Avainsana: perheet (Page 1 of 5)

Valtuustoaloite Helsingin kaupungista perheystävällisenä työpaikkana

Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Kaupunki on sitoutunut edistämään työntekijöidensä yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa. Perheen ja työn yhteensovittaminen on keskeinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymys.

Perheystävällinen työpaikka ajaa kaikkien etua. Perheen ja työn yhteensovittaminen koskee eri elämäntilanteissa ja elämänvaiheissa olevia työssäkäyviä ihmisiä. Kyse on sekä asenteista että teoista, joilla tehdään mahdolliseksi työteon ja perhe-elämän sujuvuus arjessa.

Perheystävällisyyden kehittäminen on osa työkyvyn ja työssä jaksamisen tukemista, työn tuloksellisuuden vaalimista, monimuotoisuuden toteutumista, tasa-arvoisuutta ja eri-ikäisten työntekijöiden johtamista. Kun työntekijät voivat hyvin, voi kaupunkikin paremmin. Samalla Helsingille on tärkeää profiloitua perheystävällisenä työnantajana.

Yksi tapa edistää perheystävällisyyttä kaupungin organisaatiossa on liittyä Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan. Väestöliittö myöntää ohjelmaan osaallistuneille organisaatioille Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki ryhtyy toimiin parantaakseen perheystävällisyyttä ja helpottaakseen perheen ja työn yhteensovittamista kaupungin eri toimialoilla. Tämä edellyttää nykytilan kartoittamista ja arvioimista yhdessä kaupungin työntekijöiden kanssa sekä uusien perheystävällisten toimintatapojen ja ohjeistuksien ottamista käyttöön. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi liittymällä Väestöliiton perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan.

Emma Kari

Helsingissä 9.9.2020

Neuvolapalvelut järjestettävä myös kriisiaikana

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on huolissaan kuntien vaihtelevista käytännöistä toteuttaa neuvolapalveluita epidemian aikana. Lastensuojelun keskusliiton kuntakartoituksessa kävi ilmi, että useassa kunnassa neuvolapalveluita on rajattu. 

“Neuvolakäyntien karsiminen voi johtaa siihen, että perheiden ongelmat kärjistyvät entisestään. Jos lasten neuvolatarkastuksia jätetään pitämättä, on iso riski, että tukea tarvitsevia perheitä ei tunnisteta. Moni perhe on nyt kovilla. Jos perheiden tukipalveluista ei huolehdita, koronakriisin jälkeen käsissämme voi olla lastensuojelukriisi”, Kari sanoo.

Hallitus on paraikaa valmistelemassa tukipakettia myös lasten hyvinvoinnin tukemiseen. Kari pitää tärkeänä, ettei pienten lasten ja perheiden tukemista unohdeta. 

“Neuvola on yksi tämän maan rakastetuimpia palveluita. Se on malliesimerkki ennaltaehkäisevästä palvelusta. Nyt, kun suurin osa lapsista on kotona, tämä on entistäkin tärkeämpää. Epidemian päätyttyä lisäresurssien tarve neuvoloihin ja päiväkotien tukipalveluihin on ilmeinen”, Kari sanoo.

Käytännöt vaihtelevat kunnittain ja monessa kunnassa on päädytty esimerkiksi rajaamaan neuvolakäynnit vain alle 2-vuotiaille tai rokoteohjelman mukaisiin rokotuskäynteihin. Kunnat myös itse toivoivat tilanteeseen selkeitä, valtakunnallisia ohjeita.

“Lapset ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa eri puolella Suomea. Nyt tarvitaan valtakunnallinen ohjeistus siitä, että neuvolapalvelut täytyy järjestää myös kriisiaikana. Samoin perheitä on tärkeää ohjeistaa, että neuvolakäyntejä ei tarvitse perua tai siirtää. Perheitä ei saa jättää nyt yksin”, Kari sanoo.

Korona ei saa johtaa lastensuojelukriisiin

Nykytiedon valossa lapset eivät kuulu koronaviruksen riskiryhmään. Lapset ovat kuitenkin riskiryhmää, kun puhutaan epidemian estämiseksi tehtyjen toimenpiteiden seurauksista.

