Kategoria: Blogi (Page 7 of 20)

Historiallisen eläinsuojeluvastainen hallitus

12.10.2015 / Emma Kari

Eläinjärjestöt ovat antaneet vuoden Anti Animalia -palkinnon Sipilän hallitukselle. Anti Animalia -palkinto jaetaan vain, mikäli vuoden aikana on noussut esiin jokin eläimille erityisen negatiivinen ilmiö. Ja nyt on.

Tämä on kova kannanotto eläinjärjestöiltä. Sipilän hallitus on jo muutaman kuukauden aikana osoittanut olevansa poikkeuksellisen eläinsuojeluvastainen. Turkisasetus, jolla alunperin perusteltiin sitä, ettei turkistarhausta Suomessa kielletty, kaadettiin. Samalla maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) lakkautti eläinsuojeluasiamiehen viran, jonka saimme vihdoin viime hallituskaudella perustettua.

Eläinsuojeluasiamiehen virassa on kyse niin pienestä summasta, ettei kyse ollut rahasta. Kyse oli kannanotosta. Sipilän hallitus ei halua, että on edes yhtä virkamiestä, jonka tehtävä on vain ja ainoastaan eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen.

Toimiaan Sipilän hallitus perustelee sillä, että eläinten olojen parantamisesta saattaisi koitua kustannuksia. Siksi se jätetään tekemättä. Keskellä valtavia leikkauksia hallitus on kuitenkin laittanut lisää rahaa maataloustukiin. Näitä rahoja ei haluta käyttää eläinten olojen parantamiseen.

Erityisen huolestuttavaa on se, että tämä hallitus uudistaa koko Suomen eläinsuojelulainsäädännön. Uudistuksella toivottiin viime kaudella korjattavan vanhentuneen eläinsuojelulain pahimpia virheitä. Sipilän hallitus ei kuitenkaan aio parantaa eläinten hyvinvointia, vaan vannoo norminpurkutalkoiden nimeen.

Eläinten hyvinvointi ei ole koskaan ollut hallituspuolueiden agendalla, mutta harva odotti näin jäätävää suhtautumista. Ymmärtääkseni tämä on ensimmäinen hallitus naismuistiin, joka ei ole suostunut tapaamaan yhtäkään eläinjärjestöjen edustajaa. Ei edes eläinsuojeluasiamiestä, jonka viran he päättivät lakkauttaa. Sen sijaan kokoomuksen eduskuntaryhmä järjesti Eläinten viikolla lihantuottajien kanssa yhteisen seminaarin eläinsuojelulain uudistamisesta. Puhumaan ei oltu kutsuttu yhdenkään eläinsuojelutahon edustajaa.

Tämä lupaa todella huonoa suomalaisille tuotantoeläimille. Kun hallitus vyöryttää suomalaisten niskaan toinen toistaan synkempiä esityksiä, eläimet jäävät helposti jalkoihin. Kuitenkin yhteiskunnan sivistystä mitataan siinä, miten se kohtelee heikoimpiaan.

Meidän tehtävämme on puolustaa niitä, jotka eivät pysty puolustamaan itseään.

(Teksti on julkaistu alunperin Vihreiden blogissa)

Miksi vain syntymättömän lapsen elämä on perussuomalaisille miehille pyhä?

10.10.2015 / Emma Kari

Lapsen elämän pyhyys tuntuu olevan aika suhteellinen käsite.

Tällä viikolla eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta lääkäreiden ja kätilöiden oikeudesta kieltäytyä abortin tekemisestä. Useat perussuomalaiset mieskansakedustajat ottivat keskustelussa vahvasti kantaa aborttia vastaa. Erityisesti ulkoministeri Soini kertoi olevansa elämän puolustaja ja abortin tiukka vastustaja.

Toasiasiassa lapsen elämän pyhyys näyttää loppuvan siihen kun lapsi syntyy. Perussuomalaisella puolueella oli läpi vaalikampajan kärkitavoitteena oli kehitysavun lakkauttaminen. Nyt kehitysyhteistyöhön tehdään historialliset leikkaukset. Tämän takia Suomen kansainvälinen maine otti valtavan iskun, mutta todellisen hinnan maksavat juuri ne köyhyyteen tai sotien keskelle syntyneet lapset, joiden elämä vielä kohdussa oli pyhää.

