Avainsana: päiväkodit (Page 1 of 5)

Valtuustoaloite luonnon tuomisesta päiväkoteihin

Luonnon kanssa kosketuksissa oleminen parantaa lasten immunijärjestelmää. Tämän yksi syy siihen, että myös Helsingissä on pyritty lisäämään päiväkoti-ikäisten lasten mahdollisuuksia luontoretkiin.

Tutkijat ovat huolissaan lasten vastustuskyvyn laskusta. Immuunijärjestelmän häiriöt kuten allergiat, astma, atopia ja tyypin 1 diabetes ovat lisääntyneet luonnossa liikkumisen vähenemisen ja monimuotoisen luonnon hupenemisen myötä. Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, että kosketus monimuotoiseen luonnon mikrobistoon parantaa lasten immuunijärjestelmää. 

Tuoreessa Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tekemässä tutkimuksessa päiväkodin hiekkalaatikkoon lisättiin mikrobirikastettua hiekkalaatikkohiekkaa. Näiden lasten immuunijärjestelmä koheni jo kahdessa viikossa verrattuna lapsiin, jotka leikkivät tavallisessa hiekassa. Samoja tuloksia ovat osoittaneet jo aiemmat tutkimukset, joissa päiväkotien pihalle on tuotu metsänpohjaista kasvustoa.

Aina ei ole mahdollista viedä lapsia päivittäin luontoon. Luontoa voidaan uusien tutkimusten perusteella tuoda lasten luokse jopa hiekkalaatikon hiekan mukana.

Helsingin tuleekin selvittää tavat, joilla varhaiskasvatuksessa voidaan lisätä lasten päivittäistä kosketusta monimuotoisen luonnon mikrobistoon nojaten uusiin tutkimustuloksiin.

Olemme jättäneet asiasta 24.8.2022 Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen luonnon tuomisesta päiväkoteihin.


Emma Kari

Tuodaan metsää päiväkoteihin

Metsä on ihmeellinen asia. Metsien merkityksestä taloudelle, ilmastolle ja ihmisten mielen rauhoittumiselle puhutaan paljon. Vähemmän puhutaan siitä, kuinka suuri vaikutus metsällä on fyysiseen terveyteen. Luonnonvarakeskuksen tuore tutkimus osoitti, että pelkkä kosketus metsänpohjaan parantaa lasten vastustuskykyä.

Metsä tekee lapsistamme terveempiä.

Tutkimuksessa päiväkotien asvaltoiduille, laatoitetuille ja sorapäällysteisille pihoille tuotiin elävää metsänpohjaa, eli kunttaa. Tutkimus näytti, että päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely paranee lyhyessä ajassa jo pelkästä toistuvasta kosketuksesta elävään luontoon. Metsäpohjan, eli kuntan, monipuolinen mikrobisto vahvistaa lasten immuunijärjestelmää vähentäen eri sairauksien riskiä. 

Liian korkea hygieniataso ja erillisyys luonnosta köyhdyttävät elimistön mikrobistoa. Tämä puolestaan lisää immuunijärjestelmän häiriöitä, kuten esimerkiksi allergioita, diabetesta ja keliakiaa. Koronaepidemian aikana hygieniasta pidetään hyvästä syystä entistä tiukemmin huolta. Vaikka lapset eivät onneksi ole koronan riskiryhmää, heidän isovanhempansa usein ovat. Lapsemme pesevät päiväkodeissa ja kouluissa enemmän käsiään, jotta heidän isovanhempansa ja riskiryhmiin kuuluvat rakkaansa pysyisivät turvassa.

Samalla kun suojaamme riskiryhmiä epidemialta, meidän on entistä tärkeämpää huolehtia lasten vastustuskyvyn kehittymisestä. Epidemian aikana nopeasti lisääntynyt luontoretkeily on parasta mahdollista kansanterveyden hoitamista. Mitä enemmän lapsia viedään metsään, sitä paremmin he voivat.

Erityisen tärkeää luontokosketuksen lisääminen on kaupungeissa kasvavien lasten terveyden kannalta. Onneksi Helsingissä ymmärretään nyt paremmin lähimetsien merkitystä myös päiväkodeille. Luontoretkeily on tuotu osaksi varhaiskasvatusta.

