Joka kymmenes suomalainen lapsi asuu köyhässä perheessä. Sipilän hallituksen lapsiin ja perheisiin kohdistamat leikkaukset lisäävät eriarvoisuutta entisestään. Meille on syntymässä lasten luokkayhteiskunta, jossa eriarvoistuminen alkaa jo kohdussa. Tämä on väärin.
Kokoomuksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vastasi vihreille tänään eduskunnan kyselytunnilla, että heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia heikentäviä ”kipeitä leikkauksia tarvitaan”. Tämä ei ole totta. Tismalleen samalla ”vaihtoehtoja ei ole” -mantralla hallitus perusteli vielä viikko sitten köyhiin eläkeläisiin kohdistuvia leikkauksia. Niiden suhteen hallitus teki arvovalinnan ja leikkaukset peruttiin.
Köyhyys vaikuttaa lapsen elämään monin tavoin. Köyhät lapset eivät koe voivansa vaikuttaa omaan elämäänsa. Lapsi on voimaton köyhyyden edessä. Hän ei voi tehdä asialle mitään. Siksi herääkin kysymys, miksi köyhät lapset eivät ole yhtä tärkeitä hallitukselle kuin köyhät eläkeläiset?
Meillä ei ole varaa siihen, että kasvatamme lapsia maailmaan valmiiksi lannistettuina. Meidän on torjuttava lapsiperheiden köyhyyttä kaikin mahdollisin tavoin.