Suomi lopettaa lähes kokonaan YK:n lastenrahasto Unicefin rahoituksen. Suomi on ollut maailman kahdeksanneksi suurin rahoittaja Unicefissa. Unicef rokottaa lähes 40 prosenttia maailman lapsista. Rokotusten avulla pelastetaan joka vuosi jopa kolme miljoonaa lasta. Samalla hallitus leikkaa miljoonia euroja järjestöiltä kuten Pelastakaa lapset, Plan ja Punainen Risti. Nämä järjestöt pitävät miljoonat lapset hengissä, kun vanhemmat eivät siihen pysty. He auttavat, kun kukaan muu ei auta.

Abortit eivät ole missään kadonneet kieltämällä. Ne ovat ainoastaan siirtyneet vaarallisempiin olosuhteisiin. Laittomat abortit ovat yksi äitiyskuolleisuuden pääsyistä. Paras tapa vähentää abortteja, on seksuaalivalistuksen lisääminen, ehkäisyvälineiden saatavuuden helpottaminen ja köyhyyden vähentäminen. Abortin vastustajilta harvoin kuulee esityksiä näiden lisäämisestä.

Samat miespoliitikot, jotka kovaäänisimmin vastustavat naisten oikeutta aborttiin elämän pyhyyteen vedoten, ovat ne, jotka eniten vastustavat köyhyyden ja sekasorron keskelle syntyneiden lasten auttamista. Tällainen tekopyhyys tappaa. Se tappaa naisia, jotka joutuvat turvautumaan laittomiin abortteihin. Se tappaa lapsia, jotka jäävät ilman elintärkeitä rokotuksia, vettä ja ruokaa.

Kysymys kuuluukin, miksi ainoastaan syntymättömän lapsen elämä on perussuomalaisille miehille pyhä? Eikö asian pitäisi olla toisin päin?

Sipilän hallitus lopettaa Unicefin tukemisen lähes kokonaan

9.10.2015 / Emma Kari

Sipilä, Soini ja Stubb aikovat tehdä jättileikkaukset YK:n lastenrahasto Unicefin rahoitukseen. Suomi on ollut maailman kahdeksanneksi suurin rahoittaja Unicefissa. Tämä aika on nyt ohi. Sipilän hallitus lopettaa Unicefin tukemisen lähes kokonaan.

Sipilän toimilla on dramaattiset seuraukset maailman lapsille. Unicef rokottaa lähes 40 prosenttia maailman lapsista. Rokotusten avulla pelastetaan joka vuosi jopa kolme miljoonaa lasta. Unicef toimittaa ruoka-apua, puhdasta vettä ja lääkkeitä aliravituille lapsille. Aliravitsemus on syynä kolmasosaan alle viisivuotiaiden lasten kuolemista. Unicef järjestää vesihuoltoa jopa 280 katastrofissa vuosittain.

Unicef pelastaa niiden lapsien henkiä, jotka ovat tässä maailmassa kaikkein heikoimmassa asemassa.

Sipilän hallitus väittää, ettei sen toimille ole vaihtoehtoja. Taloudellisesti huonossa tilanteessa se kohdistaa suurimmat leikkauksensa lapsiin, niin suomalaisiin kuin kehitysmaiden lapsiin. Me olemme toistuvasti vedonneet hallitukseen ja tarjonneet vaihtoehtoisia leikkauskohteita.

Lapsilta leikkaaminen on arvovalinta. Ja se on väärä ja julma valinta. Hinnan tästä valinnasta maksavat ne pienet ihmiset, joilla ei ole mitään mahdollisuutta puolustaa itseään. Siksi meidän on pidettävä heidän puoltaan.

Lääkärin oikeus kieltäytyä vaikeuttaisi abortin saantia

8.10.2015 / Emma Kari

Naisen oikeutta päättää omasta ruumiistaan on puolustettava viimeiseen saakka. Keskustelemme eduskunnassa paraikaa lääkäreiden ja kätilöiden oikeudesta kieltäytyä abortin tekemisestä. On surullista joutua käymään tätä keskustelua vuonna 2015.

