Tekijä: Emma Kari (Page 29 of 40)

Vihreä vuosi 2013 – Mitä saimme aikaan?

Tänään päättyy ensimmäinen vuoteni vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana. Vuoteen mahtui voittoja ja muutama pettymys. Tässä listattuna joitain Vihreiden aikaansaamia asioita:

Ilmasto
– Vihreiden pitkä aikainen tavoite vähentää Helsingin hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta kirjattiin valtuustostrategiaan. Aikaisemmin tavoite on ollut 20 % päästövähennys.
– Ilmastotyöhön lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Perheet
– Neuvoloiden ja ennalta ehkäisevän lastensuojelun rahoitusta parannettiin
– Lapsiperheiden palveluiden kokoaminen perhekeskuksiin edistyy, ensimmäinen pilotti käynnistyy ensi vuonna
– Vihreiden pitkäaikainen tavoite lopettaa päiväkotilapsien väärin laskeminen loppuu, kun laskentatapa uudistetaan. Lapsimäärien väärinarviointi on vaikeuttanut päivähoitopaikan saamista läheltä kotia.
– Koulujen korjaamiseen lisättiin rahaa.
– Paperittomille lapsille ja odottaville äideille turvattiin oikeus terveydenhuoltoon.

Pyöräily ja kävely
– Helsingin tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn ja kävelyn osuutta liikenteestä kunnianhimoisesti.
– Liikennehankkeissa priorisoidaan pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta nostavia hankkeita.
– Pyöräilyn rahoitusta nostettiin merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden investointisuunnitelmassa.
– Pyöräilynedistämisohjelma valmistui ja sen suosituksia toteutetaan
– Baanaverkkosuunnitelma valmistui.
– Vaasankadulla toteutettiin kävelykatukokeilu.

Joukkoliikenne
– Helsingin tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen osuutta liikenteestä kunnianhimoisesti.
– Liikennehankkeissa priorisoidaan joukkoliikenteen kulkutapaosuutta nostavia hankkeita.
– Kruunuvuoren joukkoliikennesillan rakentamista aikaistettiin.
– Joukkoliikenteen rahoitusta nostettiin tämän valtuustokauden investointisuunnitelmassa.
– Perustettiin ratikkaprojekti kehittämään raitioliikennettä ja valmistautumaan sen laajentamiseen.
– Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi selvitetään.
– Yömetroa kokeillaan parhaillaan Helsingissä.

Luonto
– Helsinkiin perustetaan metsäinen suojeluverkosto tavoitteena nostaa suojelualueiden määrä kaupungin maa-alueista luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
– Metsien suojeluun lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Kulttuuri ja kirjastot
– Keskustakirjaston rakentaminen etenee aikataulussa.

Demokratia ja solidaarisuus
– Helsingin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Tavoitteena on, että kaupunginjohto olisi kunnallisvaalituloksen mukainen ja kaupunginvaltuuston ja -hallituksen rooli vahvistuisi kaupungin johtamisessa. Uuden johtamisjärjestelmän on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alussa.
– Helsinkiin perustettiin Vihreiden ehdotuksesta kaupunginhallituksen IT-jaosto valvomaan kaupungin IT-investointeja ja edistämään muun muassa avointa dataa. Jaostolle valittiin Vihreä puheenjohtaja, Otso Kivekäs.
– Helsingistä tuli kesällä Reilun kaupan kaupunki.

Kiitos kaikille tästä vuodesta ja vihreämpää vuotta 2014!

Puhe Meri-Rastilan metsien puolesta valtuustossa

Se, mikä on tullut viime viikkoina selväksi, on se, että helsinkiläiset rakastavat metsiään.

