Emma Kari

Kategoria: Politiikka (Page 4 of 7)

Vihreitä aikaansaannoksia Helsingissä

18.4.2015 /

Olen toiminut vuodesta 2012 Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana. Me olemme valtuuston toisiksi suurin ryhmä, ja Helsingin Sanomat uutisoi talvella meidän olevan vaikutusvaltaisin puolue Helsingissä. Olemme muutamassa vuodessa saavuttaneet monia tärkeitä asioita ja rakentaneet viihtyisämpää ja kestäväämpää kaupunkia. Meidän saavutuksiamme ovat kuluneella kaudella olleet esimerkiksi seuraavat:

Kouluille ja varhaiskasvatukselle  lisää rahaa

Tällä valtuustokaudella Helsingin vihreät ovat saaneet neuvoteltua yhteensä yli 26 miljoonaa euroa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen budjettiin tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Vihreät tavoitteet ovat toteutuneet myös varhaiskasvatuksen budjetointitapaa muutettaessa, sillä vanha tapa olisi ollut varhaiskasvatusvirastolle epäoikeudenmukainen. Myös koulujen korjaamiseen on lisätty rahaa.

Keskustakirjasto rakennetaan
Keskustakirjaston rakentaminen etenee aikataulussa: Töölönlahdelle rakennettavan kirjaston hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta 2015. Kirjasto- ja kulttuurilautakunta on linjannut, että lähikirjastoverkon säilyminen on Keskustakirjaston rakentamisen ehto.

Paperittomille lapsille ja odottaville äideille turvattiin oikeus terveydenhuoltoon
Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2013, että Helsinki takaa jatkossa terveyspalvelut raskaana oleville  naisille ja kaikille alle 18-vuotiaille. Aloite paperittomien terveydenhoidon takaamisesta on alun perin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Karin.

Varhaisen tuen perhekeskusten pilotointi Helsingissä
Helsingissä ollaan kokeilemassa perhekeskusmallia, joka tuo lapsiperheiden palvelut saman katon alle. Keskukseen tulee neuvola, perhekahvila ja muita lapsiperheiden palveluita. Keskuksia on kokeiltu jo esimerkiksi Imatralla hyvin tuloksin: ne ovat osa uudistuksia, joiden avulla lasten huostaanottojen määrät on saatu laskemaan. Kun matalan kynnyksen lastensuojelupalveluita saa saman katon alta, ongelmiin voidaan tarjota apua nopeasti, ja kynnys hakea tarvittavia palveluja jo neuvolakäynneiltä tutusta paikasta on perheille matalampi kuin avun etsiminen jostain toisaalta.

Leikkaukset pd-rahaan pienennetty
Positiivisen diskriminaation määrärahalla ehkäistään koulujen välistä eriytymistä. Helsingissä jaetaan pd-rahaa kouluille, joilla on oppilaidensa parissa haastetta muita kouluja enemmän. Erityis- ja tukiopetuksen tarpeeseen vaikuttavat esimerkiksi maahanmuuttajuus tai oppilaan vanhempien koulutustaso. Kun oppilaiden vanhemmilla on vaikkapa kielitaidon vuoksi vähemmän mahdollisuuksia tukea lapsensa oppimista, oppilas tarvitsee enemmän tukea koululta. Vihreät ovat pitäneet pd-rahan puolia budjettineuvotteluissa ja estäneet suurten leikkausten kohdistumista rahaan.

Kivinokka säästettiin rakentamiselta
Kivinokan suojelu tukee Vanhankaupunginlahden suojelualueen, Viikin peltojen ja Vantaanjoen luontokokonaisuutta.  Kun kaupunkia tiivistetään uusille kaupunkilaisille, ensimmäiseksi ei pidä uhrata viihtyisälle kaupunkiympäristölle tärkeitä luontoarvoja, vaan rakentaa olemassa olevan rakenteen sisään ja valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Helsinkiin perustetaan metsäinen suojeluverkosto
Verkoston tavoitteena on nostaa suojelualueiden määrä  kaupungin maa-alueista luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Metsien suojeluun lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Helsinki on Reilun kaupan kaupunki
Tein tästä aloitteen jo helmikuussa 2010. Helsingin merkitys julkisissa hankinnoissa on suuri. Kaupunki tekee hankintoja helsinkiläisten verorahoilla, joten vastuullisuus on tärkeää. Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Pienviljelijöille taataan tuotteistaan vähintään takuuhinta ja suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Lisäksi lapsityövoiman käyttö on kielletty ja tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä.

Ei kaupunkimoottoriteitä, liikkumisen painopiste kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen
Helsingin liikennepolitiikka on muuttunut. Helsingissä ei haaveilla satojen miljoonien eurojen hintaisista kaupunkimoottoriteistä, maanalaisista liikenneympyröistä tai keskustatunnelista, vaan investoidaan polkupyöräväyliin ja joukkoliikenteeseen. Liikennehankkeissa priorisoidaan joukkoliikenteen sekä  pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta nostavia hankkeita ja joukkoliikenteen sekä pyöräilyn edistämisen rahoitusta nostettiin investointisuunnitelmassa.  Pyöräilynedistämisohjelma ja baanaverkkosuunnitelma valmistuivat. Helsinkiin on perustettu ratikkaprojekti kehittämään raitioliikennettä ja valmistautumaan sen laajentamiseen.

Kaupunki tiivistyy uudessa yleiskaavassa
Koteja moottoriteiden tilalle! Vihreät ovat saaneet uuden yleiskaavan luonnokseen tiivistä rakentamista jo olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle.

Johtamis- ja tietotekniikkajaostojen perustaminen
Helsinkiin perustettiin Vihreiden aloitteesta tällä vaalikaudella johtamis- ja tietotekniikkajaostot. Vihreiden ehdotuksesta Helsinkiin perustettiin kaupunginhallituksen IT-jaosto valvomaan kaupungin IT-investointeja ja edistämään muun muassa avointa dataa.  Tietotekniikassa ja tietojärjestelmissä liikkuu isot rahat, mutta tähän asti luottamushenkilöiden kyky ohjata hankkeita on ollut huono. Tietotekniikkajaosto parantaa olennaisesti hankkeiden ohjausta ja säästää selvää rahaa.

Johtamisjaosto puolestaan vastaa kaupungin johtamisen suunnittelusta ja johtamisjärjestelmän uudistamisesta. Vihreiden tavoite on saada Helsinkiin pormestarimalli, jolloin kaupunkia johtaa poliittisesti valittu pormestari poliittisella mandaatilla ja  hallituksen roolin vahvistuminen kaupungin johtamisessa. Tavoitteena on, että kaupunginjohto olisi kunnallisvaalituloksen mukainen. Uuden johtamisjärjestelmän on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alussa.

