Kategoria: Politiikka (Page 2 of 7)

Kyselytuntikysymys Aleppon pommituksista

Arvoisa puhemies,

Viime päivien kuvat Aleppon raunioista kaivettavista lapsista ylittävät jo sietokyvyn. Venäjä ja Syyrian hallitus pommittavat siviilejä taukoamatta. Tulitauko on rikottu eivätkä avustuskuljetukset pääse perille.

Nyt 300 000 ihmistä on saarroksissa Itä-Aleppossa, jota pommitetaan jatkuvasti. 85 000 lasta on loukussa kaupungissa.

Kysyn pääministeri Sipilältä,

mihin toimenpiteisiin Suomi aikoo ryhtyä EU:ssa ja YK:ssa, jotta Venäjä ja Syyrian hallitus saadaan viipymättä sitoutumaan tulitaukoon, ja että hädänalaisille ihmisille saadaan toimitettua ruokaa, vettä ja lääkkeitä ja että ihmiset saadaan turvaan?

Puhe paremman Hämeentien puolesta valtuustossa 27.4.2016

Arvoisa puheenjohtaja,

Viimeisen vuoden aikana on joutunut olemaan mukana aika monessa päätöksessä, jossa tunnelma on ollut todella huono.

Tuntuu, että tässä maassa vallitsee sellainen harmaa synkkyys. Suomessa on vallalla tunnelma, että mitään hyvää ei ole tulossa, että edessä ei ole mitään parempaa, että ei kannata edes yrittää.

Mutta ystävät meidän onni tämän kaupungin päättäjinä on, että me asumme kaupungissa, jota tämä synkkyys ei ole vallannut.

Helsingissä on edelleen hyvä meininki. Täällä uskalletaan ja halutaan tehdä uusia asioita.

Ihmiset ovat innostuneet oman kaupunkinsa parantamisesta ja eteenpäin viemisestä. Jokaisen tässä salissa pitää ymmärtää  kuinka mittaamattoman arvokas asia on ihmisten halua ja into tehdä uutta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsingissä on tekemisen meininki ja kalliolaisena voin kertoa, että Hämeentien ympäristössä sitä tekemisen meininkiä vasta onkin.

Monella on Hämeentiehen viha-rakkaussuhde. Tien kovaa liikennettä pelätään, mutta sen elävää ympäristöä rakastetaan. Siksi iso määrä helsinkiläisiä on jo vuosia kampanjoineet paremman Hämeentien puolesta.

Itse asun Hämeentien varrella kahden pienen lapsen kanssa.

Hämeentiellä pyöräillään paljon, vaikka pyöräteitä ei ole. Pyörät vain poukkoilevat nyt jalkakäytävällä kävelijöiden, lastenrattaiden, taaperoiden ja rollattorimummojen seassa.

Ja voin sanoa teille vauvanrattaita työntävien äitien puolesta, polkulaudalla potkivien lasten isien puolesta, ja Kallion ala-asteen koululaisten puolesta, että tällä esityksellä on asukkaiden laaja tuki.

Ja voin sanoa teille autoja pelkäävien pyöräilijöiden puolesta, Hämeentien yritysten asiakkaiden puolesta, Haapaniemen kentällä pelaavien junnujen puolesta, että tämä esityksellä Hämeentiestä tulee ihmisille parempi paikka.

Hämeentien muuttaminen kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kaduksi tekee tuhansien kalliolaisten ilmasta helpompaa hengittää. Se tekee tästä Helsingin tiheiten asutusta alueesta paremman paikan asua, yrittää ja luoda uutta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsingin vahvuus on helsinkiläiset, jotka rakastavat tätä kaupunkia, sen katuja, puistoja ja kivijalkakauppoja.

Helsingin vahvuus on helsinkiläiset, jotka eivät halua museoida kaupunkiaan, vaan ovat aina valmiita viemään tätä kaupunkia eteenpäin.

Ja siksi me emme saa olla ne, jotka jarruttavat Helsingin uudistumista. Siksi uutta ja parempaa Hämeentietä on niin helppo ilolla sydämen pohjasta kannattaa!

Puhe perheenyhdistämisen vaikeuttamisesta eduskunnassa 12.4.2016

Arvoisa puhemies,

Läpi viime vuoden Suomessa puhuttiin siitä, miksi nyt autetaan vain miehiä, miksi ei auteta naisia ja  lapsia.

