Page 10 of 40

Hallituksen arvovalinnat kasvattavat eriarvoisuutta

Vihreä eduskuntaryhmä kritisoi hallitusta eriarvoistumisen lisäämisestä Suomessa. Vihreiden ryhmäpuheessa valtion talousarviosta kansanedustaja Emma Kari kehotti hallitusta pysähtymään miettimään, miten Suomea pitäisi uudistaa ja mitä Suomessa pitäisi vaalia.

– Me teemme nyt ensimmäistä budjettia seuraavalle sadalle vuodelle. Nyt tehdyillä arvovalinnoilla me valitsemme suuntaa tälle maalle. Mitä merkitystä on satavuotisjuhlavuodella, jos emme edes nyt pysähdy miettimään, mikä tässä maassa on kaikkein arvokkainta, kaikkein kauneinta? Kari kysyi.

Kari sanoi Vihreiden tarjoavan tasapainoisen vaihtoehdon, jossa puolustetaan heikompiosaisia ja koulutusta ja jossa torjutaan ilmastonmuutosta ja uudistetaan taloutta.

– Me uskomme, että hyvä maa nojaa koulutukseen ja osaamiseen. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on jäämässä jälkeen muista länsimaista koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Erityisesti pojat tippuvat kyydistä. Tämän me haluamme muuttaa. Siksi hallituksen valtavat koulutusleikkaukset on peruttava, Kari sanoi.

– Tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden lopettaminen ja ryhmäkokojen paisuttaminen osuivat pahiten niihin lapsiin, jotka tarvitsevat varhaiskasvatusta eniten. Tehdyt virheet on myönnettävä ja korjattava. Maksujen alennus on hyvä asia, mutta se ei korjaa jo tehtyä vahinkoa, Kari jatkoi.

Karin mukaan hallituksella olisi mahdollisuus tehdä muitakin arvovalintoja.

– Siksi, toisin kuin hallitus, Vihreät tekee arvovalinnan leikata tehottomia yritystukia, sen sijaan, että säästäisimme koulutuksesta. On paljon helpompaa kasvattaa ehjiä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia, Kari sanoi.

Kari kritisoi hallituksen tuloeroja kasvattavaa linjaa. Karin mukaan eriarvoisuuden kasvussa ei ole kyse itsestään tapahtuneesta kehityksestä, vaan hallituksen arvovalinnoista.

– Ei ole oikein antaa satojen miljoonien eurojen verohelpotuksia, kun samalla leikataan työttömiltä, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä. Vihreät haluaa nostaa ihmisiä köyhyydestä ja uudistaa perhevapaat tavalla, joka aidosti parantaa isien asemaa kotona ja äitien asemaa työelämässä, Kari sanoi.

Kari totesi hyvän maan juurien olevan puhtaassa luonnossa.

– Me haluamme pitää huolta kauniista metsistämme ja kirkkaista vesistämme ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupenemisen. Siksi hallituksen valtavat leikkaukset luonnonsuojeluun on peruttava. Tulevaisuuden maailmassa pärjäävät ne, joilla on uskallusta olla edelläkävijöitä, Kari sanoi.

– Kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla me uudistamme Suomen taloutta ja autamme suomalaisia yrityksiä pääsemään kansainvälisille markkinoille puhtaan teknologian huippuosaajina, Kari sanoi.

Voit lukea Emman eduskunnassa pitämän puheen kokonaisuudessaan täällä.

100-vuotiaan Suomen metsät on turvattava!

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari peräänkuuluttaa Sipilän hallitukselta pikaisia toimia Suomen luonnon tilan parantamiseksi. Hallituksen vastauksessa Karin kirjalliseen kysymykseen hallitus ilmoitti, ettei se saavuta kansainvälistä tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2020 mennessä.

