin vuoden sisällä. Ilman valtion puuttumista asiaan yhtiö tilaa ja asentaa laitokseen uudet turbiinit. Nyt siis tehdään kauaskantoisia päätöksiä koko Vuoksen vesistön osalta. Uudet turbiinit tarkoittaisivat uutta päätöstä pitää kosket padottuina myös seuraavat 70 vuotta. Vapaana virtaavina Palokin kahdeksan koskea taas olisivat ainutlaatuiset, ja uhanalaisille kalakannoillemme korvaamattomat

Selvityshenkilö Matti Viialainen esitti raportissaan koskien vapauttamista vesivoimalta kokonaan. Palokin kosket ja arvokkaat, mittavat ympärysmetsät yhdistävän kansallispuiston perustaminen turvaisi parhaalla mahdollisella tavalla alueen luontoarvot sekä mahdollistaisi virkistyskäyttö- ja kalastusmahdollisuuksien parantamisen Metsähallituksen ohjauksessa. 

Kansallispuistosta hyötyisivät paitsi luonto myös alueen asukkaat, matkailijat sekä yrittäjät. Maa- ja metsätalousvaliokunta lausunnossaan Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteosta, nostaa myös esiin luonnonkalan merkityksen huoltovarmuuden takaamisessa, ja katsoo vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymiskierron palauttamista tukevien vesistöjen ennallistamistoimien olevan tässä suhteessa erittäin tärkeitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee Palokin kansallispuiston perustamisen selvittämiseksi ja Palokin koskien vapauttamiseksi?

Emma Kari

Päätös on kypsynyt jo jonkin aikaa. Luovun eduskuntatyöstä tänä keväänä. Haluan jatkossa omistaa aikani sille, mikä on ollut minulle alusta asti työssäni tärkeintä: ympäristön suojelemiselle.

Olen tehnyt vihreää politiikkaa täysipäiväisesti yli 15 vuotta. Nämä vuodet eivät aina ole olleet helppoja, mutta yhtäkään niistä en vaihtaisi pois. Olen saanut olla osaltani tekemässä todeksi historiallisia muutoksia. Ympäristöministerinä, ryhmänjohtajana ja kansanedustajana olen ollut viemässä läpi uuden ilmastolain ja luonnonsuojelulain sekä mahdollistamassa vihreän siirtymän läpimurtoa.

Ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa vihreän eduskuntaryhmän tuoreena puheenjohtajana sanoin, että tavoitteeni on nostaa luontokato ilmastokriisin rinnalle politiikan keskeiseksi kysymykseksi. Tälle vähän naureskeltiin, mutta nyt voi jo sanoa, että tavoite saavutettiin. Luonnon tilaa ei voida enää Suomen politiikassa ohittaa. Siitä voidaan kiistellä, mutta enää siitä ei voida vaieta.

Lähdin aikoinaan vihreisiin, sillä yhdellekään muulle puolueelle ympäristö ei ole politiikan ykkösasia. Nämä vuodet ovat osoittaneet, että valinta oli oikea. Vihreiden työ ei ole koskaan riippunut gallupeista tai siitä, kuinka suosittuja ympäristötoimet ovat mielipidekyselyissä. Vihreät on olemassa, sillä jos ympäristökriisiä ei ratkaista, kaikki muu menettää merkityksensä. Kyse on tämän planeetan elinkelpoisuudesta.

Meidän on sovitettava talousjärjestelmämme tämän planeetan rajoihin. Se edellyttää muutosta. Politiikka on ollut minulle paikka toteuttaa tätä muutosta. Se ei kuitenkaan ole siihen ainoa paikka. Muutos toteutuu vain, jos se läpäisee koko yhteiskunnan. Tulevaisuudessa menestyvät ne toimijat, jotka aidosti ymmärtävät, ettei kuolleella planeetalla voi tehdä bisnestä.