Nyt kun meillä on vihdoin mahdollisuus auttaa naisia ja lapsia, hallitus pamauttaa oven kiinni heidän nenänsä edestä.

Me tiedämme, että tänä vuonna Eurooppaan paenneista ihmisistä suurin osa on naisia ja lapsia.

Heitä on aikaisemmin ollut vähemmän, koska turvallisia reittejä suojaan ei ole. Isät, veljet ja pojat lähtivät vaaralliselle pakomatkalle ensin, koska heillä oli parhaat mahdollisuudet selviytyä. Naiset ja lapset tulivat perässä. He tulevat kun muuta vaihtoehtoa ei enää ole. Ja he tarvitsevat suojaa nyt.

Arvoisa puhemies,

Suomen hallitus on juuri ollut mukana solmimassa sopimusta Turkin kanssa, jossa on hylätty kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeudet. Ainoaksi syyksi tähän järjettömyyteen on annettu se, että nyt halutaan torjua ihmissalakuljetusta.

Me kaikki tiedämme, että paras tapa vähentää ihmisten salakuljetusta on vähentää epätoivoa ja luoda turvallisia reittejä pois sodan jaloista.

Perheenyhdistäminen on tällainen turvallinen reitti.

Tämän reitin sulkeminen lisää epätoivoa, se lisää turvattomuutta, se jättää perheet rikollisten armoille.

Koska jokainen isä tietää, että tekisi mitä tahansa saadakseen perheen luokseen. Jokainen äiti ymmärtää, ettei ole olemassa sellaista rahasummaa, jota ei olisi valmis maksamaan, jotta saisi oman lapsensa taas syliinsä.

Jokainen ihminen tajuaa, että vanhemman vieminen lapselta on julminta, mitä ihminen voi tehdä.

Ja sitä tämä esitys on. Se on julmaa. Se on epäinhimillistä.

Ja se on väärin.

Arvoisa puhemies,

Hallitus rakentaa esityksellään kovaa maailmaa. Maailmaa, jossa oikeus omaan lapseen on kiinni lompakon paksuudesta.

Hallituksen maailmassa lähihoitajan, lastentarhanopettajan, tai bussikuljettajan työtä tekevällä ei ole oikeutta saada puolisoaan ja lapsiaan luokseen Suomeen.

Kun samaa tulorajaa esitettiin suomalaisille kaikki olivat raivoissaan. Koska jokainen ymmärtää, ettei tässä maassa oikeus perheeseen kuulu vai rikkaille.

Käytännössä pakolaisten perheenyhdistäminen on jo tehty mahdottomaksi. Erityisen hirveä tilanne on yksinäisten lasten kohdalla, joita sisäministeri aikaisemmin kutsui “ankkurilapsiksi”. Sodan kauhuja paenneen lapsen mahdollisuus saada oma perhe luokseen Suomeen on olematon.

Siksi keskellä historiallista humanitaarista kriisiä humaani hallitus esittäisi täällä perheenyhdistämisen helpottamista eikä sulkisi viimeistäkin ikkunaa.

Arvoisa puhemies, arvoisa hallitus,

Teihin vetoavat nyt kaikki ihmisoikeusjärjestöt Unicefista Amnestyyn, Pelastakaa lapsista YK:n pakolaisjärjestöön.

Teihin vetoavat nyt kaikki tämän maan uskontokunnat, evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispasta juutalaisten seurakuntien johtoon,  ortodoksikirkon arkkipiispasta Islam-seurakunnan johtoon ja katolisen kirkon piispaan.

Mutta jos mikään ei saa hallitusta heräämään ja näkemään tämän esityksen julmuutta, Suomessa eletään aidosti synkkiä aikoja.

Teihin vetoavat nyt kaikki ihmisarvoa ja perheitä puolustavat.

Olkaa inhimillisiä.

Älkää rikkoko perheitä.

Perukaa tämä esitys.

Vihreiden ryhmäpuhe koulutuksen puolesta eduskunnassa 6.4.2016

Arvoisa puhemies,

Tämän maan tarina, on tarina koulutuksesta ja tasa-arvosta.

Kun 90-luvun lama iski Suomeen, minä aloitin koulun.

