Kategoria: Politiikka (Page 3 of 7)

Puhe vihreiden vaihtoehtobudjetista eduskunnassa 25.11.2015

Arvoisa puhemies,

Suurin ero vihreiden ja hallituksen budjeteissa on se, uskotaanko parempaan tulevaisuuteen. Me uskomme, että tasa-arvolla, avoimuudella ja koulutuksella luodaan parempaa huomista. Hallitus on valinnut toisen suunnan.

Arvoisa puhemies,

Olemme toistuvasti kuulleet kokoomuksen opetusministeriltä, että varhaiskasvatuksessa ”tarvitaan nyt kipeitä leikkauksia”. Perusteeksi on annettu kuntien mahdollisuudet säästää päivähoidosta.

Mutta kunnat eivät halua leikata lapsilta. Ei Helsinki, ei Espoo, ei Vantaa. Ei Tampere, ei Turku, ei Hämeenlinna. Ei Kotka, ei Valkeakoski, ei Seinäjoki. Kunnat eivät haluat tätä, eikä niitä pitäisi siihen pakottaa.

Kaikki asiantuntijat ovat tyrmänneet opetusministerin esittämät heikennykset varhaiskasvatukseen lapsen edun vastaisina. Ne eriarvoistavat lapsia, leimaavat perheitä ja vievät tukea juuri niiltä lapsilta, jotka tarvitsevat sitä eniten.

Päiväkoti suojaa lapsia, kun kotona on ongelmia. Liian isot ryhmät vievät pohjan kaikelta sitä, mitä varhaiskasvatuksen laadussa on haluttu parantaa. Kun lapsia on liikaa, työntekijät väsyvät, kaikkia ei ole aikaa kuunnella, kaikki eivät pääse syliin. Pahiten tämä osuu niihin heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin.

Arvoisa puhemies,

Hallitus kohdistaa leikkauksensa suomalaisten lasten lisäksi myös kehitysmaiden lapsiin. Hallitus aikoo tehdä jättileikkaukset YK:n lastenrahasto Unicefin rahoitukseen. Suomi on ollut maailman kahdeksanneksi suurin rahoittaja Unicefissa. Tämä aika on nyt ohi. Hallitus lopettaa Unicefin tukemisen lähes kokonaan.

Tällä on dramaattiset seuraukset maailman lapsille. Unicef rokottaa lähes 40 prosenttia maailman lapsista. Rokotusten avulla pelastetaan joka vuosi jopa kolme miljoonaa lasta. Unicef toimittaa ruoka-apua, puhdasta vettä ja lääkkeitä aliravituille lapsille. Aliravitsemus on syynä kolmasosaan alle viisivuotiaiden lasten kuolemista.

Unicef pelastaa niiden lapsien henkiä, jotka ovat tässä maailmassa kaikkein heikoimmassa asemassa. Kun tämä yhdistetään ilmastorahoituksen romauttamiseen, ei lupaus tulevasta ole kovin ruusuinen.

Arvoisa puhemies,

Hallitus väittää, ettei lapsilta leikkaamiselle ole vaihtoehtoja. Samalla hallitus perusteli vielä pari viikko sitten köyhiin eläkeläisiin kohdistuvia asumistuenleikkauksia. Niiden suhteen hallitus teki arvovalinnan ja leikkaukset peruttiin.

Hallituksen politiikka tulee lisämään köyhien ja hädänalaisten lasten määrää. Köyhyys vaikuttaa lapsen elämään monin tavoin. Köyhyyden edessä lapsi on voimaton. Hän ei voi tehdä asialle mitään. Siksi herääkin kysymys, miksi köyhät lapset eivät ole hallitukselle yhtä arvokkaita kuin köyhät eläkeläiset?

Meillä ei ole varaa siihen, että kasvatamme lapsia maailmaan valmiiksi lannistettuina. Siksi vihreiden vaihtoehtobudjetissa varhaiskasvatuksesta, kouluista tai kehitysyhteistyösta ei leikata.

Se on arvovalinta.

