Kategoria: Politiikka (Page 5 of 7)

Ryhmäpuhe vuoden 2014 talousarviosta

Ärade ordförande, bästa fullmäktige,

Vihreä valtuustoryhmä haluaa tehdä politiikkaa, jolla emme jätä velkojamme lastemme maksettaviksi. Velkaantumista ei voi kuitenkaan tarkastella ainoastaan lainaeurojen määrällä. Kysymys on siitä, millaisen kaupungin jätämme tuleville helsinkiläisille.

Vi vill bygga en hållbar stad, som växer så, att människor kan utnyttja kollektivtrafik och cykla. Vi vill göra klimatpolitik som tar ansvar om kommande generationer. Vi vill spara skog till våra barn. Helsingfors måste vara en stad som är jämlik och som ger likadana möjligheter åt sina barn.

Hyvät valtuutetut,

Me käsittelemme nyt budjettia, joka rakentaa vihreämpää Helsinkiä. Helsinkiläiset arvostavat joukkoliikennettä ja tulevaisuudessa yhä pienempi osa kaupunkilaisista tarvitsee autoa. Helsinki investoi nyt määrätietoisesti ja kunnianhimoisesti joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn. Kun liikennehankkeet laitettiin tärkeysjärjestykseen, autoilua lisäävät liikennehankkeet ovat siirtyneet hamaan tulevaisuuteen.

Iso asia on Kruunuvuoren joukkoliikennesillan aikaistaminen. Sillan rakentaminen voidaan aloittaa jo vuonna 2018. Näin Kruunuvuorenrannassa perheen ei tarvitse omistaa kahta autoa ja uutta kaupunginosaa rakennetaan aidosti joukkoliikenteen varaan. Kokonaisuudessaan joukkoliikenteen parantamiseen laitetaan 5-7 miljoonaa euroa vuosittain. Tämä tarkoittaa useita tärkeitä parannuksia etenkin poikittaiseen joukkoliikenteeseen, kuten Jokeri-2:n toteutumista. Kuten olemme saaneet aiemmin tällä viikolla lehdistä lukea, neljän minuutin vuorovälistä huolimatta ihmiset jäävät pysäkeille.

Pyöräteihin satsataan noin kymmenen miljoonaa vuosittain. Tällä saadaan kantakaupungin pääkaduille pyörätiet ja baanaverkko hyvään alkuun. Hakaniemen toriparkin rakentamisen sijaa koko Hakaniemen aluetta mietitään osayleiskaavassa, jossa pohditaan myös Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi. Sörnäisten tunnelin rakentaminen siirtyy myöhemmäs tulevaisuuteen ja kustannustehoton keskustatunneli loistaa suunnitelmista poissaolollaan.

Myös tavoite arvokkaiden metsiemme suojelemisesta ja monimuotoisuuden lisäämisestä metsäisen suojeluverkoston avulla etenee ensivuodelle varattujen rahojen turvin. Näin voimme varmistaa helsinkiläisille rakkaiden lähimetsien säilymisen kasvavassa kaupungissa. Tähän kuitenkin tarvitaan myös muiden ryhmien tukea. Myös ilmastosuojelutyöhön saatiin lisärahaa. Näin pystymme pitämään kiinni tavoitteestamme vähentää ilmastopäästöjämme 30 prosenttia.

Arvoisa puheenjohtaja,

Lapsiperheet haluavat jälleen asua Helsingissä ja meille kasvaa uusi aiempaa suurempi urbaani sukupolvi. Vihreän valtuustoryhmän mielestä tämä on ainoastaan iloinen uutinen. Vuodesta toiseen Helsinki on kuitenkin arvioinut kaupungissa asuvien päivähoitoa tarvitsevien lasten määrän alakanttiin. Tämä on aiheuttanut kaupunkimme lapsiperheille isoja ongelmia. Hoitopaikat ovat olleet kiven alla ja usein väärässä paikassa.

Vihreät ovat pitkään vaatineet, että Helsinki korjaa tavan, jolla arvioimme päivähoitoa tarvitsevien lasten määrää. Nyt tämä vaatimus toteutuu. Tästä lähtien hoidossa olevien lasten määrä arvioidaan useamman kerran vuodessa. Jos lapsia on arvioitua enemmän, lisätään tarvittavat rahat saman tien. Tämä on helsinkiläisten lapsiperheiden kannalta merkittävä parannus.

