Kategoria: Blogi (Page 1 of 20)

Muutama ajatus vaalitappiosta

Takana on raskas vaali-ilta. Helsinkiläisenä en itse ollut ehdolla, mutta yritin omalta osaltani tukea vaalityötä ja jännitin tulosta kotona. Aluevaaleista uumoiltiin Vihreille vaikeita ja sitä ne myös olivat. Tässä mielessä tulos ei ole aivan odottamaton.

Iso pettymys se kuitenkin on.

Vaalitutkimukset tulevat kertomaan siitä, ketkä näissä alhaisen äänestysprosentin vaaleissa äänestivät. Vaikuttaa siltä, että suuremmissa kaupungeissa äänestettiin pieniä paikkakuntia vähemmän ja nuorten äänestysaktiivisuus jäi matalaksi. Tällaiset tekijät tietysti heikentävät Vihreiden tulosta, mutta demografisten tekijöiden taakse ei voi mennä piiloon.

On syytä kysyä, olemmeko liikkeenä sellainen, että kenen tahansa on helppo sitä tukea ja tulla mukaan, jos jakaa samat arvot. Haluaisin ajatella, että näin on, mutta en ole aivan varma siitä juuri nyt.

Vihreitä työnnetään monenlaisiin lokeroihin: talouspolitiikka on joko liian vasemmalla tai oikealla, puolueessa on liikaa naisia, kaikkien pitää olla vegaaneja ja äideistä ja isistä ei saa puhua. Näitä leimakirveitä riittää, mutta ne eivät kerro totuutta Vihreistä.

Vihreät kaipaa lisää itsetuntoa ja selkeämpää linjaa ja itseymmärrystä. On määriteltävä itse, mitä edustaa, sillä muussa tapauksessa muut tekevät sen puolestamme. Keskitymme toisinaan itse enemmän vatvomaan muiden lyömiä leimoja kuin katsomaan, mitkä ovat vihreille tärkeimmät kysymykset, jotka vaativat vastauksia.

Vihreiden pitää olla liike, joka kutsuu ja saa mukaan kaikki, jotka jakavat samat arvot – riippumatta asuinpaikasta, sukupuolesta, elämäntilanteesta tai siitä, osaako käyttää termejä oikein. Tästä meidän on pidettävä parempaa huolta.

Luonnon varjeleminen ja ilmastonmuutoksen torjunta, koulutus, tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat vihreyden ytimessä. Me pyrimme muuttamaan maailmaa pala kerrallaan, jotta elämä maapallolla voisi kukoistaa. Kyse on aikamme tärkeimmästä tehtävästä, tämän planeetan pitämisestä elinkelpoisena.

Saastuttamisella pitää olla hintalappu, jotta olemme oikeudenmukaisia niille, jotka toimivat ympäristöä säästäen. Samalla vihreää siirtymää pitää tukea, jotta jokaisella on mahdollisuus valita ympäristöystävälliset toimintatavat. Koulutukseen ja tutkimukseen pitää panostaa, jotta Suomi pärjäisi myös tulevaisuudessa ja ihmisillä olisi hyvä elämä ja mahdollisuus tehdä työtä.

Vihreässä hyvinvointivaltiossa panostetaan vihreään kasvuun ja jokainen pidetään mukana. Ihmisiä nostetaan eikä poljeta, kun elämä heitä kolhii. Jokaisen vapaus olla ja elää omalla tavallaan turvataan, kunhan vapaudella ei rajoiteta toisten oikeuksia – myöskään oikeuksia puhtaaseen luontoon ja elinkelpoiseen planeettaan.

Vihreiden talouspolitiikan kulmakivi on talouden uudistaminen mahtumaan ympäristön kantokyvyn raameihin. Se talouspolitiikka ei ole kokoomuslaista tai sosialidemokraattista, vaan vihreää.

Vihreä talousajattelu ei demonisoi yksityistä eikä julkista sektoria. Se pitää markkinataloutta hyvänä renkinä, mutta huonona isäntänä. Vihreät puolustaa heikoimpien puolta ja usein se tarkoittaa, että linja on ulkopuolisten mielestä enemmän vasemmalla kuin oikealla mutta ei suinkaan aina. Keskiviivasta sen ei pitäisi olla kovin kaukana ulkopuolisenkaan silmissä. Talouden tärkeimmät rajat määrittyvät luonnon kantokyvystä.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen ovat aikamme suurimpia tehtäviä. Samalla, kun ratkaisemme näitä ongelmia, meidän on uudistettava hyvinvointivaltio entistä paremmaksi. Tähän työhön tarvitsemme mukaan kaikki, jotka jakavat nämä tavoitteet ja arvot.