Kruunuvuoren joukkoliikennesillan rakentamista aikaistettiin
Kruunuvuorenrantaan on suunnitteilla uusi asuinalue 11 000 asukkaalle. Rantaan ei ole olemassa valmiita joukkoliikenneyhteyksiä ja alueelle on suunnitteilla joukkoliikennesilta, joka yhdistää Kruunuvuorenrannan kantakaupunkiin. Helsingissä ollaan sitouduttu siihen, että uudet asuinalueet tulee rakentaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Uusia alueita ei voi enää suunnitella sen varaan, että jokaisella on auto. Tästä syystä ratikkasillan toteutuminen on koko Kruununvuoren asuinalueen rakentamisen edellytys ja Vihreät ovat onnistuneet tavoitteissaan aikaistaa sillan rakentamista.

Anni Sinnemäestä apulaiskaupunginjohtaja

Apulaiskaupunginjohtajat vastaavat omasta hallinnonalastaan ja ovat sen ylimpiä virkamiehiä. Vihreiden Anni Sinnemäki valittiin syksyllä kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaavaksi apulaisukaupunginjohtajaksi. Vihreillä on kaksi apulaiskaupunginjohtajaa, Pekka Sauri vastaa rakennus- ja ympäristötoimesta.


Muita vihreiden ajamia asioita ovat olleet muun muassa Helsingin energiatuotantomuotojen selvittäminen, kävelykeskustasta aloite Mannerheimintiestä, ryhmäaloite Fennovoimasta irrottautumisesta, ryhmäaloite pormestarimallista, yömetrokokeilu, Vaasankadulla toteutetettu kävelykatukokeilu, selvitys Hämeentien muuttamiseksi joukkoliikennekaduksi. Vihreät ovat lisäksi tehneet esimerkiksi omat teesinsä päivähoidosta ja hyvästä kaupunkilapsuudesta. 

Emman ja Villen ensiapupaketti ympäristölle

12.4.2015 /

Ympäristöministeriössä työskentelin Ville Niinistön erityisavustajana ja puolustimme yhdessä Suomen luontoa ja ilmastoa. Sen jälkeen soidensuojeluohjelma on vesitetty, maamme viimeisiä vapaita koskia suojaava koskiensuojelulaki halutaan purkaa ja ympäristöministeriön alasajamista väläytellään.

Suomen lajeista noin 10 prosenttia ja luontotyypeistä peräti yli puolet on uhanalaisia. Ilmastonmuutos on kenties kauaskantoisin ihmiskuntaa ja koko maapalloa kohdannut uhka, jonka pysäyttämisellä on kiire. Tässä Villen ja minun esittämä ensiapupakettia ympäristömme pelastamiseksi seuraavaan hallitusohjelmaan.

1. Vahva ympäristöministeriö

Moneen kertaan tyrmätty ehdotus ympäristöministeriön yhdistämisestä maa- ja metsätalousministeriöön on jälleen nostettu esiin. Ehdotus tarkoittaa ympäristöministeriön alasajoa. Uudessa ministeriössä ympäristöasiat alistettaisiin aina maa- ja kaivostalouden eduille. Ympäristöhallinnon heikentämisen sijaan ympäristöministeriöön pitäisi siirtää luonnonvarojen kestävään hoitoon liittyvät asiat sekä ilmastopolitiikka kokonaan. Ilmastonmuutos ja kestävä luonnonvarojen käyttö edellyttävät talouden viherryttämistä ja vahvempaa ympäristöpolitiikkaa – ei heikompaa.

2. Suojellaan soita, ei polteta niitä

Turpeen nostaminen soilta tuhoaa suoympäristöjä, pilaa valuma-alueen vesiä ja turpeen polttaminen aiheuttaa ilmastopäästöjä. Turpeen nostaminen soilta onkin lopetettava vuoteen 2025 mennessä. Ville Niinistön ministerikaudella valmisteltiin soidensuojeluohjelma, jolla oli tarkoitus suojella 100 000 hehtaaria arvokkaita ja herkkiä soita. Kokoomus kuitenkin vesitti ohjelman viime metreillä. Soidensuojeluohjelma on toteutettava alkuperäisessä laajuudessaan, jotta saamme pelastettua edes osan vaarassa olevista soista. Kyse on Etelä-Suomen viimeisistä arvokkaan suoluonnon rippeistä – ihmisten rakkaista lakkasoista ja virkistyskäytöstäkin.

3. Monimuotoiset metsät, kestävä metsätalous

Metsien tilanne on heikoin eteläisessä Suomessa. Suojeluaste onkin saatava nostettua vähintään kymmeneen prosenttiin kaikilla metsäkasvillisuusvyöhykkeillä. Samalla on panostettava riittävän yhtenäisiin suojelualueisiin. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO on toteutettava vähintään alkuperäisessä laajuudessaan vuoteen 2025 mennessä. Talousmetsissä on siirryttävä ympäristön kannalta kestävämpään metsätalouteen. Metsien ja lajien suojelu on itseisarvo, mutta tuo myös mittavia ekosysteemihyötyjä ihmiselle ja taloudelle.

4. Säilytetään kosket, ei Kollajan allasta

Suomi on tuhonnut yli 90 prosenttia vaelluskalajoista. Viimeisiä vapaita koskia suojelee koskiensuojelulaki. Pohjolan Voima oy on havitellut Kollajan allasta, joka hukuttaisi alleen metsiä, soita, herkkiä elinympäristöjä sekä tuhoaisi lain suojaamat vapaana virtaavat kosket, kalojen kutupaikat ja uhkaisi lukuisia uhanalaisia lajeja Iijoella. Keskusta ja kokoomus ovat kilpaa hehkuttaneet hanketta. Koskiensuojelusta on pidettävä kiinni ja vesilakia tulee muuttaa niin, että kalojen nousujokia patoavat voimalaitokset velvoitetaan rakentamaan kalatiet. Vaelluskalojen nousun helpottaminen ja luonnontilaiset joet tuovat mittavia tuloja kalastusmatkailun ja luontomatkailun kautta – luonto tuo työtä, sen tuhoaminen ei.