Usein lähiluonnon puolustajia syytetään nimbyiksi, ihmisiksi, jotka vastustavat kaikkea muutosta lähialueillaan. Nyt ei ole kyse siitä. Kun Meri-Rastilan kaavaa alettiin suunnitella, alueen ihmiset tekivät juuri niin kuin pitääkin. He alkoivat ideoida, miten alueelle voitaisiin rakentaa metsiä tuhoamatta. Asukkaat tuottivat vaihtoehtokaavan, joka perustuu jo rakennetun alueen täydennysrakentamiseen. Suunnitelmassa jopa suurempi määrä asukkaita voidaan asuttaa jo rakennetuille alueille, asunnot ovat lähempänä metroasemaa ja arvokas rantametsä säilyy.

Kun asukkaat tekevät oma-aloitteisesti tällaisen tarjouksen, ei siitä pitäisi kovin helpolla kieltäytyä. Niin me olemme nyt kuitenkin tekemässä. Tämä on surullista paisti asukkaiden ja Meri-Rastilan metsien vuoksi, myös siksi, että näin me jatkamme Helsingin huonoa rakentamista. Sinä aikana, kun Helsingin asukasluku on kaksinkertaistunut, olemme kymmenkertaistaneet sen maa-alan, jonka käytämme rakentamiseen. Me voisimme rakentaa oikeaa kaupunkia, sen sijaan me haluamme rakentaa metsään. Tällaisen kaavoittamisen jatkaminen ennustaa huonoa kasvavalle Helsingille, jossa ennustetaan asuvan noin 860 000 asukasta jo vuonna 2050.

Jos me haluamme kaupunkilaisten tuen Helsingin rakentamiseen, meidän on otettava heidät tosissaan. Ja silloin meidän on ymmärrettävä lähiluonnon merkitys. Tiivis kaupunki tarvitsee tilaa missä hengittää, missä pienet helsinkiläiset voivat kiipeillä puihin ja missä vanhemmat helsinkiläiset voivat liikkua. Meri-Rastilan metsät kuuluvat kaupungin arvokkaimpiin ja monimuotoisimpiin metsiin. Ympäristöjärjestöt ovat tehneet kaupungille esityksen Meri-Rastilan metsäalueen suojelemisesta. Ehdotusta olisi hyvä pohtia ennen kuin päätämme tuhota tämän hienon metsän.

On helppoa olla samaa mieltä yleisten töiden puheenjohtajan, kokoomuksen Jarmo Niemisen kanssa, joka vähän aikaa sitten kirjoitti Helsingin Sanomiin siitä, että on aika erikoista, että nyt kaavoitetaan Helsingin arvokkaimmat vanhat metsät juuri ennen yleiskaavaesityksen valmistumista. Toivoisin, että kokoomuksessa osattaisiin arvostaa Niemisen asiantuntemusta Helsingin metsäkysymyksissä.

Myös sosialidemokraattien kaupunginsuunnittelulautakunta jäsen Jape Loven, joka asuu Vuosaaressa ja tuntee alueen hyvin, on puhunut hienosti näiden metsien merkityksestä ihmisille. Olenkin jättänyt kokousjärjestelmään palautusesityksen, joka on sama kuin minkä tein kaupunginhallituksessa, joka sisällöltään vastaa Jape Lovenin tekemää esitystä kaupunginsuunnittelulautakunnassa.

”Meri-Rastilan osayleiskaavaesitys palautetaan valmisteluun siten, että alueen suunnittelussa painotetaan metroaseman läheisiä alueita niin, että pohjaksi otetaan olemassa olevan asuinalueen tiivistäminen, esim. Our City -projektin kaavaehdotuksen mukaisesti, sekä mahdollinen leirintäalueen rakentaminen. Tavoitteena on säilyttää arvokas ja ainutlaatuinen kaupunkimetsä asukkaiden ja kaikkien helsinkiläisten ulkoilu- ja virkistyskäytössä.”

Kaupunginhallitus päätti tarjota terveydenhuollon kaikille paperittomille lapsille

Vihreä kaupunginhallitusryhmä kiittää kokoomusta paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon nostamisesta uudelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Viikko sitten sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tarjota laajat terveydenhuollon palvelut heikoimmassa asemassa oleville paperittomille ihmisille, rajaten oikeuden raskaana oleville naisille ja neuvolaikäisille lapsille.