Suomessa on otettu lyhyessä ajassa käyttöön historiallisen tiukkoja rajoitteita koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Tämä kaikki on tehty johtavien terveysviranomaisten suosituksesta, jotta voimme pelastaa ihmishenkiä helposti leviävältä virukselta. Tiukoilla rajoituksilla on kuitenkin myös inhimillinen hinta. Rajoitusten pelätään aiheuttavan päihdeongelmien, mielenterveyden ja lastensuojelun kriisin Suomessa.

Koulut tulevat olemaan kiinni vielä pitkään. Tiukat rajoitukset aiheuttavat monissa perheissä taloushuolia. Tässä maassa on monia perheitä, joissa vanhempien jaksaminen on normaalioloissakin kortilla. On perheitä, joissa lapset joutuvat pelkäämään. Perheitä, joissa lämmintä ruokaa ei saada. Perheitä, joissa arjesta selvitään koulujen ja varhaiskasvatuksen, oppilashuollon ja lastensuojelun tai päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarjoaman tuen voimin. Jos tämä tuki katoaa arjesta, voivat ongelmat kasvaa nopeasti.

Kun perheet jäävät yksin, myös lasten tilanne voi muuttua synkemmäksi. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan määrä kasvaa yleensä jouluisin ja juhlapyhien aikaan, kun perheet ovat paljon yhdessä. Lastensuojelun piirissä on tällä hetkellä 73 000 lasta. Pelkään, että tämä määrä kasvaa tulevien viikkojen aikana. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat tulevat kaikella todennäköisyydellä poikkeustoimien aikana lisääntymään. Myös ne perheet, jotka eivät ole aikaisemmin tarvinneet tukea, voivat nyt olla avun tarpeessa. Tätä ei voi jättää huomioimatta, eikä näitä perheitä saa jättää yksin.

Kiitos jokaiselle ihmiselle, joka toimii perheiden tukena myös poikkeusoloissa. Juuri nyt yhteiskunnan turvaverkkoja tarvitaan. Kun lasten ja perheiden tuen tarve kasvaa, resurssien on oltava kunnossa. Perhepalvelut ja lastensuojelu on turvattava sekä oppilashuolto saatava toimimaan poikkeusoloissakin. Mielenterveyspalveluiden on kuuluttava niihin kriittisiin aloihin, joiden toiminta ei lakkaa. Erityisesti etäpalvelveluita tarjoaville toimijoille on nyt annettava lisätukea. Hinta voi olla kova sille, jos perheet jäävät nyt yksin.

Kaikissa päätöksissä on huomioitava vaikutukset lapsiin. Näin on tehtävä myös nyt.

Neuvolat rajattava yhtiöittämisen ulkopuolelle

Minä rakastan lähineuvolaani ja olen sen terveydenhoitajille paljosta kiitollinen. Neuvola on yksi suomalaisen hyvinvointivaltion hienoin aikaansaannos. Nyt Sipilän hallitus ei suostu kertomaan ihmisille, aikooko se yhtiöittää Suomen neuvolat avatakseen neuvolatoiminnan markkinoille.

Lasten- ja äitiysneuvolatoiminta on suomalaisen ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kivijalka. Neuvola on syy siihen, että meillä lapsikuolleisuus on yksi maailman alhaisimpia. Neuvolamme ovat kansainvälisesti kadehdittuja ja ne ovat iso syy siihen, että Suomessa lapset syntyvät terveinä. Nämä ovat asioita, joilla ei pidä pelleillä.

Miksi hallitus sitten ei suostu selkeästi rajaamaan suomalaista neuvolajärjestelmää SOTE-uudistuksen valinnanvapausfarssin ulkopuolelle? Asia kuvaa hyvin koko soten yhtiöittämisvimman hulluutta. Kukaan ei tunnu tietävän mitä tapahtuu, mutta kiire on kova ja riskit valtavia. Kiire johtuu siitä, että kokoomuksella on enää kaksi vuotta aikaa avata kavereilleen yksityisissä terveysfirmoissa valtavat markkinat.