Pakolaiskiintiö auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia

Aika Kabulissa olevien ihmisten evakuoimiseksi alkaa käydä vähiin. Samalla kaaos ja epätoivo Kabulin lentokentän ympärillä pahenee. Suomalaiset poliitikot pohdiskelevat nyt sitä, voiko pakolaiskiintiötä tässä tilanteessa nostaa. Joku voisi kysyä, että jos ei nyt niin koska sitten.

Keskustelua seuratessa tuntuu, että monella on heikko käsitys siitä, mikä pakolaiskiitiö oikeasti on. Samaan aikaan vastustetaan pakolaiskiintiön kasvattamista ja valitetaan siitä, että kriisissä ensimmäisenä näyttävät lähtevän liikkeelle terveet miehet. Pakolaiskiintiö on kuitenkin olemassa juuri siksi, että kriiseissä eivät selviä vain vahvimmat.

Eli mikä pakolaiskiintiö-ohjelma on? YK:n pakolaisjärjestö tunnistaa konfliktissa haavoittuvimmassa asemassa ihmiset tiukasti säädettyjen kriteerien perusteella. Kriteerit perustuvat kohonneisiin suojeluriskeihin, haavoittuvuuksiin ja erityistarpeisiin. Heille annetaan mahdollisuus kiintiöpaikkaan. Nämä ovat juuri niitä haavoittuvimmassa asemassa olevia naisia ja tyttöjä, väkivallan ja kidutuksen uhreja ja erityistä suojelua tarvitsevia lapsia.

YK ei kuitenkaan päätä, keitä maat ottavat vastaan. YK:n pakolaisjärjestö katsoo, ketkä täyttävät kriteerit, mutta kiintiöpakolaisia vastaanottavat maat päättävät itse, kenelle he tarjoavat kiintiöpaikan maassaan. Prosessi on perusteellinen, siihen kuuluu mm. henkilöiden haastatteluja, asiakirjojen läpikäyntiä ja terveys- ja turvallisuustarkastuksia.

Kriisin keskellä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten on kaikkein vaikein päästä turvaan. Pakolaiskiintiö on olemassa juuri heidän auttamiseksi. Paikkoja on kuitenkin hyvin vähän. Alle prosentti miljoonista pakolaisista ympäri maailmaa uudelleensijoitetaan vuosittain.

Jos siis haluamme antaa suojaa kriisien keskellä kaikista heikoimmassa asemassa oleville, keino siihen on pakolaiskiintiö. Kun nyt käynnissä oleva evakuointiprojekti suoraan Kabulin lentokentältä loppuu, eniten apua tarvitsevia ihmisiä on vielä mahdollista tuoda turvaan kiintiön avulla.

Siksi me vihreät esitämme kiintiön nostamista.

Opettajien ilmiantopyynnöt ovat vaarallisia

Perussuomalaiset ovat ottaneet tähtäimeensä suomalaiset koulut ja opettajat. Puolueen eduskuntaryhmästä on pyydetty tekemään puolueelle ilmiantoja opettajista, jotka käsittelevät perussuomalaisia kriittisesti. Puolueen puheenjohtaja puolusti ilmiantopyyntöjä sillä, että mm. maahamuuttoon suhtaudutaan kouluissa liian positiivisesti ja ilmastonmuutos otetaan opetuksessa liian vakavasti.

Miksi tämä on niin vakava asia?

1) Opettajien ilmiantaminen: Järjestäytynyt ilmianto poliittisen puolueen välineenä ei ole uusi tai harmiton asia. Ilmiantamisen kulttuuri on ollut historiassa tuhoisa väline. Ilmiantojen tavoite on luoda pelkoa ja vaientaa. Niiden kohteena ovat usein olleet opettajat, tutkijat, toimittajat ja eri tavalla puolueen linjan kanssa ajattelevat ihmiset. Ilmiantojen tuominen takaisin osaksi politiikkaa on pelon tuomista yhteiskuntaan.

