Emma Kari

Tekijä: Emma Kari (Page 23 of 40)

Vihreitä aikaansaannoksia Helsingissä

18.4.2015 /

Olen toiminut vuodesta 2012 Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana. Me olemme valtuuston toisiksi suurin ryhmä, ja Helsingin Sanomat uutisoi talvella meidän olevan vaikutusvaltaisin puolue Helsingissä. Olemme muutamassa vuodessa saavuttaneet monia tärkeitä asioita ja rakentaneet viihtyisämpää ja kestäväämpää kaupunkia. Meidän saavutuksiamme ovat kuluneella kaudella olleet esimerkiksi seuraavat:

Kouluille ja varhaiskasvatukselle  lisää rahaa

Tällä valtuustokaudella Helsingin vihreät ovat saaneet neuvoteltua yhteensä yli 26 miljoonaa euroa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen budjettiin tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Vihreät tavoitteet ovat toteutuneet myös varhaiskasvatuksen budjetointitapaa muutettaessa, sillä vanha tapa olisi ollut varhaiskasvatusvirastolle epäoikeudenmukainen. Myös koulujen korjaamiseen on lisätty rahaa.

Keskustakirjasto rakennetaan
Keskustakirjaston rakentaminen etenee aikataulussa: Töölönlahdelle rakennettavan kirjaston hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta 2015. Kirjasto- ja kulttuurilautakunta on linjannut, että lähikirjastoverkon säilyminen on Keskustakirjaston rakentamisen ehto.

Paperittomille lapsille ja odottaville äideille turvattiin oikeus terveydenhuoltoon
Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2013, että Helsinki takaa jatkossa terveyspalvelut raskaana oleville  naisille ja kaikille alle 18-vuotiaille. Aloite paperittomien terveydenhoidon takaamisesta on alun perin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Karin.

Varhaisen tuen perhekeskusten pilotointi Helsingissä
Helsingissä ollaan kokeilemassa perhekeskusmallia, joka tuo lapsiperheiden palvelut saman katon alle. Keskukseen tulee neuvola, perhekahvila ja muita lapsiperheiden palveluita. Keskuksia on kokeiltu jo esimerkiksi Imatralla hyvin tuloksin: ne ovat osa uudistuksia, joiden avulla lasten huostaanottojen määrät on saatu laskemaan. Kun matalan kynnyksen lastensuojelupalveluita saa saman katon alta, ongelmiin voidaan tarjota apua nopeasti, ja kynnys hakea tarvittavia palveluja jo neuvolakäynneiltä tutusta paikasta on perheille matalampi kuin avun etsiminen jostain toisaalta.

Leikkaukset pd-rahaan pienennetty
Positiivisen diskriminaation määrärahalla ehkäistään koulujen välistä eriytymistä. Helsingissä jaetaan pd-rahaa kouluille, joilla on oppilaidensa parissa haastetta muita kouluja enemmän. Erityis- ja tukiopetuksen tarpeeseen vaikuttavat esimerkiksi maahanmuuttajuus tai oppilaan vanhempien koulutustaso. Kun oppilaiden vanhemmilla on vaikkapa kielitaidon vuoksi vähemmän mahdollisuuksia tukea lapsensa oppimista, oppilas tarvitsee enemmän tukea koululta. Vihreät ovat pitäneet pd-rahan puolia budjettineuvotteluissa ja estäneet suurten leikkausten kohdistumista rahaan.

Kivinokka säästettiin rakentamiselta
Kivinokan suojelu tukee Vanhankaupunginlahden suojelualueen, Viikin peltojen ja Vantaanjoen luontokokonaisuutta.  Kun kaupunkia tiivistetään uusille kaupunkilaisille, ensimmäiseksi ei pidä uhrata viihtyisälle kaupunkiympäristölle tärkeitä luontoarvoja, vaan rakentaa olemassa olevan rakenteen sisään ja valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Helsinkiin perustetaan metsäinen suojeluverkosto
Verkoston tavoitteena on nostaa suojelualueiden määrä  kaupungin maa-alueista luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Metsien suojeluun lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Helsinki on Reilun kaupan kaupunki
Tein tästä aloitteen jo helmikuussa 2010. Helsingin merkitys julkisissa hankinnoissa on suuri. Kaupunki tekee hankintoja helsinkiläisten verorahoilla, joten vastuullisuus on tärkeää. Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Pienviljelijöille taataan tuotteistaan vähintään takuuhinta ja suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Lisäksi lapsityövoiman käyttö on kielletty ja tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä.

Ei kaupunkimoottoriteitä, liikkumisen painopiste kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen
Helsingin liikennepolitiikka on muuttunut. Helsingissä ei haaveilla satojen miljoonien eurojen hintaisista kaupunkimoottoriteistä, maanalaisista liikenneympyröistä tai keskustatunnelista, vaan investoidaan polkupyöräväyliin ja joukkoliikenteeseen. Liikennehankkeissa priorisoidaan joukkoliikenteen sekä  pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta nostavia hankkeita ja joukkoliikenteen sekä pyöräilyn edistämisen rahoitusta nostettiin investointisuunnitelmassa.  Pyöräilynedistämisohjelma ja baanaverkkosuunnitelma valmistuivat. Helsinkiin on perustettu ratikkaprojekti kehittämään raitioliikennettä ja valmistautumaan sen laajentamiseen.

Kaupunki tiivistyy uudessa yleiskaavassa
Koteja moottoriteiden tilalle! Vihreät ovat saaneet uuden yleiskaavan luonnokseen tiivistä rakentamista jo olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle.

Johtamis- ja tietotekniikkajaostojen perustaminen
Helsinkiin perustettiin Vihreiden aloitteesta tällä vaalikaudella johtamis- ja tietotekniikkajaostot. Vihreiden ehdotuksesta Helsinkiin perustettiin kaupunginhallituksen IT-jaosto valvomaan kaupungin IT-investointeja ja edistämään muun muassa avointa dataa.  Tietotekniikassa ja tietojärjestelmissä liikkuu isot rahat, mutta tähän asti luottamushenkilöiden kyky ohjata hankkeita on ollut huono. Tietotekniikkajaosto parantaa olennaisesti hankkeiden ohjausta ja säästää selvää rahaa.

Johtamisjaosto puolestaan vastaa kaupungin johtamisen suunnittelusta ja johtamisjärjestelmän uudistamisesta. Vihreiden tavoite on saada Helsinkiin pormestarimalli, jolloin kaupunkia johtaa poliittisesti valittu pormestari poliittisella mandaatilla ja  hallituksen roolin vahvistuminen kaupungin johtamisessa. Tavoitteena on, että kaupunginjohto olisi kunnallisvaalituloksen mukainen. Uuden johtamisjärjestelmän on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alussa.

