Avainsana: päiväkodit (Page 2 of 5)

Emma Kari: Hallitus vie lapsiperheiden tuloista yli puoli miljardia euroa

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari kritisoi Sipilän hallituksen perhevastaista politiikkaa. Vihreät on teettänyt eduskunnan tietopalvelussa laskelmia hallituksen päätösten yhteisvaikutuksista lapsiperheiden toimeentuloon. Tulokset ovat hätkähdyttäviä.

Tulosten mukaan lapsiperheet menettävät hallituksen toimien myötä 530 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Esimerkiksi kahden julkisella sektorilla työskentelevän aikuisen kaksilapsinen perhe menettää kuukaudessa 227 euroa. Kahden opiskelijan yksilapsinen perhe voi menettää miltei kahdeksan prosenttia tuloistaan (tuloveron kevennykset huomioitu, ks. laskelmat kokonaisuudessaan).

– Luvut ovat hätkähdyttäviä. Sipilän hallitus on linjannut, ettei veroja koroteta, koska se heikentäisi ostovoimaa. Nyt hallituksen leikkaukset ja maksukorotukset leikkaavat lapsiperheiden rahoista yli puoli miljardia euroa. Tämä ei ole oikein, toteaa Vihreiden kansanedustaja Emma Kari.

Päivähoidon leikkaukset, ryhmäkokojen kasvattaminen ja päivähoito-oikeuden rajaus, naisvaltaisten alojen lomarahojen leikkaukset, työajan pidentäminen ilman lisäpalkkaa ja opintotuen perheellisiin osuvat leikkaukset ovat esimerkkejä hallituksen toimista, joiden vaikutukset kertyvät pieni- ja keskituloisille lapsiperheille. Päivähoitomaksujen suuret korotukset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

– Opetusministerin ajamat massiiviset korotukset perheiden päivähoitomaksuihin vaikeuttavat naisten työhön palaamista ja osuvat ihan tavallisiin perheisiin. Pelkona on, että ne lapset, jotka tarvitsevat laadukasta varhaiskasvatusta eniten, jäävät sen ulkopuolelle. Näin eri kunnissa asuvien lasten eriarvoisuus lisääntyy entisestään. Vihreät vaatii maksukorotusten perumista, sanoo Helsingin varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana toimiva Kari.

Sipilän hallitus on murtanut suomalaisen tasa-arvopolitiikan pitkän linjan, jolla on haluttu edistää  perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien välillä. Vihreät esittää vanhempainvapaiden uudistamista tasa-arvoa edistäviksi ja nykyistä joustavammiksi. Tavoitteena on lisätä isien osallisuutta ja parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla.

– Perheministerin nimittäminen tai kokoomuksen mainoskampanjat eivät tee hallituksen politiikasta perhemyönteistä. Rehellistä on sanoa ääneen, että Sipilän hallitus ajaa naisia pois työelämästä ja heikentää lapsiperheiden asemaa. Kyseessä on keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten arvovalinta. Vihreiden vaihtoehto on toinen, päättää Kari.

Vihreiden ryhmäpuhe koulutuksen puolesta eduskunnassa 6.4.2016

Arvoisa puhemies,

Tämän maan tarina, on tarina koulutuksesta ja tasa-arvosta.

Kun 90-luvun lama iski Suomeen, minä aloitin koulun.

Lapsen silmissä lama oli jotain pelottavaa, se mursi koulukavereiden isän, se hajotti koteja, se jätti haavan jokaiseen perheeseen.

Sen pahin teko oli kuitenkin kaiken kattava toivottomuus.

Nyt minun poikani aloittaa koulua ja se sama harmaa aalto on jälleen pyyhkäissyt Suomen yli.

Keskustan Tuomo Puumala kuvasi vuosi sitten kauniisti sen, miten Suomi kampesi itsensä ylös laman synkkyydestä. “Me onnistuimme, kun panostimme tutkimukseen ja koulutukseen. Se oli tietoinen arvovalinta. Uskoimme itseemme ja sivistyksen kantavaan voimaan.”

Näin sanoi nykyinen pääministeripuolue koulusvälikysymyksessä juuri ennen vaaleja.

“Me uskoimme itseemme ja sivistyksen kantavaan voimaan.” Viisaita sanoja.