– Vaikka kokoomus itse on vastustanut näiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeutta saada perusterveydenhuollon palveluita, heidän toimintansa ansiosta kaupunginhallituksen enemmistö pystyi laajentamaan oikeutta terveydenhuollonpalveluihin koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaita paperittomia lapsia. Tämä on merkittävä parannus lasten asemaan, kiittelee vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari. Kari teki paperittomien terveydenhuollon hoitamisesta valtuustoponnen yli vuosi sitten.

Paperittomilla tarkoitetaan ilman voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa maassa asuvia ihmisiä. Heidän lisäkseen on ihmisiä, joilta puuttuu oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Nyt heitä hoitaa lääkäreiden vapaaehtoistyön varassa toimiva paperittomien klinikka, Global Clinic.

– YK:n lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia, ei ainoastaan neuvolaikäisiä. Suomi on sopimuksessa sitoutunut suojelemaan lasta kaikenlaiselta syrjinnältä, joka perustuu hänen vanhempiensa asemaan. Tämä velvoittaa meitä takaamaan kaikille paperittomille lapsille pääsyn kiireellistä laajempaan terveydenhoitoon, toteaa vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Hannu Oskala.

Paperittomien lasten ja odottavien äitien oikeuden terveydenhoitoon puolesta ovat vedonneet useat järjestöt, kuten Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa Lapset, Punainen Risti ja UNICEF.

– Asian kanssa on vetkuteltu yli vuosi, vaikka päätös terveydenhuollon tarjoamisesta paperittomille on tehty Helsingissä jo kahdeksan kertaa. Kansallisen tason ohjeistusta paperittomien terveydenhuollosta vielä odotetaan, mutta on tärkeää, että asia saadaan vihdoin Helsingissä kuntoon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kohdalla, Kari toteaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Hannu Oskala, 044 530 4712

Kasvavan Helsingin on huolehdittava metsistään

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksyttiin tällä viikolla Visio tulevan yleiskaavatyön pohjaksi. Visiossa on rohkeat ekologiset lähtökohdat, jollaisia Helsingin kaupunkisuunnittelussa ei olla ennen nähty. Kantakaupunkia laajennetaan ja uudet asunnot rakennetaan valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varsille. Liikkumista ohjataan voimakkaasti raiteille ja pyöräteille.

Vihreiden esityksestä on sovittu, että yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä perustetaan metsäinen suojeluverkosto luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Budjettineuvotteluissa tähän työhön kohdistettiin vihreiden esityksestä myös lisärahaa. Vaikka asukasmäärä lisääntyy hurjasti, kaupunki ei saa kasvaa viheralueille.

Pääkaupunkiseutu jatkaa joka tapauksessa tulevina kymmeninä vuosina voimakasta kasvuaan. Jos emme varaudu asukasmäärän kasvuun, asuntojen hinnat karkaavat täysin käsistä. Sellaisessa Helsingissä on varaa asua ainoastaan rikkailla.

Helsinki voi vaikuttaa siihen, miten uudet asukkaat tulevat seudulla asumaan. Rakentamalla oikeaa kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän ehkäisemme uusien haja-asutusalueiden syntymistä ympäri Uuttamaata. Ainoa tapa säästää arvokkaat metsät on rakentaa uudet asunnot valmiin kaupunkirakenteen sisään.

Rakentamisessa täytyy lähteä liikkeelle kantakaupungin jatkamisesta keskustan ympärille, täydennysrakentamisesta ja väylien muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi. Rakentamalla väylien ja ratojen varsille onkin mahdollista saada kodit jopa 200 000 uudelle helsinkiläiselle. Tämä on valtava määrä. Ja koska kaupunkirakennetta tiivistämällä saadaan näin paljon uusia koteja, ei ole mitään syytä lähteä kaavoittamaan kaupungin luontoa.