2) Maahanmuutto: Maahanmuutto tai maahanmuuttajat eivät ole kouluissamme mikään etäinen ja vieras asia, jota voi helposti käsitellä tuntemattomana vihollisryhmänä. Kyse on luokkahuoneessa istuvista lapsista. Helsingistä ei löytyne yhtäkään koulua, jossa ei olisi maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kun opettajat käsittelevät aihetta, he puhuvat omista oppilaistaan. Opettajat toimivat rasismia ja kiusaamista vastaan, koska se on heidän työtään. Se ei ole maahanmuuttopolitiikkaa, se on hyvää opettajuutta.

3) Ilmastonmuutos: Suomen koulut ovat maailman parhaimmistoa. Opetus perustuu tutkittuun tietoon. Kouluissa puhutaan ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta faktana, koska se on fakta. Ilmastonmuutos on yksi suurimmista ihmiskuntaa uhkaavista ongelmista, joka tulee vaikuttamaan jokaisen luokkahuoneissa kasvavan lapsen elämään. Kouluissa pidetään kiinni totuudesta.

On syytä huolestua siitä, jos yksi puolue haluaa puuttua tähän. Opettajat suomalaisissa kouluissa ovat venyneet äärimmilleen opettaakseen lapsiamme pandemian ja poikkeustilan keskellä. Opettajien pelottelu oman puolueen agendan edistämiseksi on alhaista, vastenmielistä ja vaarallista.

Tukekaa opettajia. He ovat tukemme ansainneet.

Tuodaan metsää päiväkoteihin

Metsä on ihmeellinen asia. Metsien merkityksestä taloudelle, ilmastolle ja ihmisten mielen rauhoittumiselle puhutaan paljon. Vähemmän puhutaan siitä, kuinka suuri vaikutus metsällä on fyysiseen terveyteen. Luonnonvarakeskuksen tuore tutkimus osoitti, että pelkkä kosketus metsänpohjaan parantaa lasten vastustuskykyä.

Metsä tekee lapsistamme terveempiä.

Tutkimuksessa päiväkotien asvaltoiduille, laatoitetuille ja sorapäällysteisille pihoille tuotiin elävää metsänpohjaa, eli kunttaa. Tutkimus näytti, että päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely paranee lyhyessä ajassa jo pelkästä toistuvasta kosketuksesta elävään luontoon. Metsäpohjan, eli kuntan, monipuolinen mikrobisto vahvistaa lasten immuunijärjestelmää vähentäen eri sairauksien riskiä. 

Liian korkea hygieniataso ja erillisyys luonnosta köyhdyttävät elimistön mikrobistoa. Tämä puolestaan lisää immuunijärjestelmän häiriöitä, kuten esimerkiksi allergioita, diabetesta ja keliakiaa. Koronaepidemian aikana hygieniasta pidetään hyvästä syystä entistä tiukemmin huolta. Vaikka lapset eivät onneksi ole koronan riskiryhmää, heidän isovanhempansa usein ovat. Lapsemme pesevät päiväkodeissa ja kouluissa enemmän käsiään, jotta heidän isovanhempansa ja riskiryhmiin kuuluvat rakkaansa pysyisivät turvassa.

Samalla kun suojaamme riskiryhmiä epidemialta, meidän on entistä tärkeämpää huolehtia lasten vastustuskyvyn kehittymisestä. Epidemian aikana nopeasti lisääntynyt luontoretkeily on parasta mahdollista kansanterveyden hoitamista. Mitä enemmän lapsia viedään metsään, sitä paremmin he voivat.

Erityisen tärkeää luontokosketuksen lisääminen on kaupungeissa kasvavien lasten terveyden kannalta. Onneksi Helsingissä ymmärretään nyt paremmin lähimetsien merkitystä myös päiväkodeille. Luontoretkeily on tuotu osaksi varhaiskasvatusta.

Lapsia ei aina tarvitse viedä metsään, metsän voi myös tuoda lasten luokse. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen tulokset puhuvat vahvasti sen puolesta, että metsän tuominen päiväkoteihin tekee lapsistamme terveempiä. Siksi jätin tänään aloitteen siitä, että Helsinki toisi päiväkotien pihoille metsänpohjaa. Samalla toivomme lisää istutuslaatikoita päiväkoteihin, jotta lapset voivat istuttaa ja hoitaa kasveja. 