Keskellä harmaita lamavuosia rakennettiin nykyinen opintotuki. Silloin säädettiin jokaiselle lapselle tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Silloin pidettiin kiinni koulutuksesta ja tutkimuksesta, jotta laman satuttamien perheiden lapsilla olisi samat mahdollisuudet kuin muillakin. Jotta tällä maalla olisi jotain, mihin uskoa ja jonka päälle rakentaa uutta.

Arvoisa puhemies,

Nyt sivistysporvarit ovat hylänneet sivistyksen. Koulutusleikkauksissa on kyse on paljon suuremmasta asiasta, kuin yhdestä petetystä vaalilupauksesta tai yksittäisistä säästöistä.

Kyse on suuren tulevaisuuslupauksen rikkomisesta.

Lupaus joka Suomessa on aina annettu omille lapsille ja lapsenlapsille, että me teemme työtä, jotta teillä on  paremmin, että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

Arvoisa puhemies,

Tämä lupaus rikotaan murentamalla koulutuspolkua lapsen ensiaskeleista lähtien.

Liian suuressa ryhmässä pieni lapsi pääsee yhä harvemmin syliin. Liian isoissa luokissa opettaja ei näe kiusaamista ja pahaa oloa. Nuoret saavat yhä vähemmän opetusta ja koulu on yhä useammin kaukana kotoa.

Tämä hallitus kaventaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia ja rakentaa lasten luokkayhteiskuntaa.

Arvoisa puhemies,

Opintotuki on Suomen lupaus tasa-arvoisista mahdollisuuksista. Lupaus siitä, että isän lompakon paksuus ei tässä maassa määritä lapsen tulevaisuutta. Nyt hallitus romuttaa opintotuen, ja samalla tämän lupauksen.

Velkaa kammoksuva hallitus siirtää omaa velkaansa opiskelijoiden kannettavaksi.

Minkä muun köyhyysrajan alapuolella elävän ihmisryhmän kohdalla edes keskusteltaisiin näin valtavasta leikkauksesta perustoimeentuloon?

Arvoisa puhemies,

Suhtautumisessa korkeakouluihin hallituksen koulutusvihamielisyys on avointa.

Opetusministeri kutsuu korkeakoulujamme “keskinkertaisiksi” ja “tehottomiksi”. Leikkausten takia työnsä yliopistolla menettävät ihmiset saavat anteeksipyyntöjen sijaan kuulla pääministerin syytöksiä muutosvastarinnasta, ja että niukkuus lisää luovuutta.

Nyt hallitus kehtaa täällä juhlia sitä, ettei tullut leikattua enempää, ja että keksittiin tällainen kertaluokan laastari. kun teidän olisi pitänyt perua tekemänne koulutusleikkaukset.

Sormeen laitettu muumilaastari ei paranna sitä että käsi on murrettu. Eikä sen tarkoituskaan ole parantaa. Sen tarkoitus on peittää ja piilottaa.

Arvoisa puhemies,

Pakkoa ei ole.

Ongelma on hallitus, joka ei usko, että Suomen paras resurssi on ihmisten pään sisällä.

Hallitus, jolle kehittäminen on kurjistamista, jolle uudistaminen on romuttamista.

Hallitus, joka leikkaa mieluummin lastemme päiväkodeista ja kouluista, kuin ympäristön pilaamisesta.

Tämän maan tulevaisuus on liian tärkeä, meidän lapsille annettu lupaus on liian arvokas siihen, että me jättäisimme sen hallituksen lyhytnäköisen leikkausvimman armoille, että me antaisimme periksi.

Arvoisa puhemies,

Vihreät eivät ole antaneet periksi.

Vihreiden arvovalinta on toinen. Me uskomme, että vaikeina aikoina on puolustettava sitä mikä on kaikkein arvokkainta.

Me uskomme edelleen tähän maahan ja sivistyksen kantavaan voimaan. Ja siksi vihreä eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Henrikssonin tekemää epäluottamuslausetta.

 

Hallitus rakentaa koulutusleikkauksilla lasten luokkayhteiskuntaa

Eduskunta keskustelee tänään Vihreiden ja muun opposition koulutusvälikysymyksestä. Vihreät vaatii hallitusta perumaan leikkaukset koulutuksesta ja opintotuesta.

