Ihmettelin Facebookissa niitä kevyitä heittoja, joilla Timo Soini vastasi esitettyihin huoliin hallituspohjan valitsemasta kovasta leikkauspolitiikasta.
Puolue vastasi puolueen lehden päätoimittajan suulla. Tai siis ei vastannut. Puolueen lehdessä todetaan, että kyllä suomalaisten pitää saada katsoa formulaa ja saunoa. Muuten ihan hyvä, mutta kukaan ei ole ollut kieltämässä saunomista tai formulaa. Kukaan ei edes maininnut niitä. Miksi perussuomalaisen puolueen edustajat heittävät löysää läppää formuloista, kun ihmiset pelkäävät lastensa päiväkotien ja koulujen puolesta? Ovatko nämä leikkaukset heistä vain hyvä vitsi?
Ennen vaaleja julkaistussa talouspoliittisessa ohjelmassa perussuomalaiset sanoivat sopeuttamistarpeen olevan 2-3 miljardia euroa. Myöhemmin Soini sanoi 6 miljardin leikkausten olevan mahdollisia, mutta ei yhden vaalikauden aikana. Nyt lähtökohdaksi on Juha Sipilä mukaan otettu 10 miljardin euron sopeutustarve. Tämä tarkoittaa Sipilän mukaan 6 miljardin leikkauksia ja 4 miljardin rakennepoliittisin toimin tehtävää sopeutusta.
Kuusi miljardia on todella paljon rahaa. Perussuomalaisen puolueen talouspoliittiset linjaukset eivät vastaa kysymykseen siitä, mistä rahat otetaan. Päinvastoin kovin moni ohjelman linjaus tuntuu edellyttävän lisärahaa. Puolue haluaa esimerkiksi poistaa autoveron, pistää vanhuspalvelut kuntoon ja lisätä puolustusmenoja. Pelkästään autoveron poisto tarkoittaa miljardin euron lovea tuloihin.
Ohjelmassa ei edes mainita kuntataloutta, johon nyt ollaan kohdistamassa 1-2 miljardin leikkaukset. Tämä siis tarkoittaa pahimmillaan viidennestä kuntien valtionosuuksista. Nämä rahat leikataan päiväkodeista, kouluista, terveyskeskuksista ja vanhusten palvelutaloista. Mistä Timo Soini siis aikoisi valtiovarainministerinä leikata?
Näin valtavat leikkaukset tulevat tekemään pahaa jälkeä suomalaisille perheille tärkeissä peruspalveluissa. Kiristävä talouspolitiikka keskellä taloudellista taantumaa on huono ajatus. Seurauksena on työttömyyden pahentuminen ja kasvun heikentyminen. Pahimmillaan tämä heikentämään julkista taloutta entisestään.
Perussuomalaisen puolueen reaktiot vaikuttavat siltä, että puolue ei välttämättä ole valmis kantamaan vastuuta niistä leikkauksista, joihin se on sitoutunut. Tavallisesti on ollut selvää, että valtiovarainministerin salkku kuuluu hallituksen toiseksi suurimmalle puolueelle. Puolue kuitenkin välttelee kysymyksiä talouspolitiikasta ja leikkauksista tavalla, joka saa kysymään, onko Soinilla edes rohkeutta ottaa vastaan valtiovarainministerin salkkua?
Vietänkö riittävästi aikaa lapseni kanssa? Annanko katsoa liikaa Netflixiä? Saako hän pelata liikaa ipadilla? Teenkö hänen kanssaan tarpeeksi asioita? Ovatko harrastukset oikeita? Saako hän tarpeeksi monipuolista ruokaa? Aiheuttaako väsymykseni hänelle ahdistusta?
Olenko riittävän hyvä äiti?
Me olemme epävarmoja. Kyseenalaistamme itseämme. Teemme huonosta omastatunnosta tavan rakastaa.
Äitiyteen liittyy enemmän odotuksia kuin mihinkään muuhun rooliin yhteiskunnassa. Kun odotin ensimmäistä lastani eksyin vahingossa vauva-foorumille, jonka jälkeenpäin olen oppinut tuntemaan nimellä äitien homma-foorum. Muistan, kuinka oli järkytys törmätä siihen tuomitsemisen maailmaan, jota viestiketjuissa kirjoittavat äidit ylläpitivät. Milloin imettäjät haukkuivat imettämättömät, milloin toisinpäin. Kotiäidit solvasivat työssäkäyviä ja työssäkäyvät kotiäitejä. Ja muistaakseni lapsen kasvisruokavaliota verrattiin lapsen pahoinpitelyyn.