100-vuotiaan Suomen luonnon päivänä 26. elokuuta Kari esittää toimenpidepakettia Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

– Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin hallitus on nyt linjannut, ettei aio pitää tavoitteesta kiinni. Suomalaiset arvostavat maamme luontoa, ja on häpeällistä, että hallitus on valmis rikkomaan antamamme kansainvälisen ympäristölupauksen. Sen sijaan hallitus on leikannut luonnonsuojelualueiden hankinnan rahoista pois kaksi kolmasosaa. Tämä on kestämätöntä, Kari toteaa.

Keväällä 2017 laaja joukko ympäristö- ja ilmastokysymyksiin perehtyneitä professoreita, dosentteja, ja tutkijoita varoittivat, etteivät hallituksen suunnitelmat lisätä tuntuvasti metsien käyttöä ole lainkaan kestävällä pohjalla. Suomen metsäbioenergian käyttöön nojaava ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ei tuota lähes lainkaan vaadittuja päästövähennyksiä, vaan pikemminkin uhkaa tappaa sukupuuttoon metsissä eläviä lajeja. Samaan aikaan hupenevat resurssit vesien, metsien ja soiden suojelussa vaarantavat lajien tulevaisuutta.

– Suomalaiset rakastavat tämän maan hienoa luontoa. Sen turvaaminen lapsillemme vaatii poliittisia päätöksiä. Sen sijaan, että Suomen luontoa suojeltaisiin, se joutuu entistä massiivisempien metsähakkuiden kohteeksi. Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on vaakalaudalla, lajistojen uhanalaisuuden jatkuessa suomalaisessa luonnossa. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia metsien, soiden ja vesistöjen luonnon turvaamiseksi, Kari sanoo.

Karin pakettiin on kirjattu kymmenenkohtainen lista toimenpiteistä, joilla Suomen luonnon tilannetta voidaan parantaa aina metsien ja vesistöjen suojelusta kestävään ympäristöhallintoon saakka. Tärkeimpinä ehdotuksina Kari esittää luonnonsuojelun rahoituksen nostamista takaisin vuoden 2015 tasolle, laajojen metsien- ja soidensuojelun ohjelmien toteuttamista, metsähakkuiden rajoittamista, vaelluskalojen suojelua, vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämistä sekä ympäristölle haitallisten tukien leikkaamista.

Tutustu toimenpidepakettiin täällä!

Uusi eläinsuojelulaki on vanhentunut jo syntyessään

Vihreiden kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän varapuheenjohtaja Emma Kari on pettynyt tänään julkistettuun esitykseen uudesta eläinsuojelulaista. Kari olisi toivonut Suomen nousevan eläinsuojelun edelläkävijäksi. Karin mielestä eläinten hyvinvointi pitäisi nähdä arvona, ei pelkkänä kustannuksena.

– Edistyksellinen eläinsuojelulaki olisi palvelus suomalaiselle ruuantuotannolle. Tämä lakiesitys on vanhentunut jo syntyessään. Se, että lainsäädäntömme on muita naapurimaita jäljessä, heikentää suomalaisen ruuan mainetta. Tämä ei ole tuottajien eikä eläinten etu. Laki ottaa pieniä askelia eteenpäin, mutta suuri harppaus jäi ottamatta. Tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on kuitenkin edistynyt valtavasti 20 vuoden aikana. Samaan aikaan ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia ruuan eettisyydestä ja eläinten hyvinvoinnista, Kari harmittelee.

Kari kiittää esitystä siitä, että hevospilttuut kielletään ja haitalliseen jalostukseen puututaan. Myös emakkojen tiineytyshäkeistä luopuminen on edistystä, vaikka siirtymäaika onkin pitkä.