***

Tämän maan tarina on tarina koulutuksesta ja tasa-arvosta.

Kun 90-luvun lama iski Suomeen, minä aloitin koulun. Lapsen silmissä lama oli jotain pelottavaa, joka jätti haavan jokaiseen perheeseen. Sen pahin teko oli kuitenkin kaiken kattava toivottomuus. Nyt poikani aloittaa koulua ja sama harmaa aalto on jälleen pyyhkäissyt Suomen yli.

Keskellä harmaita lamavuosia rakennettiin nykyinen opintotuki. Silloin säädettiin jokaiselle lapselle tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Silloin pidettiin kiinni koulutuksesta ja tutkimuksesta, jotta laman satuttamien perheiden lapsilla olisi samat mahdollisuudet kuin muillakin. Jotta tällä maalla olisi jotain, mihin uskoa ja jonka päälle rakentaa uutta.

Koulutusleikkauksissa on kyse on paljon suuremmasta asiasta, kuin yhdestä petetystä vaalilupauksesta tai yksittäisistä säästöistä. Kyse on tulevaisuuslupauksen rikkomisesta. Suomessa on aina annettu omille lapsille ja lapsenlapsille lupaus siitä, että me teemme työtä, jotta teillä on paremmin, ja että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

Tämä lupaus rikotaan murentamalla koulutuspolkua lapsen ensiaskeleista lähtien. Liian suuressa ryhmässä pieni lapsi pääsee yhä harvemmin syliin. Liian isoissa luokissa opettaja ei näe kiusaamista ja pahaa oloa. Nuoret saavat yhä vähemmän opetusta ja koulu on yhä useammin kaukana kotoa. Hallitus kaventaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia ja rakentaa lasten luokkayhteiskuntaa.

Opintotuki on lupaus siitä, että isän lompakon paksuus ei määritä lapsen tulevaisuutta. Nyt hallitus romuttaa opintotuen, ja samalla tämän lupauksen. Velkaa kammoksuva hallitus siirtää omaa velkaansa opiskelijoiden kannettavaksi. Minkä muun köyhyysrajan alapuolella elävän ihmisryhmän kohdalla edes keskusteltaisiin näin valtavasta leikkauksesta perustoimeentuloon?

Valitettavasti meillä on hallitus, joka ei usko, että Suomen paras resurssi on ihmisten pään sisällä. Hallitus, joka leikkaa mieluummin lastemme päiväkodeista ja kouluista, kuin ympäristön pilaamisesta. Tämän maan tulevaisuus on liian tärkeä, että me jättäisimme sen hallituksen lyhytnäköisen leikkausvimman armoille tai antaisimme periksi.

Vihreät eivät ole antaneet periksi. Vihreiden arvovalinta on toinen. Me uskomme, että vaikeina aikoina on puolustettava sitä, mikä on kaikkein arvokkainta. Me uskomme edelleen tähän maahan ja sivistyksen kantavaan voimaan.

Keskusta syyttää kuntia lasten puolustamisesta

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen syyttää nyt hallituksen lisäleikkauksista niitä kuntia, jotka eivät suostuneet toteuttamaan hallituksen päiväkotileikkauksia. Tämä on käsittämätöntä!

Linjasimme Helsingissä heti syksyn alussa, että emme kannata varhaiskasvatukseen kohdistuvia heikennyksiä. Ryhmäkokoja ei kasvateta eikä lapsilta viedä tasa-arvoista oikeutta varhaiskasvatukseen. Helsingin linjaa seurasivat useat kunnat. Lasten kehityksen asiantuntijat ja tutkijat ovat tyrmänneet Sipilän hallituksen leikkaukset lapsia eriarvoistavina ja varhaiskasvatuksen laatua heikentäviksi. Asiantuntijat ohitettiin. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset veivät heikennykset eduskunnassa läpi.

