Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari vaatii turkistarhausta lopetettavaksi Suomessa. Animalia ja Oikeutta Eläimille teettivät turkistarhauksen suosiosta Taloustutkimuksella kyselyn, jonka mukaan selkeä ja yhä kasvava enemmistö vastustaa nykymuotoista turkistarhausta.

“Suomalaisten viesti on selvä. Turkistarhaus on vihdoin lopetettava Suomessakin. Turkistarhaus on eläintuotannon julmin muoto. Eläinten telkeäminen pieniin häkkeihin ja tappaminen turkisten vuoksi on väärin ja näin myös enemmistö suomalaisista ajattelee”, Kari sanoo.

Taloustutkimuksen toteuttaman kyselyn mukaan jo 74 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta. Luku on kasvanut vuoden 2018 kyselystä 5 prosenttiyksikköä. Nykymuotoista turkistarhausta kannattaa kyselyn mukaan enää 15 prosenttia suomalaisista.

“Turkistarhaukseen suhtaudutaan vuosi vuodelta kriittisemmin. Se on täysin ymmärrettävää. Kuluttajat ovat entistä tiedostavampia eivätkä enää hyväksy eläinten huonoa kohtelua. Meidän päättäjien tulee kuunnella tätä viestiä”, Kari sanoo.

Turkistarhaus on päätetty lopettaa yhä useammassa Euroopan maassa. Viimeisimpänä tähän joukkoon liittyi Norja. Lisäksi usea muotitalo on ilmoittanut lopettavansa turkisten käytön.

“Suomi näyttäytyy kummallisena poikkeuksena, kun se ei ole vielä puuttunut turkistarhaukseen. Nykymuotoinen turkistarhaus sotii aivan selvästi hallitusohjelmaan kirjattua eläinsuojelulain uudistusta vastaan, johon säädetään eläimen oikeus lajityypilliseen käytökseen. Turkistarhauksesta olisi syytä luopua pikimmiten”, Kari sanoo

Varhaiskasvatuslaki jättää tällä hetkellä epäselväksi sen, mikä on alle kouluikäisten turvapaikanhakijalasten oikeus varhaiskasvatukseen. Vihreiden Emma Kari jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille.

“Laadukas varhaiskasvatus on parhaimpia sijoituksia tulevaisuuteen. Se kaventaa lasten välisiä oppimiseroja jo varhaisessa vaiheessa ja ehkäisee syrjäytymistä. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta vanhempien tilanteesta”, Kari sanoo.

Kunnilla on velvollisuus järjestää esi- ja perusopetusta turvapaikanhakuvaiheessa oleville lapsille, mutta päivähoito-oikeus ei kuulu turvapaikanhakijoille. Vastuu toiminnan järjestämisestä ei kuulu virallisesti kenellekään, eikä lainsäädännössä erikseen säädetä turvapaikanhakijoiden oikeudesta varhaiskasvatukseen.

“Joissain kunnissa tai vastaanottokeskuksissa varhaiskasvatusta voidaan siis tarjota myös turvapaikanhakijoille, mutta monesti varhaiskasvatus ei tavoita vastaanottokeskuksissa asuvia turvapaikanhakijalapsia, saati paperittomia lapsia. Toimintatavat ja laatu vaihtelevat”, Kari sanoo.

Varhaiskasvatukseen pääsy on tärkeää erityisesti pitkittyneissä turvapaikkaprosesseissa lapsen sosiaalisen kehityksen ja oppimisen kannalta. Se myös tukee lasten ja perheiden mielenterveyttä. Vastaavasti paperittomuuden ei pitäisi olla peruste jättää lasta varhaiskasvatuksen ulkopuolelle.

“Hallitus on tehnyt tärkeän päätöksen palauttaa perheille tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Tämän oikeuden pitäisi kuitenkin koskea aidosti kaikkia Suomessa olevia lapsia, myös turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita sekä paperittomia. Lapsen oikeuksien sekä varhaiskasvatuslain sisäisen johdonmukaisuuden toteuttamiseksi turvapaikanhakijalasten oikeus varhaiskasvatukseen täytyisi kirjata selkeästi lakiin”, Kari sanoo.

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari tahtoo tuoda saamelaiset näkyville opetussuunnitelmassa. Kari jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen opetusministerille.

“Kouluissamme annettava tieto saamelaisista on häviävän pientä. Me suomalaiset emme opi tuntemaan suomalaisten ja saamelaisten yhteistä historiaa kouluissa. Valtaväestön valistaminen on siksi edelleen monien yksittäisten saamelaisten harteilla”, Kari sanoo.

Saamelaiset ovat EU:n ainoa tunnustettu alkuperäiskansa. Suomessa saamelaisista tiedetään kuitenkin kovin vähän. Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio totesi raportissaan tänä vuonna, ettei saamelaisuudesta vieläkään opeteta tai tiedetä tarpeeksi Suomessa.