Korulauseiden sijaan metsien kohtalo päätetään kuitenkin lopulta yksittäisistä kaavoista ja suunnitelmista äänestettäessä. Juuri pari viikkoa sitten esitimme kaupunginhallituksessa Meri-Rastilan rantametsien säästämistä ja hävisimme äänestyksen 5-8. Viime viikolla vihreiden Elina Moisio esitti kaupunkisuunnittelulautakunnassa Vartiosaaren rakentamisen torppaamista. Tätä esitystä tuki ainoastaan vasemmistoliiton Eija Loukoila. Aiomme myös puolustaa Kivinokkaa ja tukea Vanhankaupunginlahden suojelualueen laajentamista.

Helsingin luonto on ainutlaatuista ja arvokasta. Tiivis rakentaminen tarvitsee vastapainokseen metsiä, joissa ihmiset voivat hengittää ja joissa helsinkiläiset lapset pääsevät kiipeilemään puihin ja tonkimaan multaa. Emme saa rakentaa kaupunkia kieltämällä tulevilta helsinkiläisiltä oikeutta lähiluontoon.

Emma Kari
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Vihreät iloitsevat paperittomien terveydenhuollon toteutumisesta

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tänään kokouksessaan, että Helsinki takaa paperittomille ihmisille pääsyn kiireelliseen terveydenhuoltoon. Useista EU-maista poiketen Suomessa paperittomien kiireellisestä hoidosta on peritty korkea maksu. Kiireetöntä hoitoa ei ole tarjottu. Asia oli käsittelyssä mm. vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Karin tekemän valtuustoponnen takia.

“Tästä lähtien pienet lapset saavat samat terveyspalvelut riippumatta siitä, missä asemassa heidän vanhempansa ovat. Samalla paperittomien odottavien äitien asema paranee, kun he pääsevät neuvolajärjestelmän piiriin. Tämä on iso ja inhimillinen muutos Helsingissä”, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Kari.

Paperittomilla tarkoitetaan ilman voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa maassa asuvia ihmisiä. Heidän lisäkseen on ihmisiä, joilta puuttuu oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Nyt heitä hoitaa lääkäreiden vapaaehtoistyön varassa toimiva paperittomien klinikka, Global Clinic.

“Nykytilanne rikkoo kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja suosituksia. Lääkäriliitto sekä useat ihmisoikeus- ja lapsijärjestöt ovat jo pitkään toivoneet tilanteen korjaamista. Monelle lääkärille on ollut vaikea paikka huomata, etteivät he saa työssään hoitaa kaikki sairaita ja apua tarvitsevia ihmisiä. Siksi osa lääkäreistä on alkanut hoitaa paperittomia ihmisiä vapaaehtoisesti työaikansa jälkeen. On selvää, että tämä on kohtuuton tilanne”, toteaa vihreiden edustaja sosiaali- ja terveyslautakunnassa Laura Nordström.

Nordströmin esityksestä sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tänään, että Helsinki tarjoaa kaikkien aikuisten kiireellisen hoidon. Lisäksi kaikille raskaana oleville ja neuvolaikäisille lapsille laajat terveydenhuollon palvelut, sekä neuvola- että sairaanhoitopalvelut samaan hintaan kuin helsinkiläisille.

“Emme voi vain teeskennellä, että paperittomat ihmiset eivät ole olemassa. Kyse on ihmisoikeuksista. Erityisesti lasten ja odottavien äitien osalta Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset ovat varsin yksiselitteisiä. On hienoa, että tästä lähtien Helsinki takaa oikeuden terveyteen näille kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille”, Kari toteaa.

Lisätiedot:

Emma Kari 044 300 6801
Laura Nordström 050 367 6671

Erään vedätyksen päätöshistoria

26.9.2012 Kaupunginvaltuusto hyväksyi tekemäni ponnen siitä, että Helsinki selvittäisi mahdollisuudet paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon järjestämisestä Helsingissä.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitettiin, ettei palveluita järjestetä.

26.02.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Kaupunginhallitukselle kuitenkin esitettiin, ettei palveluita järjestetä.

06.05.2013 Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuitenkin esitettiin, ettei palveluita järjestetä.