Järjestin eilen ”Varhaiskasvauksella lasten luokkayhteiskuntaa vastaan” -tilaisuuden, jossa puhuneita asiantuntijoita oli kunnia kuunnella. Viesti oli kaikilla sama: hallituksen varhaiskasvatusta huonontavat päätökset ovat lyhytnäköistä ja typerää politiikkaa. Se lisää lasten epätasa-arvoisuutta, se huonontaa lasten mahdollisuuksia oppia ja saada tukea, se heikentää tänne muuttavien pienten lasten mahdollisuutta kotoutua, se heikentää naisten työmarkkina-asemaa ja se lisää perheiden köyhyyttä.

Sen sijaan, että pääministeripuolue hyökkää Helsingin ja muiden kuntien kimppuun, jotka yrittävät pitää lasten puolta, heillä on peiliin katsomisen paikka. Typerin mahdollinen paikka säästää on lasten mahdollisuudet oppia ja kasvaa. 1990-luvun lamasta ei opittu mitään. Näiden leikkausten lasku maksetaan tulevaisuudessa korkojen kanssa. Siihen tällä maalla ei ole varaa.

Kirjallinen kysymys varhaiskasvatuksen kehittämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksen. Siksi on hyvä, että eduskunnan hyväksymässä valtion talousarviossa vuodelle 2016 on kohdennettu 3,7 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen kehittämiseen.

Eduskunnassa käytiin vuoden 2015 loppupuolella laaja keskustelu lasten päivähoito- ja varhaiskasvatusoikeudesta. Keskustelu osoitti, että varhaiskasvatuksen merkityksestä, vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta on olemassa väärinkäsityksiä ja tietämättömyyttä. YK:n lasten oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011 Suomelle, että vanhempien tietoisuutta varhaiskasvatusohjelmien vaikuttavuudesta tulee lisätä. Varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus alle kouluikäisistä lapsista on Suomessa selvästi OECD-maiden keskitasoa pienempi.

Keskustelussa kävi myös ilmi, että varhaiskasvatuksen ja päivähoidon nykytilasta ei ole olemassa ajantasaista kokonaisselvitystä. Esimerkiksi hallituksen esityksessä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksesta viitattiin yli kymmenen vuotta vanhaan otostutkimukseen. Kaiken laadukkaan päätöksenteon pohjana tulisi olla ajantasainen tieto. Sellaiselle tulisi myös varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kehittämisen pohjautua.

Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta luovutti syyskuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministerille muistion, jossa esitetään keskeiset ehdotukset varhaiskasvatuksen ja tutkimuksen painopistealueiksi. Muistiossa varhaiskasvatuksen kehittämisen painopisteiksi on nostettu laatu, henkilöstön osaaminen, pedagogiikka, tutkimus sekä ohjaus- ja palvelujärjestelmä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että varhaiskasvatukseen varatut 3,7 miljoonan euron kehittämismäärärahat suuntautuvat tosiasiallisesti varhaiskasvatuksen kehittämiseen eivätkä kuntien perustoiminnan ylläpitämiseen?

 

Helsingissä 25.2.2016

Emma Kari /vihr

Kirjallinen kysymys koulutuksellisesta tasa-arvosta varhaiskasvatuksessa

Elokuussa 2015 tuli voimaan lakimuutos, jolloin lasten päivähoidosta annettu lain nimi muuttui varhaiskasvatuslaiksi. Lakiin tehdyillä muutoksilla varhaiskasvatus määriteltiin ensimmäistä kertaa lain tasolla ja sille asetettiin kattavat ja vaativat tavoitteet. Lain mukaan varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Lain mukaan varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa ja muussa varhaiskasvatuksessa.

Käsitellessään hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sivistysvaliokunta (6.3.2015) totesi muun muassa seuraavaa: ”Tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että varhaiskasvatuksesta luodaan sisällöllisesti vahva kokonaisuus, jonka avulla syrjäytymiskehitykseen voidaan puuttua jo varhaislapsuudessa. Tämä tulee ottaa korostuneesti huomioon varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa.”

Lainsäädännön yhteydessä hyväksyttiin eduskunnassa myös lausuma, että hallitus seuraa varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia, vaikutuksia laatuun ja ryhmäkokoihin ja ryhtyy varhaiskasvatuslain toisen vaiheen uudistamisen yhteydessä toimenpiteisiin laista puuttuvien keskeisten määritelmien täsmentämiseksi, jotta turvataan lasten kokonaisvaltainen hoiva, kasvu ja kehitys.