Lapsen silmissä lama oli jotain pelottavaa, se mursi koulukavereiden isän, se hajotti koteja, se jätti haavan jokaiseen perheeseen.

Sen pahin teko oli kuitenkin kaiken kattava toivottomuus.

Nyt minun poikani aloittaa koulua ja se sama harmaa aalto on jälleen pyyhkäissyt Suomen yli.

Keskustan Tuomo Puumala kuvasi vuosi sitten kauniisti sen, miten Suomi kampesi itsensä ylös laman synkkyydestä. “Me onnistuimme, kun panostimme tutkimukseen ja koulutukseen. Se oli tietoinen arvovalinta. Uskoimme itseemme ja sivistyksen kantavaan voimaan.”

Näin sanoi nykyinen pääministeripuolue koulusvälikysymyksessä juuri ennen vaaleja.

“Me uskoimme itseemme ja sivistyksen kantavaan voimaan.” Viisaita sanoja.

Keskellä harmaita lamavuosia rakennettiin nykyinen opintotuki. Silloin säädettiin jokaiselle lapselle tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Silloin pidettiin kiinni koulutuksesta ja tutkimuksesta, jotta laman satuttamien perheiden lapsilla olisi samat mahdollisuudet kuin muillakin. Jotta tällä maalla olisi jotain, mihin uskoa ja jonka päälle rakentaa uutta.

Arvoisa puhemies,

Nyt sivistysporvarit ovat hylänneet sivistyksen. Koulutusleikkauksissa on kyse on paljon suuremmasta asiasta, kuin yhdestä petetystä vaalilupauksesta tai yksittäisistä säästöistä.

Kyse on suuren tulevaisuuslupauksen rikkomisesta.

Lupaus joka Suomessa on aina annettu omille lapsille ja lapsenlapsille, että me teemme työtä, jotta teillä on  paremmin, että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

Arvoisa puhemies,

Tämä lupaus rikotaan murentamalla koulutuspolkua lapsen ensiaskeleista lähtien.

Liian suuressa ryhmässä pieni lapsi pääsee yhä harvemmin syliin. Liian isoissa luokissa opettaja ei näe kiusaamista ja pahaa oloa. Nuoret saavat yhä vähemmän opetusta ja koulu on yhä useammin kaukana kotoa.

Tämä hallitus kaventaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia ja rakentaa lasten luokkayhteiskuntaa.

Arvoisa puhemies,

Opintotuki on Suomen lupaus tasa-arvoisista mahdollisuuksista. Lupaus siitä, että isän lompakon paksuus ei tässä maassa määritä lapsen tulevaisuutta. Nyt hallitus romuttaa opintotuen, ja samalla tämän lupauksen.

Velkaa kammoksuva hallitus siirtää omaa velkaansa opiskelijoiden kannettavaksi.

Minkä muun köyhyysrajan alapuolella elävän ihmisryhmän kohdalla edes keskusteltaisiin näin valtavasta leikkauksesta perustoimeentuloon?

Arvoisa puhemies,

Suhtautumisessa korkeakouluihin hallituksen koulutusvihamielisyys on avointa.

Opetusministeri kutsuu korkeakoulujamme “keskinkertaisiksi” ja “tehottomiksi”. Leikkausten takia työnsä yliopistolla menettävät ihmiset saavat anteeksipyyntöjen sijaan kuulla pääministerin syytöksiä muutosvastarinnasta, ja että niukkuus lisää luovuutta.

Nyt hallitus kehtaa täällä juhlia sitä, ettei tullut leikattua enempää, ja että keksittiin tällainen kertaluokan laastari. kun teidän olisi pitänyt perua tekemänne koulutusleikkaukset.

Sormeen laitettu muumilaastari ei paranna sitä että käsi on murrettu. Eikä sen tarkoituskaan ole parantaa. Sen tarkoitus on peittää ja piilottaa.

Arvoisa puhemies,

Pakkoa ei ole.

Ongelma on hallitus, joka ei usko, että Suomen paras resurssi on ihmisten pään sisällä.

Hallitus, jolle kehittäminen on kurjistamista, jolle uudistaminen on romuttamista.

Hallitus, joka leikkaa mieluummin lastemme päiväkodeista ja kouluista, kuin ympäristön pilaamisesta.