– Heikko mahdollisuus liikkumiseen aiheuttaa tutkitusti eläimille tarpeetonta kärsimystä ja estää lajityypillistä käyttäytymistä. Eniten eläinten liikkumista rajoittaviin asioihin on saatava parannuksia. Yksi suurimmista epäkohdista ovat emakoille stressiä aiheuttavat porsimishäkit, joita ei edelleenkään kielletä. Naudoille ei taata pääsyä laitumille eikä naapurimaissa kiellettyjä lehmien parsinavetoita vieläkään kielletä. Eläimille ei edelleenkään anneta oikeutta juoda halutessaan vettä, vaikka eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat ovat tätä laajasti vaatineet, Kari luettelee.

Kari on pettynyt siihen, ettei lakiesityksessä puututa turkistarhaukseen, vaikka eläinten lajityypillinen käytös ei ole turkistuotannossa mahdollista. Kari toivoo myös, ettei kivuliaita toimenpiteitä enää sallittaisi ilman kivunlievitystä. Porsaiden kastraatio ja vasikoiden nupoutus, eli eläimen sarven alkujen polttaminen, tuottavat eläimelle kipua.

– Erikoista oli se, että eduskunnan eläinsuojeluryhmä sai tietää lakiesityksen julkistuksesta lukemalla siitä MTK:n puheenjohtajan haastattelusta Maaseudun Tulevaisuudesta. Tämä kuvaa hyvin sitä, että lobbareille on suotu lainsäätäjiä parempi yhteys valmisteluun. Valmistelusta vastaava ministeri ei ole kahteen vuoteen suostunut tapaamaan eduskunnan eläinsuojeluryhmää aiheesta, Kari sanoo.

Lobbarit ja riippumaton asiantuntijatieto erotettava lakihankkeiden valmistelussa

 

Vihreiden kansanedustaja ja puheenjohtajaehdokas Emma Kari esittää, että riippumattoman asiantuntijatiedon asemaa vahvistetaan lakihankkeiden valmistelussa. Tänään eduskunnassa keskustellaan hallituksen ilmasto- ja energiastrategiasta, jonka biotaloussuunnitelmiin kohdistunutta asiantuntijakritiikkiä Sipilän hallitus on pyrkinyt vähättelemään. Riippumattoman ilmastopaneelin selvitys metsien käytön ilmastovaikutuksista kuitenkin osoitti, että tutkijat ovat varsin yksimielisiä hallituksen biotalouden ilmastovaikutuksista.

“Nykyisin meillä lobbarit ja riippumattomat asiantuntijat istuvat samoissa työryhmissä tasavertaisina. Lainvalmistelussa riippumattomat asiantuntijat ja eturyhmien asiantuntijat ja heidän roolinsa pitäisi selkeästi erottaa toisistaan. Nykymallissa hallituksen on helppoa ohittaa riippumattomien asiantuntijoiden näkökulmat toteamalla, että asiasta on ollut erilaisia mielipiteitä. Näin jopa tilanteissa, joissa tutkijayhteisö on hyvin yksimielinen”, Kari toteaa.

Kari vaatii toimintatapojen yhtenäistämistä ja jämäkämpää toimintatapojen sääntelyä. Tällä hetkellä tilanne on asiantuntijoiden hyödyntämisessä ministeriöiden välillä ja jopa ministeriöiden sisällä epäyhtenäinen. Liian usein asiantuntijoiden roolista päätetään vasta prosessin alussa. Epäselvä tilanne tarjoaa turhaan mahdollisuuden lobbareille.

“Usein ensimmäiset lobbausponnistukset tehdään liittyen siihen, miten ja keitä asiantuntijoita käytetään. Näiltä osin ministeriöiden toimintatavat olisi yhtenäistettävä. Eturyhmien, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien ääni täytyy kuulua säädösvalmistelussa, mutta erillään riippumattomista asiantuntijoista eli erityisesti tutkijoista”, Kari sanoo.

Kari pitää lainsäädännön arviointineuvoston perustamista hyvänä kehityksenä ja toivoo kehityksen jatkuvan. Lainsäädännön vaikutusten arvioinnin lisäksi lainsäädäntöprosessiin tarvitaan kohta, jossa ministeriöistä riippumaton taho tarkastaa, kuinka hyvin asiantuntijat on kartoitettu ja hyödynnetty. Lainsäädännön arviointineuvoston roolia voisi tässä kasvattaa.