5. Elvytetään uhanalaiset lajit

Saimaannorppa, susi, meritaimen ja monet monet muut maamme uhanalaiset lajit tarvitsevat ehdottoman suojan metsästykseltä ja kalastukselta. Ei ole mitään oikeutettua syytä hävittää maastamme lajeja, jos tiedämme mikä niitä uhkaa ja kuinka voisimme häviämisen estää. Uhanalaiset kalalajit tarvitsevat lainsuojan siinä missä muutkin uhanalaiset lajit, norppavedet on vihdoin saatava vapaaksi verkoista, eikä susien metsästystä voi sallia.

6. Hiiletön Suomi 2050

Jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa kahteen asteeseen, yli kaksi kolmasosaa nykyisistä öljy-, kivihiili- ja maakaasulöydöksistä täytyy jättää maan alle. Suomen on päästävä vihdoin eroon hiilestä ja oltava päästötön vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon ja meidän pitää mennä siihen mukaan. Puhtaaseen teknologiaan investoiminen on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta. Suomen talous menestyy vain olemalla edelläkävijä ja samalla rakennamme ihmisille viihtyisämpää ja parempaa arjen elinympäristöä, jossa hyvinvointi tulee puhtaasta ympäristöstä, joukkoliikenteestä ja paremmista palveluista.

Seuraa Emmaa Facebookissa!

 

Parempi maailma ei synny itsestään, se pitää tehdä

8.4.2015 /

 

Minusta yhteiskunnan hyvyyttä mittaa se, miten kohtelemme heikoimpia. Tasa-arvoinen Suomi, joka ei jätä kadulle edes paperitonta siirtolaisäitiä, on meille kaikille parempi paikka elää. Hyvinä aikoina monilla poliitikoilla riittää mielenkiintoa köyhyyden vähentämiselle, luonnolle ja jopa eläinten oikeuksille. Arvot kuitenkin testataan vaikeina aikoina, kun jaettavaa on vähemmän. Olen ehdolla eduskuntavaaleissa, koska haluan olla rakentamassa parempaa maailmaa, jossa pidetään huolta sekä heikoimmista että luonnosta.

Hyvinvointivaltion purkaminen ja tuloerojen kasvu esitetään usein väistämättöminä, mutta eivät ne ole. Kyse on politiikasta ja valinnoista. Taloutta ei saada kuntoon pienituloisilta ottamalla. Ihmisen tulevaisuutta ei saa määrätä, millaiseen perheeseen tai minne hän sattuu syntymään. Haluan tehdä kaikkeni lasten luokkayhteiskuntaa vastaan ja sen puolesta, että Suomea uudistetaan tasa-arvoisesti.

Maapallo on meillä vain lainassa tulevilta sukupolvilta. Luonto on kaiken elämän ehto ja sen kauneus on jotain, mitä rakastan. Ilmastonmuutos, kokonaisten lajien häviäminen sukupuuttoaaltoon ja Itämeren saastuminen ovat tehdyn politiikan seurausta. Kestävä talous ei synny metsiä repimällä ja soita polttamalla. Voimme valita toisenlaisen maailman ja sitä haluan olla tekemässä. Meillä ei koskaan ole ollut näin mahtavia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon – meidän pitää mennä mukaan. Se on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta. Maailma voidaan rakentaa kestävämmäksi.

Olen valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja kahden lapsen äiti.

Helsingissä olemme tämän valtuustokauden aikana saaneet aikaan paljon. Vihreät ovat nousseet kaupungin vaikutusvaltaisimmaksi ryhmäksi. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa olemme panostaneet lapsiin ja niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat kaupungin tukea eniten.

Olemme rakentaneet kaupunkia, joka laittaa rahansa moottoritieliittymien sijaan pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Olemme puolustaneet kaupunkimetsiä ja tehneet kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Olemme rakentaneet päiväkoteja ja laittaneet rahaa homekoulujen korjaamiseen. Olemme ajaneet terveydenhuoltoa myös niille lapsille ja äideille, jotka ovat Helsingissä paperittomina ja äärimmäisen turvattomassa asemassa. Olemme rakentaneet tasa-arvoisempaa ja ekologisempaa Helsinkiä. Seuraavaksi haluan rakentaa parempaa maailmaa eduskunnassa.

Tässä vielä tiivistetysti vaaliteemani:

  1. Uusiutuvaa energiaa! Torjutaan ilmastonmuutosta luopumalla hiilestä, turpeesta ja öljystä. Leikataan ympäristölle haitallisista tuista ja tuetaan uusiutuvia.
  2. Tasa-arvo ei ole valmis! Uudistetaan vanhempainvapaat ja annetaan isille tilaa kotona. Sanotaan ei rasismille, homofobialle ja kaikelle syrjinnälle!
  3. Puolustetaan luontoa ja eläimiä! Suojellaan soita, koskia, metsiä ja Itämerta. Lopetetaan turkistarhaus ja tuetaan luomua!
  4. Torjutaan köyhyyttä! Estetään tuloerojen kasvu, torjutaan lasten luokkayhteiskuntaa ja uudistetaan sosiaaliturva. Nyt on perustulon aika!

19.4. Vaalipäivä – kaikki äänestämään! 

Äänestää voi vain omalla äänestyspaikalla, jonka voi tarkistaa täältä. Äänestyspaikat ovat auki klo 9 – 20. Henkilöllisyystodistus riittää.

Lisää vastauksia eri aiheisiin löytyy myös Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikoneista.

Seuraa Emmaa Facebookissa!

Emman lista: Tulevaisuutta ei luoda leikkaamalla

5.4.2015 /

 

Vaalikeskusteluiden huutokauppa siitä, kenellä on suurin leikkauslista, ei lupaa hyvää. Etenkin kokoomuksessa hyvinvointivaltion purkaminen ja tuloerojen kasvattaminen esitetään väistämättöminä “korjausliikkeinä”. Todellisuudessa kyse on politiikasta ja valinnoista.

Pelkkä leikkaaminen ei ole mitään tulevaisuuspolitiikkaa. Se on kurjistamista ja lannistamista. Erityisen katastrofaalista olisi indeksien jäädyttäminen, sillä se rokottaisi kaikkein ankarimmin juuri pienituloisia. Perusturva on jo nyt jäänyt ansioturvasta kohtuuttomasti jälkeen, ja moni perusturvan saaja elää köyhyysrajan alapuolella.

Sisällöttömän leikkaamisen sijaan tarvitaan tarkasti kohdennettua elvytystä, joka auttaa uudistamaan Suomen taloutta. Elvytyksen rinnalla on toteutettava välttämättömät rakenneuudistukset. Nykyisin tuhlaamme arvokkaita veroeuroja järjettömiin asioihin, kuten raskaan polttoöljyn käytön tukemiseen.