Kruunuvuoren joukkoliikennesillan rakentamista aikaistettiin
Kruunuvuorenrantaan on suunnitteilla uusi asuinalue 11 000 asukkaalle. Rantaan ei ole olemassa valmiita joukkoliikenneyhteyksiä ja alueelle on suunnitteilla joukkoliikennesilta, joka yhdistää Kruunuvuorenrannan kantakaupunkiin. Helsingissä ollaan sitouduttu siihen, että uudet asuinalueet tulee rakentaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Uusia alueita ei voi enää suunnitella sen varaan, että jokaisella on auto. Tästä syystä ratikkasillan toteutuminen on koko Kruununvuoren asuinalueen rakentamisen edellytys ja Vihreät ovat onnistuneet tavoitteissaan aikaistaa sillan rakentamista.

Anni Sinnemäestä apulaiskaupunginjohtaja

Apulaiskaupunginjohtajat vastaavat omasta hallinnonalastaan ja ovat sen ylimpiä virkamiehiä. Vihreiden Anni Sinnemäki valittiin syksyllä kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaavaksi apulaisukaupunginjohtajaksi. Vihreillä on kaksi apulaiskaupunginjohtajaa, Pekka Sauri vastaa rakennus- ja ympäristötoimesta.


Muita vihreiden ajamia asioita ovat olleet muun muassa Helsingin energiatuotantomuotojen selvittäminen, kävelykeskustasta aloite Mannerheimintiestä, ryhmäaloite Fennovoimasta irrottautumisesta, ryhmäaloite pormestarimallista, yömetrokokeilu, Vaasankadulla toteutetettu kävelykatukokeilu, selvitys Hämeentien muuttamiseksi joukkoliikennekaduksi. Vihreät ovat lisäksi tehneet esimerkiksi omat teesinsä päivähoidosta ja hyvästä kaupunkilapsuudesta. 

Kolme tärkeintä asiaa joista vaalikeskusteluissa vaiettiin

17.4.2015 /

Näissä vaaleissa on puhuttu pääasiassa taloudesta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Samalla on vaiettu paljosta. Tässä kolme tärkeintä asiaa, jotka vaalikeskusteluissa on enimmäkseen sivuutettu.

Ilmastokriisi
Yhdysvaltain presidentiksi aikova Hillary Clinton aikoo nostaa ilmastonmuutoksen kampanjansa kärkiteemoihin. Tämän vuoden lopussa päättäjät kokoontuvat Pariisiin ilmastokokoukseen, josta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan odotetaan tuloksia. Viime vuonna globaalit päästöt eivät kasvaneet, vaikka talous kasvoi. Kiina ajaa hiilivoimaa alas voimalla ja uusiutuva energia marssii voitosta voittoon.

Ilmastopolitiikka on politiikan kovaa ydintä. Mikäli emme toimi nopeasti, lisääntyvä kuivuus, hirmumyrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt tekevät tekevät planeetasta pahan paikan elää. Toisaalta nyt keskellä talouskriisiä meillä olisi hyvä tilaisuus samanaikaisesti vähentää päästöjä ja luoda uusia työpaikkoja niin uusiutuvasta energiasta kuin energiatehokkuuden parantamisesta.

Tasa-arvo
Ylen suuri vaalitentti oli jonkinlainen huipentuma. Puheenjohtajien 7-1 miesenemmistöä oli täydennetty kolmella miespuolisella taloustieteilijällä, joita nimitettiin vielä oikein “talousviisaiksi”. Ylen sanoma tuntui olevan, että miehet puhuvat taloudesta.

Naisasialiitto unioni huomauttikin oikeutetusti, että kovan talouslinjan seurauksista ja seurausten kohdistumisesta on enimmäkseen vaiettu: “kiristävä talouspolitiikka ajaisi erityisesti naiset ahtaammalle, koska leikkaukset kohdistuvat naisvaltaiselle julkiselle sektorille“.

Tällaiset tapaukset voi sivuuttaa vasta sen jälkeen, kun eduskuntaan on kertaalleen äänestetty ainakin 101 naista.

TTIP
Euroopan unioni ja Yhdysvallat neuvottelevat pitkälti salassa uutta kauppasopimusta. Sopimuksen väitetään vapauttavan kauppaa, mutta siitä ei ole kyse. Varsinaiset kaupan esteet kuten tullit ovat jo nyt vähäisiä Euroopan ja Yhdysvaltain välillä. Sen sijaan kyse on ympäristöä ja kuluttajia suojelevan sääntelyn purkamisesta. Lisäksi sopimus mahdollistaisi valtioiden haastamisen oikeuteen, jos ne säätävät uutta yhtiöiden voittoja uhkaavaa lainsäädäntöä.

Lauantaina Helsingissä järjestetään klo 14 Narinkkatorilla, Kampissa kokoontuva mielenosoitus TTIP-sopimusta vastaan. Tule mukaan!

Jos pidät näitä asioita tärkeinä, äänestä sunnuntaina 19.4. niiden puolesta ja lue täältä, miksi sinun kannattaisi äänestää juuri minua.

Emman ja Villen ensiapupaketti ympäristölle

12.4.2015 /

Ympäristöministeriössä työskentelin Ville Niinistön erityisavustajana ja puolustimme yhdessä Suomen luontoa ja ilmastoa. Sen jälkeen soidensuojeluohjelma on vesitetty, maamme viimeisiä vapaita koskia suojaava koskiensuojelulaki halutaan purkaa ja ympäristöministeriön alasajamista väläytellään.

Suomen lajeista noin 10 prosenttia ja luontotyypeistä peräti yli puolet on uhanalaisia. Ilmastonmuutos on kenties kauaskantoisin ihmiskuntaa ja koko maapalloa kohdannut uhka, jonka pysäyttämisellä on kiire. Tässä Villen ja minun esittämä ensiapupakettia ympäristömme pelastamiseksi seuraavaan hallitusohjelmaan.