“Suomalaisten tietämättömyys saamelaisista on asia, johon on kiinnitetty huomiota EU-tasolla asti. Tämän asian korjaaminen ei voi olla vain vähemmistön tai opettajien oman aktiivisuuden varassa. Vajavainen opetussuunnitelman sisältö jättää osan oppilaista pimentoon heidän omasta taustastaan. Suomalaisten ja saamelaisten välinen historia sisältää useita vaikeita kysymyksiä. Tämän historian tunteminen olisi tärkeää suomalaisille”, Kari sanoo.

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio totesi, että opetuksen ja saamelaisten tuntemuksen lisääminen voisi vähentää saamelaisten kohtaamaa vihapuhetta.

“Tarvitsemme kokonaisvaltaista päivitystä siihen, miten käsittelemme vähemmistöjä kouluissa. Meidän on huomioitava saamelaiset kouluissa nykyistä paremmin, koko maan laajuisesti”, Kari sanoo.

Tänään julkaistiin Kukka Rannan ja Jaana Kannisen toimittama “Vastatuuleen” -kirja, joka kertoo saamelaisten historiasta saamelaisten äänellä.

Suomalaisten tietämättömyys saamelaisista on asia, johon on kiinnitetty huomiota EU-tasolla asti. Saamelaisten asema EU-alueen ainoana tunnustettuna alkuperäiskansana on asia, jonka luulisi kiinnostavan meitä, joiden valtio on heidän maidensa päälle rakennettu. Kuitenkin kouluissamme annettava tieto saamelaisista on häviävän pientä. Valtaväestön valistaminen on siksi edelleen monien yksittäisten saamelaisten harteilla.

Vähemmistöillä on oikeus oppia itsestään kouluissa ihan samalla tavalla kuin valtaväestölläkin. Vajavainen opetussuunnitelman sisältö jättää osan oppilaista pimentoon heidän omasta taustastaan yhteisessä yhteiskunnassamme. Koska suomalaisten ja saamelaisten välinen historia ei ole ongelmaton, tämän tietämättömyyden kurominen umpeen on välttämätöntä voidaksemme ehkäistä syrjintää ja rasismia saamelaisia kohtaan.

Vastuu suomalaisten valistamisesta ei voi olla vähemmistöllä tai vain opettajien oman aktiivisuuden varassa, vaan tarvitsemme kokonaisvaltaista päivitystä siihen, miten käsittelemme vähemmistöjä kouluissa. Vireillä olevan totuus- ja sovintokomissiotyön pohjalta onkin perusteltua kiinnittää huomiota siihen, miten saamelaiset aiotaan sisällyttää opetussuunnitelmaan kokonaisvaltaisesti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten suomalaisten ja saamelaisten yhteistä historiaa ryhdytään opettamaan kouluissa?
Miten saamelaisten näkyvyys opetussuunnitelmassa voidaan turvata maanlaajuisesti?

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari iloitsee Saksan massiivisista panostuksista ilmastonmuutoksen torjuntaan. Saksan hallitus ilmoitti juuri aikovansa käyttää 50 miljardia seuraavan kymmenen vuoden aikana ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.

“Saksan esimerkki on innostava ja rohkaiseva. Toivottavasti muut maat ottavat tästä mallia. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali 2035, ja jotta se onnistuu, mekin tarvitsemme tämänkaltaisia toimia”, Emma Kari sanoo.

Saksa tuottaa nykyisin noin kaksi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Maan tavoitteena on leikata päästöjä nykytasosta eli noin 866 miljoonasta tonnista noin 563 miljoonaan tonniin. Kyse on siis globaalilla tasolla merkittävästä päästöjen vähennyksestä.

“Se, että Saksan kaltainen iso teollisuusmaa on valmis näin merkittäviin panostuksiin, kertoo maailman muuttuneen. Toivon tämän esimerkin leviävän nyt muuallekin”, Kari sanoo.

Saksan ilmastopaketissa keskeistä on hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu ja hiilidioksiditonnin hintaa aiotaan nostaa tulevina vuosina. Samalla maa pyrkii sähköistämään liikenteensä ja siirtämään liikkumista raiteille, pyrkii öljylämmityksestä eroon sekä tukee investointeja päästöttömään energiaan.

“Ilmastonmuutoksen torjuminen maksaa rahaa, mutta useiden arvioiden mukaan vielä kalliimmaksi tulee, jos ilmasto lämpenee yli 1,5 astetta. Ilmastonmuutoksen torjunnan ei pitäisi olla rahasta kiinni. Suurin velkataakka, jolta meidän tulisi lapsiamme suojella, on ilmastovelka”, Kari sanoo.