Tämän maan tulevaisuus on liian tärkeä, meidän lapsille annettu lupaus on liian arvokas siihen, että me jättäisimme sen hallituksen lyhytnäköisen leikkausvimman armoille, että me antaisimme periksi.

Arvoisa puhemies,

Vihreät eivät ole antaneet periksi.

Vihreiden arvovalinta on toinen. Me uskomme, että vaikeina aikoina on puolustettava sitä mikä on kaikkein arvokkainta.

Me uskomme edelleen tähän maahan ja sivistyksen kantavaan voimaan. Ja siksi vihreä eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Henrikssonin tekemää epäluottamuslausetta.

 

Kirjallinen kysymys arktisen mertensuojelun edistämisestä

Ilmastonmuutos koettelee arktisia ekosysteemejä poikkeuksellisen voimakkaasti, sillä arktinen alue lämpenee noin kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo kuin maapallolla keskimäärin. Arktinen ekosysteemi on valtavan paineen alla ilmastonmuutoksen sulattaessa merijäätä nopeasti. Tämän vuoden tammi- ja helmikuussa arktinen merijää on ollut pienempi kuin kertaakaan samalla ajanjaksolla mittaushistorian aikana.  

Arktista aluetta on hallinnoitu tähän asti kansainvälisen yhteistyön hengessä, ja merijää on suojannut herkkää ekosysteemiä. Pohjoisella jäämerellä on nykyisellään häviävän vähän mertensuojelualueita. Jään sulaessa ja teollisen toiminnan lisääntyessä kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan, jotta arktisen alueen tulevaisuus voi olla kestävä.  

Vuonna 2013 hyväksytyn arktisen strategian mukaan “Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen”.  

Mertensuojelun osalta strategian mukaan Suomi kehittää arktisen alueen suojelualueiden verkostoja sekä erityisesti Pohjoisnapaa ympäröivän, rantavaltioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevan kansainvälisen merialueen suojelua sekä kiirehtii jo tunnistettujen arvokkaiden alueiden suojelutoimenpiteitä. Mertensuojelualueverkoston kehittämistä ja kansainvälisten merialueiden suojelua valtioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolella tukee myös Euroopan parlamentin Arktinen päätöslauselma.  

Tänä vuonna näitä tavoitteita on mahdollisuus viedä käytännössä eteenpäin Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koordinoivassa OSPAR-komissiossa. Komissio käsittelee kesäkuussa aloitetta, jonka mukaan sen hallinnoimaan osaan Pohjoisen jäämeren kansainvälistä merialuetta perustettaisiin kansainvälinen mertensuojelualue. OSPAR-yleissopimuksen alainen biodiversiteettikomitea käsitteli aloitetta maaliskuun alussa ja totesi, että suojelualoitteen tieteellinen perusta on vahva.  

Ensi vuonna Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta, joka on painottanut mertensuojelualueverkoston kehittämistä oman puheenjohtajuuskautensa ohjelmassa. Neutraalina osapuolena, jolla ei ole suoraa omaa intressiä Pohjoisen jäämeren luonnonvarojen hyödyntämiseen, Suomella on Arktisen neuvoston puheenjohtajana erinomainen asema toimia mertensuojelualueverkoston rakentamisen välittäjänä ja näin edistää arktisen strategian mukaista kestävää visiota Arktiksen tulevaisuudesta.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:  

Miten hallitus toimii OSPAR:ssa edistääkseen kansallisen arktisen strategian mukaista tavoitetta pohjoisnapaa ympäröivän kansainvälisen mertensuojelualueen perustamisesta sekä  

miten hallitus aikoo edistää arktisen strategian tavoitetta arktisen alueen suojelualueverkostojen kehittämisestä merialueilla Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden ohjelmassa?  

 

Helsingissä 15.3.2016

Emma Kari/vihr

Kirjallinen kysymys varhaiskasvatuksen kehittämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksen. Siksi on hyvä, että eduskunnan hyväksymässä valtion talousarviossa vuodelle 2016 on kohdennettu 3,7 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen kehittämiseen.