Naisten kohduilla politikointi on kautta historian ollut monien poliitikkojen suosikkiteema ja ulkoministeri Soini osallistuu keskusteluun aktiivisesti. Aihe voi tuntua helpolta, kun ei koskaan joudu niiden vaikeiden päätösten eteen, joita abortin tehneet naiset ovat joutuneet tekemään.

Suomen aborttilainsäädäntö on itse asiassa varsin tiukka, yksi EU:n tiukimpia. Taustalla on epäluottamus naisen omaa arvostelukykyä kohtaan. Pelkkä naisen tahto ei riitä, vaan naisen on aina esitettävä raskauden keskeyttämiselle lääkärin hyväksymä syy.

Kansalaisaloitteen tavoite on vaikeuttaa abortin saantia. Harvaan asutussa maassa se asettaa eri puolilla Suomea asuvat naiset eriarvoiseen asemaan. Se syyllistää entisestään niitä naisia, jotka joutuvat näiden vaikeiden päätösten eteen. Ja samalla se asettaa terveydenhuoltohenkilökunnan vaikeaan asemaan. Kätilöliitto vastustaa aloitetta, naisjärjestöt vastustavat aloitetta ja sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta vastustaa aloitetta.

Aborttilainsäädäntöä ei missään tapauksessa tule kiristää. Oikeus päättää omasta ruumiistaan on yksi suurimmista naisten asemaa parantavista poliittisista päätöksistä.

Abortit eivät katoa niiden saamista vaikeuttamalla tai kielloilla – ne vain siirtyvät vaarallisempiin olosuhteisiin. Laittomat abortit ovat yksi äitiyskuolleisuuden pääsyistä. Paras tapa vähentää abortteja, on seksuaalivalistuksen lisääminen, ehkäisyvälineiden saatavuuden helpottaminen ja köyhyyden vähentäminen.

Ylen Pakolais-illasta

7.10.2015 / Emma Kari

Osallistuin eilen Ylen Pakolais-iltaan. Ohjelman oli tarkoitus rakentavasti keskustella ihmisten peloista ja etsiä ongelmien sijaan ratkaisuja. Keskustelusta jäi kuitenkin turhautunut olo. Kaikki aikalailla kiteytyi siihen, kun kesken ohjelmaa lavalle raahattiin Syyrian sodan keskeltä paennut perhe pienine lapsineen ja heidän eteensä tuotiin puuroa. Hämmentyneeltä perheeltä tivattiin, että suostuvatko he syömään suomalaista puuroa vai eivät.

Koska ihmisarvo palaa takaisin suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun?

Keskustelussa olleista viidestä poliitikosta neljä kuului niin sanottuihin maahanmuuttokriitikoihin. Asiantuntijat eivät pahemmin saaneet puheenvuoroja ja heitot turvapaikanhakijoiden rikollisuudesta jäivät leijumaan ilmaan, vaikka yritin tuoda esille sitä, että poliisin mukaan vastaanottokeskuksien häiriöt johtuvat pääsääntöisesti suomalaisista, jotka vastustavat keskuksia, ei niiden asukkaista.

Kun ns. ”maahanmuuttokriitikoiden” annetaan hallita keskustelua, ei koskaan päästä ongelmista ratkaisuihin. Ihmisten auttamisen sijaan joudutaan keskittymään väärien tietojen oikomiseen ja leimakirveiden väistelyyn. Auttajat jäävät kovaäänisten lietsojien jalkoihin. Kotoutumispolitiikkaa ei päästä kehittämään. Ihmiset, jotka tänne saapuvat, eivät pääse osaksi suomalaista yhteiskuntaa, vaikka se olisi meidän kaikkien etu.

Eilinen ohjelma loppui siihen, että vastaanottokeskuksessa vieraileva toimittaja intti turvapaikanhakijoilta, miten he luulevat hyödyttävänsä Suomea. Maailmalla on meneillään historiallinen humanitaarinen kriisi. Miljoonat ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa silmittömän väkivallan ja nälän takia. Ihmiset pakenevat täysin riippumatta siitä, millaiset sosiaalituet missäkin on. Ja ellei Suomi aio erota YK:sta ja irtisanoutua ihmisoikeussopimuksista, pakenevilla ihmisillä on oikeus hakea täältä turvapaikkaa. Turvapaikkajärestelmä ei ole olemassa sotaa pakenevien ihmisten hyödyllisyyden takia, vaan ihmisarvon takia.