Suomen talous ja ennen kaikkea elinkeinorakenne kaipaavat kuitenkin oikeita muutoksia. Toteuttamalla vihdoin pitkään veivatut rakenneuudistukset sekä elvyttämällä oikein voimme antaa uutta kurssia Suomen elinkeinoelämälle ja nostaa maan talouden nousuun. Vaikka palveluista ei kannatakaan leikata, voidaan valtion tukia karsimalla pienentää menoja ja tervehdyttää yrityssektoriamme: nämä leikkaukset voisivat keskittyä ympäristölle haitallisiin tukiin sekä epätasa-arvoisiin tulonsiirtoihin.

Sote-uudistus on tärkeä kahdesta syystä. Ensinnäkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kokoaminen saman järjestäjäorganisaation vastuulle parantaisi sekä tehokkuutta, että palveluja eniten tarvitsevia. Vielä tärkeämpi syy on se, että sote-uudistus on tähän mennessä ollut ainoa iso rakenteellinen muutos, josta on vallinnut edes kohtalainen yksimielisyys eri puolueiden välillä. Vihreiden, keskustan ja vasemmiston kannattama demokraattinen maakuntamalli lienee paras etenemistie. Myös vihreiden pitkään ajama perustulo on vihdoin alkanut löytyä myös muiden puolueiden ohjelmista. Perustulo olisi yksi ratkaisu, jolla nykyistä järjestelmää voitaisiin yksinkertaistaa.

Kun valtio kerran saa lainaa jopa negatiivisella korolla, ei sen käyttämistä koko maan taloutta hyödyttäviin hankkeisiin pidä pelätä. Näistä kaikkein tärkein ja tulevaisuuteen suuntaavin on totta kai energiaremontti ja uusiutuvan energian infrastuktuurin rakentaminen. Suomen on korkea aika ymmärtää, että kestävä talous ei synny metsiä repimällä ja soita polttamalla. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon ja meidän pitää mennä siihen mukaan. Puhtaaseen teknologiaan investoiminen on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta.

Alla on lyhyesti konkreettisemmin elvytyksen kohdentamisesta, leikkauksista ja rakenteellisista uudistuksista. Tärkeintä eivät ole yksittäiset toimet vaan kokonaisuus, joka uudistaa Suomen taloutta ihmisten ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Vihreät ovat hahmotelleet näitä askeleita myös tiekartassa kestävään talouteen.

Miten elvytetään?
Elvytyksen tavoitteena on käynnistää hankkeita, jotka luovat työpaikkoja ja samalla tukevat Suomen uudistumista keskipitkällä aikavälillä. Suomi saa lainaa halvalla, siksi tarkoin harkitut suurimittaisetkin työllistävät hankkeet kannattaa käynnistää nyt. Alla muutamia mahdollisia kohteita. Lähtökohtana on, että menolisäykset ovat luonteeltaan väliaikaisia.

  1. Investoinnit energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvaan energiaan niin, että korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. Ympäristö ja vaihtotase kiittävät.
  2. Vuokra-asuntojen rakentaminen. Varsinkin Helsingissä asuminen on jo niin kallista, että siitä on itsessään tullut talouskasvun este. Valtio voisi vauhdittaa tätä merkittävästi.
  3. Koulujen ja muiden laitosten korjausrakentaminen. Aivan liian moni koulu ja julkinen tila homehtuu käyttökelvottomaan kuntoon. Nyt olisi oiva aika vähentää tätä korjausvelkaa.
  4. Tärkeimmät ratainvestoinnit kannattaisi käynnistää nyt.
  5. Helsinki-Tallinna-tunneli olisi kokoluokaltaan valtava projekti, mutta kytkisi Helsingin ja koko Suomen aivan eri mittakaavassa eurooppalaiseen junaverkkoon. Samoin Helsingin ja Tallinnan jo nyt yhteenkietoutuneet alueet hyötyisivät projektista.
  6. Sähköautojen latausjärjestelmä + autoveron poisto sähköautoilta.

Leikkaukset ympäristölle haitallisista tuista ja epätasa-arvoisista etuuksista
Tällä tavoin on mahdollista saavuttaa noin miljardin vuositason säästöt. Näiden lisäksi Vihreä verouudistus sisältäisi paljon polttoaineiden alennettujen verokantojen poistamisia, jotka teknisesti ovat veronkiristyksiä, mutta suuntaisivat talouttamme uudistumaan kestävään suuntaan.

  1. Poistetaan yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset asteittain. Toteutetaan osana terveydenhuollon rahoituksen muuttamista yksikanavaiseksi.
  2. Poistetaan asuntolainojen korkovähennykset asteittain.
  3. Poistetaan kilometrikorvauksen ylikompensoiva osa sekä vapaan autoedun verotuki.
  4. Poistetaan kuljetustuki ja kaivosteollisuuden budjettituki.
  5. Järkeistetään maataloustuet ja yritystuet.

Tärkeimmät rakenneuudistukset
Näillä uudistuksilla kehitetään Suomen sosiaalipalveluita sekä varmistetaan, että julkinen sektori tuottaa jatkossakin tasa-arvoisia palveluita kaikille. Osa uudistuksista, kuten sote-uudistus ja vanhempainvapaiden 6+6+6-malli, pitää tehdä vihdoin tulevalla vaalikaudella. Toiset, kuten perustuloon siirtyminen, vaativat hieman pidemmän ajan. Tavoitteena on järkevöittää hyvinvointivaltion keskeisiä rakenteita sekä lisätä työn tarjontaa.

  1. Sote-uudistus toteutetaan demokraattisen maakuntahallinnon mallin pohjalta.
  2. Toteutetaan terveydenhuollon rahoituksen yksikanavaisuus.
  3. Helpotetaan ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamista luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta.
  4. Tarjotaan ulkomaalaisille opiskelijoille pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen.
  5. Ratkaistaan Helsingin seudun erityisongelmia ja vahvistetaan sen kilpailukykyä kokoamalla maankäytön, asumisen, liikenteen, elinkeino- ja työvoimapolitiikan päätöksenteko sekä maahanmuuton ja kotouttamisen koordinointi metropolihallinnolle.
  6. Jaetaan vanhemmuuden kulut työnantajien kesken tavoitteena vanhempainvapaissa 6+6+6 -malli.
  7. Siirrytään kohti perustuloa.