Päivähoidosta huolehtiva varhaiskasvatusvirasto toimii äärimmäisen tehokkaasti ja helsinkiläisten lapsien hoidossa ei todellakaan tuhlailla. Päivähoidosta säästäminen on typerää ja lyhytnäköistä. Vyötä ei pidä kiristää siellä, missä ollaan jo tiukilla. Siksi on hyvä, että päivähoitoon on nyt kohdennettu lisää rahaa. Tämän lisäksi jokaiseen suunnitelmissa olevien päiväkotien rakentamiseen on tässä budjetissa varattu rahat.

Hyvät valtuutetut,

Me emme halua, että helsinkiläiset lapset kasvavat luokkayhteiskunnassa. Helsingissä eriarvoistuminen alkaa jo kohdussa ja jatkuu läpi elämän. Lähes joka kymmenes lapsi on lastensuojelun asiakkaana. Pienet helsinkiläisten mahdollisuuksiin vaikuttaa entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy.

Vauvan syntymä on perheen elämässä onnellista aikaa. Se voi kuitenkin olla myös hetki, jolloin ongelmat tuntuvat kasaantuvan ja tukiverkot ovat tarpeen. Neuvola on paikka, jossa voimme tarjota perheelle tukea jo ennen ensimmäisen vauvan syntymää. Sosiaali- ja terveysvirastossa aletaan nyt valmistella pilottia neuvolan odotusaikaisesta kotikäynnistä. Vastaavasta toiminnasta on erittäin hyviä kokemuksia muualla Suomessa.

On hienoa, että neuvoloihin ja ehkäisevään lastensuojeluun saadaan tässä budjetissa paljon tarvittua lisärahaa. Samalla neuvolajärjestelmän uudistaminen nytkähti eteenpäin, kun sovittiin perhekeskuksen pilotoimisesta Helsingissä. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa neuvola, perhetyö ja lapsiperheiden palvelut löytyvät saman katon alta.

Vihreät olisivat toivoneet perusopetukseen vielä suurempaa panostusta. Koulujen ryhmäkokoja on Helsingissä pystytty viime vuosina pienentämään. Tämä on hieno saavutus. On tärkeää, että pystymme tarjoamaan kaikille helsinkiläisille lapsille hyvää ja laadukasta opetusta tarpeeksi pienissä ryhmissä. Erityisesti kouluissa eniten tukea on kohdistettava sinne, missä tuen tarve on suurin ja iltapäivätoiminta on turvattava. Luokkakokojen kehitystä on seurattava nyt tarkasti.

Arvoisa puheenjohtaja,

Vaikka yleinen taloustilanne on heikko, kuntatalous alijäämäinen ja valtio leikkaa valtionosuuksia tulevina vuosina edelleen, mihinkään paniikkisäästämiseen ei ole tarvetta. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että helsinkiläisten veroeurot on käytettävä viisaasti.

Tiukassa talousraamissa nyt käsittelyssä oleva budjetti nostaa kärkitavoitteekseen ekologisen kaupungin rakentamisen, lapsiperheiden tukemisen ja eriarvoistumisen torjuminen.

Tästä syystä vihreä valtuustoryhmä kannattaa budjetin hyväksymistä.

Ryhmäpuhe strategiaohjelmasta vuosiksi 2013-2016

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinkiin halutaan muuttaa, koska tämä on oikea kaupunki. Oikeassa kaupungissa koulu on lähellä, ratikalla pääsee harrastuksiin ja metrolla töihin. Hyvässä Helsingissä ystävät löytyvät lähikahvilasta tai leikkipuistosta, eikä lähimetsään mennäkseen ei tarvita autoa.

Me haluamme, että Helsingissä rakentaa urbaania kaupunkia kaupunkilaisille ja siihen nyt käsiteltävä valtuustostrategia tähtää. Rakentamistavoitetta kasvatetaan ja samalla kun kaupunkia tiivistetään, myös luonnon monimuotoisuutta lisätään ja Helsinkiin perustetaan metsäinen suojeluverkosto.

Vihreiden pitkäaikainen tavoite asumisen hintojen laskemisesta etenee, sillä autopaikkojen kustannukset tullaan kohdistamaan paremmin niiden käyttäjille. Nykyinen autopaikkanormi on kallis, epäoikeudenmukainen ja aikansa elänyt järjestelmä. Autopaikkojen kustantamista yhteisestä kukkarosta perustellaan lapsiperheiden tarpeilla, vaikka samalla nostetaan asuntojen hinnat niin korkeiksi, ettei monilla lapsiperheillä ole niihin varaa.