20.08.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään, millä edellytyksillä paperittomien henkilöiden terveyspalvelut voidaan järjestää sekä tehdään suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä niiden järjestämiseksi välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Vastaus eteni silti kaupunginhallitukseen, sillä lain vaatima vastausaika oli menossa umpeen.

09.09.2013 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty vakuutti kaupunginhallitukselle, että viesti on poliittisesta tahdosta on ymmärretty ja esitys palvelujen järjestämisen toimenpidesuunnitelma järjestämisestä tuodaan sosiaali- ja terveyslautakuntaan vuoden 2013 aikana.

26.11.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuitenkin esitetään, ettei palveluita järjestetä.

Pikkuhiljaa alkaa jo ärsyttää.

Asuntotuotantoa ja arvokkaita luontoalueita ei pidä asettaa vastakkain

Tämän syksyn aikana Itä-Helsingin arvokkaat luontoalueet ovat uhattuina yksi toisensa jälkeen. Meri-Rastilan rantametsää, Kivinokkaa ja Vartiosaarta koskevat suunnitelmat halutaan saada pois alta ennen uuden yleiskaavan käsittelyä.

– On surullista, että ainutlaatuisen arvokkaat luontoalueet asetetaan vastakkain asuntotuotannon kanssa. Kuitenkin lienee selvää, että jos esityksenä olisi esimerkiksi Malmin lentokentän tai Talin golfkentän rakentaminen, ääni myös kokoomuksen kellossa olisi erilainen, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Ryhmät ovat sopineet valtuustostrategian yhteydessä metsäisen suojeluverkoston perustamisesta, jonka tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta. Jos rakentamisessa lähdetään liikkeelle arvokkaimmista luontoalueista, kuljetaan täysin päinvastaiseen suuntaan.

– Meri-Rastilan metsä on luontoarvoiltaan erittäin arvokas ja ympäristöjärjestöt ovat esittäneet alueen suojelua jo kauan ennen rakentamisuhkaa. Vartiosaaren luonnon kokonaisuus on ainutlaatuinen valtakunnan mittakaavassa. Kivinokan suojelu tukisi Vanhankaupunginlahden suojelualueen, Viikin peltojen ja Vantaanjoen luontokokonaisuutta, Kari painottaa.

Helsingin väkimäärän on arvioitu kasvavan lähes 300 000 kaupunkilaisella seuraavien vuosikymmenten aikana. Kaikille kaupunkilaisille täytyy löytää kodit, mutta ensisijaisesti tulisi rakentaa olemassa olevan rakenteen sisään ja valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

– Kaupunkisuunnitteluviraston selvityksen mukaan muuttamalla kaupungin sisääntuloväylät kaduiksi, kattamalla ja tunneloimalla saadaan kodit jopa puolelle uusista asukkaista. Toinen puolikas saa kodin täydennysrakentamalla. Uusia asuinalueita tulee rakentaa ainoastaan valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Harkittavia kohteita voivat olla Roihupelto, Tali ja Malmi, toteaa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Elina Moisio.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Elina Moisio, 040 575 5988

Sote-palveluiden järjestämisvastuu metropolihallinnolle

Helsingin, Espoon ja Vantaan vihreiden valtuustoryhmien johto kannattaa metropolialueen sosiaali- ja terveyspalveluita tutkineen työryhmän suositusta palveluiden järjestämisvastuun siirtämisestä ylikunnalliselle tasolle. Luontevaa olisi, että tehtävä annettaisiin perustettavalle metropolihallinnolle.

– Kuntarajan ei pitäisi määrittää, minkälaista hoivaa seudulla saa. Kaikilla pääkaupunkiseudun asukkailla tulee olla tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, toteaa Helsingin Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Vihreiden tavoitteena on ollut jo pitkään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kokoaminen saman järjestäjän vastuulle. Nykyjärjestelmässä potilaita pompotellaan terveyskeskuksista erikoissairaanhoidon jonoihin, eikä kokonaisvastuuta oikea-aikaisesta ja mahdollisimman hyvästä hoidosta kanna kukaan.