Lapsia ei aina tarvitse viedä metsään, metsän voi myös tuoda lasten luokse. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen tulokset puhuvat vahvasti sen puolesta, että metsän tuominen päiväkoteihin tekee lapsistamme terveempiä. Siksi jätin tänään aloitteen siitä, että Helsinki toisi päiväkotien pihoille metsänpohjaa. Samalla toivomme lisää istutuslaatikoita päiväkoteihin, jotta lapset voivat istuttaa ja hoitaa kasveja. 

Metsä on hyväksi paitsi aikuisille, myös lapsille. Sitä tarvitaan lisää kaikkialle.

Aloite löytyy täältä.

Valtuustoaloite metsän tuomisesta päiväkoteihin

Metsä tekee lapsistamme terveempiä. Luonnon kanssa kosketuksissa olevilla lapsilla on pienempi todennäköisyys sairastua immuunijärjestelmän häiriöistä johtuviin sairauksiin. Tämän yksi syy siihen, että myös Helsingissä on pyritty lisäämään päiväkoti-ikäisten lasten mahdollisuuksia luontoretkiin.

Liian korkea hygieniataso ja erillisyys luonnosta köyhdyttävät elimistön mikrobistoa. Koronaepidemian aikana hygieniasta pidetään hyvästä syystä entistä tiukemmin huolta myös päiväkodeissa. Vaikka lapset eivät onneksi ole koronan riskiryhmää, heidän isovanhempansa usein ovat. Samalla kun suojaamme riskiryhmiä epidemialta, on tärkeää huolehtia lasten vastustuskyvyn kehittymisestä. 

Luonnonvarakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että jo pelkkä toistuva metsämaakosketus monipuolistaa päiväkotilasten sairauksilta suojaavan elimistön mikrobistoa. Tutkimuksessa lasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa.

Lapsia ei aina voi viedä metsään, mutta metsän voi tuoda lasten luokse.

Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että Helsinki selvittää mahdollisuudet lisätä lasten koskestusta elävään luontoon tuomalla päiväkotien pihoille metsänpohjaa eli kunttaa sekä lisäämällä istutuslaatikoita päiväkodeissa, jotta lapset voivat istuttaa ja hoitaa kasveja.

Helsingissä 21.10.2020

Emma Kari

Psykologit päiväkoteihin

Vihreiden Emma Kari toivoo psykologipalveluiden tuomista varhaiskasvatukseen osaksi päiväkotien arkea. Tällä hetkellä muilla koulutusasteilla psykologipalvelut ovat osa lasten oppimisen tukea, mutta varhaiskasvatuksesta ne puuttuvat lähes täysin.

“Koronan rajoitustoimien seuraukset ovat osuneet kipeästi niihin lapsiin, jotka tarvitsevat eniten tukea. Kriisin jäljet voivat näkyä pienissä lapsissa vasta viiveellä. Varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat eriarvoisessa asemassa vanhempiin lapsiin verrattuna, sillä päiväkodeista puuttuvat psykologipalvelut. Paras tapa tarjota tukea pienille lapsille on tuoda se lapsen arkeen, päiväkotiin, jossa lapsi viettää suurimman osan päivästään”, Kari sanoo.

Hallitusohjelmassa on sovittu oppimisen tukimallin rakentamisesta päiväkoteihin, mutta työ on edistynyt hitaasti. Hallitus kuitenkin valmistelee paraikaa lasten tukipakettia kriisin jälkihoitoon. Kari toivoo päiväkotilasten tuen olevan osa tukipakettia.

“Pienimmät eivät saa jäädä jalkoihin kriisin jälkihoidossa. Toisin kuin peruskouluissa ja toisella asteella, varhaiskasvatuksessa lapsella ei ole oikeutta etäopetukseen. Samaan aikaan monessa kunnassa on karsittu neuvolapalveluita. Oppimisen tuki on tuotava lasten lähelle: päiväkodissa olevilla lapsilla pitää olla sama oikeus erityisopettajan, kuraattorin, psykologin ja lääkärin tukeen kuin peruskoulussa olevilla lapsilla”, Kari sanoo.

Lasten väliset oppimiserot ovat kasvaneet koko 2010-luvun. On uhkana, että kriisin aikana perhetaustan vaikutus on kasvanut entisestään, mikä lisää lasten välisiä eroja. Monessa kunnassa psykologipalveluiden tuomista varhaiskasvatukseen on jo kokeiltu hyvin tuloksin.

“Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus saada yksilöllistä tukea kasvuun ja oppimiseen. Opintien varhaiset askeleet ovat niitä kaikkein tärkeimpiä. Panostamalla varhaiskasvatukseen tuemme lasten oppimista ja ennaltaehkäisemme ongelmia. Ei ole oikein, että kaikkein pienimmille annetaan vähiten tukea. Varhaiskasvatus on vuosia jäänyt Suomessa muiden koulutusasteiden varjoon. Nyt niin ei saa enää käydä”, Kari sanoo.

Viisi toimenpidettä varhaiskasvatuksen tukemiseen

Koronakriisin aikana perhetaustan vaikutus oppimiseen kasvaa entisestään, mikä lisää lasten välisiä eroja. Toisin kuin muilla oppijoilla, varhaiskasvatuksessa olevilla lapsilla ei ole oikeutta etäopetukseen. Lisäksi varhaiskasvatuksessa lapsilla ei ole samaa oikeutta oppilashuoltoon ja oppimisen tukeen kuin perusopetuksessa. 

Hallitusohjelmassa on sovittu useita toimia varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi. Nämä parannukset ovat nyt kiireellisempiä kuin koskaan.

Varhaiskasvatus ei saa enää jäädä jalkoihin.

1. Oppimisen tukea varhaiskasvatukseen 

Jokainen lapsi tarvitsee yksilöllistä tukea kasvuun ja oppimiseen. Varhaiskasvatukseen panostaminen on parasta mahdollista oppimisen tukemista ja ongelmien ennaltaehkäisyä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä paremmin lapset ja perheet voivat.

Tuki on tuotava lähelle lapsia ja perheitä. Varhaiskasvatuksessa oleville lapsille on luotava oppilashuolto ja oppimisen tuki. Päiväkoteihin on lisättävä erityisopettajia, kuraattoreita, psykologeja, lääkäreitä ja neuvolan palveluita. On myös tärkeää turvata resurssit, jotta päiväkodeissa on riittävästi henkilökuntaa ja toimintaa voidaan toteuttaa pienryhmissä. 

2. Viisivuotiaiden varhaiskasvatus maksuttomaksi

Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on edelleen matala muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomessa joka viides 3–5-vuotias on varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Suomessa varhaiskasvatuksen piirissä oli 79 prosenttia lapsista vuonna 2017, kun muissa Pohjoismaissa osallistumisaste oli 94–98 prosenttia.

Koronakriisi kohtelee perheitä hyvin epätasaisesti. Kriisi on lisännyt lasten eriarvoisuutta. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen on tehokas keino tasata lasten perhetaustoista johtuvia eroja. Onkin tärkeää jatkaa ja laajentaa viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta, jotta yhä useampi lapsi pääsee varhaiskasvatuksen piiriin.

Lisäksi kotihoidontuen sisaruslisä tulisi poistaa viisi- ja kuusivuotiailta. Näin perheillä ei olisi kannusteita pitää viisivuotiaita kotona silloin, kun toinen vanhemmista on kotihoidontuella hoitamassa perheen pienempiä lapsia.

3. Esikoulu kaksivuotiseksi

Oppimisen erot kasvavat koronaepidemiassa, kun kasvatusvastuu on pääosin vanhempien harteilla. Kaksivuotiseen esikouluun siirtyminen tarkoittaa, että yhä useampi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen jo viisivuotiaana. Näin tasaamme lasten välisiä oppimiseroja ja pystymme puuttumaan mahdollisiin haasteisiin varhaisemmassa vaiheessa. Onkin tärkeää jatkaa kaksivuotisen esikoulun kehittämistä osana varhaiskasvatuksen laatu- ja kehittämisohjelmaa.

Pitkällä tähtäimellä on tavoiteltava oppimisen joustavampaa aloitusta, eli siirtymistä joustavaan esi- ja alkuopetukseen. Näin myös lapset oppivat enemmän toisaltaan, kun esikoululaiset ja ensimmäisen sekä toisen luokan oppilaat toimisivat tiiviimmin yhdessä.