Kiitospuhe vihreille päivähoidon puolustamisesta puoluevaltuuskunnassa 21.11.2015

Rakkaat ystävät,

Haluaisin sanoa teille kiitos. Olen viime viikkoina pakahtuneena seurannut sitä upeaa työtä, jota meidän ihmiset ovat tehneet kunnissa kaikkialla Suomessa.

Kun puhutaan lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen, puhutaan niistä lapsista, jotka on kaikkein heikoimmilla. Hallitus on rikkomassa jotain, jonka arvoa se ei ymmärrä.

Ja siksi on niin tärkeää, että meidän ihmiset Kuopiossa, Espoossa, Tampereella, Turussa, Hämeenlinnassa, Vantaalla, Jyväskylässä, Porissa, Vaasassa, Iisalmessa ja kaikkialla Suomessa pistävät nyt hanttiin.

Meitä tarvitsee nyt se työttömäksi jäänyt isä, joka häpeilee masennustaan eikä sisu anna periksi sanoa asiaa ääneen. Meitä tarvitsee se pätkätöitä tekevä äiti, joka ei voi koskaan tietää, koska seuraava työ taas alkaa. Meitä tarvitsee nyt se pieni tyttö, joka pikkuveljen syntymän jälkeen jää ilman huomiota ja kaipaa ystäviään päiväkodissa. Ja meitä tarvitsee se pieni poika, jolla ei kotona ole kaikki hyvin. 

Jokaikinen asiantuntija on tyrmännyt hallituksen esitykset. Ne eriarvoistavat lapsia, leimaavat perheitä ja vievät tukea juuri niiltä, jotka tarvitsevat sitä eniten.

Kun kunta toisensa jälkeen kieltäytyy totettamasta niitä, hallitus on heikoilla jäillä.

Ystävät, vaikka kunnat on asetettu tässä täysin epäreiluun tilanteeseen, jaksakaa taistella.

Tämä on asia, jossa me olemme oikealla puolella.

Eli kiitos!

Puhe tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen puolesta eduskunnassa

Arvoisa puhemies!

Kun tehdään lapsia koskevia päätöksiä, niiden perusteena on aina oltava lapsen etu. Hallituksen meille tuoman esityksen lähtökohta on täysin päinvastainen.

Hallituksen halu rajoittaa työttömien perheiden lasten oikeutta varhaiskasvatukseen ja kasvattaa lapsiryhmiä eriarvoistaa lapsia.

Te heikennätte juuri niiden lasten asemaa, jotka tarvitsevat tukea eniten. Te huononnatte suomalaisten lasten varhaiskasvatuksen laatua. Te luotte lasten luokkayhteiskuntaa.

Arvoisa puhemies!

Jos opetusministeri Grahn-Laasonen kuuntelisi asiantuntijoita, tämä esitys ei olisi eduskunnan käsittelyssä.

Lapsiasiavaltuutettu on lausunut, että nämä heikennykset vievät tilannetta selkeästi huonompaan suuntaan ja rikkovat juuri säädetyn varhaiskasvatuslain tavoitteita.

Lastensuojelujärjestöt toteavat yksiselitteisesti lausunnoissaan, että esitys eriarvoistaa lapsia ja leimaa heikommassa asemassa olevia perheitä.

Suomen Psykologiliitto varoittaa, että hallituksen varhaiskasvatukseen tekemät säästöt maksetaan lastenpsykiatrian ja lastensuojelun lisääntyvinä kuluina. Lyhyen aikavälin taloudellista etua tavoiteltaessa jyrätään lasten etu.

Ja kaiken lisäksi kuntaliitto totesi viime viikolla, että perusteluina esitetyt taloudelliset säästöt eivät vastaa todellisuutta. Hallituksen väittämät säästöt eivät siis ole totta.

Arvoisan puhemies!

Hallituksen esitys on puhtaan ideologinen ja sen maksajiksi joutuvat kaikista heikoimmassa asemassa olevat lapset.

Pienet ryhmäkoot ja lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen ovat suomalaisen laadukkaan päivähoidon perusta. Tiedämme jatkuvasti lisää siitä, kuinka suuri merkitys hyvällä varhaiskasvatuksella on pienen lapsen elämään ja tulevaan koulumenestykseen.