Varhaiskasvatuslaissa säädetyissä varhaiskasvatuksen tavoitteissa todetaan muun muassa, että tavoitteena on tukea oppimisen edellytyksiä sekä edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa.

Päiväkodeissa tapahtuvan varhaiskasvatuksen laatua säädellään monin tavoin muun muassa henkilökunnan koulutustason ja ryhmäkokojen osalta. Sen sijaan perhepäivähoitajilta ei edellytetä tiettyä koulutustasoa eikä niin sanottua muuta varhaiskasvatusta säädellä juuri mitenkään. Henkilöstön kelpoisuudet, henkilöstön määrä, toiminta-aika ja lapsiryhmän koko ovat pitkälti toiminnan järjestäjän päätettävissä. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n selvityksen mukaan hyvätuloisten koulutettujen vanhempien lapset ovat päiväkodeissa ja vähemmän koulutettujen lapset perhepäivähoidossa. Kotona oleville lasten vanhemmille osoitetaan pääsääntöisesti ns. kerhotoimintaa eli muuta varhaiskasvatusta, jonka laatua ei ole säädelty mitenkään ja jota tarjotaan vain 2-3 kertaa viikossa. Pedagogiseen varhaiskasvatukseen osallistuminen on siis vahvasti sidoksissa lapsen perhetaustaan.

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on ongelmallista, että 3-5-vuotiaista lapsista alle 70 % osallistuu päiväkodeissa opettajan johdolla tapahtuvaan varhaiskasvatukseen, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Tämä on selkeästi alle OECD:n maiden keskitason. YK:n lasten oikeuksien komitea huomautti jo vuonna 2011, että Suomen tulisi lisätä lasten vanhempien tietoisuutta varhaiskasvatusohjelmien merkityksestä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu varhaiskasvatuksessa silloin, kun eri toimintamuotojen reunaehdot, henkilöstön kelpoisuudet sekä toiminta-ajat poikkeavat suuresti toisistaan?

Helsingissä 25.2.2016

Emma Kari /vihr

Maahanmuuttajalasten päästävä päiväkotiin

Kaikkien maahanmuuttajalasten pitäisi päästä päiväkotiin heti Suomeen tulon jälkeen. Tämä on sekä lapsen itsenä että meidän kaikkien etu. Mitä nopeammin lapsi oppii uuden kotimaansa kielen, sitä nopeammin Suomesta tulee hänen kotinsa. Ja parhaiten kielen oppii muiden lasten kanssa leikkien hyvän opettajan tukiessa kehitystä.

Ongelma on se, että suunta Suomessa on täysin toinen. Sipilän hallitus on rajoittanut monien maahanmuuttajalasten mahdollisuutta osallistua varhaiskasvatukseen. Lapsilla, joilla toinen vanhempi on työtön tai hoitaa pienempiä sisaruksia kotona, on oikeus saada ainoastaan 20 tuntia varhaiskasvatusta viikossa. Asiantuntijoiden mukaan tämä ei riitä. Samalla lapsiryhmien kasvattaminen huonontaa lastentarhanopettajien mahdollisuuksia tukea maahanmuuttajalasten kielen kehitystä.

Kyse ei ole pelkästään lapsista, sillä äitien kielitaito vaikuttaa suuresti lasten sopeutumiseen ja koulumenestykseen. Vihreät ovat Helsingissä esittäneet, että kaupungin kotoutumisrahoja käytettäisiin leikkipuistoissa tapahtuvaan äideille suunnattun suomen kielen opetuksen lisäämiseen. Toivon, että nämä esityksen toteutuvat.

Meidän pitäisi rajoittamisen sijaan kannustaa maahamuuttajavanhempia kaikin tavoin viemään lapsensa päiväkotiin. Kielitaito vaikuttaa lapsen menestykseen läpi elämän. Suomeen on nyt tullut tuhansia lapsia, joiden äidinkieli ei ole suomi. Näiden lasten kotoutuminen on nyt meistä kiinni. Ja tässä meillä ei ole varaa epäonnistua.

Eduskunta ajoi alas tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen

Eduskunnan enemmistö päätti juuri lakkauttaa lapsen tasa-arvoisen oikeuden varhaiskasvatukseen äänin 114-65. Surullinen päivä. Minusta tuntuu, että hallituspuolueet eivät täysin ymmärrä, mitä ne ovat tänään rikkoneet.