Liikennepolitiikassa mennään kokonaisuudessaan vihreään suuntaan. Pyöräilynedistämisohjelmaa viedään eteenpäin ja raitioliikennettä parannetaan poikkihallinnollisella ratikkaprojektilla. Tavoitteena on nyt kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä jopa prosenttiyksiköllä vuosittain. Tämän valtuustokauden aikana liikennehankkeista priorisoidaan tätä tavoitetta tukevia investointeja. Vihreät ovat tyytyväisiä myös siihen, että joukkoliikenneinvestoinnit on pääosin rajattu investointikaton ulkopuolelle.

Strategiaesitys asettaa uuden yleiskaavan tavoitteeksi energiatehokkaan kaupunkirakenteen. Kun vanha valtuusto vielä puoli vuotta sitten torjui vihreiden esityksen päästötavoitteiden tiukentamisesta, olemme nyt sitoutumassa vähentämään hiilidioksidipäästöjämme 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Me tiedämme hyvin, ettei tämä tavoite nosta Helsinkiä ilmastonmuutosta torjuvien kaupunkien etujoukkoon. Meidän onkin jatkuvasti etsittävä tapoja parantaa energiatehokkuutta ja leikata päästöjä.

Me emme halua jättää velkaamme lastemme maksettavaksi. Strategia ei vie kohti paniikkisäästämistä, mutta meidän on pystyttävä katsomaan entistä tarkemmin, että käytämme kaupunkilaisten verorahoja parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä kaudella meidän on oltava valmiita entistä tarkempaan taloudenpitoon ja pystyttävä tekemään asioita entistä paremmin.

Tästä paremmin tekemisestä on jo hyviä esimerkkejä. Helsingin kaupungilta eläkkeelle jääneiden keski-ikä on noussut kahdella vuodella ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Uusi varhaiskasvatusvirasto toimii puolet pienemmällä hallinnolla kuin muut virastot keskimäärin. Se, että mietimme rahankäyttöä entistä tarkemmin, ei tarkoita sitä, että meillä on yhtäkään lastenhoitajaa tai opettajaa liian vähän.

Samalla kun mietimme uudestaan tilojen käyttöä ja toiminnan tehostamista, meidän on mietittävä uudestaan myös demokratian toimimista. Strategiassa linjataan, että Helsingin johtamisjärjestelmä tullaan uudistamaan kokonaisuudessaan ja uusi johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa. Tällöin kaupunginjohtajiston kokoonpanon on vastattava kunnallisvaalien tulosta ja luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksien on oltava nykyistä paremmat.

Me emme halua, että helsinkiläiset lapset kasvavat luokkayhteiskunnassa. Helsingissä eriarvoistuminen alkaa jo kohdussa ja jatkuu läpi elämän. Lähes joka kymmenes lapsi on lastensuojelun asiakkaana. Pienten helsinkiläisten mahdollisuuksiin vaikuttaa entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy.

Kun rahaa on käytössä vähemmän, se on käytettävä siellä, missä tarve on suurin. Eriarvoistumisen estämisen kannalta on hyvä, että strategia laajentaa positiivisen diskriminaation ja ennaltaehkäisyn periaatetta. Niissä kouluissa, joissa on eniten tukea tarvitsevia oppilaita, on oltava parhaat resurssit tuen tarjoamiseen. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen ja nuorten syrjäytymisen vähentämisen tulee näkyä kaikessa Helsingin päätöksenteossa.

Olisimme toivoneet, että muiden ryhmien halu panostaa lapsiperheiden eriarvoistumisen estämiseen olisi ulottunut myös raamibudjettineuvotteluihin. Olimme pettyneitä siihen, ettei halua koulujen ja lapsiperheiden tukemiseen riittänyt intoa rahankäytöstä päätettäessä ja nyt esimerkiksi tokaluokkalaisten iltapäiväkerhotoimintaa ei ole mahdollista toteuttaa.

Lastensuojelussa puhutaan mielellään ennaltaehkäisystä. Helsingin kaupungilla työskentelee lastensuojelutyössä yli tuhat ihmistä, kun taas perheiden ongelmia ennalta ehkäisevässä neuvola- ja perhetyössä sekä perheiden erityispalveluissa on puolet vähemmän työntekijöitä. Rahankäytössä ennaltaehkäisy ei siis näy.

Alueilla, joilla lastensuojelun tarve on suurin, on tarjottava perheille parhaat tukiverkostot. Neuvotoiminnassa tullaan nyt panostamaan erityistä tukea tarvitseviin alueisiin ottamalla käyttöön odotusaikainen kotikäynti. Näin tukiverkosto on valmiina ja mahdollisiin ongelmiin pystytään varautumaan jo ennen lapsen syntymistä.