“Päätöksentekoprosessit on rakennettava niin, että saamme houkuteltua mukaan eri tutkimusalojen suomalaiset huiput. Yleensä heillä on vähiten aikaa, mutta eniten annettavaa”, Kari toteaa.

Kirjallinen kysymys metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle,

Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa (Convention on Biological Diversity), luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa vuoteen 2020, sekä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaksi vuosiksi 2012–2020. Tavoitevuoteen on nyt vajaa kolme vuotta aikaa.

Samalla metsälajiston ja metsäisten elinympäristöjen tilanne on heikko. Kahden edellisen uhanalaisuusarvioinnin välillä metsälajiston riski kuolla sukupuuttoon on pysynyt samana ja metsätalouden aiheuttamista muutoksista ovat kärsineet erityisesti lahopuuta vaativa lajisto. Metsälajiston häviämistä ei olla siis pysäytetty, ja esimerkiksi sammalien ja jäkälien uhanalaistuminen jatkuu suomalaisissa metsissä.

Uhanalaisista lajeista suurin osa on riippuvaisia metsistä ja siten metsissä tapahtuvat elinympäristöjen heikennykset heijastuvat myös suoraan uhanalaisten lajien tilanteeseen. Metsäluontotyypeistä 70% on luokiteltu uhanalaisiksi. Lisäksi on arvioitu, että sukupuuttovelan takia noin tuhat metsistä riippuvaista lajia tulee häviämään, kun lajiyhteisö saavuttaa uuden tasapainotilan elinympäristössä tapahtuneen muutoksen jälkeen.

Hallitus leikkasi metsien suojelusta (METSO -ohjelmasta) hallituskauden alussa 70%. Nyt hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä ympäristöministeriön METSO-rahoitusta lisättiin kolmella miljoonalla eurolla, jolloin metsien suojelusta on 70 prosentin sijaan leikattu 60 prosenttia tällä hallituskaudella. Samaan aikaan hakkuumäärät ja -tavoitteet ovat historiallisen suuret.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä metsälajiston ja metsäelinympäristöjen parantamiseksi tällä hallituskaudella, jotta monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään tavoitevuoteen 2020 mennessä ja onko hallitus arvioinut, että nykytoimilla tavoite on vielä realistista saavuttaa?

Helsingissä 17.5.2017
Emma Kari /vihr

Vihreä voitto kaupunginvaltuuston kokouksessa: Helsinki haluaa irtautua Fennovoiman-Rosatomin ydinvoimalahankkeesta

Helsinki käynnistää toimet irtautuakseen Fennovoiman ja Rosatomin riskialttiista ydinvoimalahankkeesta. Vihreiden kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Karin esitys voitti hetkiä sitten kaupunginvaltuuston tiukan äänestyksen luvuin 39-37.

Kari esitti, että Helsinki käynnistää omistajaohjaustoimet kutsumalla ylimääräisen yhtiökokouksen Vantaan Energian irroittaumiseksi Fennovoiman ydinvoimahankkeesta. Helsinki on mukana Rosatomin ydinvoimalahankkeessa osittain omistamansa Vantaan energian kautta.

– Päätös kertoo siitä, että Helsingissä halutaan katso eteenpäin ja tehdä tulevaisuuden ratkaisuja. Fennovoiman tilanteesta kertoo paljon se, että valtuuston keskustelussa yksikään kaupunginvaltuutettu ei halunnut hanketta puolustaa. Fennovoimaan sisältyy niin paljon riskejä, että jopa ydinvoimaan muuten myönteisesti suhtautuvat kritisoivat hanketta, Emma Kari sanoo.