1. Vahva ympäristöministeriö

Moneen kertaan tyrmätty ehdotus ympäristöministeriön yhdistämisestä maa- ja metsätalousministeriöön on jälleen nostettu esiin. Ehdotus tarkoittaa ympäristöministeriön alasajoa. Uudessa ministeriössä ympäristöasiat alistettaisiin aina maa- ja kaivostalouden eduille. Ympäristöhallinnon heikentämisen sijaan ympäristöministeriöön pitäisi siirtää luonnonvarojen kestävään hoitoon liittyvät asiat sekä ilmastopolitiikka kokonaan. Ilmastonmuutos ja kestävä luonnonvarojen käyttö edellyttävät talouden viherryttämistä ja vahvempaa ympäristöpolitiikkaa – ei heikompaa.

2. Suojellaan soita, ei polteta niitä

Turpeen nostaminen soilta tuhoaa suoympäristöjä, pilaa valuma-alueen vesiä ja turpeen polttaminen aiheuttaa ilmastopäästöjä. Turpeen nostaminen soilta onkin lopetettava vuoteen 2025 mennessä. Ville Niinistön ministerikaudella valmisteltiin soidensuojeluohjelma, jolla oli tarkoitus suojella 100 000 hehtaaria arvokkaita ja herkkiä soita. Kokoomus kuitenkin vesitti ohjelman viime metreillä. Soidensuojeluohjelma on toteutettava alkuperäisessä laajuudessaan, jotta saamme pelastettua edes osan vaarassa olevista soista. Kyse on Etelä-Suomen viimeisistä arvokkaan suoluonnon rippeistä – ihmisten rakkaista lakkasoista ja virkistyskäytöstäkin.

3. Monimuotoiset metsät, kestävä metsätalous

Metsien tilanne on heikoin eteläisessä Suomessa. Suojeluaste onkin saatava nostettua vähintään kymmeneen prosenttiin kaikilla metsäkasvillisuusvyöhykkeillä. Samalla on panostettava riittävän yhtenäisiin suojelualueisiin. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO on toteutettava vähintään alkuperäisessä laajuudessaan vuoteen 2025 mennessä. Talousmetsissä on siirryttävä ympäristön kannalta kestävämpään metsätalouteen. Metsien ja lajien suojelu on itseisarvo, mutta tuo myös mittavia ekosysteemihyötyjä ihmiselle ja taloudelle.

4. Säilytetään kosket, ei Kollajan allasta

Suomi on tuhonnut yli 90 prosenttia vaelluskalajoista. Viimeisiä vapaita koskia suojelee koskiensuojelulaki. Pohjolan Voima oy on havitellut Kollajan allasta, joka hukuttaisi alleen metsiä, soita, herkkiä elinympäristöjä sekä tuhoaisi lain suojaamat vapaana virtaavat kosket, kalojen kutupaikat ja uhkaisi lukuisia uhanalaisia lajeja Iijoella. Keskusta ja kokoomus ovat kilpaa hehkuttaneet hanketta. Koskiensuojelusta on pidettävä kiinni ja vesilakia tulee muuttaa niin, että kalojen nousujokia patoavat voimalaitokset velvoitetaan rakentamaan kalatiet. Vaelluskalojen nousun helpottaminen ja luonnontilaiset joet tuovat mittavia tuloja kalastusmatkailun ja luontomatkailun kautta – luonto tuo työtä, sen tuhoaminen ei.

5. Elvytetään uhanalaiset lajit

Saimaannorppa, susi, meritaimen ja monet monet muut maamme uhanalaiset lajit tarvitsevat ehdottoman suojan metsästykseltä ja kalastukselta. Ei ole mitään oikeutettua syytä hävittää maastamme lajeja, jos tiedämme mikä niitä uhkaa ja kuinka voisimme häviämisen estää. Uhanalaiset kalalajit tarvitsevat lainsuojan siinä missä muutkin uhanalaiset lajit, norppavedet on vihdoin saatava vapaaksi verkoista, eikä susien metsästystä voi sallia.

6. Hiiletön Suomi 2050

Jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa kahteen asteeseen, yli kaksi kolmasosaa nykyisistä öljy-, kivihiili- ja maakaasulöydöksistä täytyy jättää maan alle. Suomen on päästävä vihdoin eroon hiilestä ja oltava päästötön vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon ja meidän pitää mennä siihen mukaan. Puhtaaseen teknologiaan investoiminen on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta. Suomen talous menestyy vain olemalla edelläkävijä ja samalla rakennamme ihmisille viihtyisämpää ja parempaa arjen elinympäristöä, jossa hyvinvointi tulee puhtaasta ympäristöstä, joukkoliikenteestä ja paremmista palveluista.

Seuraa Emmaa Facebookissa!

 

Parempi maailma ei synny itsestään, se pitää tehdä

8.4.2015 /

 

Minusta yhteiskunnan hyvyyttä mittaa se, miten kohtelemme heikoimpia. Tasa-arvoinen Suomi, joka ei jätä kadulle edes paperitonta siirtolaisäitiä, on meille kaikille parempi paikka elää. Hyvinä aikoina monilla poliitikoilla riittää mielenkiintoa köyhyyden vähentämiselle, luonnolle ja jopa eläinten oikeuksille. Arvot kuitenkin testataan vaikeina aikoina, kun jaettavaa on vähemmän. Olen ehdolla eduskuntavaaleissa, koska haluan olla rakentamassa parempaa maailmaa, jossa pidetään huolta sekä heikoimmista että luonnosta.

Hyvinvointivaltion purkaminen ja tuloerojen kasvu esitetään usein väistämättöminä, mutta eivät ne ole. Kyse on politiikasta ja valinnoista. Taloutta ei saada kuntoon pienituloisilta ottamalla. Ihmisen tulevaisuutta ei saa määrätä, millaiseen perheeseen tai minne hän sattuu syntymään. Haluan tehdä kaikkeni lasten luokkayhteiskuntaa vastaan ja sen puolesta, että Suomea uudistetaan tasa-arvoisesti.

Maapallo on meillä vain lainassa tulevilta sukupolvilta. Luonto on kaiken elämän ehto ja sen kauneus on jotain, mitä rakastan. Ilmastonmuutos, kokonaisten lajien häviäminen sukupuuttoaaltoon ja Itämeren saastuminen ovat tehdyn politiikan seurausta. Kestävä talous ei synny metsiä repimällä ja soita polttamalla. Voimme valita toisenlaisen maailman ja sitä haluan olla tekemässä. Meillä ei koskaan ole ollut näin mahtavia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon – meidän pitää mennä mukaan. Se on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta. Maailma voidaan rakentaa kestävämmäksi.

Olen valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja kahden lapsen äiti.

Helsingissä olemme tämän valtuustokauden aikana saaneet aikaan paljon. Vihreät ovat nousseet kaupungin vaikutusvaltaisimmaksi ryhmäksi. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa olemme panostaneet lapsiin ja niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat kaupungin tukea eniten.