Myös perhetyö- ja neuvolatoimintaa tullaan yhdistämään siellä, missä tarve ennaltaehkäisyyn on suurin. Terveysasemien toiminnan uudistamisen yhteydessä olisi hyvä miettiä, voitaisiinko Helsingissä kokeilla perhekeskuksia. Jos sekä neuvolapalvelut, perhetyö että lapsiperheiden kotipalvelu löytyisivät saman katon alta, olisi ongelmien ennaltaehkäisy helpompaa. Perheitä tukemalla sekä torjumalla lasten ja nuorten syrjäytymistä voimme pysäyttää Helsingin eriarvoistumisen.

Arvoisa puheenjohtaja,

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa strategiaohjelman hyväksymistä.

Ryhmäpuhe valtuuston strategiaseminaarissa

Kun joulukuun pikkujouluissa valtuuston silloinen puheenjohtaja Minerva Krohn listasi edellisen valtuuston tekemiä merkittäviä päätöksiä, hän totesi: “Niitä ei ole kovinkaan paljon”. Nyt me päätämme, haluammeko kuulla Mari Puoskarilta neljän vuoden kuluttua saman puheen.

Tätä vihreät eivät halua.

Parhaimmillaan me voimme tehdä strategiasta paperin, jossa päätämme Helsingin kehityksen seuraavalle neljälle vuodelle. Pahimmillaan teemme paperin, joka lisää byrokratiaa, mutta ei johda mihinkään. Emme erityisemmin usko toimenpidekirjausten, kuten: “Arvojohtamisella vahvistetaan asiakaslähtöistä palveluasennetta ja asiakkaan arvostamista” erityisesti muuttavan Helsinkiä.

Tästä paperista ei pidä tehdä kokoelmaa vesitetyistä kaikille kelpaavista toivomuslistoista. Mieluummin vähemmän tavoitteita ja toimenpiteitä, joita edistämme tosissamme. Haluamme selkeät mittarit, joiden avulla seuraamme, saammeko tällä kaudella oikeasti aikaan sen, mitä haluamme.

Liikenne ja ilmasto

Strategian on asetettava tavoitteeksi kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuksien nostaminen. Viihtyisässä, terveessä ja tiivisti rakennetussa oikeassa kaupungissa autoillaan vähän ja liikutaan pääasiassa jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä.

Meidän tavoitteemme on, että neljän vuoden kuluttua Helsinki on tasa-arvoisempi ja ekologisempi.

Vihreät ovat olleet valmiita tarkastelemaan kriittisesti kaupungin investointisuunnitelmia. Tähän olemme valmiit myös jatkossa. Joukkoliikenneinvestoinnin eivät meistä ole “lähteneet lapasesta”. Päinvastoin, joukkoliikennettä parantavia investointeja olisi tulevaisuudessa selkeästi priorisoitava suhteessa tieinvestointeihin.

Kaupunki on itse todennut pyöräilyinvestointien hyöty-kustannussuhteen olevan huikea: 20 miljoonan euron investoinnilla pyöräilyyn päästään 114 miljoonan euron arvoisiin nettohyötyihin. Vaikuttavuus on moninkertainen esimerkiksi tavanomaisiin auto- ja joukkoliikennehankkeisiin verrattuna. Olemme pettyneitä siihen, että linjaukset pyöräilyprojektin jatkosta ei sisälly strategialuonnokseen ja joukkoliikenteen lisäämissuunnitelmat ovat vaisuja. Nämä molemmat ovat asioita, joista emme enää tässä vaiheessa olettaneet joutuvamme neuvottelemaan.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa Helsingin on nostettava rimaa. Olemme ympäristötavoitteissamme sitoutuneet sellaiseen päästövähennyksen tasoon, joka on jo lähes toteutunut. Sen sijaan edellinen valtuusto oli kyllä valmis “selvittämään mahdollisuudet” siitä, voitaisiinko johonkin muuhunkin sitoutua. Tämä ei ole kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Joku voisi pitää sitä nolona. Tavoitteita on tiukennettava. Myöskään ruuhkamaksuista emme kaipaa enää yhtään uutta selvitystä. Nyt on toimittava ruuhkamaksujen käyttöönottamiseksi.

Asuminen ja ympäristö

Rakentaessamme uutta Helsinkiä, meidän on myönnettävä, että maailma on muuttunut. Yksityisautoilijat ovat helsinkiläisten vähemmistöä ja yhä useammat lapsiperheet haluavat asua omakotialueiden sijaan tiiviisti rakennetussa kaupungissa. Tiiviissä kaupungissa päiväkoti on lähellä, ratikalla pääsee harrastuksiin ja metrolla töihin.