Eduskunnassa käytiin vuoden 2015 loppupuolella laaja keskustelu lasten päivähoito- ja varhaiskasvatusoikeudesta. Keskustelu osoitti, että varhaiskasvatuksen merkityksestä, vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta on olemassa väärinkäsityksiä ja tietämättömyyttä. YK:n lasten oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011 Suomelle, että vanhempien tietoisuutta varhaiskasvatusohjelmien vaikuttavuudesta tulee lisätä. Varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus alle kouluikäisistä lapsista on Suomessa selvästi OECD-maiden keskitasoa pienempi.

Keskustelussa kävi myös ilmi, että varhaiskasvatuksen ja päivähoidon nykytilasta ei ole olemassa ajantasaista kokonaisselvitystä. Esimerkiksi hallituksen esityksessä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksesta viitattiin yli kymmenen vuotta vanhaan otostutkimukseen. Kaiken laadukkaan päätöksenteon pohjana tulisi olla ajantasainen tieto. Sellaiselle tulisi myös varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kehittämisen pohjautua.

Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta luovutti syyskuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministerille muistion, jossa esitetään keskeiset ehdotukset varhaiskasvatuksen ja tutkimuksen painopistealueiksi. Muistiossa varhaiskasvatuksen kehittämisen painopisteiksi on nostettu laatu, henkilöstön osaaminen, pedagogiikka, tutkimus sekä ohjaus- ja palvelujärjestelmä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että varhaiskasvatukseen varatut 3,7 miljoonan euron kehittämismäärärahat suuntautuvat tosiasiallisesti varhaiskasvatuksen kehittämiseen eivätkä kuntien perustoiminnan ylläpitämiseen?

 

Helsingissä 25.2.2016

Emma Kari /vihr

Kirjallinen kysymys koulutuksellisesta tasa-arvosta varhaiskasvatuksessa

Elokuussa 2015 tuli voimaan lakimuutos, jolloin lasten päivähoidosta annettu lain nimi muuttui varhaiskasvatuslaiksi. Lakiin tehdyillä muutoksilla varhaiskasvatus määriteltiin ensimmäistä kertaa lain tasolla ja sille asetettiin kattavat ja vaativat tavoitteet. Lain mukaan varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Lain mukaan varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa ja muussa varhaiskasvatuksessa.

Käsitellessään hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sivistysvaliokunta (6.3.2015) totesi muun muassa seuraavaa: ”Tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että varhaiskasvatuksesta luodaan sisällöllisesti vahva kokonaisuus, jonka avulla syrjäytymiskehitykseen voidaan puuttua jo varhaislapsuudessa. Tämä tulee ottaa korostuneesti huomioon varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa.”

Lainsäädännön yhteydessä hyväksyttiin eduskunnassa myös lausuma, että hallitus seuraa varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia, vaikutuksia laatuun ja ryhmäkokoihin ja ryhtyy varhaiskasvatuslain toisen vaiheen uudistamisen yhteydessä toimenpiteisiin laista puuttuvien keskeisten määritelmien täsmentämiseksi, jotta turvataan lasten kokonaisvaltainen hoiva, kasvu ja kehitys.

Varhaiskasvatuslaissa säädetyissä varhaiskasvatuksen tavoitteissa todetaan muun muassa, että tavoitteena on tukea oppimisen edellytyksiä sekä edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa.

Päiväkodeissa tapahtuvan varhaiskasvatuksen laatua säädellään monin tavoin muun muassa henkilökunnan koulutustason ja ryhmäkokojen osalta. Sen sijaan perhepäivähoitajilta ei edellytetä tiettyä koulutustasoa eikä niin sanottua muuta varhaiskasvatusta säädellä juuri mitenkään. Henkilöstön kelpoisuudet, henkilöstön määrä, toiminta-aika ja lapsiryhmän koko ovat pitkälti toiminnan järjestäjän päätettävissä. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n selvityksen mukaan hyvätuloisten koulutettujen vanhempien lapset ovat päiväkodeissa ja vähemmän koulutettujen lapset perhepäivähoidossa. Kotona oleville lasten vanhemmille osoitetaan pääsääntöisesti ns. kerhotoimintaa eli muuta varhaiskasvatusta, jonka laatua ei ole säädelty mitenkään ja jota tarjotaan vain 2-3 kertaa viikossa. Pedagogiseen varhaiskasvatukseen osallistuminen on siis vahvasti sidoksissa lapsen perhetaustaan.