Metsä on hyväksi paitsi aikuisille, myös lapsille. Sitä tarvitaan lisää kaikkialle.

Aloite löytyy täältä.

Rokotukset eivät saa jäädä ottamatta koronan takia

Kaikkia pienten lasten rokotteita on otettu alkuvuoden aikana vähemmän kuin ennen. Olen tästä todella huolissani.

Moni kunta on rajannut neuvolapalveluita koronan vuoksi. Vanhemmat ovat myös peruneet neuvola-aikoja epidemian vuoksi. Samalla kouluterveydenhuollon palveluita on saatettu karsia. Se, että rokotteita on alkuvuonna annettu normaalia vähemmän, ei saa johtaa siihen, että nämä rokotteet jäävät kokonaan ottamatta. Rokotekattavuus ei saa heikentyä koronan vuoksi.

Rokotteiden ottamisessa ei ole kyse pelkästään siitä, pelkääkö itse saavansa kurkkumädän, tuhkarokon tai influenssan. On hyvä muistaa, että samalla, kun rokote suojaa itseä, se suojaa ennen kaikkea muita ihmisiä. Mitä useampi on ottanut rokotteen, sitä epätodennäköisemmin tartuntatauti leviää väestössä. Silloin myös ne ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta voi ottaa rokotetta (esimerkiksi sairauden vuoksi), ovat suojassa. Jos taas rokotteita ei oteta riittävästi ja rokotekattavuus laskee liian alas, ovat pienet lapset ja vaikkapa syöpää sairastavat ihmiset vaarassa. 

Suomessa tilanne on ollut pitkään hyvä. Suomalaiset vanhemmat haluavat huolehtia paitsi itsestään ja lapsistaan, myös muista ihmisistä. Joissain Euroopan maissa tilanne on paljon heikompi, ja esimerkiksi tuhkarokkoepidemiat ovat yleistyneet. Sen vuoksi myös Suomessa törmätään toisinaan tuhkarokkotapauksiin. Ne eivät kuitenkaan muutu tässä maassa epidemioiksi, koska valtaosa väestöstä on rokotettu. Tästä on syytä pitää kiinni.

Siksi nyt on tärkeää huolehtia siitä, että ne rokotteet, jotka ovat epidemian vuoksi jääneet ottamatta, tulevat otetuksi. Kaikkien kunnissa peruttujen neuvola-aikojen tilalle on pikaisesti löydettävä uudet ajat. Kouluissa on tärkeää huolehtia siitä, että terveystarkastukset saadaan pyörimään ja rokotteet annettua.

Jos vanhemmalla on pelkoja ja huolia rokotteisiin liittyen, on terveydenhuollon henkilöstön hyvä löytää aikaa keskustelulle ja kuuntelulle. Virheelliset pelot ja luulot, joita rokotteisiin toisinaan liittyy, on tärkeää saada korjattua. Toisinaan asiat voidaan ratkaista jo sillä, että vaikkapa rokotteiden oton aikatauluun ja jaksotukseen löydetään yhteisymmärrys.

Rokotteet ovat yksi merkittävä syy siihen, että tämän maan lapset selviävät nykyään hengissä aikuisuuteen saakka. Koronapandemian rinnalle ei tarvita muita epidemioita. Pidetään lapsistamme huolta ja hoidetaan rokotukset kuntoon!

Sinä olet riittävän hyvä äiti

Äitiyteen liittyy enemmän odotuksia, kuin mihinkään muuhun rooliin yhteiskunnassa.

Me olemme epävarmoja. Kyseenalaistamme itseämme. Podemme huonoa omatuntoa. Kasaamme itsellemme loputtomia listoja tavoitteista, joita kenenkään ei ole mahdollista saavuttaa. Lapsemme ovat meille tärkeintä maailmassa. Siksi äitiys on se asia, jota emme halua mokata.

Riittämättömyyden tunne on myös minulle liiankin tuttua. Päivät venyvät. Koti on usein hyrskyn myrskyn. En ole koskaan tehnyt itse luomusoseita. Olen ollut usein se viimeinen äiti päiväkodin pihalla. Olen myöhästynyt jalkapallopelistä. Olen unohtanut luistimet urheilupäivänä. Enkä soittanut lapsilleni Mozartia heidän kasvaessa vatsassani.

En missään nimessä ole täydellinen äiti. Mutta olen riittävän hyvä äiti.