Olemme rakentaneet kaupunkia, joka laittaa rahansa moottoritieliittymien sijaan pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Olemme puolustaneet kaupunkimetsiä ja tehneet kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Olemme rakentaneet päiväkoteja ja laittaneet rahaa homekoulujen korjaamiseen. Olemme ajaneet terveydenhuoltoa myös niille lapsille ja äideille, jotka ovat Helsingissä paperittomina ja äärimmäisen turvattomassa asemassa. Olemme rakentaneet tasa-arvoisempaa ja ekologisempaa Helsinkiä. Seuraavaksi haluan rakentaa parempaa maailmaa eduskunnassa.

Tässä vielä tiivistetysti vaaliteemani:

  1. Uusiutuvaa energiaa! Torjutaan ilmastonmuutosta luopumalla hiilestä, turpeesta ja öljystä. Leikataan ympäristölle haitallisista tuista ja tuetaan uusiutuvia.
  2. Tasa-arvo ei ole valmis! Uudistetaan vanhempainvapaat ja annetaan isille tilaa kotona. Sanotaan ei rasismille, homofobialle ja kaikelle syrjinnälle!
  3. Puolustetaan luontoa ja eläimiä! Suojellaan soita, koskia, metsiä ja Itämerta. Lopetetaan turkistarhaus ja tuetaan luomua!
  4. Torjutaan köyhyyttä! Estetään tuloerojen kasvu, torjutaan lasten luokkayhteiskuntaa ja uudistetaan sosiaaliturva. Nyt on perustulon aika!

19.4. Vaalipäivä – kaikki äänestämään! 

Äänestää voi vain omalla äänestyspaikalla, jonka voi tarkistaa täältä. Äänestyspaikat ovat auki klo 9 – 20. Henkilöllisyystodistus riittää.

Lisää vastauksia eri aiheisiin löytyy myös Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikoneista.

Seuraa Emmaa Facebookissa!

Emman lista: Tulevaisuutta ei luoda leikkaamalla

5.4.2015 /

 

Vaalikeskusteluiden huutokauppa siitä, kenellä on suurin leikkauslista, ei lupaa hyvää. Etenkin kokoomuksessa hyvinvointivaltion purkaminen ja tuloerojen kasvattaminen esitetään väistämättöminä “korjausliikkeinä”. Todellisuudessa kyse on politiikasta ja valinnoista.

Pelkkä leikkaaminen ei ole mitään tulevaisuuspolitiikkaa. Se on kurjistamista ja lannistamista. Erityisen katastrofaalista olisi indeksien jäädyttäminen, sillä se rokottaisi kaikkein ankarimmin juuri pienituloisia. Perusturva on jo nyt jäänyt ansioturvasta kohtuuttomasti jälkeen, ja moni perusturvan saaja elää köyhyysrajan alapuolella.

Sisällöttömän leikkaamisen sijaan tarvitaan tarkasti kohdennettua elvytystä, joka auttaa uudistamaan Suomen taloutta. Elvytyksen rinnalla on toteutettava välttämättömät rakenneuudistukset. Nykyisin tuhlaamme arvokkaita veroeuroja järjettömiin asioihin, kuten raskaan polttoöljyn käytön tukemiseen.

Suomen talous ja ennen kaikkea elinkeinorakenne kaipaavat kuitenkin oikeita muutoksia. Toteuttamalla vihdoin pitkään veivatut rakenneuudistukset sekä elvyttämällä oikein voimme antaa uutta kurssia Suomen elinkeinoelämälle ja nostaa maan talouden nousuun. Vaikka palveluista ei kannatakaan leikata, voidaan valtion tukia karsimalla pienentää menoja ja tervehdyttää yrityssektoriamme: nämä leikkaukset voisivat keskittyä ympäristölle haitallisiin tukiin sekä epätasa-arvoisiin tulonsiirtoihin.

Sote-uudistus on tärkeä kahdesta syystä. Ensinnäkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kokoaminen saman järjestäjäorganisaation vastuulle parantaisi sekä tehokkuutta, että palveluja eniten tarvitsevia. Vielä tärkeämpi syy on se, että sote-uudistus on tähän mennessä ollut ainoa iso rakenteellinen muutos, josta on vallinnut edes kohtalainen yksimielisyys eri puolueiden välillä. Vihreiden, keskustan ja vasemmiston kannattama demokraattinen maakuntamalli lienee paras etenemistie. Myös vihreiden pitkään ajama perustulo on vihdoin alkanut löytyä myös muiden puolueiden ohjelmista. Perustulo olisi yksi ratkaisu, jolla nykyistä järjestelmää voitaisiin yksinkertaistaa.

Kun valtio kerran saa lainaa jopa negatiivisella korolla, ei sen käyttämistä koko maan taloutta hyödyttäviin hankkeisiin pidä pelätä. Näistä kaikkein tärkein ja tulevaisuuteen suuntaavin on totta kai energiaremontti ja uusiutuvan energian infrastuktuurin rakentaminen. Suomen on korkea aika ymmärtää, että kestävä talous ei synny metsiä repimällä ja soita polttamalla. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon ja meidän pitää mennä siihen mukaan. Puhtaaseen teknologiaan investoiminen on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta.

Alla on lyhyesti konkreettisemmin elvytyksen kohdentamisesta, leikkauksista ja rakenteellisista uudistuksista. Tärkeintä eivät ole yksittäiset toimet vaan kokonaisuus, joka uudistaa Suomen taloutta ihmisten ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Vihreät ovat hahmotelleet näitä askeleita myös tiekartassa kestävään talouteen.

Miten elvytetään?
Elvytyksen tavoitteena on käynnistää hankkeita, jotka luovat työpaikkoja ja samalla tukevat Suomen uudistumista keskipitkällä aikavälillä. Suomi saa lainaa halvalla, siksi tarkoin harkitut suurimittaisetkin työllistävät hankkeet kannattaa käynnistää nyt. Alla muutamia mahdollisia kohteita. Lähtökohtana on, että menolisäykset ovat luonteeltaan väliaikaisia.