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on ongelmallista, että 3-5-vuotiaista lapsista alle 70 % osallistuu päiväkodeissa opettajan johdolla tapahtuvaan varhaiskasvatukseen, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Tämä on selkeästi alle OECD:n maiden keskitason. YK:n lasten oikeuksien komitea huomautti jo vuonna 2011, että Suomen tulisi lisätä lasten vanhempien tietoisuutta varhaiskasvatusohjelmien merkityksestä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu varhaiskasvatuksessa silloin, kun eri toimintamuotojen reunaehdot, henkilöstön kelpoisuudet sekä toiminta-ajat poikkeavat suuresti toisistaan?

Helsingissä 25.2.2016

Emma Kari /vihr

Puhe Tapanilan Erän Rajaton ystävyys -tilaisuudessa 14.2.2016

Rakkaat ystävät!

Ihanaa olla täällä vanhassa kotikylässäni Tapanilassa.
Tapanilan Erä on on aina ollut ilon ja yhdessä liikkumisen paikka, joten parempaa paikaa viettää ystävänpäivää ei ole.

Itse ajattelen, että toisista ihmisistä huolehtiminen on meille jotain todella luontaista.
Kun me näemme, että joku kaatuu kadulla, ensimmäinen reaktio on nostaa hänet pystyyn.
Kun me näemme kumiveneet Välimerellä, me toivomme, että nämä ihmiset pelastuvat.
Kun me tiedämme, että naapurissa on hätä, me mietimme, miten me voimme auttaa.

Koska se on inhimillistä. Koska se on oikein.

Me olemme kuitenkin ajautuneet tilanteeseen, jossa auttamisesta halutaan tehdä syntiä.
Kun turvapaikanhakijat tekee vapaaehtoistyötä läheisessä päiväkodissa,
se joudutaan kieltämään paikallisen vastustuksen takia.
Kun lukiolaiset järjestävät vastaanottokeskukseen lucia-kulkueen,
he joutuvat vihan kohteeksi.
Kun Tapanilan Erä, tämä hieno ja kunniakas urheiluseura,
tarjoaa karatetunteja sotaa paenneille ihmisille,
siitä seuraa vihapostia, uhkauksia ja pelkoa.

Tämä ei ole oikein.

Sain tällä viikolla kuulla eduskuntakeskustelussa kuinka eräs nimeltä mainitsematon hallituspuolueen kansanedustaja totesi, että on turha väittää, ettei maahanmuuttokeskustelussa ole ääripäitä. Että on nämä rasistiset natsit, ja sitten on tämä toinen ääripää, vihreiden Emma Kari. Tämä pysäytti.

Poliitikkojen ja kaikkien suomalaisten pitää tuomita rasismi ja kasvava viha, ei keksiä kuviteltuja vihollisia ja ääripäitä.

Ja sen takia olemme täällä.
Me emme ole ääripää, olemme ihan tavallisia suomalaisia,
jotka uskovat, että on oikein auttaa
ja jotka uskovat, että hyvä yhteiskunta rakentuu inhimillisyydelle.

Eli hyvää rajatonta ystävänpäivää!

Puheen voi katsoa täältä.

Vihreiden ryhmäpuhe Hanasaaren kivihiilivoimalan sulkemisesta valtuustossa 2.12.2015

Harvoin tässä salissa saa olla tekemässä päätöstä, josta voi olla näin aidon onnellinen.
Nyt on hetki päättää yhden Suomen suurimman hiilivoimalan sulkemisesta.

Tämä vuosi tulee olemaan maailman mittaushistorian lämpimin.
Itse asiassa 14 lämpimintä vuotta ovat olleet viimeisen 15 vuoden aikana.

Tässä salissa puhutaan paljon velasta ja sen pahuudesta.
Me kuitenkin jätämme lapsillemme suurta velkaa.
Ilmastovelka on aikamme suurin kestävyysvaje.

Merten pinta nousee, jäätiköt sulavat, maanviljelyyn soveltuva maa vähenee, kuivuus lisääntyy, lajeja kuolee sukupuuttoon tuhat kertaa nopeammin kuin tavallisesti.

Ihminen kuluttaa vuosittain uusiutuvat luonnonvarat loppuun jo elokuussa.

Loppuvuoden elämme lastemme kustannuksella.