Esimerkiksi Helsinki Suomen suurimpana varhaiskasvatuksen tarjoajana on todennut esityksen huonontavan lasten asemaa ja varhaiskasvatuksen laatua niin paljon, ettei täällä aiota toimeenpanna koko lakia. Näin lapsen asemaan vaikuttaa paitsi se, mihin perheeseen hän syntyy, myös se, mihin kuntaan hän syntyy.

Kaikki tilastot todistavat, että vanhemmat osaavat arvioida lapsensa hoidontarpeen. Jos vanhemmat ovat kotona, lapset ovat todella harvoin kokopäiväisessä hoidossa. Ja silloin kun ovat, se perustuu lapsen etuun. Silti norminpurkuun muualla vannova hallitus haluaa päivähoidossa lisätä tarveharkintaa, valvontaa ja byrokratiaa, vaikka mitään tarvetta sille ei ole.

Tämä on häpeällinen esitys suomalaisten lasten kannalta. Ja kaiken lisäksi se annetaan juuri silloin kuin hallitus muutenkin lisää lapsiköyhyyttä Suomessa. Pieniltä lapsilta säästäminen on arvovalinta, ja huono sellainen.

Kyselytuntikysymys ministeri Tiilikaiselle tuontantoeläinten olojen parantamisesta

Kysyin kyselytunnilla torstaina 5.11. maatalousministeri Tiilikaiselta tuontantoeläinten olojen parantamisesta. Jo pelkästään eläinten hyvinvoinnista puhuminen saa eduskunnassa aikaan paheksuntaa. Esittäessäni istuntosalissa kysymystä erityisesti keskustan ja kokoomuksen kansanedustajat tuhahtelivat, naureskelivat ja puhuivat päälle.

Tällaisessa asenneilmapiirissä on vaikeaa parantaa eläinten oloja. Siksi meidän on tehtävä entistä enemmän töitä niiden puolesta, jotka eivät itse puolustaa itseään.

 

* * *

 

Arvoisa puhemies!

Olemme viime viikolla nähneet pysäyttävää kuvamatelia suomalaisilta eläintiloilta ja teurastamoilta, joista ilmenee törkeää välinpitämättömyyttä ja julmuutta eläinten kohtelussa.

Te, maatalousministeri Tiilikainen, olette sanoneet olevanne järkyttynyt näkemästänne, mutta meille on olennaista kuulla, miten aiotte puuttua eläinten huonoon kohteluun. On tärkeää, että ministeri puuttuu asiaan yhdessä vastuuviranomaisen Eviran kanssa ja käy läpi esille tulleet tapaukset. Vaikuttaa selvältä, että alan omavalvonta ei ole riittävää.

Kysynkin ministeri Tiilikaiselta:
–    Miten hallitus aikoo parantaa eläintilojen ja teurastamoiden valvontaa, jotta vastaavia väärinkäytöksiä ei enää pääse tapahtumaan?
–    Aiotaanko teurastamoilta edellyttää jatkuvaa kameravalvontaa?

JATKOKYSYMYS:

Arvoisa puhemies!

Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa. Te, ministeri Tiilikainen, olette kuitenkin päättänyt lakkauttaa eläinsuojeluasiamiehen viran. Tämä herättää suuren huolen siitä, mihin suuntaan uudistustyö on menossa. Eläinten olojen tulee lakiuudistuksen myötä parantua. Meidän ihmisten tehtävä on pitää huolta niistä, jotka eivät pysty puolustamaan itseään. Laadulla ja eläinten hyvällä kohtelulla profiloituminen on myös suomalaisen ruuantuotannon etu.

Kysynkin ministeriltä:
–    Aiotteko te perua päätöksenne lakkauttaa eläinsuojeluasiamiehen virka?
–    Onko eläinsuojelulain uudistuksen tavoittee parantaa eläinten oloja ja puututaanko siinä eläinten pidon epäkohtiin, joissa eläimet kärsivät kohtuuttomasti? Esimerkkejä näistä epäkohdista ovat porsimishäkit, parsinavetat sekä eläinten nupotus ja kastrointi ilman kivunlievitystä.