  1. Investoinnit energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvaan energiaan niin, että korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. Ympäristö ja vaihtotase kiittävät.
  2. Vuokra-asuntojen rakentaminen. Varsinkin Helsingissä asuminen on jo niin kallista, että siitä on itsessään tullut talouskasvun este. Valtio voisi vauhdittaa tätä merkittävästi.
  3. Koulujen ja muiden laitosten korjausrakentaminen. Aivan liian moni koulu ja julkinen tila homehtuu käyttökelvottomaan kuntoon. Nyt olisi oiva aika vähentää tätä korjausvelkaa.
  4. Tärkeimmät ratainvestoinnit kannattaisi käynnistää nyt.
  5. Helsinki-Tallinna-tunneli olisi kokoluokaltaan valtava projekti, mutta kytkisi Helsingin ja koko Suomen aivan eri mittakaavassa eurooppalaiseen junaverkkoon. Samoin Helsingin ja Tallinnan jo nyt yhteenkietoutuneet alueet hyötyisivät projektista.
  6. Sähköautojen latausjärjestelmä + autoveron poisto sähköautoilta.

Leikkaukset ympäristölle haitallisista tuista ja epätasa-arvoisista etuuksista
Tällä tavoin on mahdollista saavuttaa noin miljardin vuositason säästöt. Näiden lisäksi Vihreä verouudistus sisältäisi paljon polttoaineiden alennettujen verokantojen poistamisia, jotka teknisesti ovat veronkiristyksiä, mutta suuntaisivat talouttamme uudistumaan kestävään suuntaan.

  1. Poistetaan yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset asteittain. Toteutetaan osana terveydenhuollon rahoituksen muuttamista yksikanavaiseksi.
  2. Poistetaan asuntolainojen korkovähennykset asteittain.
  3. Poistetaan kilometrikorvauksen ylikompensoiva osa sekä vapaan autoedun verotuki.
  4. Poistetaan kuljetustuki ja kaivosteollisuuden budjettituki.
  5. Järkeistetään maataloustuet ja yritystuet.

Tärkeimmät rakenneuudistukset
Näillä uudistuksilla kehitetään Suomen sosiaalipalveluita sekä varmistetaan, että julkinen sektori tuottaa jatkossakin tasa-arvoisia palveluita kaikille. Osa uudistuksista, kuten sote-uudistus ja vanhempainvapaiden 6+6+6-malli, pitää tehdä vihdoin tulevalla vaalikaudella. Toiset, kuten perustuloon siirtyminen, vaativat hieman pidemmän ajan. Tavoitteena on järkevöittää hyvinvointivaltion keskeisiä rakenteita sekä lisätä työn tarjontaa.

  1. Sote-uudistus toteutetaan demokraattisen maakuntahallinnon mallin pohjalta.
  2. Toteutetaan terveydenhuollon rahoituksen yksikanavaisuus.
  3. Helpotetaan ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamista luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta.
  4. Tarjotaan ulkomaalaisille opiskelijoille pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen.
  5. Ratkaistaan Helsingin seudun erityisongelmia ja vahvistetaan sen kilpailukykyä kokoamalla maankäytön, asumisen, liikenteen, elinkeino- ja työvoimapolitiikan päätöksenteko sekä maahanmuuton ja kotouttamisen koordinointi metropolihallinnolle.
  6. Jaetaan vanhemmuuden kulut työnantajien kesken tavoitteena vanhempainvapaissa 6+6+6 -malli.
  7. Siirrytään kohti perustuloa.

Seuraavien kahden viikon aikana jokaisella on valtaa vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä tulevien neljän vuoden aikana Suomessa tehdään. Keskitytäänkö leikkauslistoihin ja indeksien jäädyttämiseen, vai yritetäänkö ottaa suomalaisten osaamisesta kaikki irti ja kehittää taloutta kestävämpään suuntaan?

Seuraa Emman kampanjaa täällä!

Avoin kirje Juha Sipilälle energiaremontista

2.4.2015 /

Hyvä Juha Sipilä,

Olen iloinen siitä, että ilmoittauduitte Energiaremontti2015-kampanjan tukijaksi. Olemme yhtä mieltä siitä, että suomalaisessa energiapolitiikassa on aivan liian kauan ylenkatsottu kotimaisen uusiutuvan energian lisäämisen ja energiatehokkuuden parantamisen mahdollisuuksia. Energiaremontti voisi tuoda Suomeen kymmeniä tuhansia paljon kaivattuja työpaikkoja.

Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi täällä Helsingissä kivihiilellä ei ole tulevaisuutta. Tulevat investoinnit eivät saa sitoa Helsinkiä hiilen polttoon vaan niillä on lisättävä uusiutuvaa energiaa ja parannettava energiatehokkuutta.

Energiaremontti2015-kampanjan tavoitteena on sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla toimiva Suomi. Kampanjan tavoitteena ovat:

  • Suomi siirtyy käyttämään ainoastaan uusiutuvaa energiaa vuoteen 2050 mennessä ja että muutos alkaa välittömästi.
  • Kivihiilestä luovuttaisiin 2025 mennessä.
  • Kaikista fossiilisista polttoaineista – siis myös turpeesta – luovutaan sähkön ja lämmöntuotannossa viimeistään vuoteen 2035 mennessä.
  • Tiekarttaa tavoitteisiin pääsemiseksi alettaisiin laatia välittömästi.

Energiaremontissa ei ole kyse siitä, että koskiensuojelulaki avattaisiin viimeisten luonnontilaisten koskien patoamiseksi. Energiaremontin sivu toteavat viisaasti: “Vesivoiman tuotantoa voidaan laitteistoja uusimalla kasvattaa joitakin prosentteja.”

Kun puolueen puheenjohtaja lähtee mukaan sellaiseen kampanjaan kuin Energiaremontti2015 niin mielestäni tällainen sitoumus on otettava vakavasti.

Haluaisinkin siis selvyyden vuoksi kysyä teiltä asiaan liittyen kolme tarkentavaa kysymystä:

1) Monessa aiemmassa yhteydessä nimenomaan keskustalaiset ovat halunneet asettua puolustamaan turpeen energiakäytön jatkamista hamaan tulevaisuuteen. Energiaremontti-kampanja tunnustaa tosiasiat eli sen, että myös turve on fossiilinen polttoaine ja siitä täytyy luopua. Mitkä ovat teidän askelmerkkinne siihen, että Suomi luopuu turpeen energiakäytöstä 2035 mennessä?

2) Suomalaisessa energiapoliittisessa keskustelussa on käytetty kohtuuttomasti aikaa väittelyyn vesivoiman lisärakentamisesta. Se olisi energiapoliittisesti merkityksetöntä, mutta luonnonarvojen kannalta tuhoisaa. Olisitteko te jo valmis hautaamaan keskustelun Vuotoksesta ja Kollajasta ja keskittymään tulevaisuuden energiaratkaisuihin?