Suomessa tuskaillaan nyt 30 000 turvapaikanhakijan kanssa. Jos maapallon lämpenemistä ei pysäytetä niin kymmenet miljoonat ihmiset joutuvat vielä lähtemään kodeistaan. Ja silloin tämän hetkinen humanitaarinen kriisi on vasta alkusoittoa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on meidän sukupolvemme suurin tehtävä.

Nyt on oikea hetki päättää Helsingin energiapolitiikan uudesta suunnasta myös siksi, että maailman johtajat ovat koolla Pariisissa neuvottelemaan uudesta ilmastosopimuksesta.

Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan torjuta yhdellä kansainvälisellä sopimuksella.

Ilmastonmuutosta torjutaan moottoritiehanke kerrallaan, sitä torjutaan parkkihalli kerrallaan, sitä torjutaan hiilivoimala kerrallaan. Ilmastonmuutosta torjutaan jokaisella uudella aurinkopaneelilla, jokaisella uudella ratikkavuorolla, jokaisella uudella led-lampulla.

Meillä on toivoa ilmastonmuutoksen pysäyttämisen suhteen.

Kiina on kääntänyt hiilen kulutuksen laskuun.Yhdysvallat vähentää vihdoin päästöjään Obaman johdolla. Ympäristöliike ajoi Shellin pois arktisesta öljynporauksesta. Sijoittajat vetävät rahojaan pois fossiiliteollisuudesta.

Ennen kaikkea meillä on nyt paremmat keinot ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Teknologiaa on. Osaamista on. Nyt tarvitaan vain päätöksiä.

Rakkaat valtuustotoverit,

Isolla energiaremontilla voimme tehdä Helsingistä cleantech-pääkaupungin.

Vihreät ovat vuosikausia sanoneet että puhdas teknologia on hyvää bisnestä.
Edelläkävijät valtaavat markkinat ja nyt se tapahtuu.
Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon.
Hinnat putoavat, investointien tahti kiihtyy.

Helsingin on oltava se kaupunki joka näyttää suuntaa.

Nyt on lopetettava nurkkakuntainen nysvääminen. Maailman johtavat yritykset, kaupungit ja kansalaiset eri maissa, etsivät edelläkävijöitä. Maailman vihreänä pääkaupunkina Helsinki olisi vetovoimainen kohde uudenlaisen kaupungin ja uuden energian käyttöönottajille eri puolilta maailmaa. Tällaisen esimerkin voimaa ei kannata aliarvioida.

Oli hyvä, että kaupunginhallitus päätti vihreiden esityksestä nostaa kunnianhimon tasoa energiansäästön ja aurinkosähkön tuottamisen suhteen. Seuraavaksi on keskusteltava Salmisaaren kivihiilivoimalan sulkemisesta.

Me tarvitsemme energiatehokkuuden parantamista koko kaupungissa, tarvitsemme hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa laajalla paletilla ja älykkään energiajärjestelmän.
Tämä tuo Helsinkiin uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. On meidän etumme, että meidän yrityksemme ovat ratkomassa maailman ympäristöongelmia.

On hienoa, että Helsingin energian aurinkovoimala Suvilahdessa oli valmistuessaan Suomen suurimpia. Se kertoo kuitenkin enemmän aurinkoenergian jälkeenjääneestä tilasta Suomessa.
Pilotit ovat kivoja, mutta on aika lopettaa näpertely. Miljoona neliömetriä aurinkopaneeleita Helsingin katoilla olisi alkuun hyvä tavoite. Se on kuusi prosenttia kaupungin kattopinta-alasta.

Rakkaat valtuustotoverit,

Tätä päätöstä varten on pitkään selvitetty kahta todella kallista vaihtoehtoa:
Hanasaaren hiilivoimalan korjaamista ja uuden monipolttolaitoksen rakentamista Vuosaareen.

Kukaan ei ollut tähän tyytyväinen, mutta valittua suuntaa oli vaikea muuttaa.

Kun vihreät vuoden alussa esittivät, että vuosien valmistelutyön jälkeen selvitettäisiin vielä kolmas, hajautettuun uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen perustuva vaihtoehto, moni oli aika kauhuissaan.

Selvitykseen suhtauduttiin epäillen ja vähätellen.