Kirjallinen kysymys alaikäisten turvapaikanhakijoiden asemasta

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa, että sopimuksen ratifioineissa maissa, kuten Suomessa, kaikkia maassa olevia lapsia kuullaan ja lapsen etu huomioidaan kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittavista olosuhteista saapuviin ja niissä eläviin lapsiin ja nuoriin, koska heidän on mm. vaikea tunnistaa heihin kohdistuvia ihmisoikeusrikkomuksia. Näiden lasten kyky ja mahdollisuudet suojella itseään on heikko.
Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat tällä hetkellä turvapaikanhakijat, erityisesti yksin tai ilman huoltajaa maahan tulleet lapset. Nämä lapset ovat jo lähtömaassaan tai vaarallisella matkalla saattaneet tulla kaltoin kohdelluiksi, laiminlyödyiksi tai hyväksikäytetyiksi. He tarvitsevat turvapaikkaa hakiessaan ja päätöstä odottaessaan tuettuja, yhtenäisiä palveluja, jotta heidän traumansa ei kertaudu.
Alaikäisiä yksin maahan tulevia turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen tänä vuonna yli tuhat. Vastaanottokeskukset ovat ruuhkautuneet, eikä niissä aina ole riittävästi resursseja tai osaamista lasten kohtaamiseen, kuulemiseen ja esimerkiksi lapsen trauman ja ihmiskaupan tunnistamiseen. Tällä hetkellä valtio korvaa kunnille vastaanoton kustannukset, mutta perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäminen on kuntien vastuulla. Lapset eivät automaattisesti pääse lastensuojelun toimenpiteiden piiriin.
Suomalainen lapsi tai oleskeluluvan saanut Suomessa asuva lapsi, joka on erossa huoltajastaan, otetaan aina lastensuojelun asiakkaaksi. Näihin lapsiin sovelletaan lastensuojelulakia, joka määrää tiukasti muun muassa suunnitelman tekemisestä, osallisuudesta ja työntekijöiden pätevyydestä. Lasten yhdenvertainen kohtelu siirtolaisstatuksesta riippumatta on Suomen lainsäädännön ja lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen velvoite.
Kunnissa on ollut epäselvyyttä lastensuojelulain tulkinnasta ja toteutuksesta suhteessa yksin maahan tulleisiin lapsiin. Lastensuojelun ammattilaisten mielestä lastensuojelulain ulottaminen kaikkiin Suomessa oleviin yksin maahan tulleisiin lapsiin takaisi lasten edun paremman tulkinnan. Edustajajärjestelmän kehittäminen ja edustajien riittävän määrän kouluttaminen ovat olennaisia yksin maahan tulleen lapsen asioiden hoitamisen näkökulmasta, mutta heidän roolinsa ei ole lastensuojelun tukitoimiin verrattavaa.
Yksin maahan tulleelle lapselle perheen saaminen Suomeen on tärkeää niin toipumisen kuin kotoutumisenkin näkökulmasta. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lasta ei saa erottaa huoltajistaan tahdonvastaisesti ja perheenyhdistämistä koskevat hakemukset on käsiteltävä “myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti”.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
  • Miten turvataan, että kansainvälistä suojelua hakevat yksin saapuneet lapset saavat Suomessa lastensuojelulain takaaman suojan ja palvelut, 
  • millä tavalla lasten edun ja lasten oikeuksien sopimuksen velvoitteiden toteutumista valvotaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohdalla ja 
  • mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen, että perheenyhdistämishakemukset käsitellään myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti, sekä nopeuttaakseen yksin saapuvien lasten perheiden saamista Suomeen? 
Helsingissä 21.10.2015
Emma Kari vihr

Puhe rasismia vastaan vihreiden valtuuskunnassa 26.9.2015

Tällä viikolla aika moni on varmaan miettinyt, että mitä tässä maassa oikein tapahtuu.

Tässä maassa on systemaattisesti luotu tilaa vihalle ja massasta erottuvien ihmisten leimaamiselle. Rasismin vastustamisesta on tehty itse rasismia pahempi asia. On ollut absurdia, että perusihmisoikeuksista puhumisesta on tullut ääripuhetta.