Äitiyden hyvyys ei määrity uhrautumisen määrästä tai huippusuoritusten sarjoista. Se määrittyy sinun rakkautesi täydellisestä itsestäänselvyydestä lapsesi maailmassa. Ja siitä turvallisuudentunteesta, jonka tämä itsestäänselvyys hänelle antaa.

Riittävän hyvän äitiyteen riittää se, että vastaan näihin kahteen kysymykseen kyllä:

1. Rakastatko lastasi juuri sellaisena kuin hän on?

2. Onko rakkautesi lapsellesi itsestäänselvyys?

Ja sen jälkeen kannattaa vielä opetella vastaamaan kyllä myös kolmanteen kysymykseen:

3. Hyväksytkö itsesi juuri sellaisena kuin olet?

Varsinkin poikkeustilan aikana vanhemmista on tullut yksiä epidemian sankareita. Moni meistä tekee työnsä samalla, kun vahtii päiväkoti-ikäistä lasta tai toimii apuopettajana koululaiselle. Nämä viikot ovat vaatineet monelta poikkeuksellista venymistä. Jos tiskivuori on päässyt kasvamaan, rutiinit natisseet liitoksistaan ja valmisruokaa kulunut, aivan sama. Me selvisimme tästä. Siitä on syytä olla ylpeä.

Samalla kun rakastamme lapsiamme juuri sellaisina kuin he ovat, on meidän opeteltava rakastamaan myös itseämme tällaisina kuin olemme. Ja muistetaan pitää itsestämme huolta. Jos uuvuttaa, on ihan okei hakea apua. Avun hakeminen ei tee sinusta huonoa äitiä. Se tekee sinusta äidin, joka välittää itsestään ja lapsistaan.

Meillä on oikeus nauttia lastemme rakkaudesta ilman loputtomia vaatimuslistoja ja uhrautumista. Ja meillä on oikeus olla muutakin kuin äitejä.

Jokainen meistä on riittävän hyvä äiti. Hyvää äitienpäivää!

Kokoomuksen ja keskustan ministerit kyykyttävät työttömiä

Kokoomuksen ja keskustan ministerit eivät ole puhuneet suomalaisille totta työttömiin kohdistuneista sanktioista. Ministerit ovat antaneet julkisuudessa väärää tietoa juuri ennen joululomaa läpijuntatusta työttömiä kyykyttävästä ns. ”aktiivimallista”.

Kokoomuksen ministeri väitti suomalaisille, että työttömät voivat osoittaa lain edellytämän 18 tunnin aktiivisuuden tekemällä palkatonta talkootyötä. Tämä ei ole totta. Keskustan ministeri Lintilä lupasi, että malli ei rankaise ketään, joka aidosti ja aktiivisesti hakee töihin. Tämäkään ei ole totta.

Joko ministerit eivät itse tunne lakia, jonka runnoivat läpi tai he puhuvat tietoisesti asioita, jotka eivät ole totta. Suomalaisia työttömiä kyykytetään joko epäpätevyydellä tai epärehellisyydellä.

Kokoomus perustelee projektiaan työttömien aseman heikentämistä muihin Pohjoismaihin vedoten. Tosiasiassa he ottavat muiden maiden järjestelmistä ainoastaan heikennykset, eivät asioita, jotka ovat huomattavasti paremmin. He jättävät kertomatta tarinan toisen puolen.

On totta, että esimerkiksi aktiivimallin mallimaassa Tanskassa on työttömille on enemmän velvoitteita kuin Suomessa. Mutta samalla työttömiä auttavia ihmisiä on kymmenen kertaa enemmän. Yhdellä työttömiä auttavalla viranomaisella on Tanskassa 12 asiakasta. Suomessa yhden ihmisen pitäisi pystyä auttamaan lähes 170 työtöntä ihmistä. Esittikö hallitus vastaavia resursseja suomalaisten työttömien tueksi leikatessaan työttömyysturvaa? Ei tietenkään. Kun tavoitteena on kyykyttää ja nöyryyttää, viedään läpi ainoastaan heikennykset.

Kokoomus rakentaa nyt maata, jossa heikossa asemassa olevia ihmisiä rangaistaan ja hyväosaisia palkitaan suurilla veronkevennyksillä.