Jos haluamme rakentaa joukkoliikenteeseen perustuvia asuinalueita, on meidän uskallettava myös luottaa joukkoliikenteeseen. Vihreiden mielestä nykyinen  autopaikkanormi on kallis, epäoikeudenmukainen ja aikansa elänyt järjestelmä. Perustelemme autopaikkojen kustantamisen yhteisestä kukkarosta lapsiperheiden tarpeilla, vaikka samalla nostamme asuntojen hinnat niin korkeiksi, ettei monilla lapsiperheillä ole niihin varaa.

Eriarvoistuminen ja palvelut

Kun kaupunginjohtaja Pajunen eilisessä puheenvuorossaan puhui Helsingin nykytilasta, hän nosti esiin suurimpana epäonnistumisenamme eriarvoistumisen ehkäisyn. Elämme kaupungissa, johon syntyvän lapsen mahdollisuuksiin vaikuttaa entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy. Yhä useampi helsinkiläinen lapsi elää köyhyydessä. Erot lasten harrastuksissa, koulumenestyksessä ja elinajanodotteessa ovat aivan liian suuria.

Tästä syystä olimmekin hämmästyneitä siitä, että eriarvoistumisen ehkäisyä ole nostettu lainkaan strategiaa kuvaavaan tavoitekaavioon. Paras tapa arvioida politiikkamme onnistumista on tehdä se kaikkein heikoimmassa asemassa olevien helsinkiläisten kautta. Vihreät haluavat nostaa segregaation torjumisen strategian ykköstavoitteeksi. Me haluamme, että kaupunki on neljän vuoden kuluttua tasa-arvoinen kaupunki. Vai silloin voimme sanoa onnistuneemme.

Helsingin valtuusto seuraan tarkasti taloudellisia mittareita. Vihreät haluavat terveyserojen, alueellisen tasa-arvon ja oppimiserojen kehitystä seuraavat mittarit yhtä tarkkaan seurantaan.

Meidän on entistä paremmin pystyttävä tarjoamaan tukea niille pienten lasten vanhemmille, jotka sitä tarvitsevat. Me emme tarvitse raskasta hallintoa, mutta me tarvitsemme hyvät ennaltaehkäisevät palvelut. Vihreät haluavat enemmän käsiä hoitamaan ihmisiä ja vähemmän käsiä pyörittämään papereita. Tämä tarkoittaa resurssien siirtämistä asiakastyöhön.

Talous ja demokratia

Me haluamme, että Helsingissä arvostetaan helsinkiläisten veronmaksajien veroeuroja. Samalla tavalla me haluamme, että Helsingissä arvostetaan helsinkiläisten äänestäjien antamia ääniä.

Tämä tarkoittaa, että samalla kun mietimme uudelleen kaupunkimme hallintoa, meidän on aika vahvistaa helsinkiläistä demokratiaa. Helsingin nykyinen johtamisjärjestelmä johtaa helposti turhiin valtataisteluihin ja valtuustokauden yli ulottuviin lehmänkauppoihin. Tämä ei ainakaan paranna äänestäjien tahdon toteutumista ja heikentää päätöksenteon luotettavuutta. Vihreät haluavat uudistaa kaupungin johtamisjärjestelmän.

Strategian toteutus

Vihreät ovat valmiita sitoutumaan vahvasti valtuustostrategiaan, jolla rakennetaan ekologista ja tasa-arvoista Helsinkiä, joka ei ole jättämässä velkataakkaansa, ei ekologista eikä taloudellista, tulevien helsinkiläissukupolvien maksettavasti. Nyt on saatava asioita aikaan.

Samaa toivomme myös muilta valtuustoryhmiltä.

Aloite maksuttoman joukkoliikenteen tarjoamisesta myös kantoliinassa tai rintarepussa lastaan kuljettaville matkustajille

Lastaan lastenvaunuissa tai rattaissa kuljettavat vanhemmat saavat matkustaa HSL-alueen joukkoliikennevälineissä ilman matkalippua. Lapsiperheille tämä mahdollisuus maksuttomaan liikkumiseen on tärkeä etu.

Kuitenkin maksuttomuuden ulkopuolelle on rajattu kantoliinassa tai rintarepussa lastaan kuljettavat vanhemmat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) valmistelee parhaillaan tariffipoliittisia linjauksia. Työhön sisältyvät taksa- ja lippujärjestelmän hinnoittelua koskevat asiat, mm. erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet ja alennusten suuruus. Kantoliinojen ja rintareppujen yleistyessä on matkalippupolitiikkaa tarkasteltava niiden osalta uudelleen.