– Osakas toisensa jälkeen on irtautunut Fennovoimasta nimenomaan taloudellisten riskien vuoksi. Ydinvoimahankkeissa budjettien ja aikataulun pettämisestä ja hintojen kohoamisesta on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus. On todennäköistä, ettei Fennovoiman tarjoama sähkö tule ydinvoimalan valmistuttua olemaan kilpailukykyistä. On kyseenalaista, onko koko hanke ensinkään omistajilleen taloudellisesti kannattava, Kari sanoo.

Kesko-konserniin kuuluva Kestra Oy sai välimiesoikeudelta tammikuussa päätöksen, että se voi irtautua ydinvoimalahankkeesta. Tämä saattaa avata myös muille hankkeen osakkaille mahdollisuuden jättäytyä pois. Keskon poisjäänti voi tarkoittaa taloudellisten lisävastuiden lankeamista jäljelle jääville omistajille. Näyttää epätodennäköiseltä, että Fennovoima löytäisi näille osakkeille muita ostajia. Vantaan energia on suurin kuntataustainen Fennovoiman omistaja, Helsinki puolestaan omistaa 40 prosenttia Vantaan energiasta.

– Viimeisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa tehty päätös on upea lopetus valtuustokaudelle, jolla monet Vihreille tärkeät tavoitteet ovat edenneet harppauksin. Seuraavaksi Helsingin on satsattava tulevaisuuden energiavaihtoehtoihin: uusiutuvan energian tuotantoon, älykkäisiin sähköverkkoihin, energiatehokkuuteen ja muihin kestäviin vaihtoehtoihin. Se on ilmaston ja helsinkiläisten veronmaksajien etu, Kari sanoo.

Kirjallinen kysymys kansallisen korkeakoululainsäädännön muutoksista

Eduskunnan puhemiehelle

Vuoden 2016 alussa opetusministeriö asetti työryhmiä valmistelemaan Tampere3 -korkeakouluorganisaatiota. Tampere3-hanketta on viety opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla kunnianhimoisesti eteenpäin, tavoitteena luoda entistä monialaisempi, kansainvälisempi ja vaikuttavampi korkeakoulu. Tampere3 tulee yhdistämään alleen kaksi yliopistoa ja yhden ammattikorkeakoulun yhdeksi korkeakoulukonserniksi.

Nykyisillä korkeakoulututkinnoillamme on syystä olemassa erilaiset asemat työmarkkinoilla. Tampere3 -hankkeen yhteydessä esitetty opetusyhteistyö koko korkeakoulukentälle mahdollistaisi kuitenkin sisällöllisesti hyvin samankaltaiset, mutta työmarkkina-asemaltaan eriarvoiset tutkinnot. Samalla se mahdollistaa sen, että tutkimus ja opetus voidaan erottaa toisistaan, kun opetus voidaan ostaa ulkopuolelta, mistä halvimmalla saadaan.

Ylioppilaskunnat ovat esittäneet huolensa siitä, että opiskelijan opetukseen liittyvän oikeusturvan varmistaminen vaikeutuu, mikäli opetusyhteistyö hämärtää tutkintojen osaamistavoitteita, sekä asettaa valmistuneet opiskelijat epäoikeudenmukaiseen työmarkkinatilanteeseen.

Ylioppilaskunta-aktiivit ovat huolissaan siitä, että valmistelussa on jäänyt sivuun opiskelijalähtöisyys ja eikä organisaatioiden henkilöstöä ole huomioitu riittävästi. Toteutuessaan esitetyllä tavalla opetusyhteistyö voi johtaa opiskelijat ovat usean oppilaitoksen käytäntö- ja tutkintoviidakkoon, jota he eivät pysty hahmottamaan riittävässä määrin valitessaan koulutusalaansa.