Jos Angela Merkel olisi suomalainen, Sipilä, Soini ja Stubb olisivat jo aikoja sitten leimanneet hänet ääriajattelijaksi.

Tämän hyssyttelyn ja hyysäämisen hintaa maksetaan nyt.

Onhan se nyt häpeällistä, että aikuiset miehet uhriutuvat keskustelupaltoilla, kun sotaa pakenevia lapsia hukkuu Välimereen. Että ihan vaan ettei kenellekään jää epäselväksi, tässä keskustelussa uhrit ovat ihan muualla kun Suomi24-palstalla.

Tämän maan keskustelun uhreja ovat ne pienet pelokkaat lapset, joiden bussia kohti ammuttiin Lahdessa raketteja.

Tämän maan keskustelun uhreja ovat ne raskaanaolevat äidit, jotka Kouvolassa heräsivät yöllä polttopullon räjähtäessä ovea vasten.

Tämän maan keskustelun uhreja ovat ne ovat ne Punaisen Ristin työntekijät, joita kohti heitetään kiviä heidän auttaessaan perheitä turvaan.

Ne lapset, joilta halutaan nyt kieltää apu ja turva. Ne ihmiset, jotka oikeasti tietää, mitä on pelätä. Ne, jotka pakenevat henkensä edestä vain joutuakseen rasistisen vihan kohteeksi.

Ja syyllisiä ei ole ne, jotka ovat koko ajan vastustaneet rasismia ja ihmisvihaa. Syyllisiä ovat ne, jotka ovat sen sallineet.

Siksi on ihan turha itkeä siitä, että on tämä oikeastaan jonkun muun vika, kun oma poliittinen projekti on vuosia ollut luoda tila juuri sille vihalle, joka nyt on siirtynyt tietokoneen näppäimistöltä kiviin, polttopulloihin ja raketteihin.

Tämä velan maksamiseen tarvitaan aika paljon enemmän kuin sen sanominen, että kaikki väkivalta on aina väärin ja että ei mekään hyväksytä rasismia.

Ja se rasismin vastainen työ kannattaa aloittaa omasta pesästä.

Pääministeri Juha Sipilän vastaus kansanedustaja Emma Karin kirjalliseen kysymykseen valtionyhtio Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 37/2015 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen valtionyhtiö Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Emma Karin /vihr näin kuulu- van kirjallisen kysymyksen KK 37/2015 vp:

Miten arktisten öljykenttien avaaminen sopii yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan ja arktisen alueen kestävän kehityksen reunaehtojen kanssa ja

miten Arctia Shippingin liiketoimintastrategian rakentaminen arktisen öljynporauksen varaan sopii yhteen Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Arctian Shippingin laivasto on kokonaisuudessaan uusittava vuoteen 2029 mennessä. Laivaston uusimisen kokonaisinvestointi on noin miljardi euroa. Mittavan investointiohjelman toteuttami- sesta muodostuu merkittävä jäänmurron kustannustehokkuuteen ja Itämeren jäänmurron kustannuksiin vaikuttava tekijä. Jäänmurron hinnankorotuspaineiden laskemiseksi ja uusien jäänmurtajien rahoittamiseksi kaupallisilta markkinoilta Arctia Shippingin on pystyttävä nostamaan laivastonsa käyttöastetta.

Ilmastonmuutoksen torjunta tulee todennäköisesti vaikuttamaan fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Ice management markkinan kehitys on monessakin suhteessa epävarmaa. Arctia Shipping ei ole investoinut aluskalustoon, jonka kysyntään arktisella alueella liittyisi riskiä. Polaarimurtajaan investointi edellyttää lähtökohtaisesti aina pitkäaikaisia sopimuksia, joilla varmistetaan alusinvestointien taloudellinen hyöty Suomen merialueiden jäänmurrolle ja tätä kautta valtiolle, jonka budjetista jäänmurto maksetaan. Arctian liiketoiminta- mahdollisuudet liittyvät lisäksi myös kaivostoiminnassa ja tutkimustoiminnassa tarvittavaan väyläjäänmurtoon arktisella alueella.