Lapsiperheille suunnattu maksuton joukkoliikenne on tärkeä sosiaalipoliittisesti, mutta tämän lisäksi se tukee liikennepoliittista kehitystä, johon pääkaupunkiseudulla pyritään. Helsingin tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen käyttöosuutta ja vähentää yksityisautoilua. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että erityisesti helsinkiläiset lapset ja lapsiperheet oppivat aktiivisiksi joukkoliikenteen käyttäjiksi.

Me allekirjoittaneet esitämme, että HSL:n uudistaessa tariffipolitiikkaansa, mahdollisuus maksuttomaan joukkoliikenteeseen laajennetaan koskemaan myös kantoliinassa ja rintarepussa lastaan kuljettavia matkustajia.

Aloite viherkattojen rakentamisesta Helsinkiin

Viherkatot palvelevat kaupungissa monia tarkoituksia: ne parantavat rakennusten energiatehokkuutta, lisäävät luonnon monimuotoisuutta kaupungissa ja vähentävät lisääntyvien sateiden aiheuttamia tulvia. Kaupungin viihtyisyyden lisäämisessä viherkatoilla voi myös olla suuri rooli. Viherkattojen avulla melutasoja kaupungissa saadaan laskemaan ja ilmanlaatua voidaan parantaa.

Eri puolilla maailmaa saatujen kokemusten perusteella toimiva viherkatto vähentää merkittävästi rakennuksen energiankulutusta. Myös ilmastoinnin tarpeen suhteen tulokset ovat hyviä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on yksi keskeisin keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja erityisiä haasteita on nimenomaan vanhojen rakennusten energiatehokkuudessa. Viherkattojen rakentamisella voidaan parantaa vanhojen rakennusten energiatehokkuutta kustannustehokkaasti.

Ilmaston lämpenemisen myötä lämpenee myös meri. Itämeren rannalla sijaitsevalle Helsingille tämä tarkoittaa sademäärien ja kaupunkitulvien lisääntymistä. Sateet kasvattavat hulevesivalumia, eli maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Viherkatot toimivat osaratkaisuina hulevesien hallintaan, sillä ne sitovat sadevettä ja tasoittavat tulvahuippuja.

Viherkattojen avulla voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta ja kaupungin viihtyisyyttä. Viherkatot voivat tarjota kasvualustan harvinaistuville lajeille. Viherkattoja hoitamalla kaupunkilaiset voivat tuottaa itselleen ruokaa ja siten vähentää ruuan kuljetusten päästöjä.

Viherkattojen edistämiseksi tarvitaan kaupungissa selkeät tavoitteet ja strategia niiden toteuttamiseksi. Kattojen ammattitaitoinen toteutus ja ylläpito vaatii kaupungin eri toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena voisi olla, että uusien rakennusten kattopinta-alasta 40 – 60 prosenttia saataisiin kasvillisuuden peittämäksi. Myös vanhojen rakennusten osalle tulisi asettaa tavoite. Viherkattojen edistäminen voidaan aloittaa kokeiluilla, joista kerätään kokemuksia ja osaamista.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto yhdessä ympäristöviraston kanssa laatii strategian viherkattojen edistämiseksi.

Anni Sinnemäki, Emma Kari & Mari Puoskari

Aloite Vaasankadun muuttamisesta kävely- tai pihakaduksi

Kävelykeskustan edistäminen on Helsingissä edennyt hitaasti. Kävelykeskustana kehitetään Töölönlahden, Kaisaniemenpuiston, Esplanadin puiston, Yliopiston keskustakampuksen, Kauppatorin ja Kampin keskuksen välistä aluetta.

Tavoitteena on laaja yhtenäinen kävelyalue, joka muodostuu kävelykaduista, levennetyistä jalkakäytävistä ja kävelypainotteisista joukkoliikennekaduista sekä parannetusta pyörätieverkostosta. Kävelyalueita täydentävät kortteleita läpäisevät lasikatteiset pihat ja kauppakujat.

Sopivia uusia kävelykatuja on syytä etsiä ydinkeskustan ulkopuolelta. Vaasankatu Alppiharjussa olisi erinomainen kohde. Vaasankadulla on useita ravintoloita ja läpiajoliikenne on vähäistä.