Kunniaväkivalta on vakava ja yhä lisääntyvä ilmiö myös Helsingissä. Siihen puuttuminen on perustavanlaatuista ihmissoikeustyötä, jolla on tärkeää merkitystä nyt ja myös tulevaisuudessa.

Kunniaväkivallan muodot vaihtelevat sosiaalisesta rajoittamisesta vakavaan fyysiseen väkivaltaan, joka voi pahimmillaan vaatia uhrin hengen, ja avioliittoon pakottamiseen. Muun sukupuolistuneen lähisuhdeväkivallan tavoin myös kunniaan liittyvän väkivallan muodot kietoutuvat usein yhteen.

Ihmisoikeusliiton mukaan kunniaan liittyvän väkivallan erityispiirteet palautuvat usein teon motiiviin, väkivaltaa perustellaan yhteisöllisen kunnian ylläpitämisellä tai palauttamisella ja se liittyy yleensä seksuaalisuutta ja sukupuolta koskeviin käyttäytymissääntöihin.

Ihmisoikeusliitto julkaisi vuonna 2016 laajan selvityksen kunniaan liittyvästä väkivallasta ja antoi suosituksia väkivaltaan puuttumisesta ja sen ennaltaehkäisystä. Helsingin kaupungin tulee selvittää keinot, jolla ilmiöön voidaan puuttua tiukasti. Toimintaohjeiden kokoaminen ja linjojen vahvistamiseksi tulisi käydä läpi nykyiset kaupungin linjat aiheesta ilmiötä tuntevien asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Muuttuvien tilanteiden vuoksi on tärkeää myös, että kaupungin asiantuntijat osallistuvat alaa seuraavien verkostojen toimintaan. Verkostoja tulee tiivistää myös Helsingin sisällä eri toimialojen ja alojen välillä. 

Tarkasteltaviin keinoihin kuuluvat ainakin kaupungin henkilöstön koulutustarpeiden kartoitus ja koulutuksen vahvistaminen. On varmistettava, että perustietojen ja selkeiden toimintaohjeiden lisäksi eri toimialoilla on käytettävissä aiheeseen syvemmin perehtyneitä asiantuntijoita ja mahdollisuus saada lisätietoa ja tukea.  

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinki kokoaa kaupungin eri toimialat kattavat toimintaohjeet kunniaväkivaltaan puuttumisesta ja sen ennaltaehkäisystä. Työ tulee toteuttaa ilmiötä tuntevien asiantuntijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa Ihmisoikeusliiton suosituksia kuullen.

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari uskoo, että IPCC:n tuore raportti ja tiedeyhteisön viesti otetaan Suomessa tosissaan. Kari toteaa, että raportti edellyttää myös ruokapolitiikan muuttamista ja lihansyönnin vähentämistä. 

“Suomen ilmastopolitiikan on oltava linjassa tutkimuksen kanssa. Tiedeyhteisön viesti on yksiselitteinen: pelkät päästövähennykset liikenteessä ja energiantuotannossa eivät enää riitä. Myös ruuantuotannon on muututtava kestävämmäksi ja sen on tapahduttava nopeasti. Lihankulutusta on vähennettävä”, Kari sanoo.

Kari muistuttaa, että Rinteen hallituksen ohjelmassa on sovittu ilmastoruokaohjelman laatimisesta, ruuan ilmastojalanjäljen pienentämisestä sekä kasvisruuan osuuden kasvattamisesta julkisissa hankinnoissa.

“Kysymys ei ole siitä, että kaikkien pitäisi ryhtyä kasvissyöjiksi, mutta ruokapolitiikassa on päästävä eroon lihaideologiasta. Suomen on suunnattava tukia kasvisperäisen tuotannon osuuden kasvattamiseen. Ilmasto ei kestä nykyistä lihansyöntiä. Hyvä tavoite hallituksen ilmastoruokaohjelmalle olisi lihankulutuksen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä”, Kari sanoo.

Maapallon keskilämpötila on noussut maa-alueilla 1800-luvun lopulta jo 1,5 astetta. Ilmaston lämpeneminen uhkaa ihmisten ruokaturvaa ja vedensaantia. Raportti korostaakin ilmastotoimien kiireellisyyttä.

“Jos me haluamme pysäyttää ilmastokatastrofin, meidän on katsottava myös lautasellemme. Ymmärrän, että joillekin eturyhmille IPCC:n raportin viesti on vaikea vastaanottaa. Pikkumaisen kinastelun sijaan on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimiin päästöjen vähentämiseksi. Tiedeyhteisön viestiä ei voi eikä saa ohittaa”, Kari sanoo.

Julkaistu Vihreiden nettisivuilla 7.8.2019

Vihreät on koko puolueen olemassaolon ajan ollut eläinten puolella. Tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on edistynyt valtavasti 20 vuoden aikana, mutta lainsäädäntömme on jäänyt pahasti jälkeen. Samaan aikaan ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia ruuan eettisyydestä ja eläinten hyvinvoinnista.