Siitä ei ole niin kauan, kun kymmenettuhannet suomalaiset pakenivat sotaa Ruotsiin. Sadattuhannet ovat lähteneet täältä köyhyyden ja työttömyyden takia ja paremman elämän toivossa. Kun täällä toistellaan sitä, kuinka maahanmuuttajien pitäisi olla kiitollisia saamastaan turvasta ja mietitään, miten tätä oikeutta voitaisiin rajoittaa, unohdamme täysin oman kiitollisuudenvelkamme.

Nyt pitäisi palata perusasioihin. Kyse on ihmisoikeuksista. Ja kun ihmiset ovat tänne saapuneet, meidän on mietittävä, miten me voimme tehdä Suomesta kodin, jossa meillä on hyvä elää yhdessä.

Arktiksesta, öljystä ja rohkeista ihmisistä

5.10.2015 / Emma Kari

Lähes kaksi vuotta sitten nousin Pietarin junaan mieheni kanssa. Emme olleet nukkuneet moneen viikkoon ja huoli painoi. Pietarissa oli ystävämme ja puolivuotiaan pikkutyttömme kummitäti, Sini Saarela. Sini oli juuri päässyt venäläisestä vankilasta, mutta emme vielä tienneet, saammeko hänet pois Venäjältä. Hänen rikoksensa oli venäläisen öljynporauslautalle kiipeäminen, koska hän halusi, että maailma saa tietää, mitä jäämerellä on tekeillä.

Silloin päälimmäinen tunne oli pelko ja huoli siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Miehelleni, joka vastaa Greenpeacessä Arktis-kampanjasta, aika oli erityisen rankkaa. Perheellemme isän työ on tarkoittanut pitkiä työmatkoja ja aikaa poissa kotoa. Minulle se on tarkoittanut unettomia öitä kipeän lapsen kanssa ja väsyttävää lastenhoitajarumbaa. Mutta hetkeäkään en ole toivonut, että hän tekisi jotain muuta. Hänen työssään on kyse siitä, millaisen maailman jätämme lapsillemme.

Nyt sen työn tulokset näkyvät. Shell on lopettanut öljynporauksen Arktiksella ja ilmoittanut, ettei suunnittele palaavansa sinne. Syyksi Shell on ilmoittanut paitsi arktisen öljynporauksen kannattamattomuuden, myös niiden ihmisten toiminnan, jotka ovat väsymättömästi puhuneet arktisen öljynporauksen riskeistä. Lähes kaikki öljy-yhtiöt ovat toistaiseksi luopuneet hankkeistaan alueella.

Ilmastonmuutosta torjutaan öljynporauslautta kerrallaan, sitä torjutaan hiilivoimala kerrallaan, sitä torjutaan moottoritiehanke kerrallaan. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalon kysymys. Arktisen maan asukkaina juuri meillä suomalaisilla on erityinen vastuu puolustaa tätä kauniin haurasta pohjoista luontoa, jonka haluamme säilyttää lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Ja vaikka paljon työtä on vielä edessä ennen kuin arktiset alueet saadaan suojeltua, on upeaa, että Arktis saa nyt hetken hengähtää. Ja kiitos kuuluu yksilöille, jotka itseään säästämättä taistelivat öljyjättejä vastaan.

Se väsynyt ja pelokas tunne Pietarin junassa on tärkeää muistaa juuri tällaisina hetkinä, kun tavoitteet nytkähtävät eteenpäin. Vaikka maailma tuntuu kuinka synkältä ja muutosta parempaan on vaikea nähdä, tarvitaan vain ihmisiä, jotka eivät luovuta. Siksi ei saa luovuttaa. Ainoastaan niin maailma muuttuu paremmaksi.

Sipilän hallitus lopettaa YK:n ympäristöohjelman rahoittamisen

27.9.2015 / Emma Kari

Sipilän hallitus on päättänyt lopettaa kokonaan YK:n ympäristöohjelman rahoittamisen.

Vaikka hallituksen välinpitämättömyys Suomen kansainvälistä mainetta kohtaan on jo tiedossa eikä luontomyönteisyydestä voi edes puhua samassa lauseessa Sipilän hallituksen kanssa, en silti osannut odottaa tätä. Olen järkyttynyt.