Vaasankatu olisikin helppo muuttaa kävely- tai pihakaduksi. Nykyiset kadun noin 90 asukas-pysäköintipaikkaa voidaan korvata lisäämällä viistopysäköintiä lähikaduilla. Turhan läpiajoliikenteen estämiseksi ja alueen liikenteen rauhoittamiseksi tulisi selvittää myös mahdollisuudet muuttaa Harjukatu ja Kustaankatu pihakaduiksi.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vaasankatu muutetaan kävely- tai pihakaduksi.

Emma Kari ja Laura Rissanen
29.8.2012

Aloite kouluille ja päiväkodeille tärkeiden metsien kartoittamisesta

Lähimetsät ovat usein koululaisille ja päiväkotilapsille tärkeitä. Rakennettuun puistoon tai puistometsään verrattuna alkuperäinen metsäluonto tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia leikkiin ja luonnon havainnointiin.

Rakentaminen tai puistomaiseen ja siistittyyn metsäkuvaan pyrkiminen johtaa helposti kouluille ja päiväkodeille tärkeiden metsien häviämiseen. Siksi koulujen ja päiväkotien lähimetsien tärkeyteen on erikseen kiinnitettävä huomiota. Voimakkaasti käsitelty talousmetsä tai rakennettu puisto eivät korvaa alkuperäistä metsäluontoa, jotka ovat helposti opetusryhmien saavutettavissa.

On tärkeää, että opetus- ja kasvatuskäyttöön tarjotaan aitoa metsäympäristöä, joka edesauttaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja luontosuhteen kehittymistä. Luonnossa oleskelu on tärkeää lasten ja nuorten kehitykselle ja terveydelle. Siksi riittävän lähellä Helsingin kouluja ja päiväkoteja säilytetään alkuperäistä metsäluontoa. Näitä metsiä ei tule harventaa tai siistitä puistomaiseksi.

Osallistumalla Suomen luonnonsuojeluliiton toteuttamaan Koulumetsäkyselyyn Helsinki voi kartoittaa omien päiväkotiensa ja koulujensa opetus- ja kasvatustyön kannalta tärkeät metsät. Tällöin Koulumetsäkysely lähetetään kaikkiin Helsingin kouluihin ja päiväkoteihin, ja tuloksia avulla kaupunki voi kartuttaa tietoa kouluille ja päiväkodeille tärkeistä lähimetsistä ja huomioida ne luonnon käyttöä ja -hoitoa suunniteltaessa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin kouluille ja päiväkodeille tärkeät lähimetsät kartoitetaan toteuttamalla Koulumetsäkysely. Kyselyn toteuttamiseen osallistuvat sivistys- ja sosiaalitoimi yhdessä rakennusviraston kanssa.

Emma Kari
29.8.2012

Aloite äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen kutuvaelluksen turvaamiseksi

Vantaanjoen vesistö ja sen taimenkanta elpyvät hitaasti.

Suomen luonnonsuojeluliitto on valinnut taimenen vuoden lajiksi. Kutujokien patoaminen ja vesien likaaminen ovat lähes tuhonneet luonnonvaraiset taimenet Suomesta. Kalan merivaelteiset kannat luokitellaan äärimmäisen uhanalaisiksi. Meritaimenen luonnonkantoja kutee enää muutamassa joessa ja Vantaanjoki on yksi näistä joista.

Virtavesien hoitoyhdistyksen (Virho) julkaisema Vantaanjoki vuonna 2011 -raportti lisäsi toiveita Vantaanjoen meritaimenkannan elpymisestä. Jokeen nousi runsaasti meritaimenia ja luonnonkudusta syntyneitä taimenen poikasia löydettiin kohtalaisesti

Kuitenkin kalastuspaine merellä vaikeuttaa pääsyä kutujokeen. Vaikka kalastajien tavoitteena ei ole uhanalaisten taimenien kalastaminen, kala jää helposti siika- ja kuhaverkkoihin. Meritaimenen pääsyä Vantaanjokeen on pyritty helpottamaan kieltämällä kalastus Vanhankaupunginselällä ja perustamalla Suomenlinnan eteläpuolelta jokisuulle ulottuva kalaväylä. Taimenet eivät kuitenkaan osaa valita vaellusreittiään kalaväylän mukaan ja liian moni kutuvaellus päättyy verkkoihin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin äärimmäisen uhanalaisten meritaimenen vaelluksen turvaamiseksi selvittämällä mahdollisuudet pidentää Kruunuvuorenselän kalastuskieltoa 2-4 viikolla ja laajentaa rajoitus koskemaan koko Suomenlinnan sisäpuolista alueetta.