Lobbarit ja riippumaton asiantuntijatieto erotettava lakihankkeiden valmistelussa

 

Vihreiden kansanedustaja ja puheenjohtajaehdokas Emma Kari esittää, että riippumattoman asiantuntijatiedon asemaa vahvistetaan lakihankkeiden valmistelussa. Tänään eduskunnassa keskustellaan hallituksen ilmasto- ja energiastrategiasta, jonka biotaloussuunnitelmiin kohdistunutta asiantuntijakritiikkiä Sipilän hallitus on pyrkinyt vähättelemään. Riippumattoman ilmastopaneelin selvitys metsien käytön ilmastovaikutuksista kuitenkin osoitti, että tutkijat ovat varsin yksimielisiä hallituksen biotalouden ilmastovaikutuksista.

“Nykyisin meillä lobbarit ja riippumattomat asiantuntijat istuvat samoissa työryhmissä tasavertaisina. Lainvalmistelussa riippumattomat asiantuntijat ja eturyhmien asiantuntijat ja heidän roolinsa pitäisi selkeästi erottaa toisistaan. Nykymallissa hallituksen on helppoa ohittaa riippumattomien asiantuntijoiden näkökulmat toteamalla, että asiasta on ollut erilaisia mielipiteitä. Näin jopa tilanteissa, joissa tutkijayhteisö on hyvin yksimielinen”, Kari toteaa.

Kari vaatii toimintatapojen yhtenäistämistä ja jämäkämpää toimintatapojen sääntelyä. Tällä hetkellä tilanne on asiantuntijoiden hyödyntämisessä ministeriöiden välillä ja jopa ministeriöiden sisällä epäyhtenäinen. Liian usein asiantuntijoiden roolista päätetään vasta prosessin alussa. Epäselvä tilanne tarjoaa turhaan mahdollisuuden lobbareille.

“Usein ensimmäiset lobbausponnistukset tehdään liittyen siihen, miten ja keitä asiantuntijoita käytetään. Näiltä osin ministeriöiden toimintatavat olisi yhtenäistettävä. Eturyhmien, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien ääni täytyy kuulua säädösvalmistelussa, mutta erillään riippumattomista asiantuntijoista eli erityisesti tutkijoista”, Kari sanoo.

Kari pitää lainsäädännön arviointineuvoston perustamista hyvänä kehityksenä ja toivoo kehityksen jatkuvan. Lainsäädännön vaikutusten arvioinnin lisäksi lainsäädäntöprosessiin tarvitaan kohta, jossa ministeriöistä riippumaton taho tarkastaa, kuinka hyvin asiantuntijat on kartoitettu ja hyödynnetty. Lainsäädännön arviointineuvoston roolia voisi tässä kasvattaa.

“Päätöksentekoprosessit on rakennettava niin, että saamme houkuteltua mukaan eri tutkimusalojen suomalaiset huiput. Yleensä heillä on vähiten aikaa, mutta eniten annettavaa”, Kari toteaa.

Korkeakoulut uudistuvat – mihin jäi avoin keskustelu?

(Mielipidekirjoitus julkaistu Aamulehdessä 15.5.2017)

Tänä keväänä Tampere nousee parrasvaloihin, kun paikallisten korkeakoulujen yhdistymisen mahdollistavat lakimuutokset tulevat eduskunnan käsittelyyn. Muutosten myötä tamperelaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulu voivat yhdistyä uudenlaiseksi korkeakoulukonserniksi vuoden 2019 alussa. Samanlaisia ratkaisuja suunnitellaan myös muualla Suomessa.

Toisin kuin niin kutsutun Tampere3-prosessin aluksi ajateltiin, Tampereen korkeakoulujen yhteistyö ei etene erillisenä kokeiluna vaan pysyvien ja kaikkia Suomen korkeakouluja koskevien lakimuutosten kautta. Lakimuutoksista merkittävin avaisi korkeakouluille mahdollisuuden hankkia jopa puolet tiettyyn tutkintoon kuuluvasta koulutuksesta muilta korkeakouluilta. Esimerkiksi Tampereen yliopisto voisi siirtää jonkin alan opiskelijat ammattikorkeakoululle opiskelemaan useiden lukukausien ajaksi.

Harkitusti toteutettuna opetusyhteistyö tuo mukanaan lukuisia mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen. Riskinä on, että laadun kehittämisen sijaan kursseja aletaan yhdistää ensisijaisesti säästöjen vuoksi. Koulutusleikkausten heikentämät korkeakoulut saattavat päätyä hankkimaan opetusta sieltä mistä halvimmalla saadaan.