Minä kannatan valinnanvapautta kaikkialla siellä missä se toimii. Mutta miksi me rikkoisimme jotain, joka toimii hyvin? Asiantuntijat ovat tyrmänneet ajatukset neuvoloiden avaamisesta kilpailulle. Mutta hallitus kiertelee ja kaartelee asiaa, eikä suostu vastaamaan kysymyksiin.

Me vaadimme hallitusta lupaamaan, että neuvolat rajataan soten yhtiöittämisvaatimuksen ulkopuolelle. Me puolustamme sitä, mikä on kaikkein arvokkainta.

Kirjallinen kysymys äitiyspakkauksen nimen päivittämisestä

Äitiyspakkaus on suomalaisen perhepolitiikan ylpeydenaihe ja perhetukimuotona pakkaus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.

Laki äitiysavustuksesta säädettiin 1937, ja avustusten jakaminen aloitettiin seuraavana vuonna. Avustus oli ensin tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille. Taustalla oli muun muassa huoli suurista lapsikuolleisuusluvuista. Äitiysavustuksen avulla äidit saatiin terveydenhuollon piiriin ja vuonna 1949 se tuli kaikkien äitien saataville. Suomessa lapsi- ja äitikuolleisuus ovat jo pitkään olleet maailman pienimpiä.

Kun itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta, juhlitaan myös äitiyspakkauksen 80-vuotisjuhlavuotta. Tänä aikana suomalainen perhe-elämä on muuttunut merkittävästi ja nimi äitiyspakkaus on vanhentunut. Vauvat eivät ole vain äidin vastuulla, vaan lapsi tulee koko perheelle ja tänä päivänä perheitä on monenlaisia.

Kun tavoitteena on tukea isyyttä ja vahvistaa isien asemaa yhdenvertaisena vanhempana, on äitiyspakkaus-nimi isien asemaa vähättelevä. Yhdenvertaisempi nimitys paketille olisi vauvapakkaus tai perhepakkaus. Nimen päivittäminen olisi vahva viesti Suomen perheille, että vauva tulee molemmille vanhemmille. Vastuu vauvasta on yhteinen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin äitiysavustuslain päivittämiseksi niin että pakkauksen nimi tunnustaisi vanhempien yhdenvertaisuuden?

 

Helsingissä 7.3.2016

Emma Kari/vihr

Meidän on pidettävä huolta pojistamme

Seisoin tänään Porin ostoskeskuksen lavalla ja puhuin pojista. Puhuin siitä, että emme ole heränneet siihen, että pojat tippuvat kyydistä. Poikien lukutaito heikkenee, arvosanat tippuvat ja erot kasvavat. Liian moni on jo pudonnut ja vielä useampi on tippumassa. Totesin, että meidän on pidettävä parempaa huolta pojistamme.

Kun astuin lavalta, luokseni käveli mies. Miehen hampaat olivat amfetamiinin viemät, silmät pälyilivät ja vaatteet haisivat lialta. ”Puhuit musta. Mää olen niitä, kadonneita poikia.” Hätkähdin. Hän sanoi olevansa minun ikäiseni, mutta näytti 20 vuotta vanhemmalta.

Mies puhui nopeasti, melkein hengästyen. Ehkä hän ajatteli, että pitää puhua nopeasti, koska kohta lakkaan kuuntelemasta. Hän kertoi koulusta, jossa oli aluksi kivaa. Hän kertoi havainnosta, että toiset ymmärsivät ja hän ei. Hän kertoi häpeästä ja nöyryytyksen tunteesta. Oppitunnit tuntuivat kiusaamiselta. Lopulta tuli lukihäiriödiagnoosi ja koulukuraattori, mutta hän oli jo päättänyt olevansa tyhmä.

Ongelmat kasaantuivat eikä mikään onnistunut. Hän kertoi siitä, kuinka lopulta amiksessa ote elämästä kirposi. Kuinka hän vielä yritti muutaman kerran uudestaan, mutta enää mikään ei sujunut. Sitten hän antoi periksi. Nyt ei ole kotia, eikä toivoa paremmasta. ”Mun elämä meni jo, mutta pelasta ne muut pojat”, hän sanoin. Lupasin, että teen kaiken minkä voin. ”Se ei vaan taida olla tarpeeksi”, hän sanoi. Se kirpaisi.