Viime kaudella jätin rinnakkaislakialoitteen laiksi eläinten hyvinvoinnista. Keskeisenä lähtökohtana rinnakkaislakialoitteessa oli eläinten itseisarvon tunnustaminen ja oikeus liikkumiseen sekä lajityypilliseen käytökseen. Sellaisen eläinsuojelulain vihreät tekisi, jos päättäisimme asiasta yksin. Lakiin pitäisi kirjata ainakin seuraavat asiat:

1. Eläinten itseisarvo ja oikeus lajityypillisen käytökseen
2. Turkistarhauksen kielto siirtymäajalla
3. Lehmien liikkumista rajoittavien parsinavetoiden kielto siirtymäajalla ja ympärivuotinen jaloitteluvelvoite laitumella
4. Emakkojen liikkumista rajoittavien porsitus- ja tiineytyshäkkien kielto siirtymäajalla
5. Porsaiden kirurgisen kastraation kielto
6. Kivuliaissa toimenpiteissä riittävän kivunpoiston tai nukutuksen sekä jälkikivunlievityksen velvoite
7. Häkkikasvatuksen kielto siirtymäajalla mm. kanojen ja siitosbroilereiden kasvatuksessa
8. Valvontaviranomaisten oikeus tehdä tarkistuskäyntejä tuotantotiloille ilman erillistä ilmoitusta
9. Jalostamisen tiukempi valvonta
10. Eläinsuojeluvaltuutetun viran perustaminen

Hallitusohjelma on kompromissi. Erityisen vaikeaa – tuskin tulee yllätyksenä kenellekään – on yhteensovittaa vihreiden ja keskustan näkemyksiä ilmastosta, luonnosta ja eläinten hyvinvoinnista. Siksi hallitusohjelman kirjaukset eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi eivät vastaa sitä, mitä vihreät tavoittelevat. Ne ovat askeleita oikeaan suuntaan, mutta ne eivät ole riittäviä. 

Viime kaudella olleeseen esitykseen laiksi eläinten hyvinvoinnista tehdään kuitenkin parannuksia. Eläinten itseisarvo sekä eläinten mahdollisuus lajityypillisen käytökseen kirjataan lakiin. Asiantuntijatyöryhmä asetetaan vauhdittamaan porsitushäkeistä luopumista. Samalla selvitetään mahdollisuutta lopettaa porsaiden kastraatiot, mikä on kivulias ja turha toimenpide. 

Vaikka parsinavettoja ei vielä kielletä, uusien parsinavettojen rakentaminen lopetetaan. Eläinten hyvinvointia parantaviin investointeihin kehitetään tukijärjestelmiä, kun investoinnit ylittävät lain vaatimukset. Tämä toivottavasti kannustaa entistäkin useampaa tuottajaa huomioimaan eläinten hyvinvoinnin nykyistä paremmin.

Eläinten hyvinvointiin liittyvää valvontaa parannetaan. Liian usein saamme lukea uutisista tarinoita kaltoinkohdelluista eläimistä, jopa kokonaisista tiloista, joilla eläimet kärsivät. Tämä tarkoittaa esimerkiksi videovalvonnan tehostamista teurastamoilla sekä edellisen hallituksen lopettaman eläinsuojeluasiamiehen viran perustamista uudelleen. Eläinlääkäreille säädetään ilmoitusvelvollisuus perinnöllisten vikojen vuoksi lemmikeille tehdyistä kirurgisista toimenpiteistä.

Turkistarhausta ei hallitusohjelmassa mainita. Uusi turkisasetus on ollut valmistelussa jo siitä lähtien, kun kokoomuksen Petteri Orpo oli maa- ja metsätalousministeri ja eläinjärjestöt marssivat asetusta valmistelevasta työryhmästä ulos. Turkistarhaus on eläintuotannon julmimpia muotoja, joka ei mahdollista eläimen lajityypillistä käytöstä. Siksi nykymuotoinen turkistarhaus sotii selvästi uutta lakia vastaan, johon kirjataan eläimen oikeus lajityypilliseen käytökseen.

Hyvä elämä kuuluu myös tuotantoeläimille. Yhä useampi kuluttaja vaatii eläintuotannolta eettisyyttä. Siksi on myös tuottajien etu, että Suomi olisi eturintamassa puolustamassa eläinten oikeuksia ja hyvinvointia. Vihreät tekee töitä turkistarhauksen kieltämisen ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin puolesta jatkossakin. Se, mitä ei nyt saada valmiiksi, toteutuu myöhemmin.

Hallitusohjelman kirjaukset ovat pieniä askeleita kohti eläinystävällisempää Suomea, mutta ne eivät vielä riitä. Siksi vihreät puolustavat eläinten oikeuksia ja teemme niin myös tässä hallituksessa.