Iso haaste opetusyhteistyön avaamiselle on, että tätä merkittävää muutosta ajetaan kovalla kiireellä samanaikaisesti suurten koulutusleikkausten kanssa. Tämä tekee hallaa keskustelun ja päätöksenteon avoimuudelle. Korkeakouluissa leikkausten myötä yhä suurempi työtaakka kasaantuu yhä harvempien opettajien ja professorien harteille. Kun tämä yhdistyy vielä Tampere3-prosessin tiukkaan aikatauluun, aikaa ja energiaa yhteiselle kehittämistyölle jää aivan liian vähän. Tampere3-prosessin tiukkaan aikatauluun liittyviä ongelmia onkin kritisoitu jo vuosien ajan tamperelaisten korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilökunnan toimesta. Tätä kritiikkiä ei ole valitettavasti huomioitu riittävästi kansallisella tasolla. Nyt huolena on, että paikallisten haasteiden lisäksi kiire johtaa koko Suomen koulutusjärjestelmän laadun ja monipuolisuuden heikkenemiseen.

Opetusyhteistyön avaamisen kaltaisia suuria muutoksia suomalaiseen koulutukseen ei tule edistää ilman pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista harkintaa. Alati muuttuvan maailman haasteisiin vastaavan koulutuksen kehittäminen vaatii lukemattomien erilaisten näkökulmien huomioimista. Se ei onnistu kengännauhabudjetilla, kiireellä, eikä pienen porukan voimin. Päinvastoin: mitä useampi ihminen pääsee osallistumaan päätöksentekoon, sitä moninaisempia ja laadukkaampia ideoita pääsemme hyödyntämään suomalaisen koulutuksen kehittämisessä. Siksi opiskelijoiden ja henkilökunnan osallisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää varsinkin suurten muutosten aikana.

Opetusministeriön on kannettava vastuunsa ja huolehdittava, ettei korkeakoulujen yhteistyöstä tule vain yhtä lisävälinettä säästöjen toteuttamiseen. Yhteistyön on tapahduttava ensisijaisesti tutkintojen laadun ja arvokkaiden erityispiirteiden vahvistamiseksi. Lisäksi ministeriön on huolehdittava, ettei avoin keskustelu ja osallistava päätöksenteko suomalaisen korkeakoulutuksen suunnasta jää kiireen jalkoihin. Näin varmistetaan, että laadukas ja monipuolinen korkeakoulutus on Suomen kansallinen ylpeys jatkossakin.

Emma Kari

Vihreiden kansanedustaja, Helsinki

Iiris Suomela

Vihreiden nuorten puheenjohtaja

Tampereen ammattikorkeakoulun hallituksen jäsen

Kiitos!

Huh mikä ilta! Pitkän synkän talven jälkeen tässä maassa on koittanut vihreä kevät! Ihmiset äänestivät vihreät koko maassa historialliseen vaalivoittoon! Itse olen lähes kuudella tuhannella äänellä Suomen eniten ääniä saaneiden joukossa. Olen häkeltynyt, kiitollinen ja onnellinen. Kiitos ystävät 💚

Hallituspuolueet keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset kärsivät selvän vaalitappion. Ihmiset sanoivat ei koville arvoille ja lyhytnäköiselle politiikalle. Me olemme toiseksi suurin puolue Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Nokialla. Padasjoella ja Jyväskylässä olemme suurin ryhmä! Uusia upeita vihreitä nousee nyt valtuustoihin kaikkialla maassa.

Vaikka Helsingissä kokoomus säilyi suurimpana puolueena, on selvää, että seuraavat neljä vuotta tulemme tekemään vihreämpää politiikkaa kuin koskaan aikaisemmin. Läpi kampanjan kokoomus joutui lupaamaan kannattavansa kaikkia keskeisiä vihreitä tavoitteita. Täällä tullaan puolustamaan kouluja ja päiväkoteja, sulkemaan kivihiilivoimala, suojelemaan lähimetsiä sekä rakentamaan lisää joukkoliikennettä!

Tämä maa on nyt täynnä toivoa! Synkkyys on ohi! Me voimme muuttaa tämän maan suunnan! Kiitos ystävät! Tämä voitto on yhteinen!

« Older posts

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.