– Yhteinen järjestäminen ei edellytä yhteistä tuottamista. Palvelut kannattaa säilyttää lähellä, helposti saavutettavina ja ne kannattaa tuottaa paikallisesti. Metropoli hoitaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja kuntien omistamat sosiaali- ja terveysasemat toimisivat palvelujen tuottajina, korostaa Espoon Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.

Niin sosiaali- ja terveyspalveluiden, maankäytön, asumisen kuin joukkoliikenteenkin järjestämisen osalta päästään koko seudun kannalta parhaisiin tuloksiin, kun kuntarajat eivät ohjaa päätöksentekoa. Terveydenhuollossa valinnanvapaus lisääntyy jo ensi vuonna, kun asukkaat saavat hakeutua haluamalleen terveysasemalle yli kuntarajojen.

Tulevan metropolihallinnon tehtäviä määritellään parhaillaan. Sote-työryhmän selvityksen suositus osoittaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kannattaa ottaa osaksi metropolihallinnon tehtävien tarkastelua.

– Tavoitteena pitää olla vahva metropoliratkaisu, jolla turvataan seudun tasapainoinen kehitys, taataan asukkaille laadukkaat palvelut ja viihtyisä asuinympäristö sekä pystytään paikkaamaan julkisen talouden vajetta, päättää Vantaan Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Riikka Åstrand.

Lisätietoja:

Inka Hopsu, inka.hopsu(at)gmail.com, 040-7589545
Emma Kari, emma.kari(at)helsinki.fi, 044 300 6801
Riikka Åstrand, riikka.astrand(at)vantaanvihreat.fi, 050-5394555

Ryhmäpuhe vuoden 2014 talousarviosta

Ärade ordförande, bästa fullmäktige,

Vihreä valtuustoryhmä haluaa tehdä politiikkaa, jolla emme jätä velkojamme lastemme maksettaviksi. Velkaantumista ei voi kuitenkaan tarkastella ainoastaan lainaeurojen määrällä. Kysymys on siitä, millaisen kaupungin jätämme tuleville helsinkiläisille.

Vi vill bygga en hållbar stad, som växer så, att människor kan utnyttja kollektivtrafik och cykla. Vi vill göra klimatpolitik som tar ansvar om kommande generationer. Vi vill spara skog till våra barn. Helsingfors måste vara en stad som är jämlik och som ger likadana möjligheter åt sina barn.

Hyvät valtuutetut,

Me käsittelemme nyt budjettia, joka rakentaa vihreämpää Helsinkiä. Helsinkiläiset arvostavat joukkoliikennettä ja tulevaisuudessa yhä pienempi osa kaupunkilaisista tarvitsee autoa. Helsinki investoi nyt määrätietoisesti ja kunnianhimoisesti joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn. Kun liikennehankkeet laitettiin tärkeysjärjestykseen, autoilua lisäävät liikennehankkeet ovat siirtyneet hamaan tulevaisuuteen.

Iso asia on Kruunuvuoren joukkoliikennesillan aikaistaminen. Sillan rakentaminen voidaan aloittaa jo vuonna 2018. Näin Kruunuvuorenrannassa perheen ei tarvitse omistaa kahta autoa ja uutta kaupunginosaa rakennetaan aidosti joukkoliikenteen varaan. Kokonaisuudessaan joukkoliikenteen parantamiseen laitetaan 5-7 miljoonaa euroa vuosittain. Tämä tarkoittaa useita tärkeitä parannuksia etenkin poikittaiseen joukkoliikenteeseen, kuten Jokeri-2:n toteutumista. Kuten olemme saaneet aiemmin tällä viikolla lehdistä lukea, neljän minuutin vuorovälistä huolimatta ihmiset jäävät pysäkeille.