Energiayhtiöt perustelevat öljynetsintää ja porausprojekteja arktisella alueella lyhyen tähtäimen kysyntään vastaamisella, jotka liittyvät väestönkasvuun ja kehittyvien maiden taloudelliseen kehitykseen. Energy Agencyn (IEA) mukaan maailman energiankulutus kasvaa 40 % vuoteen 2030 mennessä. Maailman hyödyntämättömistä öljy- ja kaasuvaroista 22 % on arktisilla alueilla.

Ammattitaitoista ice management -palvelua tarvitaan öljynporaus- ja öljyn etsintätoiminnassa ympäristölle turvallisen toiminnan varmistamiseksi. Ympäristön suojelu on Arktisilla alueilla erityisen tärkeää, joten ice management -palveluiden laadukkuus ja turvallisuus on ympäristön

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 37/2015 vp

kannalta hyvin kriittistä. Arctia Shippingillä on globaalissakin mittakaavassa ainutlaatuista osaamista erittäin haastavissa jääolosuhteissa toimimisesta ja yhtiö on asiantuntemuksensa ja osaamisensa myötä mukana turvaamassa kestävää kehitystä näillä alueilla samalla hyödyntäen arktisen alueen liiketoimintamahdollisuuksia.

Shell on investoinut öljynetsintään arktisilla alueilla lähes viisi miljardia euroa. Ice management on öljynporaus ja etsintätoiminnoissa tukitoiminto, jonka osuus kokonaisinvestoinnista, jopa uuden aluskaluston tilaamisvaihtoehdossa, on marginaalinen. Operaatiossa on lukuisia erilaisia avustavia aluksia, joiden kokonaismäärä voi olla useita kymmeniä. Shellillä on jo käytössään Arctian kilpailijalta rahdattu polaariseen ice managementiin ja jäänmurtoon kykenevä alus. Täs- tä syystä Fennican ja Nordican poisjättäytymisellä kyseisestä liiketoiminnasta olisi tuskin vaiku- tuksia Shellin poraussuunnitelmiin. Päinvastoin ice management -palvelua olisi tässä tapaukses- sa toimittamassa todennäköisesti toinen operaattori, jonka turvallisuusstandardit ja osaamistaso haastavista jääolosuhteista olisi todennäköisesti Arctiaa heikompi. Ilmastonmuutos on globaali ongelma. Shell ja muutkin energiayhtiöt toimivat hallitusten ja kansallisten viranomaisten antamien lupien turvin.

Arktisten alueiden liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen on selkeä osa Suomen arktista strategiaa. Strategian taustalla on arktisen alueen painoarvon kasvu ja vahvistunut näkemys ko- ko Suomesta arktisena maana. Arktisen strategian ja arktisen alueen neuvottelukunnan mukaan arktisten liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen tavoitteina ovat mukanaolo arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä ja sitä tukevien palveluiden sekä infrastruktuurin kehit- tämisessä ja rakentamisessa huomioiden kestävän kehityksen periaatteet ja halliten liiketoimin- nan ympäristöriskit. Tavoitteena on hyödyntää arktisilla alueilla tehtävien energia-alan investointien tuomat liiketoimintamahdollisuudet sekä pitää Suomi tulevaisuudessakin arktisen meriteollisuuden ja varustamotoiminnan johtavana asiantuntijamaana.

Helsingissä 3.7.2015

Pääministeri Juha Sipilä

Vihreiden Emma Kari jätti kirjallisen kysymyksen paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on jättänyt kirjallisen kysymyksen paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta. Kari haluaa tietää, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Suomessa oleskelevien paperittomien henkilöiden oikeus välttämättömiin terveyspalveluihin turvataan.

– Sivistysvaltiossa ei jätetä hoitamatta haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten lapsia tai raskaana olevia naisia, toteaa Kari.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat paperittomat henkilöt, joiden oikeus välttämättömään huolenpitoon ei THL:n selvityksen mukaan tällä hetkellä Suomessa toteudu asianmukaisesti.