Nyt on kuitenkin selvää, että hajautetun uusiutuvan energian malli on taloudellisesti järkevin ja ilmaston kannalta ehdottomasti paras.

Haluan kiittää erityisesti kokoomuksen Lasse Männistöä ja demareiden Osku Pajamäkeä. He olivat valmiita vielä näin loppumetreillä pistämään koko paletin uusiksi.
He olivat valmiita muuttamaan jo tehtyjä linjauksia, kun maailma ympärillä muuttui.

Energiavallankumousta ei tehdä, jos ei uskalleta muuttaa koko sitä tapaa, jolla olemme tottuneet ajattelemaan energiasta.

Helsingissä näin uskallettiin tehdä.

Lisäksi on kiitettävä niitä upeita ihmisiä Hiilivapaa Helsinki -kampanjassa ja Energiaremontti -liikkeessä, jotka ovat väsymättömästi kampanjoineet puhtaamman energian puolesta. Hiilikasat jäävät Helsingissä historiaan.

Hanasaareen tulee uusia koteja. Uusiutuva energia ottaa harppauksen eteenpäin.
Se näyttää suuntaa vihreiden tavoitteelle siirtää koko Suomi kestävään energiatalouteen ja luoda sillä työtä.

Tällaisina hetkinä on hyvä pysähtyä ja olla hetki onnellinen.
Maailmassa ja jopa tässä maassa on toivoa.
Tai ainakin Helsingissä 🙂

Puhe Helsingin budjetista ja varhaiskasvatuksesta 25.11.2015

Arvoisa puheenjohtaja, rakkaat valtuustotoverit,

Isoin päätös tässä budjetissa on se, että Helsinki kieltäytyy leikkaamasta lapsilta. Varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana on helppo sanoa, että se on jotain, mistä on syytä olla ylpeä.

Saamme jatkuvasti kuulla eduskunnassa kokoomuksen opetusministeriltä, että varhaiskasvatuksessa ”tarvitaan nyt kipeitä leikkauksia”. Perusteeksi on annettu kuntien mahdollisuudet säästää päivähoidosta.

Mutta kunnat eivät halua leikata lapsilta. Ei Helsinki, ei Espoo, ei Vantaa. Ei Tampere, ei Turku, ei Hämeenlinna. Ei Kotka, ei Valkeakoski, ei Seinäjoki. Kunnat eivät haluat tätä, ne pakotetaan siihen.

Siksi on upeaa, että Helsinki tyrmäsi ensimmäisenä kuntana hallituksen esityksen tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta ja ryhmäkokojen kasvattamisesta. Sen jälkeen monet kunnat ovat uskaltautuivat puolustamaan kaikkien lasten oikeutta varhaiskasvatukseen, vaikka valtio leikkaisi kuntien valtionavustuksia.

Arvoisa puheenjohtaja,

Kaikki asiantuntijat ovat tyrmänneet opetusministerin esittämät heikennykset varhaiskasvatukseen lapsen edun vastaisina. Ne eriarvoistavat lapsia, leimaavat perheitä ja vievät tukea juuri niiltä lapsilta, jotka tarvitsevat sitä eniten.

Päiväkoti suojaa lapsia, kun kotona on ongelmia. Liian isot ryhmät vie pohjan kaikelta sitä, mitä varhaiskasvatuksen laadussa on haluttu parantaa. Kun lapsia on liikaa, työntekijät väsyvät, kaikkia ei ole aikaa kuunnella, kaikki eivät pääse syliin. Pahiten tämä osuu niihin heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin.

Monet uudet pienet helsinkiläiset eivät puhu äidinkielenään suomea. On paljon lapsia, joiden vanhemmat ovat tulleet tänne töihin tai opiskelemaan. Mutta on myös lapsia joiden perheet ovat paenneet sotaa ja väkivaltaa. Päiväkoti, leikkipuisto ja koulu on paikka oppia kieli ja kasvaa osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Meillä ei ole varaa siihen, että meillä ei ole resurssit kunnossa näiden lasten tukemiseksi.

Arvoisa puheenjohtaja,

On surullista, jos tulevaisuudessa lasten oikeudet riippuvat siitä, mihin kuntaan he ovat syntyneet. Me voimme estää lasten luokkayhteiskunnan syntymisen Helsinkiin.

« Older posts Newer posts »

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.