Kävellessäni bussille mietin, että hänkin on ollut jonkun pieni poika. Hänellä oli äiti, joka suukotteli varpaita. Hänellä oli isä, joka kutitti vatsasta. Häntä rakastettiin. Hänestä huolehdittiin. Mietin kaikkia niitä poikia, joilla ote on kirpoamassa. Ehkä jos olisi ollut joku, joka olisi tarpeeksi ajoissa ottanut kopin, heidän elämänsä olisi hyvin erilaista. On helpompaa kasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia.

Minulle on selvää, että meidän on pidettävä parempaa huolta pojistamme.

Syyrialaiset perheet saavat mahdollisuuden

Inhimillisyys voi voittaa epätoivoiseltakin näyttävissä tilanteessa! Jotkut taistelut politiikassa tuntuvat niin mahdottomilta, ettei valonpilkahdusta heti edes ymmärrä. Sotaa paenneiden lasten ja aikuisten oikeus saada perhe luokseen on ollut tällainen asia. Nyt Suomen hallitus on taipunut. Suomi antaa yli sadalle sodan jalkoihin jääneelle syyrialaiselle mahdollisuuden hakea perheenyhdistämistä.

Yksi hallituksen epäinhimillisimpiä päätöksiä on ollut vaikeuttaa entisestään sotaa paenneita ihmisten mahdollisuutta saada perhe luokseen. Samaan aikaan monelle syyrialaiselle ja irakilaiselle on ollut mahdotonta edes tehdä perheenyhdistämishakemus. Suomi on edellyttänyt sodan jalkoihin jääneiltä perheiltä matkustamista Turkkiin Ankaran suurlähetystöön hakemuksen jättämistä varten. Turkki taas ei ole päästänyt näitä äitejä ja lapsia maahan. Tämä tarkoittaa, ettei perheillä ole ollut todellista mahdollisuutta edes käynnistää koko prosessia.

Olemme jo pitkään vaatineet sen mahdollistamista, että hakemuksen voisi jättää Libanonin Beirutissa. Meille on toistuvasti kerrottu, että tämä on mahdotonta. Nyt mahdottomasta tuli mahdollista. Suomi mahdollistaa perheenyhdistämishakemuksen jättämisen Beirutissa 133 syyrialaiselle, jotka eivät ole pystyneet hakemaan perheenyhdistämistä Turkin kautta. Tämä on valtavan suuri asia näille perheille. Nyt tästä poikkeuksesta on tehtävä käytäntö!

Lasten ja naisten saaminen turvaan sodan kauheuksista on inhimillistä ja oikein. Perheenyhdistämisen mahdollistaminen on tapa saada kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset turvaan. Näin he pääsevät pois sodasta ilman, että he joutuvat salakuljettajien armoille.

Tämä on pieni inhimillinen askel, mutta me saimme sen aikaan. Teidän tukenne tässä työssä on ollut se syy, että hallituksen on ollut pakko antaa periksi. Meitä on paljon. Mikään ei ole mahdotonta.

Kyselytuntikymys perheenyhdistämisen vaikeuttamisesta

Arvoisa Rouva puhemies,
Täällä on kuvattu hyvin sitä inhimillistä hätää, joka on meneillään Syyriassa ja Euroopan rajoilla.

Suomi on vastannut tähän historialliseen humanitaariseen kriisiin leikkaamalla kehitysyhteistyöstä, pienentämällä pakolaiskiintiötä, heikentämällä turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja vaikeuttamalla perheenyhdistämistä.

Ja tätä me kutsumme vastuunkantamiseksi. Sitä se ei ole.

Täällä kysyttiin aikaisemmin miten me estämme ihmissalakuljetuksen. Keino siihen on laillisten reittien luominen. Nyt hallitus sulkee näitä reittejä.

Arvoisa sisäministeri,
aiotteko te perua tiukennukset perheenyhdistämiseen ja helpottaa hakemuksen jättämistä Kabulin ja Beirutin lähetystöissä?