Emma Kari
Helsinki 6.6.2012

Aloite metsäisen suojeluverkoston perustamiseksi

Helsinkiläisille lähimetsät ovat tärkeitä. Varsinaisia suojelualueita ei Helsingissä ole paljon ja erityisesti metsäisiä suojelualueita on vähän.

Kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2010 Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008-2017 (LUMO), jonka tueksi hyväksyttiin vuotta myöhemmin luonnonhoidon linjaukset. Lisäksi Helsingin ympäristökeskus on laatinut kaupungille luonnonsuojeluohjelman. Ohjelmat ja linjaukset ovat suuri parannus Helsingin luonnonhoidon periaatteisiin ja niissä korostetaan metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämistä niin arvokkaissa vanhoissa metsissä kuin hoidettavissa kaupunkimetsissä.

Kaikkia luontoalueiden käyttöön liittyviä keskeisiä ongelmia ei silti ole pystytty ratkaisemaan. Esimerkiksi Meri-Rastilan luonnonhoitosuunnitelman toimeenpano on herättänyt suurta vastustusta. Helsingin metsäiset alueet tulisikin arvioida kokonaisuutena olemassa olevien selvitysten pohjalta. Yllämainitulla Meri-Rastilan alueella tehdyt METSO-kartoitukset eivät ole tulleet poliittiseen käsittelyyn.

LUMO-toimintaohjelmassa esitetään luonnonvaraisten metsäalueiden verkoston muodostamista jättämällä metsäalueiden ytimet, suot, metsäluonnon tärkeät elinympäristöt ja arvokkaat luontokohteet kehittymään luonnontilaisen kaltaisiksi. Arvokkaiden alueiden suojelu tukisi hyvin verkoston muodostamista. Suojellut alueet voisivat parhaimmillaan toimia virkistysalueverkoston helminä ja auttaa mm. koulujen luontokasvatuksessa. Nykyisillä rauhoitusmääräyskäytännöillä suojelu voidaan toteuttaa tavoilla, jotka eivät haittaa alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia tai heikennä turvallisuutta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin ympäristökeskus kartoittaa olemassa olevan tietoaineiston, kuten luontotietojärjestelmän ja METSO-selvityksien, perusteella metsäiseen suojeluverkostoon soveltuvat alueet Helsingissä. Selvityksen pohjalta valmistellaan kaupunginhallitukselle esitys metsäisen suojeluverkoston perustamiseksi yhdessä rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Emma Kari

Helsinki 14.3.2012

Talousarvioaloite luontokoulutoiminnan turvaamisesta

Helsingin kaupungille ekologisuus ja kestävän kehityksen edistäminen ovat keskeisiä arvoja.

Luonto- ja ympäristökoulut toimivat päivähoidon ja perusopetuksen tukena. Niiden opetuksessa keskeistä on luonnon toiminta ja ihmisen vaikutus ympäristöönsä. Luonto- ja ympäristökoulut edistävät kestävän kehityksen mukaisten elämäntapojen omaksumista, ympäristövastuullisuutta ja luonnontuntemusta.

Pohjoismaissa luontokouluja on pidetty tehokkaana ja tärkeänä toimintamuotona. Ruotsissa luontokouluja on lähes sata ja Tanskassa 700 000 ihmistä vuodessa käy luontokouluissa. Suomessa vastaava luku on vain 70 000, jättäen 92 % alakoululaisista ilman tätä opetusta. Helsingissä luontokoulutoiminta kattaa tällä hetkellä vain osan päiväkoti-ikäisten ja koululaisten ikäluokista.

Helsingissä toimii tällä hetkellä viisi luonto- ja ympäristökoulua. Luontokoulu Töyhtöhyyppä toimii Gardeniassa, Luontokoulu Arkki Korkeasaaressa, Luontokoulu Harakka Harakan saaressa, Luontokoulu Meriharju Vuosaaressa sekä Ympäristökoulu Polku Kierrätyskeskuksessa.

Päiväkodeille tarjottava luontokoulutoiminta on Helsingissä hyvin vähäistä, eikä luontokoulupäiviä pystytä tarjoamaan kuin murto-osalle koululaisista. Nykyisen toiminnan turvaaminen on luontokoulutoiminnan kannalta keskeistä. Vaaditaan suurta sitoutumista luontokoulutoimintaan ennen kuin pääsemme muiden pohjoismaiden tasolle.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että vuoden 2013 talousarvioon varataan ja korvamerkitään tarvittavat varat luontokoulutoiminnan jatkamiseen vähintään nykyisessä laajuudessaan.

Helsinki 15.2.2012
Emma Kari

« Older posts Newer posts »

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.