Seuraavien kahden viikon aikana jokaisella on valtaa vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä tulevien neljän vuoden aikana Suomessa tehdään. Keskitytäänkö leikkauslistoihin ja indeksien jäädyttämiseen, vai yritetäänkö ottaa suomalaisten osaamisesta kaikki irti ja kehittää taloutta kestävämpään suuntaan?

Seuraa Emman kampanjaa täällä!

Kohti yhdenvertaista lapsuutta: Päivähoidon korjauspaketti

1.4.2015 /

Meille on syntymässä lasten luokkayhteiskunta, jossa eriarvoistuminen alkaa jo kohdussa. Tämä kehitys on pysäytettävä. Varhaiskasvatus vaikuttaa lapsen elämään enemmän kuin mikään myöhempi koulutus. Hyvällä päivähoidolla ja lasten eriarvoistumisen torjumisella rakennetaan oikeudenmukaista ja tasa-arvoista Suomea.

Siksi julkaisin tänään päivähoidon korjauspaketin.

1) Säilytetään subjektiivinen päivähoito-oikeus
Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on lapsen etu. Vanhemmilla on oltava oikeus päättää siitä, miten lapsen hoitojärjestelyt tehdään. Subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa sen, että varhaiskasvatuksen piiriin pääsevät juuri ne lapset, jotka sitä eniten tarvitsevat. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on paras ennaltaehkäisevän lastensuojelun toimenpide.

2) Ryhmäkokoihin katto
Ylisuuret päiväkotiryhmät eivät ole lapsille hyväksi. Päiväkodin yli 3-vuotiaiden ryhmiin on säädettävä ryhmäkokokatto, joka on 21 lasta ja alle 3-vuotiaiden ryhmissä 12 lasta. Vanha päivähoitolaki on uudistettava tähän päivään.

3) Panostetaan varhaiseen tukeen ja erityisopetukseen
Kenenkään lapsen ei pidä jonottaa tai odottaa tukea esimerkiksi oppimishäiriöepäilyn tai lukivaikeuden kanssa. Päiväkodin ja neuvolan hyvä yhteistyö varmistaa sen, että mahdollisiin havaittuihin ongelmiin puututaan hyvissä ajoin ennen kouluikää. Jos apua ja tukea saa ennen koulua, ovat tulokset vaikuttavia. Jos avun saanti viivästyy, heijastuu se helposti koko kouluaikaan.

4) Panostetaan suomen kielen opetukseen
Helsingissä joka kuudennen lapsen äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, ja monella alueella osuus on huomattavasti suurempi. Ennen kouluikää opittu suomen tai ruotsin taito auttaa koulussa pitkälle ja estää syrjäytymästä jo pienenä.

5) Lisää tukea päiväkoteihin, joissa tuen tarve on suuri
Positiivisen diskriminaation rahoilla, joita vihreät ovat voimakkaasti ajaneet, on pystytty lisäämään opettajien ja kasvattajien määrää alueilla, joissa on eniten tarvetta. Tämä 850 000 euron positiivisen diskriminaation raha on pysynyt monta vuotta samana ja sitä olisi syytä kasvattaa. Positiivisen diskriminaation rahan määrä on vähintään kaksinkertaistettava.

6) Jokaiseen lapsiryhmään lastentarhanopettaja
Koulutetaan riittävästi osaajia ja pidetään huolta, että tärkeästä työstä myös maksetaan. Myös alle 3-vuotiaat hyötyvät laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja eri ammattiryhmien hyvästä yhteispelistä hyötyvät kaikki. Varmistetaan, että uusia ammattilaisia koulutetaan riittävästi oikeisiin tehtäviin, että koulutus vastaa päiväkotiarjen tarpeisiin ja että eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on arjessa toimivaa ja saumatonta.

7) Lapsen ääni kuuluviin
Lapsen elämässä päiväkoti on iso ja merkittävä asia. Siksi on tärkeää, että päiväkotiryhmät ovat riittävän pieniä, pysyviä ja etteivät aikuiset vaihdu koko ajan. Pikkusisarukselle on tärkeää päästä isoveljen tai -siskon kanssa samaan päiväkotiin. Päiväkotien toiminnan on oltava lapsilähtöistä: lasten mielipiteitä on kuunneltava toiminnan ja tilojen suunnittelussa.

8) Lapselle oikeus luontoon
Jokainen pieni lapsi luo kokemusten ja elämysten kautta elämänmittaisen suhteen ympäristöönsä. Lapsella pitää antaa mahdollisuus kiipeillä puissa, tarkkailla eläimiä ja hengittää raikasta ilmaa. Päiväkodeille on annettava mahdollisuus retkeillä metsissä ja päiväkodeille tärkeä lähiluonto on pyrittävä säästämään. Myös pihat on suunniteltava liikkumiseen, leikkiin ja kuokkimiseen.

9) Jokaiselle lapselle oikeus harrastukseen
Erot lasten harrastuksissa ovat suuret. Helsinki on palkkaamassa taiteilijoita päiväkoteihin tekemään lasten ja henkilökunnan kanssa taidetta. Etenkin niillä lapsilla, joilla ei ole muuten varaa harrastaa, on oltava mahdollisuus liikunnan tai taiteen kokemiseen päiväkodissa.

10) Varhaiskasvatuksesta perheen ja ammattilaisten yhteispeliä
Varhaiskasvatuslaissa puhutaan “kasvatuskumppanuudesta”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että päiväkodissa olevaa lasta kasvattavat yhdessä hänen vanhempansa ja päiväkodin henkilökunta. Tämä yhteistyö toteutuu parhaiten silloin, kun kaikki kunnioittavat ja arvostavat toistensa työtä ja tukevat toinen toisiaan. Tällöin lapsi saa olla omalla paikallaan: rakastettuna ja hyväksyttynä aikuisten huolenpidon kohteena

Seuraa Emmaa Facebookissa!

Puhe Keskustakirjaston puolesta valtuustossa 28.1.2015

28.1.2015 /

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustotoverit,

Esitystä Keskustakirjastosta ei voi kuin lämpimästi kannattaa. Helsinki tarvitsee Keskustakirjaston. Suuri kirjasto kaupungin ydinkeskustassa, Eduskuntataloa vastapäätä ja Kansalaistorin reunalla on uudelle kirjastolle juuri oikealla paikalla. Se täyttää myös sen aukon, joka kirjastoverkossamme on liian pitkään ollut.