Pyöräteihin satsataan noin kymmenen miljoonaa vuosittain. Tällä saadaan kantakaupungin pääkaduille pyörätiet ja baanaverkko hyvään alkuun. Hakaniemen toriparkin rakentamisen sijaa koko Hakaniemen aluetta mietitään osayleiskaavassa, jossa pohditaan myös Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi. Sörnäisten tunnelin rakentaminen siirtyy myöhemmäs tulevaisuuteen ja kustannustehoton keskustatunneli loistaa suunnitelmista poissaolollaan.

Myös tavoite arvokkaiden metsiemme suojelemisesta ja monimuotoisuuden lisäämisestä metsäisen suojeluverkoston avulla etenee ensivuodelle varattujen rahojen turvin. Näin voimme varmistaa helsinkiläisille rakkaiden lähimetsien säilymisen kasvavassa kaupungissa. Tähän kuitenkin tarvitaan myös muiden ryhmien tukea. Myös ilmastosuojelutyöhön saatiin lisärahaa. Näin pystymme pitämään kiinni tavoitteestamme vähentää ilmastopäästöjämme 30 prosenttia.

Arvoisa puheenjohtaja,

Lapsiperheet haluavat jälleen asua Helsingissä ja meille kasvaa uusi aiempaa suurempi urbaani sukupolvi. Vihreän valtuustoryhmän mielestä tämä on ainoastaan iloinen uutinen. Vuodesta toiseen Helsinki on kuitenkin arvioinut kaupungissa asuvien päivähoitoa tarvitsevien lasten määrän alakanttiin. Tämä on aiheuttanut kaupunkimme lapsiperheille isoja ongelmia. Hoitopaikat ovat olleet kiven alla ja usein väärässä paikassa.

Vihreät ovat pitkään vaatineet, että Helsinki korjaa tavan, jolla arvioimme päivähoitoa tarvitsevien lasten määrää. Nyt tämä vaatimus toteutuu. Tästä lähtien hoidossa olevien lasten määrä arvioidaan useamman kerran vuodessa. Jos lapsia on arvioitua enemmän, lisätään tarvittavat rahat saman tien. Tämä on helsinkiläisten lapsiperheiden kannalta merkittävä parannus.

Päivähoidosta huolehtiva varhaiskasvatusvirasto toimii äärimmäisen tehokkaasti ja helsinkiläisten lapsien hoidossa ei todellakaan tuhlailla. Päivähoidosta säästäminen on typerää ja lyhytnäköistä. Vyötä ei pidä kiristää siellä, missä ollaan jo tiukilla. Siksi on hyvä, että päivähoitoon on nyt kohdennettu lisää rahaa. Tämän lisäksi jokaiseen suunnitelmissa olevien päiväkotien rakentamiseen on tässä budjetissa varattu rahat.

Hyvät valtuutetut,

Me emme halua, että helsinkiläiset lapset kasvavat luokkayhteiskunnassa. Helsingissä eriarvoistuminen alkaa jo kohdussa ja jatkuu läpi elämän. Lähes joka kymmenes lapsi on lastensuojelun asiakkaana. Pienet helsinkiläisten mahdollisuuksiin vaikuttaa entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy.

Vauvan syntymä on perheen elämässä onnellista aikaa. Se voi kuitenkin olla myös hetki, jolloin ongelmat tuntuvat kasaantuvan ja tukiverkot ovat tarpeen. Neuvola on paikka, jossa voimme tarjota perheelle tukea jo ennen ensimmäisen vauvan syntymää. Sosiaali- ja terveysvirastossa aletaan nyt valmistella pilottia neuvolan odotusaikaisesta kotikäynnistä. Vastaavasta toiminnasta on erittäin hyviä kokemuksia muualla Suomessa.

On hienoa, että neuvoloihin ja ehkäisevään lastensuojeluun saadaan tässä budjetissa paljon tarvittua lisärahaa. Samalla neuvolajärjestelmän uudistaminen nytkähti eteenpäin, kun sovittiin perhekeskuksen pilotoimisesta Helsingissä. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa neuvola, perhetyö ja lapsiperheiden palvelut löytyvät saman katon alta.