Vihreiden Emma Kari vaatii norminpurkua perheenyhdistämiseen – lisäkiristykset epäinhimillisiä

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari peräänkuuluttaa hallitukselta normien purkamista, jotta oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat voivat saada perheensä luokseen.

– Sipilän hallitus on ajanut läpi lukuisia epäinhimillisiä kiristyksiä Suomen turvapaikkapolitiikkaan. Perheenyhdistämisestä on tehty käytännössä lähes mahdotonta, mutta hallitus selvittää yhä lisää tiukennuksia. Uusia kiristyksiä ei tule missään nimessä toteuttaa ja toimeentulovaatimusta on syytä lieventää, toteaa Kari.

Suomen toimeentulovaatimukset ovat kohtuuttoman korkeat muihin maihin verrattuna. Ne perustuvat ministeriön ja Maahanmuuttoviraston väliseen sopimukseen, ja mm. ihmisoikeus- ja lapsijärjestöt ovat kritisoineet niitä voimakkaasti.

– Oma perhe on parasta lääkettä kotoutumiseen. Konfliktien keskellä elävillä ihmisillä ei välttämättä ole mahdollisuutta matkustaa heille osoitettuun lähetystöön. Esimerkiksi naisten ja lasten on käytännössä mahdotonta päästä Turkkiin jättämään hakemuksensa. Siksi myös Beirutin ja Kabulin lähetystöihin tulisi avata oleskelulupapalvelut. Lisäksi sähköisen hakemuksen jättämistä tulee helpottaa ja henkilökohtaisen asioinnin vaatimusta lieventää, vaatii Kari.

Sähköinen hakujärjestelmä on määrä ottaa käyttöön marraskuussa. Se ei kuitenkaan poista vaatimusta käydä tietyssä lähetystössä henkilökohtaisesti.

– On häpeällistä, että Suomi vastaa historialliseen humanitaariseen kriisiin leikkaamalla kehitysapua, pienentämällä pakolaiskiintiötä ja vaikeuttamalla perheenyhdistämistä, toteaa Kari.

Jokaiselle lapselle oikeus omaan perheeseen

Perheen vieminen lapselta on julminta, mitä voi tehdä. Ministeri Orpo esityksestä Suomessa vaaditaan jatkossa valtavia tuloja jopa yksin sotaa paenneilta lapsilta, ennen kuin heillä olisi oikeus saada perhe luokseen. Tämä on epäinhimillistä ja julmaa.

Kysyin eduskunnassa ministeri Orpolta, aikooko hän selvittää sotaa paenneiden lasten oikeuksien toteutumisen. Hän totesi, että luottaa oikeusvaltioon. Eli vastaus on ei. Lisäksi kysyin, miksi ministeri on jäädyttänyt hankkeen, joka mahdollistaisi naisten ja lasten hakemuksen jättämisen konfliktialueilla. Hän ei vastannut.

Lapsiasiavaltuutettu on todennut, että Suomesta on tullut maa, joka ei enää kunnioita lapsen oikeuksia.

Ihmiset ovat järkyttyneet rikotun irakilaisperheen kohtalosta. Nykyisin tällainen on poikkeus, mutta sisäministeri Orpo on tekemässä siitä säännön. Esitetyt tulorajat vievät sadoilta sotaa pakenevilta lapsilta oikeuden omaan perheeseen. Lisäksi esitetty aikaraja perheenyhdistämisen hakemiselle on niin lyhyt, että jonot hakemuksen jättämiselle ovat pidemmät. Eli siis hallitus haluaa lopettaa perheiden oikeuden olla yhdessä.

Näin suurta heikennystä sotaa pakenevien perheiden oikeuksiin ei ehdotettu edes perussuomalaisten maahanmuuttokriitikkojen Nuivassa manifestissa. Jopa maahanmuuttokriitikot ajattelivat, että sotaa ja vainoa pakenevilla perheillä pitää olla mahdollisuus elää yhdessä. Sisäministerin ja Sipilän hallituksen käsitys lasten oikeuksista on kuitenkin toinen.

Mutta me emme anna periksi. Me puolustamme niiden oikeuksia, jotka ovat kaikista heikoimmilla. Jokaisella lapsella on oikeus omaan perheeseen!

« Older posts

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.