3) Energiaremontti2015-kampana ei sinänsä ota kantaa Suomen nykyisten ydinvoimaloiden kohtaloon tai myönnettyihin ydinvoimalupiin. Toisaalta kampanjan yksiselitteisenä tavoitteena on sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla toimiva Suomi vuoteen 2050 mennessä. Kannatitte Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalupaa, vaikka jopa elinkeinoministeri Vapaavuori on myöntänyt sen syövän markkinoita ja potentiaalia kotimaiselta uusiutuvalta energialta. Miten ajattelette ydinvoiman roolin Suomen energiapolitiikassa kehittyvän tulevina vuosina?

Ystävällisin terveisin,

Emma Kari

Seuraa Emmaa Facebookissa! 

 

Kohti yhdenvertaista lapsuutta: Päivähoidon korjauspaketti

1.4.2015 /

Meille on syntymässä lasten luokkayhteiskunta, jossa eriarvoistuminen alkaa jo kohdussa. Tämä kehitys on pysäytettävä. Varhaiskasvatus vaikuttaa lapsen elämään enemmän kuin mikään myöhempi koulutus. Hyvällä päivähoidolla ja lasten eriarvoistumisen torjumisella rakennetaan oikeudenmukaista ja tasa-arvoista Suomea.

Siksi julkaisin tänään päivähoidon korjauspaketin.

1) Säilytetään subjektiivinen päivähoito-oikeus
Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on lapsen etu. Vanhemmilla on oltava oikeus päättää siitä, miten lapsen hoitojärjestelyt tehdään. Subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa sen, että varhaiskasvatuksen piiriin pääsevät juuri ne lapset, jotka sitä eniten tarvitsevat. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on paras ennaltaehkäisevän lastensuojelun toimenpide.

2) Ryhmäkokoihin katto
Ylisuuret päiväkotiryhmät eivät ole lapsille hyväksi. Päiväkodin yli 3-vuotiaiden ryhmiin on säädettävä ryhmäkokokatto, joka on 21 lasta ja alle 3-vuotiaiden ryhmissä 12 lasta. Vanha päivähoitolaki on uudistettava tähän päivään.

3) Panostetaan varhaiseen tukeen ja erityisopetukseen
Kenenkään lapsen ei pidä jonottaa tai odottaa tukea esimerkiksi oppimishäiriöepäilyn tai lukivaikeuden kanssa. Päiväkodin ja neuvolan hyvä yhteistyö varmistaa sen, että mahdollisiin havaittuihin ongelmiin puututaan hyvissä ajoin ennen kouluikää. Jos apua ja tukea saa ennen koulua, ovat tulokset vaikuttavia. Jos avun saanti viivästyy, heijastuu se helposti koko kouluaikaan.

4) Panostetaan suomen kielen opetukseen
Helsingissä joka kuudennen lapsen äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, ja monella alueella osuus on huomattavasti suurempi. Ennen kouluikää opittu suomen tai ruotsin taito auttaa koulussa pitkälle ja estää syrjäytymästä jo pienenä.

5) Lisää tukea päiväkoteihin, joissa tuen tarve on suuri
Positiivisen diskriminaation rahoilla, joita vihreät ovat voimakkaasti ajaneet, on pystytty lisäämään opettajien ja kasvattajien määrää alueilla, joissa on eniten tarvetta. Tämä 850 000 euron positiivisen diskriminaation raha on pysynyt monta vuotta samana ja sitä olisi syytä kasvattaa. Positiivisen diskriminaation rahan määrä on vähintään kaksinkertaistettava.

6) Jokaiseen lapsiryhmään lastentarhanopettaja
Koulutetaan riittävästi osaajia ja pidetään huolta, että tärkeästä työstä myös maksetaan. Myös alle 3-vuotiaat hyötyvät laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja eri ammattiryhmien hyvästä yhteispelistä hyötyvät kaikki. Varmistetaan, että uusia ammattilaisia koulutetaan riittävästi oikeisiin tehtäviin, että koulutus vastaa päiväkotiarjen tarpeisiin ja että eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on arjessa toimivaa ja saumatonta.

7) Lapsen ääni kuuluviin
Lapsen elämässä päiväkoti on iso ja merkittävä asia. Siksi on tärkeää, että päiväkotiryhmät ovat riittävän pieniä, pysyviä ja etteivät aikuiset vaihdu koko ajan. Pikkusisarukselle on tärkeää päästä isoveljen tai -siskon kanssa samaan päiväkotiin. Päiväkotien toiminnan on oltava lapsilähtöistä: lasten mielipiteitä on kuunneltava toiminnan ja tilojen suunnittelussa.

8) Lapselle oikeus luontoon
Jokainen pieni lapsi luo kokemusten ja elämysten kautta elämänmittaisen suhteen ympäristöönsä. Lapsella pitää antaa mahdollisuus kiipeillä puissa, tarkkailla eläimiä ja hengittää raikasta ilmaa. Päiväkodeille on annettava mahdollisuus retkeillä metsissä ja päiväkodeille tärkeä lähiluonto on pyrittävä säästämään. Myös pihat on suunniteltava liikkumiseen, leikkiin ja kuokkimiseen.

9) Jokaiselle lapselle oikeus harrastukseen
Erot lasten harrastuksissa ovat suuret. Helsinki on palkkaamassa taiteilijoita päiväkoteihin tekemään lasten ja henkilökunnan kanssa taidetta. Etenkin niillä lapsilla, joilla ei ole muuten varaa harrastaa, on oltava mahdollisuus liikunnan tai taiteen kokemiseen päiväkodissa.

10) Varhaiskasvatuksesta perheen ja ammattilaisten yhteispeliä
Varhaiskasvatuslaissa puhutaan “kasvatuskumppanuudesta”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että päiväkodissa olevaa lasta kasvattavat yhdessä hänen vanhempansa ja päiväkodin henkilökunta. Tämä yhteistyö toteutuu parhaiten silloin, kun kaikki kunnioittavat ja arvostavat toistensa työtä ja tukevat toinen toisiaan. Tällöin lapsi saa olla omalla paikallaan: rakastettuna ja hyväksyttynä aikuisten huolenpidon kohteena

Seuraa Emmaa Facebookissa!

Vihreiden Emma Kari: Helsinki tarvitsee energiaremontin

16.3.2015 /

Helsingin kaupunginhallitus päätti tänään, että Helsingissä käynnistetään selvitystyö hajautetun energiantuotannon edistämisestä ja kaupungin energiatehokkuuden parantamisesta. Tavoite on ollut vihreille tärkeä.