Kaikille lapsille yhtäläinen oikeus päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen on ollut yksi suurimpia voittoja tasa-arvolle ja yhdenvertaiselle lapsuudelle Suomessa.

Kuten kokoomukselle on tällä hallituskaudella ollut tyypillistä, opetusministeri Grahn-Laasonen ajoi päivähoidon heikennykset läpi asiantuntijoiden lausunnoista huolimatta. Lähes kaikki asiantuntijat vastustivat lasten oikeuksien huonontamista.

Tämä päätös heikentää juuri niiden lasten asemaa, jotka tarvitsevat apua enemmän. Se eriarvoistaa lapsia ja huonontaa varhaiskasvatuksen laatua. Sen pelätään lisäävän lastensuojelun ja lasten psykiatrian menoja. Lisäksi opetusministerin esittämät luvut siitä, kuinka paljon päivähoito-oikeuden rajaamisella säästetään on kyseenalaistettu laajasta.

Vihreät ovat taistelleet tätä päätöstä vastaan eduskunnassa ja kunnissa ympäri Suomea. Moni kunta on jo etukäteen kieltäytynyt täytäntöönpanemasta päivähoitoa huonontavia lakeja. Surullista on se, ettei kaikilla kunnilla ole siihen rahaa.

Tämän päivän synkkä virhe on yritettävä korjata. Jos vihreät ovat seuraavassa hallituksessa, meidän on tehtävä kaikkemme, että lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ei saa riippua vanhemman asemasta.

Puhe Helsingin budjetista ja varhaiskasvatuksesta 25.11.2015

Arvoisa puheenjohtaja, rakkaat valtuustotoverit,

Isoin päätös tässä budjetissa on se, että Helsinki kieltäytyy leikkaamasta lapsilta. Varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana on helppo sanoa, että se on jotain, mistä on syytä olla ylpeä.

Saamme jatkuvasti kuulla eduskunnassa kokoomuksen opetusministeriltä, että varhaiskasvatuksessa ”tarvitaan nyt kipeitä leikkauksia”. Perusteeksi on annettu kuntien mahdollisuudet säästää päivähoidosta.

Mutta kunnat eivät halua leikata lapsilta. Ei Helsinki, ei Espoo, ei Vantaa. Ei Tampere, ei Turku, ei Hämeenlinna. Ei Kotka, ei Valkeakoski, ei Seinäjoki. Kunnat eivät haluat tätä, ne pakotetaan siihen.

Siksi on upeaa, että Helsinki tyrmäsi ensimmäisenä kuntana hallituksen esityksen tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta ja ryhmäkokojen kasvattamisesta. Sen jälkeen monet kunnat ovat uskaltautuivat puolustamaan kaikkien lasten oikeutta varhaiskasvatukseen, vaikka valtio leikkaisi kuntien valtionavustuksia.

Arvoisa puheenjohtaja,

Kaikki asiantuntijat ovat tyrmänneet opetusministerin esittämät heikennykset varhaiskasvatukseen lapsen edun vastaisina. Ne eriarvoistavat lapsia, leimaavat perheitä ja vievät tukea juuri niiltä lapsilta, jotka tarvitsevat sitä eniten.

Päiväkoti suojaa lapsia, kun kotona on ongelmia. Liian isot ryhmät vie pohjan kaikelta sitä, mitä varhaiskasvatuksen laadussa on haluttu parantaa. Kun lapsia on liikaa, työntekijät väsyvät, kaikkia ei ole aikaa kuunnella, kaikki eivät pääse syliin. Pahiten tämä osuu niihin heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin.

Monet uudet pienet helsinkiläiset eivät puhu äidinkielenään suomea. On paljon lapsia, joiden vanhemmat ovat tulleet tänne töihin tai opiskelemaan. Mutta on myös lapsia joiden perheet ovat paenneet sotaa ja väkivaltaa. Päiväkoti, leikkipuisto ja koulu on paikka oppia kieli ja kasvaa osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Meillä ei ole varaa siihen, että meillä ei ole resurssit kunnossa näiden lasten tukemiseksi.