Aloite paperittomien oikeudesta hoitoon on tullut lääkäreiltä, joille oli vaikeaa huomata, etteivät he voineet työssään hoitaa kaikkia hoitoa tarvitsevia. Muun muassa Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Pakolaisneuvonta, Suomen Punainen Risti ja UNICEF ovat jo pitkään vaatineet tilanteen korjaamista koko maassa.

– Suomi on allekirjoittanut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen yli 20 vuotta sitten. Sen mukaan lapsille kuuluvat yhtäläiset oikeudet riippumatta heidän vanhempiensa tilanteesta. Terveydenhoidossa tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että paperittomien lapset saavat saman hoidon kuin suomalaiset lapset, kirjoittaa Kari.

Edellinen hallitus antoi eduskunnalle esityksen paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon järjestämisestä. Lain oli määrä tulla voimaan 1.1.2016. Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt käsitellä lakia ennen vaalikauden päättymistä, sillä silloinen kansanedustaja Kari Rajamäki (sd) ja nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) kaatoivat lain kokousteknisellä kikkailulla.

Emma Kari on puolustanut paperittomien henkilöiden oikeutta terveyteen myös Helsingin kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Karin aloitteesta Helsinki on avannut terveyspalvelunsa myös paperittomille henkilöille.

Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan.

Lisätietoja:

Emma Kari, kansanedustaja (vihr), p. 044 300 6801

Saara Hyrkkö, kansanedustajan avustaja, p. 050 386 6419

Puhe vihreydestä puoluekokouksessa

Me olemme tällä viikolla päässeet oppositiossa räyhäämään tämän hallituksen politiikasta ja sen linjoista. Ja syystä.

Seuraavat neljä vuotta tässä maassa hyvinvoivat veljet taputtavat toisiaan selkään.

Liian moni kaunis ja tärkeä asia kaipaa puolustajaa.

***

Siksi meillä on oltava kirkkaana mielessä, mikä on se vihreä vaihtoehto ja miten me haluamme tätä maata rakentaa. Keiden rinnalla me seisomme, kun Sipilä, Soini ja Stubb luovat Suomea, jossa pienituloisilta siskoilta otetaan ja hyvätuloisille veljille annetaan.

***

Me olemme sen 20 vuotta työtä tehneen lastentarhan opettajan puolella, joka pelkää nyt työpaikkansa puolesta. Me olemme sen pitkää työpäivää tekevän isän puolella, joka haluaisi olla kotona puolivuotiaan lapsen luona. Me olemme sen oululaisen finninaamaisen teinipojan puolella, joka ei uskalla kertoa kavereilleen olevansa homo.

Me olemme sen pienessä häkissä kasvavan siniketun puolella, joka ei koskaan saa kävellä metsässä. Me olemme sen norpan puolella, joka väistelee Saimaalla uidessaan verkkoja. Me olemme niiden Kuusamon metsässä kasvavien vanhojen mäntyjen puolella, jotka metsähallitus on päättänyt kaataa.

Me olemme sen somalitytön puolella, jolle huudellaan bussipysäkillä. Me olemme sen raskaana olevan paperittoman äidin puolella, joka ei pääse neuvolaan kuulemaan vauvan sydämenääniä. Me olemme sen syyrialaisen nuoren miehen puolella, joka astuu peläten kuviveneeseen Välimeren rannalla.

***

Meitä ei velvoita pelkästään ne yli 250 000 suomalaista, jotka antoivat meille äänensä huhtikuussa. Meitä velvoittavat kaikki ne, joilla ei vielä ole ääntä ja kaikki ne, joilla ei koskaan tule ääntä olemaankaan.

Tämä tasa-arvoon nojaava hyvinvointivaltio on ihan liian arvokas, meidän luonto on ihan liian kaunis siihen, että me jättäisimme ne kylmän konservatiivisen oikeistohallituksen leikkausvimman armoille.

Tässä on meidän tehtävämme. Sillä se on meidän velvollisuutemme ja sen takia me olemme täällä.

Paremman maailman tekijä

Rakkaat ystävät. Tänään on vaalipäivä. Olen väsynyt ja jännittää. Samalla tunnen pakahduttavaa kiitollisuutta teille kaikille siitä, että olette olleet tukemassa, kannustamassa ja auttamassa.