 

“Helsingin Energialla on edessään suuria investointipäätöksiä. Keskustelu on kuitenkin pyörinyt hiilen käytön jatkamisen ja ison, korvaavan biomassavoimalan rakentamisen välillä. Helsinki tarvitsee ison energiaremontin, jossa ei katsota ainoastaan isoja voimaloita vaan koko kaupunkia, niin energiankulutusta kuin energian tuotantoa. Pitää katsoa pidemmälle vuoteen 2050 asti ja koko Helsinkiä yhtenä energiajärjestelmänä”, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Tällä hetkellä Helsinki on ainoa pohjoismainen pääkaupunki, joka ei ole sitoutunut 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiajärjestelmään 2050 mennessä. Viime vuonna hiilen kulutus laski jopa Kiinassa, ja uusiutuvan energian läpimurto on viime vuosina edennyt häkellyttävän nopeasti.

“Helsingin pitää olla pysäyttämässä ilmastonmuutoksen etenemistä. Se tarkoittaa hyvin konkreettisesti, ettei  hiilikasoilla ole enää mitään sijaa kaupungissa. On aika sanoa Hanasaaren hiilikasoille vihdoin hyvästi ja siirtyä 2000-luvulle. On selvää, ettei helsinkiläisten rahoja voida sijoittaa hiilen polton jatkamiseen, kun kaikkialla maailmassa hiilestä pitää päästä mahdollisimman äkkiä eroon”, Kari jatkaa.

Nykyaikaisessa hybridiratkaisussa korostuvat voimakkaat parannukset kiinteistöjen energiatehokkuuteen, lämpöpumput niin yksittäisiin kiinteistöihin kuin kaukolämpöverkkoon, matalalämpöinen kaukolämpöverkko, aurinkolämpö sekä aurinkosähkön ja tuulivoiman lisääminen biomassan ohella.

“Voimme tehdä Helsingistä cleantech-pääkaupungin isolla energiaremontilla. Tarvitsemme energiatehokkuuden parantamista koko kaupungissa, tarvitsemme hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa laajalla paletilla ja älykkään energiajärjestelmän. Helsingissä riittää kattopinta-alaa aurinkoenergian talteen ottamiseksi. Miljoona neliömetriä aurinkopaneeleita Helsingin katoilla olisi alkuun hyvä tavoite”, sanoo Kari.

 

Lisätiedot:

Emma Kari

044 300 6801

emma.kari@vihreat.fi

Energiaremontti Helsinkiin!

16.3.2015 /

Suomalainen energiapolitiikka junnaa paikoillaan. Helsingin pitää astua johtoon ja käynnistää energiaremontti, joka vie eteenpäin koko maata. Se tarkoittaa reipasta sitoutumista uusiutuvaan energiaan ja koko kaupungin energiatehokkuuden parantamiseen.

Kaupunginhallitus päätti tänään, että Helsingissä käynnistetään selvitystyö hajautetun energiantuotannon edistämisestä ja kaupungin energiatehokkuuden parantamisesta. Tämä tärkeä ja merkittävä asia. Me emme voi katsoa ainoastaan isoja voimaloita vaan on katsottava koko kaupunkia, niin energiankulutusta kuin energian tuotantoa. Koko Helsinki on nähtävä yhtenä energiajärjestelmänä.

Kaupungin katoilla on tilaa miljoonille neliömetreille sähköä ja lämpöä tuottavia aurinkopaneeleita ja rakennukset voidaan remontoida tuhlaamaan vähemmän lämpöä. Espoon pilottihanke osoittaa, että ison kokoluokan maalämpö on iso mahdollisuus kaupungeille. Kysyntäpiikkejä voidaan hillitä älykkään sähköverkon kautta.

Valitettavasti Helsingissä pohditaan tosissaan sitä, kannattaako meidän laittaa satoja miljoonia euroja kivihiilenpolton jatkamiseen Hanasaaressa. Me olemme ainoa pohjoismainen pääkaupunki, joka ei ole sitoutunut 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiajärjestelmään 2050 mennessä.

Hiili ei ole enää vaihtoehto. Viime vuonna kivihiilen kulutus laski jopa Kiinassa, ja uusiutuvan energian läpimurto on viime vuosina edennyt häkellyttävän nopeasti. Helsingissä keskustelu on jämähtänyt sen ympärille, rakentaako Helsingin Energia uuden biomassavoimalan vai jatketaanko kaupungin lämmittämistä tuontihiilellä.

Helsingin pitää olla osaltaan pysäyttämässä ilmastonmuutoksen etenemistä. On aika sanoa Hanasaaren hiilikasoille vihdoin hyvästi ja siirtyä 2000-luvulle. On selvää, ettei helsinkiläisten rahoja voida sijoittaa hiilen polton jatkamiseen, kun muualla maailmassa kaupungit, sijoituspankit ja yritykset vetävät sijoituksiaan pois hiilestä. Hiili on menneisyyden energianlähde.

Isolla energiaremontilla voimme tehdä Helsingistä cleantech-pääkaupungin. Tämä tuo Helsinkiin uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Tarvitsemme energiatehokkuuden parantamista koko kaupungissa, tarvitsemme hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa laajalla paletilla ja älykkään energiajärjestelmän.

Tarvittava teknologia hiilestä luopumiseksi on jo olemassa: nykyaikaisessa hybridiratkaisussa korostuvat voimakkaat parannukset kiinteistöjen energiatehokkuuteen, lämpöpumput niin yksittäisiin kiinteistöihin kuin kaukolämpöverkkoon, matalalämpöinen kaukolämpöverkko, aurinkolämpö sekä aurinkosähkön ja tuulivoiman lisääminen biomassan ohella.

On hienoa, että Helsingin energian uusi aurinkovoimala Suvilahdessa on Suomen isoin. Se kertoo kuitenkin enemmän aurinkoenergian jälkeenjääneestä tilasta Suomessa. Pilotit ovat kivoja, mutta on aika lopettaa näpertely. Miljoona neliömetriä aurinkopaneeleita Helsingin katoilla olisi alkuun hyvä tavoite. Se on kuusi prosenttia kaupungin kattopinta-alasta.

Onko Stubbin hallitus huonoin ikinä? Katso 10 virhettä

14.3.2015 /

Eduskunta päätti tänään työnsä eeppisen sekoiluviikon jälkeen. Kokosin yhteen Stubbin 300 päivää istuneen hallituksen mokia. Jääkö hallitus historiaan tämän maan huonoimpana? Stubbin hallitus tullaan muistamaan etenkin siitä, ettei juuri mitään tehty. Ja se vähän mitä tehtiin, oli haitallista.