Suuren yleisen kirjaston rakentaminen kaupungin keskustaan on hyvää kaupunkisuunnittelua. Hyvää kaupunkikeskustaa ei pidä miettiä vain siitä näkökulmasta, miten siellä voi liikkua. Hyvää kaupunkia pitää miettiä myös siitä näkökulmasta, miten siellä voi pysähtyä. Hyvässä ja viihtyisässä keskustassa halutaan myös viettää aikaa. Keskustakirjasto luo tällaisen paikan.

Kaupungin ydin ei voi olla varattu läpikulkuliikenteelle ja ostosten tekemiselle. Jokainen joka viettää aikaa keskustassa lasten kanssa, tietää, että meiltä puuttuu sellainen julkinen tila, jossa saa vain olla. Me tarvitsemme epäkaupallista tilaa, jossa ei ole ostopakkoa. Me tarvitsemme tilaa, jossa saa lukea, ideoida ja vaan olla. Kirjasto palvelee elävän keskustan syntymistä.

Keskustakirjaston takia ei lakkauteta yhtäkään lähikirjastoa. Ei yhtäkään. Meillä on tästä selvät yhteiset linjaukset ja tästä vihreät aikovat pitää kiinni. Helsinkiin syntyy koko ajan lisää uusia lukuhaluisia helsinkiläisiä. Kasvavassa kaupungissa kirjastoista säästäminen on typerintä säästämistä mitä on. Kirjastot ovat edullisia ja pidettyjä lähipalvelu, johon on panostettu Helsingissä muutenkin liian vähän.

Nyt on pääasia, että hanke saadaan eteenpäin ja keskustakirjaston rakennustyöt saadaan tänä vuonna käyntiin. Ja helsinkiläiset saavat vihdoin sellaiset kaikille kuuluvan tilan keskustaan, joka täältä on pitkään puuttunut.

Vihreiden ryhmäpuhe vuoden 2015 budjetista

5.12.2014 /

Arvoisa puheenjohtaja, rakkaat valtuustotoverit,

Haluamme tehdä Helsingissä politiikkaa, joka ei jätä velkoja lasten maksettavaksi. Me emme myöskään halua rakentaa säästämisellä epätasa-arvoista kaupunkia.

Vihreiden linja Helsingissä on vastuullinen talouspolitiikka. Siis sellaista, jossa säästölistan ensimmäisinä eivät ole leikkipuistot ja lasten opetus. Mutta myös sellaista, että uudistetaan rakenteita ja leikataan löysiä pois sieltä, missä se on mahdollista.

Arvoisa puheenjohtaja,

Lapsiperheet haluavat jälleen asua Helsingissä. Uusi, aiempaa suurempi urbaani sukupolvi tekee kaupungille hyvää. Alle puolella helsinkiläisistä kodeista on auto. Ihmiset haluavat suurten neliömäärin sijaan lähellä olevat palvelut.

Luulimme pitkään, että kaikki lapsiperheet haluaisivat omakotitalon Nurmijärveltä. Kun ajateltiin kaikkien muuttavan maalle, aliarvioitiin vuodesta toiseen kaupungin lasten määrää. Tämä aiheutti lapsiperheille isoja ongelmia. Hoitopaikat ovat olleet kiven alla ja usein väärässä paikassa. Tämän korjaaminen on ollut pitkään vihreille tärkeä tavoite.

Tässä budjetissa on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan varattu tarpeeksi rahaa lapsimäärän kasvuun. Näin pitää olla myös jatkossa.

Peruskoulu on meillä perinteisesti mielletty tasa-arvon kivijalaksi. Kaikki saman alueen lapset, taustastaan riippumatta, ovat käyneet samaa lähikoulua. Pienten helsinkiläisten mahdollisuuksiin vaikuttaa kuitenkin entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy. Siksi vihreiden tärkein tavoite näissä neuvotteluissa oli saada rahaa kouluihin. Budjettineuvotteluiden suurimmat lisäpanostukset tehtiinkin opetukseen.

Näillä rahoilla voidaan säilyttää tokaluokkalaisten iltapäiväkerhopaikat ja perusopetuksen koulunkäyntiavustajat. Samalla voimme estää leikkaukset oppituntien määrästä ja erityistä tukea tarvitsevien koulujen rahoista. Vihreät esittivät vielä suurempaa panostusta opetukseen, mutta tämä on tässä tilanteessa hyvä saavutus.

Koulujen ryhmäkokoja on Helsingissä pystytty viime vuosina pienentämään. Tämä on hieno saavutus. On tärkeää, että pystymme tarjoamaan kaikille helsinkiläisille lapsille hyvää ja laadukasta opetusta tarpeeksi pienissä ryhmissä. Erityisesti kouluissa eniten tukea on kohdistettava sinne, missä tuen tarve on suurin. Me haluamme pitää huolta siitä, että jokainen helsinkiläinen koulu on hyvä koulu.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinki tarvitsee Keskustakirjaston. Tämä budjetti tukee selvästi uuden kirjastokeskuksen syntymistä Helsingin ytimeen.

Suuren yleisen kirjaston rakentaminen kaupungin keskustaan on hyvää kaupunkisuunnittelua. Kaupungin ydin ei voi olla varattu läpikulkuliikenteelle ja ostosten tekemiselle. Me tarvitsemme keskustaan tilan, jonne kuka tahansa voi tulla riippumatta siitä, onko taskussa rahaa. Kirjasto palvelee elävän keskustan syntymistä. Kirjastoon kaikki ovat tervetulleita.

Viime viikolla, juuri budjettineuvotteluiden päättymisen jälkeen, julkistettiin Suomen historian suurin yksityinen lahjoitus kulttuurille: Rafaela Seppälä lahjoitti 15 miljoonaa euroa tanssin talon perustamiseen. Lahjoitus ei ollut kuitenkaan vain vapaa shekki tehdä mitä huvittaa. Jotta tämä upea yksityinen satsaus Helsinkiin ja tanssiin tapahtuisi, on Helsinginkin osallistuttava talon rakentamiseen.

Ja jo ensi vuonna meidän on kyettävä sitoutumaan Tanssin taloon – paitsi seiniin, myös toimintaan. 15 miljoonan euron lahjoitusta ei joka päivä ole tulossa, otetaan tästä koppi. Helsinki on myös Suomen kulttuuripääkaupunki. Suomen pääkaupunki ei voi säästää per asukas mm. kulttuurista vaan meidän pitää tuntea vastuumme koko maan veturina.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinki kasvaa ja se on meistä hyvä asia. Tämä tarkoittaa, että meidän on myös uskallettava luottaa kasvuun. On typerää hidastaa uusien asuinalueiden syntymistä tai järkevien joukkoliikennehankkeiden tekemistä. Ei ole järkevää jättää homekouluja korjaamatta tai sulkea suosittuja leikkipuistoja kuten Kontulan Lampi, joka onneksi nyt saadaan avattua uudelleen.