Koska päätit ryhtyä poliitikoksi? on kysymys, joka minulle usein esitetään. En vieläkään osaa vastata tähän.

Viisivuotiaana jouduin tappeluun päiväkodin pihalla pojan kanssa, joka yritti katkoa ristilukilta jalkoja. Perustin naapurinlasten kanssa Omituiset otukset taistelemaan Roskanheittäjiä vastaan. En voinut ymmärtää, miksi aiheuttaa turhaa kärsimystä tai miksi liata yhteistä ympäristöä.

Ensimmäinen mielenosoitukseni oli 15-vuotiaana Vantaalla turkishuutokauppaa vastaan. Tuohon aikaan liittyi paljon oivallusta ja ymmärrystä epäoikeudenmukaisuudesta. Miksi naisia kohdellaan eri tavalla kuin miehiä? Miksi tummaihoiselle kaverilleni huudeltiin kadulla? Värjäsin tukkani vihreäksi ja protestoin koko olemuksellani.

En halua enää vain protestoida maailman vääryyksiä vastaan, haluan muuttaa ne. Se sai minut lopulta ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin 2008 ja minut valittiin kaupunginvaltuustoon Helsingin nuorimpana valtuutettuna.

Nyt kun olen johtanut Helsingin toiseksi suurinta ryhmää, olen pystynyt tekemään paljon. Lasteni syntymän jälkeen tahto tehdä parempaa maailmaa on ainoastaan kasvanut.

Olen neuvotellut lisää rahaa päiväkodeille ja kouluille, joissa lapset tarvitsevat enemmän tukea. Olen saanut rahaa joukkoliikenteelle ja pyöräilylle. Olen saanut terveydenhuollon paperittomille äideille ja lapsille, olen pystynyt käynnistämään työn kivihiliikasoista luopumiseksi. Olen saanut Helsingistä rasismin vastaisiin kaupunkeihin kuuluvan Reilun kaupan kaupungin, jonka kouluissa on kasvisruokapäivä.

Vihreys ei ole koskaan ollut minulle pelkkä harrastus tai työ. Se on tapa elää, toimia ja nähdä maailma. Nähdä se, mikä on kaunista ja arvokasta, ja nähdä se, mikä on epäoikeudenmukaista ja mitä pitää muuttaa. Maailman vääryyksien edessä ei saa lamaantua, vaikka se joskus lamaannuttaa. Se, että yritän joka päivä vähän enemmän on tapani korvata se, että saan asua tällä ihmeellisellä planeetalla näiden upeiden ihmisten kanssa.

En ole koskaan päättänyt ryhtyä poliitikoksi. Minut on tehty tätä varten.

Minä haluan olla rakentamassa parempaa maailmaa: pitämässä luonnon puolta, taistelemassa eriarvoistumista vastaan ja viemässä Suomea kohti tulevaisuuden energiaa!

Tiivistetysti tavoitteeni ovat nämä:

  1. Uusiutuvaa energiaa! Torjutaan ilmastonmuutosta luopumalla hiilestä, turpeesta ja öljystä. Leikataan ympäristölle haitallisista tuista ja tuetaan uusiutuvia.
  2. Tasa-arvo ei ole valmis! Uudistetaan vanhempainvapaat ja annetaan isille tilaa kotona. Sanotaan ei rasismille, homofobialle ja kaikelle syrjinnälle!
  3. Puolustetaan luontoa ja eläimiä! Suojellaan soita, koskia, metsiä ja Itämerta. Lopetetaan turkistarhaus ja tuetaan luomua!
  4. Torjutaan köyhyyttä! Estetään tuloerojen kasvu, torjutaan lasten luokkayhteiskuntaa ja uudistetaan sosiaaliturva. Nyt on perustulon aika!

Helsingissä Vihreät ovat hyvin lähellä viidettä paikkaa eduskunnassa. Tehdään siitä totta!

Tänään äänestää voi vain omalla äänestyspaikalla, jonka voi tarkistaa täältä. Äänestyspaikat ovat auki klo 9–20. Henkilöllisyystodistus riittää. Vaalitteemoihini voit tutustua tarkemmin täällä.

« Older posts Newer posts »

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.