Suomi on ollut YK:n ympäristöohjelman kolmanneksi suurin rahoittaja. Se on ollut asia, jonka kautta Suomella on ollut rooli maailman ympäristöongelmien ratkomisessa. Ympäristöohjelma on se kansainvälinen areena, jossa Suomen painoarvo on ollut suurempi kuin missään muualla. Tästä meidät tunnetaan. YK:ssa ollaan tyrmistyneitä Suomen toiminnasta.

Sipilän hallituksen päätös lopettaa rahoitus tuli julki samaan aikaan kun YK:ssa hyväksyttiin kestävän kehityksen tavoitteet. Tässä työssä Suomi on ollut aktiivisesti mukana ja olen itsekin osallistunut siihen. Nyt kun ilmastonmuutosta, ympäristökriisejä ja köyhyyttä torjuvia tavoitteita pitäisi alkaa toteuttaa, Suomi leikkaa kaiken rahoituksen pois.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) selittää hallituksen päättämiä leikkauksia sanomalla, että ”tämä ympäristöpolitiikka ei ole pelkkää rahaa, vaan käytännönläheistä tekemistä”. Ongelma vaan on se, ettei maailman ympäristöongelmia ratkota ilman rahoitusta.

Sipilän hallitus romuttaa Suomen maineen ja pyyhkii kestävän kehityksen tavoitteilla lattiaa. Että piut paut maapallosta, ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen kestävyydestä, kunhan perussuomalaiset pysyvät hallituksessa.

Miksi äänestin epäluottamusta Sipilän hallitukselle?

23.9.2015 / Emma Kari

Äänestin tänään epäluottamusta Sipilän hallitukselle eduskunnassa.

Sipilä, Soini ja Stubb leikkaavat koulutuksesta yhteensä jopa yli kolme miljardia euroa. Se on historiallisen suuri leikkaus, jonka jäljet tulevat näkymään vuosikymmeniä tässä maassa. Ennen vaaleja jokainen puolue lupasi, ettei koulutuksesta tulla enää leikkaamaan. Nyt keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus pettävät nämä lupaukset.

Sipilän hallitus puhuu näistä massiivisista leikkauksista suomalaisen koulutuksen uudistamisena. Eilen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen hyökkäsi opposition kimppuun siitä, ettemme ole valmiita uudistamaan. ”Suomalaisen koulutuksen suurin uhka eivät ole leikkaukset, vaan kykenemättömyys uudistua”, Grahn-Laasonen sanoi. Huhhuh, sanon minä.

Esimerkiksi varhaiskasvatuslaki on juuri uudistettu. Uudistuksen tavoitteena oli varhaiskasvatuksen laadun parantaminen ja yhdenvertasuuden lisääminen. Nyt Grahn-Laasosen esittämät leikkaukset vievät pohjan tältä kaikelta. Ryhmäkokojen pienentämisen sijaan niitä kasvatetaan, lastentarhanopettajia ja -hoitajia vähennetään, lasten kasvattamisen sijaa heille lisätään hallinnollista työtä, heidän palkkoja leikataan ja lomia lyhennetään samalla kun työttömien perheiden lasten oikeutta varhaiskasvatukseen rajoitetaan.

Olisi rehellisempää puhu asioista oikeilla nimillä. Kyse ei ole uudistamisesta, kyse on suomalaisen koulutusjärjestelmän historiallisesta huonontamisesta. Tämä on ensimmäinen hallitus, joka on kirjannut hallitusohjelmatavoitteekseen suomalaisten koulutustason laskemisen. He lisäävät koulutuksen eriarvoisuutta, he huonontavat koulutuksen laatua, he kasvattavat ryhmäkokoja ja he leikkaavat tutkimuksesta. Ja he tekevät tämän kaiken tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee epätoivoisesti kasvua ja uutta osaamista.

Tämä hallitus luo Suomeen lasten luokkayhteikuntaa. Silti eduskunnan enemmistö päätti antaa tukensa hallitukselle.

Tällaista politiikkaa en itse voi olla tukemassa.

Helsinki pitää lasten puolta

21.9.2015 / Emma Kari

Kaupunginhallitus on juuri vahvistanut varhaiskasvatuslautakunnan päätöksen siitä, että Helsinki vastustaa Sipilän hallituksen lakiesitystä päiväkotiryhmien kasvattamisesta ja työttömien lasten hoito-oikeuden rajaamisesta! Tämä on iloinen uutinen varhaiskasvatukselle!

Kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta jäivät vähemmistöön äänin 9-6 kaupunginhallituksen äänestäessä Helsingin lausunnosta asiaan. Vihreiden esitys voitti sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja rkpn tuella.

Pienet ryhmäkoot ja lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen ovat suomalaisen laadukkaan päivähoidon perusta. Kun jokaisen lapsen kasvua voidaan tukea yksilöllisesti eikä lapsia erotella vanhempien työtilanteen perusteella annetaan lapsille hyvät eväät oppimiseen ja elämään. Saamme jatkuvasti lisää tietoa siitä, kuinka suuri merkitys laadukkaalla varhaiskasvatuksella on pienen lapsen elämään.

On surullista, että Sipilän hallitus on valmis tinkimään tästä tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan perustasta. Pelkona on lasten eriarvoistuminen, varhaiskasvatuksen laadun heikkeneminen ja naisten työmarkkina-aseman heikkeneminen.

Siksi on hienoa, että Suomen pääkaupunki maan suurimpana varhaiskasvatuksen tarjoajana puolustaa hyvää ja yhdenvertaista varhaiskasvatusta ja vastustaa Sipilän hallituksen lakiesitystä!

Mikä on Sipilän, Soinin ja Stubbin visio?

21.9.2015 / Emma Kari

Kun puhutaan vaikeista ajoista ja yhteen hiileen puhaltamisesta, kysymys on, että millaisen ulospääsyn hallitus meille tarjoaa. Millaisen tulevaisuuden eteen nyt on tehtävä kipeitä päätöksiä?

On vaikea ymmärtää, mikä on Sipilän, Soinin ja Stubbin visio. Hallitus ei tarjoa mitään toivoa paremmasta. Kun katsotaan hallituksen esityksiä, sen näkemys tulevaisuuden Suomesta aukenee synkkänä.

Sipilän hallituksen kovimmat leikkaukset osuvat varhaiskasvatukseen, kouluihin, yliopistoihin ja tutkimukseen. Eli tulevan sukupolven koulutustasoa lasketaan, eikä suomalaiseen osaamiseen tai tuotekehitykseen enää uskota.

Kasvua haetaan palkkoja alentamalla. Tämä tarkoittaa pienipalkkaisten (pääasiassa naisten) entistä huonompaa toimeentuloa. Rahaa sen sijaan laitetaan lisää navettojen, Talvivaaran ja teollisuuslaitosten tukiin. Tällainen ajatus kasvualoista oli ajankohtainen viimeksi 50 vuotta sitten.

Sipilän hallituksen visiossa maamme uudet painopisteet ovatkin tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen ja huipputeknologian sijaan alkutuotanto, halpatyövoima ja koulutustason laskeminen. Ja tämä tehdään, vaikka Sipilä vielä itse sanoi muutama vuosi sitten, että ”Suomi voi kilpailla vain osaamisella, ei työvoiman hinnalla”.

Suomi tarvitsee kasvua. Suomalaiset ovat valmiita kipeisiinkin uudistuksiin, jos nämä tehdään oikeudenmukaisesti ja ne luovat pohjaa paremmalle huomiselle. Sipilän hallitus ei tällaista tarjoa.

Kategoria: Blogi (Page 7 of 20)

Historiallisen eläinsuojeluvastainen hallitus

Miksi vain syntymättömän lapsen elämä on perussuomalaisille miehille pyhä?

Sipilän hallitus lopettaa Unicefin tukemisen lähes kokonaan

Lääkärin oikeus kieltäytyä vaikeuttaisi abortin saantia

Ylen Pakolais-illasta

Arktiksesta, öljystä ja rohkeista ihmisistä

Sipilän hallitus lopettaa YK:n ympäristöohjelman rahoittamisen

Miksi äänestin epäluottamusta Sipilän hallitukselle?

Helsinki pitää lasten puolta

Mikä on Sipilän, Soinin ja Stubbin visio?

Viimeisimmät artikkelit

Vihreät linkit

Emma Kari

Vihreät linkit

FACEBOOK

TWITTER

INSTAGRAM

Youtube

Tilaa Emman uutiskirje