Helsinki ei ole kriisissä. Meidän veroprosenttimme on alhainen. Meillä ei ole syytä paniikkisäästämiseen tai palveluiden kurjistamiseen. Sen sijaan meidän pitää käyttää helsinkiläisten veroeurot mahdollisimman tehokkaasti. Raskaaseen hallintoon meillä ei ole varaa, hyviin palveluihin on.

On hyvä, että käymme vuoden alussa läpi yhdessä päättämiämme tavoitteita strategian puolivälitarkastelun yhteydessä. Vaikka budjetin aikana käydyistä keskusteluista voisi muuta luulla, tuottavuustavoite ei ole ainoa valtuustostrategian tavoite.

Meidän on selvitettävä, estääkö nykyisen mallinen investointikatto järkevien investointien tekemistä. Meidän on varmistettava, että politiikkamme tekee tasa-arvoista Helsinkiä. Meidän on pidettävä huolta siitä, että Helsingin ilmastotavoitteet toteutuvat. Ja meidän on seurattava sitä, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus liikenteestä tavoitteiden mukaisesti.

Yksi tavoite ei saa vaarantaa kaikkia muita.

Arvoisa puheenjohtaja,

Tiukassa budjetissa Helsingissä panostetaan sivistykseen ja helsinkiläisten lasten koulutukseen.

Tästä syystä vihreä valtuustoryhmä kannattaa budjetin hyväksymistä.

Ryhmäaloite Helsingin irrottautumiseksi Fennovoimasta

24.9.2014 /

Fennovoiman ydinvoimaprojektiin osallistuminen ei ole Helsingin, sen asukkaiden ja veronmaksajien, eikä Helsingin 40-prosenttisesti omistaman Vantaan energian edun mukaista.
Fennovoiman ja Rosatomin hankkeeseen liittyy lukuisia riskejä. Hankkeen taloudellinen kannattavuus on hyvin epävarmalla pohjalla. Aalto-yliopiston tekemien laskelmien pohjalta voidaan esittää arvioita, joiden mukaan Fennovoima hankkeena kääntyy kannattavaksi vasta vuoden 2040 tienoilla. Tietyillä, täysin mahdollisesti toteutuvilla oletuksill,a hanke kääntyisi tuottamaan omistajilleen vuoden 2054 tienoilla.

Arviot hankkeen heikosta kannattavuudesta perustuvat ennen kaikkea siihen, että nykyisten arvioiden mukaan tulevina vuosikymmeninä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on tarjolla aiempaa arveltua runsaammin sähköä, mikä perustuu ennen kaikkea uusiutuvan energian kapasiteetin kasvuun muissa pohjoismaissa kuin Suomessa. Tästä syystä omakustannehintaan ostettu ydinsähkö näyttää olevan pitkään omistajilleen markkinasähköä kalliimpaa.

Markkinaepävarmuuden lisäksi on otettava huomioon ydinvoimaprojekteille tyypilliset viivästykset ja budjetin ylitykset, joita tässäkin tapauksessa voidaan pitää todennäköisinä. EU:n ja Venäjän kiristyneet välit sekä niiden väliset taloudelliset pakotteet lisäävät osaltaan hankkeen riskejä.

Tietty järki sijoutuksessa saattaa olla niillä muutamilla teollisuusyrityksillä, jotka ovat hankkeeseen sijoittaneet, koska niille sähkön hinnan ennustettavuus ja ison ydinlaitoksen vaikutukset sähkön markkinahintaan ovat olennaisia.

Helsingin osittain omistaman Vantaan energian intressit eivät kuitenkaan ole samat kuin näiden teollisuusyritysten, vaan itse asiassa nimenomaan Vantaan energia, kuten myös muut kunnalliset energiayhtiöt, jäisivät tässä hankkeessa häviäjän osalle. Vantaan energian omistusosuus Fennovoiman hankkeesta on nyt 5 prosenttia, eli Vantaan energia on yksi ydinvoimaprojektin suurimmista omistajista. Rahaa tähän hankkeeseen Vantaan Energia on käyttämässä 80 miljoonan euron luokkaa.

Vantaan energia nojaa jo nyt liian vahvasti ydinenergiaan. Sijoitukset Fennovoimaan ovat tässä ydinenergiakokonaisuudessa täysin ylimitoitetut ja niin yhtiön kuin sen omistajien etujen vastaiset.

Vantaan energian tulisi palvella omistajiensa, helsinkiläisten etuja tekemällä tarvittavat investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen mahdollisimman pikaisessa tahdissa. Näiden investointien myötä myös Helsinki olisi mukana rakentamassa vähähiilistä Suomea edelläkävijöiden joukossa. Tämä olisi kaupunkilaisten, Helsingin energian omistajien etu.

Edellä olevan perusteella vihreä valtuustoryhmä esittää

että Helsinki ryhtyy toimiin irrottautuakseen osittain omistamansa Vantaan energian omistusosuudesta Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimahankkeesta.

Lisätietoja:
Emma Kari, vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, 044 300 6801

Aloite paperittomien lasten oikeudesta perusopetukseen

15.1.2014 /

Viime vuoden lopussa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin linjasi, että kuntien tulee järjestää perusopetusta kaikille kouluikäisille lapsille. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan osa lapsista ei saa opetusta, koska kunta ei ole heidän kotikuntansa tai vakituinen asuinpaikkansa. Vailla kotikuntaa saattavat olla paperittomien tai turvapaikanhakijoiden lapset sekä Suomeen työhön tai opiskelemaan tulleiden lapset.

Paperiton siirtolainen on henkilö, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Paperiton siirtolainen oleskelee maassa kokonaan ilman lupaa tai on ylittänyt myönnetyn oleskeluluvan. Paperiton on altis monenlaiselle kaltoin kohtelulle. Paperittomat lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tilanne, jossa kaikille kouluikäisille lapsille ei ole järjestetty perusopetusta, on vastoin perustuslakia ja YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsia suojellaan kaikenlaiselta syrjinnältä, joka perustuu hänen vanhempiensa asemaan.