4. Tukea varhaiskasvatuksen ammattilaisten työhyvinvointiin

Kriisi on koetellut paljon myös varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia, jotka ovat omalla työllään mahdollistaneet sen, että yhteiskunnan kriittisillä aloilla toimivat henkilöt ovat päässeet töihin. Kriisi on ollut kuormittava varhaiskasvatuksen työntekijöille. Heillä on voinut olla pelkoa tartunnasta ja huolia lomautuksista. Työntekijöiden hyvinvointia on tuettava kriisin jälkihoidossa.

5. Lisää varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia

Yliopistokoulutuksen saaneista varhaiskasvatuksen opettajista on edelleen pulaa. Tutkimusten mukaan pedagoginen ja suunniteltu varhaiskasvatus on hyödyllisintä lasten kasvun ja oppimisen tukemisessa. Yliopistosta valmistuneilla varhaiskasvatuksen opettajilla on pedagogiset valmiudet auttaa ja tukea lasta oppimisen haasteissa jo varhaisessa vaiheessa. Lisäämällä varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien aloituspaikkoja yliopistoihin voimme varmistaa, että myös tulevaisuudessa jokainen lapsi saa laadukasta varhaiskasvatusta.

Päiväkodit ja koulut aukeavat 14.5.

Päiväkodit ja koulut aukeavat 14.5.

Hallitus on juuri päättänyt, että päiväkoteihin ja kouluihin palataan torstaina 14.5. hallitusti ja porrastetusti. Suomessa politiikan lähtökohtana on lapsen etu ja kaikkien lapsien yhdenvertainen oikeus oppia. Sitä ei voida taata päiväkotien ja koulujen ollessa pitkään suljettuina.

Samalla kun turvataan lasten oikeus opetukseen, suojellaan oppilaiden ja koulussa työskentelevien aikuisten terveyttä. Lapset eivät kuulu taudin riskiryhmään, mutta riskiryhmiä suojellaan edelleen. Opetukseen palaamisen porrastaminen tehdään jakamalla lapsiryhmiä erilaisiin opetustiloihin ja järjestämällä opetusta vuoroissa. Päiväkodeille ja kouluille annetaan ohjeet turvallisiin järjestelyihin.

Oppimiserot ovat kasvaneet koko 2010-luvun. Oppimistuloksiin vaikuttavat entistä enemmän lapsen perhetausta. Etäopetuksen aikana perhetaustan vaikutus oppimiseen on kasvanut entisestään, mikä on lisännyt lasten välisiä eroja. Monen lapsen hyvinvointi on heikentynyt koronakriisin aikana. Lähiopetukseen palaaminen on lasten etu.

Perusoikeuksien ja lapsen oikeuksien suoja on Suomessa vahva. Kynnys käyttää valmiuslakia on todella korkea. Epidemiatilanteen muututtua hallitsemattomasta hallituksia, hallituksella ei ole enää mahdollista käyttää valmiuslakia.

Epidemia ei kuitenkaan ole ohi. Viranomaisten ohjeita on edelleen noudatettava tiukasti niin päiväkodeissa, kouluissa kuin kaikkialla muuallakin.

Vihreiden Kari vappupuheessaan Vantaalla: “Suomi tarvitsee poikien pelastuspaketin”

Vihreiden kansanedustaja ja puheenjohtajaehdokas Emma Kari vaatii hallitusta ryhtymään toimiin poikien syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi. EVAn tuoreen raportin mukaan työelämän ulkopuolella on pysyvästi lähes 79 000 työikäistä miestä.

“Poikiemme syrjäytymisen pitäisi olla kansallinen hätätila. Kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuorista on poikia ja jopa 16 prosentilla pojista ei ole riittävää lukutaitoa peruskoulun päättyessä. Poikien asema koulujärjestelmässämme on tyttöjä heikompi. Meidän on pidettävä parempaa huolta pojistamme”, Kari toteaa puheessaan Vantaan Tikkurilassa.

Ero Suomen tyttöjen ja poikien lukutaidossa on OECD-maiden suurin. Sipilän hallituksen toteuttamat heikennykset varhaiskasvatuksen, peruskouluun ja ammatilliseen koulutukseen lisäävät poikien syrjäytymistä. Kari vaatii siirtymistä maksuttomaan varhaiskasvatukseen, lähiopetuksen lisäämistä sekä toisen asteen koulutuspaikan takaamista jokaiselle nuorelle.