Tampere 3:n valmisteluprosessi tuntuu keskittyneen paikallisen korkeakoulukokonaisuuden läpiajamiseen, eikä ehdotettavien säännösmuutosten kansallisia vaikutuksia ole pohdittu tarpeeksi laajalti, vaikka säännösmuutokset tulevat vaikuttamaan koko Suomen korkeakoulupolitiikkaan.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi kaikkia korkeakouluja koskevat säännökset korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta. Opetusyhteistyö on iso rakenteellinen uudistus, jonka läpivieminen tuntuu ristiriitaiselta tilanteessa, jossa työ korkeakouluvision luomiseksi on vasta käynnistynyt.

Vaikka yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on toistaiseksi omat toimintaa ohjaavat lainsäädäntönsä ja rahoituksensa, ei voi välttyä ajatukselta, onko tavoitteena kuitenkin Tampere3:n kautta tehtyjen muutosten kautta ajaa pitkällä aikavälillä suomalaista korkeakoulutusta kohti yhtä korkeakouluinstituutiota ja tutkintojärjestelmää.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä korkeakoululainsäädännön muutoksista seuraavien kansallisten vaikutusten arvioimiseksi?

Helsingissä 10.5.2017
Emma Kari /vihr

 

Korkeakoulut uudistuvat – mihin jäi avoin keskustelu?

(Mielipidekirjoitus julkaistu Aamulehdessä 15.5.2017)

Tänä keväänä Tampere nousee parrasvaloihin, kun paikallisten korkeakoulujen yhdistymisen mahdollistavat lakimuutokset tulevat eduskunnan käsittelyyn. Muutosten myötä tamperelaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulu voivat yhdistyä uudenlaiseksi korkeakoulukonserniksi vuoden 2019 alussa. Samanlaisia ratkaisuja suunnitellaan myös muualla Suomessa.

Toisin kuin niin kutsutun Tampere3-prosessin aluksi ajateltiin, Tampereen korkeakoulujen yhteistyö ei etene erillisenä kokeiluna vaan pysyvien ja kaikkia Suomen korkeakouluja koskevien lakimuutosten kautta. Lakimuutoksista merkittävin avaisi korkeakouluille mahdollisuuden hankkia jopa puolet tiettyyn tutkintoon kuuluvasta koulutuksesta muilta korkeakouluilta. Esimerkiksi Tampereen yliopisto voisi siirtää jonkin alan opiskelijat ammattikorkeakoululle opiskelemaan useiden lukukausien ajaksi.

Harkitusti toteutettuna opetusyhteistyö tuo mukanaan lukuisia mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen. Riskinä on, että laadun kehittämisen sijaan kursseja aletaan yhdistää ensisijaisesti säästöjen vuoksi. Koulutusleikkausten heikentämät korkeakoulut saattavat päätyä hankkimaan opetusta sieltä mistä halvimmalla saadaan.

Iso haaste opetusyhteistyön avaamiselle on, että tätä merkittävää muutosta ajetaan kovalla kiireellä samanaikaisesti suurten koulutusleikkausten kanssa. Tämä tekee hallaa keskustelun ja päätöksenteon avoimuudelle. Korkeakouluissa leikkausten myötä yhä suurempi työtaakka kasaantuu yhä harvempien opettajien ja professorien harteille. Kun tämä yhdistyy vielä Tampere3-prosessin tiukkaan aikatauluun, aikaa ja energiaa yhteiselle kehittämistyölle jää aivan liian vähän. Tampere3-prosessin tiukkaan aikatauluun liittyviä ongelmia onkin kritisoitu jo vuosien ajan tamperelaisten korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilökunnan toimesta. Tätä kritiikkiä ei ole valitettavasti huomioitu riittävästi kansallisella tasolla. Nyt huolena on, että paikallisten haasteiden lisäksi kiire johtaa koko Suomen koulutusjärjestelmän laadun ja monipuolisuuden heikkenemiseen.