Arvoisa puheenjohtaja,

On surullista, jos tulevaisuudessa lasten oikeudet riippuvat siitä, mihin kuntaan he ovat syntyneet. Me voimme estää lasten luokkayhteiskunnan syntymisen Helsinkiin.

Puhe vihreiden vaihtoehtobudjetista eduskunnassa 25.11.2015

Arvoisa puhemies,

Suurin ero vihreiden ja hallituksen budjeteissa on se, uskotaanko parempaan tulevaisuuteen. Me uskomme, että tasa-arvolla, avoimuudella ja koulutuksella luodaan parempaa huomista. Hallitus on valinnut toisen suunnan.

Arvoisa puhemies,

Olemme toistuvasti kuulleet kokoomuksen opetusministeriltä, että varhaiskasvatuksessa ”tarvitaan nyt kipeitä leikkauksia”. Perusteeksi on annettu kuntien mahdollisuudet säästää päivähoidosta.

Mutta kunnat eivät halua leikata lapsilta. Ei Helsinki, ei Espoo, ei Vantaa. Ei Tampere, ei Turku, ei Hämeenlinna. Ei Kotka, ei Valkeakoski, ei Seinäjoki. Kunnat eivät haluat tätä, eikä niitä pitäisi siihen pakottaa.

Kaikki asiantuntijat ovat tyrmänneet opetusministerin esittämät heikennykset varhaiskasvatukseen lapsen edun vastaisina. Ne eriarvoistavat lapsia, leimaavat perheitä ja vievät tukea juuri niiltä lapsilta, jotka tarvitsevat sitä eniten.

Päiväkoti suojaa lapsia, kun kotona on ongelmia. Liian isot ryhmät vievät pohjan kaikelta sitä, mitä varhaiskasvatuksen laadussa on haluttu parantaa. Kun lapsia on liikaa, työntekijät väsyvät, kaikkia ei ole aikaa kuunnella, kaikki eivät pääse syliin. Pahiten tämä osuu niihin heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin.

Arvoisa puhemies,

Hallitus kohdistaa leikkauksensa suomalaisten lasten lisäksi myös kehitysmaiden lapsiin. Hallitus aikoo tehdä jättileikkaukset YK:n lastenrahasto Unicefin rahoitukseen. Suomi on ollut maailman kahdeksanneksi suurin rahoittaja Unicefissa. Tämä aika on nyt ohi. Hallitus lopettaa Unicefin tukemisen lähes kokonaan.

Tällä on dramaattiset seuraukset maailman lapsille. Unicef rokottaa lähes 40 prosenttia maailman lapsista. Rokotusten avulla pelastetaan joka vuosi jopa kolme miljoonaa lasta. Unicef toimittaa ruoka-apua, puhdasta vettä ja lääkkeitä aliravituille lapsille. Aliravitsemus on syynä kolmasosaan alle viisivuotiaiden lasten kuolemista.

Unicef pelastaa niiden lapsien henkiä, jotka ovat tässä maailmassa kaikkein heikoimmassa asemassa. Kun tämä yhdistetään ilmastorahoituksen romauttamiseen, ei lupaus tulevasta ole kovin ruusuinen.

Arvoisa puhemies,

Hallitus väittää, ettei lapsilta leikkaamiselle ole vaihtoehtoja. Samalla hallitus perusteli vielä pari viikko sitten köyhiin eläkeläisiin kohdistuvia asumistuenleikkauksia. Niiden suhteen hallitus teki arvovalinnan ja leikkaukset peruttiin.

Hallituksen politiikka tulee lisämään köyhien ja hädänalaisten lasten määrää. Köyhyys vaikuttaa lapsen elämään monin tavoin. Köyhyyden edessä lapsi on voimaton. Hän ei voi tehdä asialle mitään. Siksi herääkin kysymys, miksi köyhät lapset eivät ole hallitukselle yhtä arvokkaita kuin köyhät eläkeläiset?

Meillä ei ole varaa siihen, että kasvatamme lapsia maailmaan valmiiksi lannistettuina. Siksi vihreiden vaihtoehtobudjetissa varhaiskasvatuksesta, kouluista tai kehitysyhteistyösta ei leikata.

Se on arvovalinta.

« Older posts Newer posts »

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.