Perusopetuslain mukaan kuntien velvollisuus järjestää perusopetusta on laaja. Laki ei edellytä, että lapsen asuminen kunnassa olisi pysyvää tai että kunnan tulisi olla kotikuntalain mukaan määräytyvä lapsen kotikunta.

Me allekirjoittaneet edellytämme, että Helsinki ryhtyy toimiin taatakseen yhdenvertaisen oikeuden perusopetukseen paperittomille lapsille.

Helsingissä 15.1.2014
Emma Kari

Puhe Meri-Rastilan metsien puolesta valtuustossa

11.12.2013 /

Se, mikä on tullut viime viikkoina selväksi, on se, että helsinkiläiset rakastavat metsiään.

Usein lähiluonnon puolustajia syytetään nimbyiksi, ihmisiksi, jotka vastustavat kaikkea muutosta lähialueillaan. Nyt ei ole kyse siitä. Kun Meri-Rastilan kaavaa alettiin suunnitella, alueen ihmiset tekivät juuri niin kuin pitääkin. He alkoivat ideoida, miten alueelle voitaisiin rakentaa metsiä tuhoamatta. Asukkaat tuottivat vaihtoehtokaavan, joka perustuu jo rakennetun alueen täydennysrakentamiseen. Suunnitelmassa jopa suurempi määrä asukkaita voidaan asuttaa jo rakennetuille alueille, asunnot ovat lähempänä metroasemaa ja arvokas rantametsä säilyy.

Kun asukkaat tekevät oma-aloitteisesti tällaisen tarjouksen, ei siitä pitäisi kovin helpolla kieltäytyä. Niin me olemme nyt kuitenkin tekemässä. Tämä on surullista paisti asukkaiden ja Meri-Rastilan metsien vuoksi, myös siksi, että näin me jatkamme Helsingin huonoa rakentamista. Sinä aikana, kun Helsingin asukasluku on kaksinkertaistunut, olemme kymmenkertaistaneet sen maa-alan, jonka käytämme rakentamiseen. Me voisimme rakentaa oikeaa kaupunkia, sen sijaan me haluamme rakentaa metsään. Tällaisen kaavoittamisen jatkaminen ennustaa huonoa kasvavalle Helsingille, jossa ennustetaan asuvan noin 860 000 asukasta jo vuonna 2050.

Jos me haluamme kaupunkilaisten tuen Helsingin rakentamiseen, meidän on otettava heidät tosissaan. Ja silloin meidän on ymmärrettävä lähiluonnon merkitys. Tiivis kaupunki tarvitsee tilaa missä hengittää, missä pienet helsinkiläiset voivat kiipeillä puihin ja missä vanhemmat helsinkiläiset voivat liikkua. Meri-Rastilan metsät kuuluvat kaupungin arvokkaimpiin ja monimuotoisimpiin metsiin. Ympäristöjärjestöt ovat tehneet kaupungille esityksen Meri-Rastilan metsäalueen suojelemisesta. Ehdotusta olisi hyvä pohtia ennen kuin päätämme tuhota tämän hienon metsän.

On helppoa olla samaa mieltä yleisten töiden puheenjohtajan, kokoomuksen Jarmo Niemisen kanssa, joka vähän aikaa sitten kirjoitti Helsingin Sanomiin siitä, että on aika erikoista, että nyt kaavoitetaan Helsingin arvokkaimmat vanhat metsät juuri ennen yleiskaavaesityksen valmistumista. Toivoisin, että kokoomuksessa osattaisiin arvostaa Niemisen asiantuntemusta Helsingin metsäkysymyksissä.

Myös sosialidemokraattien kaupunginsuunnittelulautakunta jäsen Jape Loven, joka asuu Vuosaaressa ja tuntee alueen hyvin, on puhunut hienosti näiden metsien merkityksestä ihmisille. Olenkin jättänyt kokousjärjestelmään palautusesityksen, joka on sama kuin minkä tein kaupunginhallituksessa, joka sisällöltään vastaa Jape Lovenin tekemää esitystä kaupunginsuunnittelulautakunnassa.

”Meri-Rastilan osayleiskaavaesitys palautetaan valmisteluun siten, että alueen suunnittelussa painotetaan metroaseman läheisiä alueita niin, että pohjaksi otetaan olemassa olevan asuinalueen tiivistäminen, esim. Our City -projektin kaavaehdotuksen mukaisesti, sekä mahdollinen leirintäalueen rakentaminen. Tavoitteena on säilyttää arvokas ja ainutlaatuinen kaupunkimetsä asukkaiden ja kaikkien helsinkiläisten ulkoilu- ja virkistyskäytössä.”

« Older posts Newer posts »

   FACEBOOK


[fts_facebook type=page id=70955745948 access_token=EAAP9hArvboQBAPZBWNpmJajhEkZBHCkwr7zKMKwvEv8ifCvpDoKZAtIu0lEpqJRiNyhmufDt3MT4CJQZBcZBQnJ15mGcwKHc9P40IdqSPiZCuq12MEekkhdb2vz7Nm7yjAlvceltIRCXkI6wcbZAr85e7UlS4VRwtwUiUnySRQ8hLq9IhAM1GYSze7Vjfh0lxsZD posts=6 height=672px description=yes posts_displayed=page_only]

   TWITTER


[fts_twitter twitter_name=@EmmaKari tweets_count=6 twitter_height=672px cover_photo=no stats_bar=no show_retweets=no show_replies=no]

   INSTAGRAM


[fts_instagram instagram_id=17841401244494750 access_token=EAAP9hArvboQBAGVnFrkJvMIjIVCt8gHzNkZBiFm84yLKk5MdaPF6WOVhAchTngwLe2ZAA6cp57XD0lZAB7ZB4JMv4ysX76pmzHQGeyoVxAQTViweySOLrWAnFIZBEL3FsJL7iQvn15wMcSOaQ8uqrF8Ga4d46otkeUlMIa0IdLAZDZD pics_count=6 type=business profile_wrap=yes profile_photo=yes profile_stats=no profile_name=yes profile_description=yes super_gallery=yes columns=2 force_columns=yes space_between_photos=1px icon_size=65px hide_date_likes_comments=yes]

   Youtube


[fts_youtube vid_count=6 large_vid=yes large_vid_title=no large_vid_description=no thumbs_play_in_iframe=yes vids_in_row=2 omit_first_thumbnail=no space_between_videos=0px force_columns=no maxres_thumbnail_images=yes thumbs_wrap_color=#000 channel_id=UCaK9gJ6AArK0HQPyKVysxow]

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.




Tutustu uutiskirjeen tietosuojaselosteeseen.