Opetusyhteistyön avaamisen kaltaisia suuria muutoksia suomalaiseen koulutukseen ei tule edistää ilman pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista harkintaa. Alati muuttuvan maailman haasteisiin vastaavan koulutuksen kehittäminen vaatii lukemattomien erilaisten näkökulmien huomioimista. Se ei onnistu kengännauhabudjetilla, kiireellä, eikä pienen porukan voimin. Päinvastoin: mitä useampi ihminen pääsee osallistumaan päätöksentekoon, sitä moninaisempia ja laadukkaampia ideoita pääsemme hyödyntämään suomalaisen koulutuksen kehittämisessä. Siksi opiskelijoiden ja henkilökunnan osallisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää varsinkin suurten muutosten aikana.

Opetusministeriön on kannettava vastuunsa ja huolehdittava, ettei korkeakoulujen yhteistyöstä tule vain yhtä lisävälinettä säästöjen toteuttamiseen. Yhteistyön on tapahduttava ensisijaisesti tutkintojen laadun ja arvokkaiden erityispiirteiden vahvistamiseksi. Lisäksi ministeriön on huolehdittava, ettei avoin keskustelu ja osallistava päätöksenteko suomalaisen korkeakoulutuksen suunnasta jää kiireen jalkoihin. Näin varmistetaan, että laadukas ja monipuolinen korkeakoulutus on Suomen kansallinen ylpeys jatkossakin.

Emma Kari

Vihreiden kansanedustaja, Helsinki

Iiris Suomela

Vihreiden nuorten puheenjohtaja

Tampereen ammattikorkeakoulun hallituksen jäsen

Vihreiden Kari vappupuheessaan Vantaalla: “Suomi tarvitsee poikien pelastuspaketin”

Vihreiden kansanedustaja ja puheenjohtajaehdokas Emma Kari vaatii hallitusta ryhtymään toimiin poikien syrjäytymiskierteen katkaisemiseksi. EVAn tuoreen raportin mukaan työelämän ulkopuolella on pysyvästi lähes 79 000 työikäistä miestä.

“Poikiemme syrjäytymisen pitäisi olla kansallinen hätätila. Kaksi kolmasosaa syrjäytyneistä nuorista on poikia ja jopa 16 prosentilla pojista ei ole riittävää lukutaitoa peruskoulun päättyessä. Poikien asema koulujärjestelmässämme on tyttöjä heikompi. Meidän on pidettävä parempaa huolta pojistamme”, Kari toteaa puheessaan Vantaan Tikkurilassa.

Ero Suomen tyttöjen ja poikien lukutaidossa on OECD-maiden suurin. Sipilän hallituksen toteuttamat heikennykset varhaiskasvatuksen, peruskouluun ja ammatilliseen koulutukseen lisäävät poikien syrjäytymistä. Kari vaatii siirtymistä maksuttomaan varhaiskasvatukseen, lähiopetuksen lisäämistä sekä toisen asteen koulutuspaikan takaamista jokaiselle nuorelle.

“Paras tapa auttaa on auttaa ajoissa. On paljon helpompaa kasvattaa ehjiä lapsia, kuin korjata rikkinäisiä aikuisia. Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset osuvat pahiten juuri niihin poikiin, jotka ovat jo valmiiksi suurimmassa vaarassa syrjäytyä. Tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden lopettaminen sekä ryhmäkokojen kasvattaminen päiväkodeissa ja peruskoulussa heikentävät juuri niiden lasten mahdollisuuksia hyötyä varhaiskasvatuksesta, jotka tarvitsisivat siitä eniten”, Kari jatkaa.

Kari muistuttaa, että pieniä poikia tuetaan parhaiten perheitä tukemalla. Vihreiden perhevapaamalli parantaa isien asemaa perheessä ja äitien asemaa työelämässä. Kari on pettynyt hallituksen haluttomuuteen uudistaa vanhanaikaisia perhevapaita. Useat tahot ovat vaatineet perhevapaiden uudistamista, koska nykyinen perhevapaajärjestelmä ei vastaa perheiden eikä työelämän tarpeisiin.