Olen kiitollinen kaikille teille, jotka olette tukeneet, uskoneet ja seisoneet rinnalla. Kukaan ei pärjää tässä työssä yksin. Ja minä en ole ollut koskaan yksin. Minulla on ollut teidät.

What a ride it has been. Nyt uutta kohti.


Emma Kari

Pölyttäjien katoaminen on uhka paitsi luonnon monimuotoisuudelle myös ihmisille. Syynä pölyttäjähyönteisten katoon on hyönteisten elinympäristöjen katoaminen, ilmastonmuutos, vieraslajit sekä hyönteismyrkyt. 

Paljon keskustelua herättäneen Thermacell-karkoittimen teho perustuu keinotekoiseen hyönteismyrkkyyn, pralletriiniin. Laitteissa käytettävät pralletriinityynyt lämmitetään, jolloin pralletriini höyrystyy ja leviää ympäristöön. Pralletriini tappaa hyönteisen hermosoluja ja suurina määrinä johtaa sen kuolemaan. 

Thermacell -laitteiden levittämä pralletriini ei valikoi kohdettaan. Pralletriini on myrkyllistä kaikille hyönteisille eli myös pölyttäjille, kuten mehiläisille, kimalaisille sekä ampiaisille. Pralletriini-hermomyrkkyä levittävä Thermacell on pidetty osassa kaupoista myynnissä, sillä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on hyväksynyt tuotteen.  

Thermacellin myyntilupa on voimassa vuoteen 2024 saakka tai kunnes laitteen tehoaine pralletriini on hyväksytty EU:n biosidiasetuksen nojalla. Kyseinen asetus on tullut voimaan vuonna 2012, ja listaa tarkastellaan yksi tehoaine kerrallaan. Pralletriini on parhaillaan käsittelyssä, mutta sen arviointi on vielä kesken. 

Viime kesään verrattuna Thermacellin mainontaa on muutettu. Thermacellin kesäkuun alussa julkaistussa mainoksessa kerrotaan muun muassa, että “Kun käytät Thermacellia oikein, huomioit sekä ihmiset että luonnon. Käytä laitetta vain rakennusten ulkopuolella etäällä mehiläispesistä ja kukkivista kasveista”.  

Mainoksen muuttaminen ei poista sitä ongelmaa, että laitteissa käytettävä pralletriini on hermomyrkky, joka ei valikoi kohteitaan. Pralletriiniä levittävien laitteiden käyttö on mitä suurimmalla todennäköisyydellä ristiriidassa vuoden 2022 alussa valmistuneen kansallisen pölyttäjästrategian kanssa. 

Kansallisen pölyttäjästrategian ja toimenpidesuunnitelman tavoitteena on turvata pölyttäjien ja pölytyksen tulevaisuus maassamme. Pölyttävät hyönteiset ovat välttämättömiä sekä maataloudelle että luonnonekosysteemien toiminnalle.  

Pölyttäjästrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän väheneminen on pysäytetty, pölyttäjäkannat vahvistuvat ja luonnon- ja viljelykasvien pölytys on turvattu.  

Suomen lajien uhanalaisuusarviointien perusteella uhanalaisten lajien määrät ovat kasvaneet kaikissa tärkeimmissä pölyttäjäryhmissämme, etenkin mesipistiäisissä. Määrällisesti eniten uhanalaisia pölyttäjälajeja on perhosissa. Yleisten ja laajalle levinneiden lajien mahdollisesti suuristakin kannanmuutoksista meillä ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo pysäyttää pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden vähenemisen sekä parantaa sekä uhanalaisten että yleisimpien pölyttäjien elinolosuhteita ja

tulisiko Suomessa ryhtyä toimiin hermomyrkkyä, kuten pralletriinia, levittävien hyönteiskarkottimien käytön rajoittamiseksi ja varmistaa, ettei markkinoilla ole tarjolla pölyttäjiä häiritseviä hermomyrkkyjä?

Helsingissä 20.6.2022 

Emma Kari