1. Hallitus romutti soidensuojeluohjelman
Soidensuojelulla on kiire. Olemme tuhonneet jo aivan liikaa suoluontoa ja erityisesti eteläisessä Suomessa soiden tila on huono. Soidensuojeluohjelman tavoite oli suojella 100 000 hehtaaria arvokasta suoluontoa. Kokoomuksen ympäristöministeri laittoi ensimmäisenä tekonaan ministerinä koko suojeluohjelman jäihin. Lopulta hallitus päätti suojella 6 000 hehtaaria soita. Se on kuusi prosenttia suojeluohjelman tavoitteesta.

2. Turkisasetus oli floppi, eläinsuojelulain uudistaminen jäi tekemättä
Kun eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta turkistarhauksen kieltämiseksi, syyksi kansalaisaloitteen hylkäämiselle annettiin turkisasetuksen uudistus. Eläinten pitotapaan luvattiin merkittäviä parannuksia. Kävikin päinvastoin: uusi asetus sisältää jopa heikennyksiä nykyvaatimuksiin. Suomen vanhentunut eläinsuojelulaki piti uudistaa päättyvän vaalikauden aikana. Näin ei tapahtunut, koska kokoomusjohtoinen maa- ja metsätalousministeriö viivytti valmistelua.

3. Pisararata: Pääkaupunkiseutu petettiin
Stubbin hallitus otti Pisararadan hallitusohjelmaan omasta aloitteestaan. Asiasta tehtiin sopimus seudun kuntien ja valtion välillä. Kunnat ovat tätä sopimusta omassa suunnittelussaan noudattaneet, kunnes hallitus ilmoitti, ettei aiokaan rahoittaa Pisararataa. Näin myös EU-rahoitus jää saamatta.

4. Translaki ja äitiyslaki jätettiin uudistamatta
Päivi Räsäsen annettiin kaataa translain uudistaminen. Sukupuolen korjaaminen edellyttää muun muassa pakkosterilisaatiota, mikä on selkeä ihmisoikeusloukkaus. Äitiyslain muutos olisi helpottanut naisparille syntyvän lapsen vanhemmuuden vahvistamista, kun nykyisin tähän vaaditaan perheen sisäinen adoptio. Tämäkin jäi tekemättä.

5. Lasten säilöönotto jatkuu ja vapaaehtoisesta paluusta tehtiin pakollista
Kataisen hallituksen ohjelmassa sovittiin yksin tulleiden alaikäisten säilöönoton kieltämisestä sekä sekä vaihtoehtojen kehittämisestä säilöönotolle. Stubbin hallitus pyörsi päätöksen ja Suomessa säilöön otetaan edelleen 15-18-vuotiaita alaikäisiä sekä muita haavoittuvassa asemassa olevia ulkomaalaisia kuten kidutuksen uhreja. Lisäksi kielteisen päätöksen saaneilta turvapaikanhakijoilta vietiin mahdollisuus tilapäiseen oleskelulupaan ja vastaanottokeskuspalveluihin, mikäli he eivät ilmoittaudu vapaaehtoisen paluun piiriin.

6. Susia suojellaan metsästämällä
Kokoomus halusi “suojella” uhanalaista lajia myöntämällä tappolupia. ”Kannanhoidollisen metsästyksen” piti kohdistua nuoriin susiin, mutta suurin osa tapetuista susista on aikuisia susia. Sen piti vähentää ihmisten susivihaa luomalla hyvää fiilistä metsästäjille. Tappolupia myönnettiin niin paljon, että useampi kuin joka kymmenes Suomessa elävä susi tapetaan.

7. ILO 169 sopimus alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamisesta jätettiin taas ratifioimatta
Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisten perinneasut kelpaavat turistikrääsäksi, mutta alkuperäiskansan oikeuksien tunnustaminen on toinen asia. ILO 169 -sopimus oli tarkoitus saada ratifioitua vihdoin tällä vaalikaudella. Pitkään saamelaiskäräjien kanssa neuvoteltu saamelaismääritelmä jyrättiin ja koko ILO – sopimuksen ratifiointi jäi tekemättä.

8. Laki paperittomien terveydenhuollosta kaadettiin temppuilulla
Eduskunnan piti viime töikseen hyväksyä laki paperittomien siirtolaisten terveydenhuollosta. Toisin kävi. Demareiden Kari Rajamäen kikkailun vuoksi eduskunta ei ehdi käsitellä esitystä. Lakia ei siis tule. Lakiesitys olisi turvannut Euroopan unionin ulkopuolelta tuleville paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille samat terveyspalvelut kuin suomalaisille.

9. Valtion jäänmurtajat suuntaavat arktiseen öljynporaukseen
Ex-liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) teki päätöksen uuden Itämeren jäänmurtajan operoinnin kilpailuttamisesta, jotta valtion Arctia Shippingin monopolille olisi saatu kilpailua. Kokoomusministeri Paula Risikko kuitenkin pyörsi päätöksen – mainio esimerkki siitä, kuinka kokoomuksessa ollaan vanhan luutuneen bisneksen puolella markkinataloutta vastaan. Päälle päätteeksi omistajaohjaus teki päätöksen jatkaa jäänmurtajien käyttämisessä niin ilmastoa kuin luontoa uhkaavassa arktisessa öljynporauksessa.

10. Fennovoima-Rosatomin ydinvoimalupa
Kokoomuksen johdolla päätettiin antaa lupa Fennovoima-Rosatomin ydinvoimalalle. Alunperin hanketta perusteltiin riippuvuuden vähentämisellä Venäjän sähköstä. Nyt kuitenkin Suomi lisää energiariippuvuuttaan Venäjästä kahdella tavalla: Kremlin suorassa valvonnassa oleva Rosatom päästetään merkittävään rooliin Suomen energiamarkkinoille ja Fortumin omistukset Venäjällä kasvavat. Yksityiset yritykset ovat kaikonneet Fennovoimasta ja Suomessa riskit jäävät lähinnä veronmaksajien omistamille kunnallisille sähköyhtiöille.

Näiden lisäksi voisi tietenkin sanoa vielä muutaman sanan SOTE-uudistuksesta, metropolihallinnosta, vähemmän vapaaehtoisesta paluusta ja hajajätevesilainsäädännön lykkäyksestä. Mutta silloin blogista tulisi aivan liian pitkä.

« Older posts Newer posts »

© 2025 Emma Kari

Ylös ↑