“Paras tapa auttaa on auttaa ajoissa. On paljon helpompaa kasvattaa ehjiä lapsia, kuin korjata rikkinäisiä aikuisia. Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset osuvat pahiten juuri niihin poikiin, jotka ovat jo valmiiksi suurimmassa vaarassa syrjäytyä. Tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden lopettaminen sekä ryhmäkokojen kasvattaminen päiväkodeissa ja peruskoulussa heikentävät juuri niiden lasten mahdollisuuksia hyötyä varhaiskasvatuksesta, jotka tarvitsisivat siitä eniten”, Kari jatkaa.

Kari muistuttaa, että pieniä poikia tuetaan parhaiten perheitä tukemalla. Vihreiden perhevapaamalli parantaa isien asemaa perheessä ja äitien asemaa työelämässä. Kari on pettynyt hallituksen haluttomuuteen uudistaa vanhanaikaisia perhevapaita. Useat tahot ovat vaatineet perhevapaiden uudistamista, koska nykyinen perhevapaajärjestelmä ei vastaa perheiden eikä työelämän tarpeisiin.

“Tavoitteena on tehdä Suomesta maailman paras maa olla isä. Perheiden valinnanvapautta ja perhevapaiden joustavuutta on lisättävä. Vihreiden perhevapaamalli kannustaa molempia vanhempia olemaan sekä lapsilleen läsnä että työelämässä mukana. Perhe valitsee itse, mikä sille sopii. Ikävä kyllä Sipilän hallitus on jättänyt tämän perheiden ja Suomen talouden kannalta tärkeän uudistuksen toteuttamisen seuraavalle hallitukselle”, Kari harmittelee.

Kiitos lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat!

Seisoin satojen lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien edessä ja ainoa asia, jonka halusin sanoa oli: ”Kiitos”. Pidin avauspuheenvuoroa kaupungintalon juhlasalissa päiväkotien työntekijöille. Miksi me kiitämme heitä niin harvoin?

Puhuin siitä, miten hiljainen pieni poikani on oppinut luottamaan itseensä ja olemaan oma itsensä. Puhuin siitä, miten pieni pippurinen tyttöni on oppinut, että tytön on oikein olla vahva ja rohkea, mutta kaikkien kanssa pitää leikkiä. Puhuin siitä, miten olen voinut vuosien vuoden ajan viedä lapsiani päiväkotiin ja esikouluun tietäen, että he ovat hyvissä käsissä.

Lastentarhanopettajia ja lastenhoitajien ansiosta päiväkoti ei ole koskaan ollut meidän perheelle säilö, johon lapset viedään äidin tehdessä uraa. Se on ollut paikka, jossa pienet ihmiset etsivät kaikessa rauhassa sitä omaa tapaansa oppia, kokevat onnistumisia ja oppivat luottamaan itseensä. Heitä tuetaan ja opastetaan eteenpäin rautaisella ammattitaidolla. Heille luodaan pohja koko elinikäiseen oppimiseen. Ja tämä pohja kantaa pitkälle.

Nämä ihmiset päiväkodeissa tekevät korvaamattoman tärkeää työtä, jonka arvoa ei ole täysin ymmärretty. Viimeiset vuodet eivät ole olleet tämän maan päiväkodeille helppoja. Opetusministeri on tuonut eduskuntaan varhaiskasvatusta heikentävän esityksen toisensa jälkeen. Päiväkodeista leikkaaminen on kuitenkin saanut aikaan ennennäkemättömän keskustelun varhaiskasvatuksen merkityksestä. Nyt lähes jokainen puolue puhuu vaaleissa varhaiskasvatuksen merkityksestä. Myös ne, jotka ovat olleet siitä eniten leikkaamassa.

Olen tehnyt parhaani puolustaakseni näiden naisten ja miesten mahdollisuuksia tehdä sitä maailman tärkeintä työtä. Aina se ei ole riittänyt, mutta yhdessä olemme saaneet paljon aikaan. Meidän tehtävämme on puolustaa päiväkoteja myös jatkossa. Sen me olemme lapsillemme velkaa.