Vihreät olisivat toivoneet perusopetukseen vielä suurempaa panostusta. Koulujen ryhmäkokoja on Helsingissä pystytty viime vuosina pienentämään. Tämä on hieno saavutus. On tärkeää, että pystymme tarjoamaan kaikille helsinkiläisille lapsille hyvää ja laadukasta opetusta tarpeeksi pienissä ryhmissä. Erityisesti kouluissa eniten tukea on kohdistettava sinne, missä tuen tarve on suurin ja iltapäivätoiminta on turvattava. Luokkakokojen kehitystä on seurattava nyt tarkasti.

Arvoisa puheenjohtaja,

Vaikka yleinen taloustilanne on heikko, kuntatalous alijäämäinen ja valtio leikkaa valtionosuuksia tulevina vuosina edelleen, mihinkään paniikkisäästämiseen ei ole tarvetta. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että helsinkiläisten veroeurot on käytettävä viisaasti.

Tiukassa talousraamissa nyt käsittelyssä oleva budjetti nostaa kärkitavoitteekseen ekologisen kaupungin rakentamisen, lapsiperheiden tukemisen ja eriarvoistumisen torjuminen.

Tästä syystä vihreä valtuustoryhmä kannattaa budjetin hyväksymistä.

Ensimmäinen päivä ilman palkkaa

Eilen oli suomalaisen naisen viimeinen palkallinen työpäivä. Verrattuna miesten palkkoihin, naisten vuosipalkka on maksettu 31.10. mennessä.

Naisten palkka on Suomessa tänä vuonna keskimäärin 82,9 prosenttia miesten palkasta eikä ero tunnu kuroutuvan umpeen. Suomalaiset työmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet naisten ja miesten töihin. Samalla jopa samasta työstä saatu palkka voi olla sukupuolesta johtuen alhaisempi.

Moni toteaa, että ongelma on kasvatuksessa. Tytöistä tehdään periksi antavia hoivaajia, pojista kilpailevia menestyjiä. Tätä pohdin myös itse lasteni kanssa. Kannustanko poikaani tiukemmin kovempiin suorituksiin? Odotanko alitajuisesti tyttäreltäni siistimpää käytöstä? Ovatko toiselle mustelmat polvissa hyväksyttävämpiä kuin toiselle?

Perheissä naiset käyttävät suurimman osan hoitovapaista ja jäävät helpommin kotiin lapsen sairastuessa. Vanhemmuuden vaikutukset työssäkäyntiin eivät jakaudu tasan. Naisten työurista tulee katkonaisia, joten pysyviin työsuhteisiin palkataan mieluummin mies. Vanhemmuuden vastuun epätasainen jakautuminen heikentää naisten työmarkkina-asemaa, palkkausta ja eläkkeitä. Samalla riistetään miehiltä korvaamattoman arvokas asia, yhtäläinen oikeus lapsiin.

Tällä viikolla nelikuinen vauvani on ollut mukanani budjettineuvotteluissa, palavereissa ja paneeleissa. Hän on myös Helsingin ensimmäinen vauva, joka on osallistunut kaupunginhallituksen kokoukseen. Jotta pienten lasten vanhempien osallistuminen mahdollistuu, on ympäröivän maailman muututtava.

Jos haluamme lasten kasvavan yhdenvertaisessa yhteiskunnassa, me emme voi siirtää koko vastuuta vanhempien harteille. Jos oletamme sukupuoliroolien murtuvan vain kotikasvatuksen seurauksena, asetamme lapset hyvin eriarvoiseen asemaan. Epätasa-arvoistuneessa Suomessa toisilla vanhemmilla on enemmän voimavaroja panostaa kasvatukseen.

Muutos on mahdollistettava työpaikoilla ja ennen kaikkea molempien vanhempien osallistumista kannustavalla politiikalla. Tähän esimerkiksi kotihoidontuen korvamerkitseminen molemmille vanhemmille on hyvä alku.

« Older posts Newer posts »

© 2025 Emma Kari

Ylös ↑