“Tavoitteena on tehdä Suomesta maailman paras maa olla isä. Perheiden valinnanvapautta ja perhevapaiden joustavuutta on lisättävä. Vihreiden perhevapaamalli kannustaa molempia vanhempia olemaan sekä lapsilleen läsnä että työelämässä mukana. Perhe valitsee itse, mikä sille sopii. Ikävä kyllä Sipilän hallitus on jättänyt tämän perheiden ja Suomen talouden kannalta tärkeän uudistuksen toteuttamisen seuraavalle hallitukselle”, Kari harmittelee.

Kansanedustaja Emma Kari hakee Vihreiden puheenjohtajaksi

Vihreiden Emma Kari hakee Vihreiden puheenjohtajaksi. Kari on kansanedustaja ja kokenut kuntapoliitikko. Hän on johtanut Helsingin vihreää valtuustoryhmää, ollut kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja.

– Tämä maa tarvitsee toivoa ja vision paremmasta huomisesta. Suomi on rakennettu lupaukselle siitä, että seuraavilla sukupolvilla asiat ovat paremmin. Suomalaisten laajasti jakamat arvot koulutuksen tasa-arvosta ja ihmisten yhdenvertaisuudesta eivät ole vanhentuneita. Haluan olla tekemässä vihreistä seuraaviin eduskuntavaaleihin sitä tulevaisuuspuoluetta, joka uudistaa Suomea tavalla, joka pitää kiinni tästä tasa-arvon lupauksesta, Kari toteaa.

Eduskunnassa Kari tunnetaan koulutuksen, luonnon ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien puolustajana.

– Suomi ansaitsee eteenpäinkatsovaa ja ratkaisukeskeistä oppositiopolitiikkaa. Hallituksen lyhytnäköinen politiikka on haastettava luomalla omalla vaihtoehdolla toivoa paremmasta. Me emme halua olla vain hyvä haastaja vaan kädet savessa tekemässä sitä Suomea, jolle suomalaiset antoivat kunnallisvaaleissa tukensa, Kari sanoo.

Karin mukaan sosiaaliturvaa on uudistettava auttamaan työelämän väliinputoajia ja pienyrittäjiä sekä taloutta uudistettava vähäpäästöiseksi ja ympäristöystävälliseksi. Koulutukseen on panostettava Suomen osaamisen ja nuorten koulutuksen tasa-arvon turvaamiseksi, jotta kukaan ei putoa ulkopuolelle.

–  Monet Suomen historian rohkeimmista uudistuksista neuvolasta peruskouluun on tehty taloudellisesti vaikeina aikoina. Se on tämän maan vahvuus. Vihreiden tehtävä ei kuitenkaan ole säilyttää vanhoja rakenteita. Me puolustamme sitä, mikä suomalaisessa hyvinvointivaltiossa on arvokasta, ja samalla haluamme uudistaa taloutta, koulutusta, työelämää ja energiantuotantoa, Kari linjaa.

Emma Kari johti Helsingin vihreää valtuustoryhmää edellisellä valtuustokaudella. Vihreät saivat Helsingissä läpi monia keskeisiä tavoitteitaan Hanasaaren hiilivoimalan sulkemispäätöksestä tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden säilyttämiseen. Valtuustoryhmän puheenjohtajana Kari sai kiitosta neuvottelijana ja yhteisten ratkaisujen hakijana.

– Yhteistyökykyä tässä maassa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kaikkien kanssa on kyettävä keskustelemaan. Kokemukseni on, että me suomalaiset pärjäämme kohtaamalla toisemme, etsimällä yhteisiä ratkaisuja. En usko erilaisten kuplien Suomeen, vaan yhteen yhteiseen Suomeen, Kari sanoo.

 

« Older posts Newer posts »

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.