Päiväkodeilta leikkaajat kampanjoivat varhaiskasvatuksella

Kokoomus on lähtenyt kuntavaaleihin varhaiskasvatus vaaliteemanaan. Aika erikoista pulueelta, joka on vienyt läpi historiallisen varhaiskasvatuspaketin. Samalla vaalien alla on käynyt selväksi, että kokoomukselle vaalimainos on vain mainos.

Kokoomus on väittänyt korjaavansa koulutusvihamielistä linjaansa ajamalla nyt maksutonta varhaiskasvatusta. Nyt kun kokoomukselle on hallussaan sekä opetusministerin että valtiovarainministerin salkut, heidän olettaisi tekevän asialle jotain. Kuitenkin eilen Petteri Orpo totesi, ettei puolue aio oikeasti toteuttaa maksutonta varhaiskasvatusta. Siihen kun menisi rahaa.

Samalla vaalikoneista käy ilmi ettei suuri osa kokoomuksen ehdokkaista edes kannata koko asiaa.

Orpo on myös vähätellyt varhaiskasvatusleikkauksien merkitystä. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että kokoomuksen leikkaukset lisäävät lasten välistä eriarvoisuuttaa ja osuvat pahiten juuri heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin.

Ja samalla kokoomuksen pormestariehdokas Vapaavuori on ilmoittanut, ettei kannata tasa-arvoisen päivähoito-oikeutta. Kokoomuksen johtamassa Helsingissä varhaiskasvatus ei olisi turvassa. Vihreiden vaihtoehto on toinen. Me olemme olleet torjumassa kaikki varhaiskasvatusleikkaukset Helsingissä.

Me puolustamme päiväkoteja niin vaaleissa kuin vaalien välilläkin.

Meidän on pidettävä huolta pojistamme

Seisoin tänään Porin ostoskeskuksen lavalla ja puhuin pojista. Puhuin siitä, että emme ole heränneet siihen, että pojat tippuvat kyydistä. Poikien lukutaito heikkenee, arvosanat tippuvat ja erot kasvavat. Liian moni on jo pudonnut ja vielä useampi on tippumassa. Totesin, että meidän on pidettävä parempaa huolta pojistamme.

Kun astuin lavalta, luokseni käveli mies. Miehen hampaat olivat amfetamiinin viemät, silmät pälyilivät ja vaatteet haisivat lialta. ”Puhuit musta. Mää olen niitä, kadonneita poikia.” Hätkähdin. Hän sanoi olevansa minun ikäiseni, mutta näytti 20 vuotta vanhemmalta.

Mies puhui nopeasti, melkein hengästyen. Ehkä hän ajatteli, että pitää puhua nopeasti, koska kohta lakkaan kuuntelemasta. Hän kertoi koulusta, jossa oli aluksi kivaa. Hän kertoi havainnosta, että toiset ymmärsivät ja hän ei. Hän kertoi häpeästä ja nöyryytyksen tunteesta. Oppitunnit tuntuivat kiusaamiselta. Lopulta tuli lukihäiriödiagnoosi ja koulukuraattori, mutta hän oli jo päättänyt olevansa tyhmä.

Ongelmat kasaantuivat eikä mikään onnistunut. Hän kertoi siitä, kuinka lopulta amiksessa ote elämästä kirposi. Kuinka hän vielä yritti muutaman kerran uudestaan, mutta enää mikään ei sujunut. Sitten hän antoi periksi. Nyt ei ole kotia, eikä toivoa paremmasta. ”Mun elämä meni jo, mutta pelasta ne muut pojat”, hän sanoin. Lupasin, että teen kaiken minkä voin. ”Se ei vaan taida olla tarpeeksi”, hän sanoi. Se kirpaisi.

Kävellessäni bussille mietin, että hänkin on ollut jonkun pieni poika. Hänellä oli äiti, joka suukotteli varpaita. Hänellä oli isä, joka kutitti vatsasta. Häntä rakastettiin. Hänestä huolehdittiin. Mietin kaikkia niitä poikia, joilla ote on kirpoamassa. Ehkä jos olisi ollut joku, joka olisi tarpeeksi ajoissa ottanut kopin, heidän elämänsä olisi hyvin erilaista. On helpompaa kasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia.

Minulle on selvää, että meidän on pidettävä parempaa huolta pojistamme.

« Older posts

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.