Jos toisen äitiys erottui omista käsityksistä, tuomio oli armoton: huono äiti. Ja pahinta mitä nainen voi olla, on huono äiti. Tämän kontrollin kohteeksi joutuminen tulee monelle lapsen saaneelle naiselle täytenä yllätyksenä. Ja useimmiten eniten paineita aiheuttavat juuri toiset naiset.
Erityisesti naisten pitäisi tukea toisiaan. Lapset vaikuttavat naisten uramahdollisuuksiin, palkkaan ja eläkkeisiin huomattavasti enemmän kuin miehillä. Silti naiset ovat kyseenalaistaneet subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Naiset suhtautuvat perhevapaiden tasaisempaan jakamiseen miehiä kielteisemmin.
Äitiyden kontrollointi on aina ollut tapa pitää naiset heille kuuluvissa karsinoissa. Kun oikeus haluta erilaisia asioita perhe-elämän ulkopuolella ei ole sama kuin miehellä, on liikkumatila yhteiskunnassa rajatumpi. Tavoitellessaan hyvää äitiyttä naiset ajautuvat itse pitämään yllä usein niitä asenteita, jotka huonontavat naisten asemaa.
Siksi olen niin iloinen siitä, kuinka monet naiset haluavat nähdä äitien tekevän työelämässä ja politiikassa samoja asioita kuin lapsen saaneiden miesten. Juuri naiset ovat olleet ne, joilta olen saanut äidiksi tultuani eniten apua. Naiset ymmärtävät, kuinka iso apu on tulla lapsenvahdiksi, jotta pääsee tärkeään kokoukseen. Naiset ymärtävät, kuinka iso asia on ottaa kokouksessa mukana oleva lapsi hetkeksi syliin, jotta äiti saa pidettyä rauhassa puheenvuoron. Naiset ymmärtävät, kuinka tärkeää on välillä kuulla, että: ”Kaikille käy joskus noin, ei se tee susta huonoa äitiä”.
Joten hyvää äitienpäivää kaikki ihanat äidit. Me olemme tarpeeksi hyviä juuri sellaisina kuin olemme. Epätäydellisyys tekee meistä täydellisiä.
Timo Soini kommentoi tänään blogissaan ihmisten huolta tulevan hallituksen sopimista kovista leikkauksista:
”Kyllä me nyt olemme tuhon omia, kun saunominen ei ole synti, formuloissa ja raveissa voi käydä ilman lupaa, lihansyöntiä ei kielletä, eikä kouluihin tule pakollista kasvisruokapäivää. Kanarian saarilla voi vierailla ilman tasa-arvoluentoja. Metsän riistaa voi paistaa parilalla, ajaa autolla Helsingin keskustassa ja pyyhkiä pöytää jäniksenkäpälällä.”
Soinista on hyvin todennäköisesti tulossa seuraava valtiovarainministeri. Hänen esityksestään tullaan tekemään useiden miljardien säästöjä suomalaisten palveluihin ja tukiin. Tämän mittaluokan leikkaukset tulevat sattumaan jokaiseen suomalaiseen.
Ihmiset ovat huolissaan lastensä päiväkodeista, kouluista ja omista työpaikoistaan. Sen sijaan, että Soini osoittaisi millään tavalla ymmärtävänsä ihmisten huolta tai tekemiensä päätösten seurauksia, hän turvautuu halpoihin heittoihin kasvisruokapäivistä tai saunomisesta. Kummallakaan asialla ei ole mitään tekemistä tavallisten ihmisten todellisen huolen kanssa.
Tämä on Soinilta uskomattoman ylimielistä. Lisäksi se kertoo jotain todella huolestuttavaa siitä, kuinka kevyesti perussuomalaiset suhtautuvat niihin edessä oleviin leikkauksiin, joista suomalaiset tulevat maksamaan kovan hinnan.
Eilen oli pitkä päivä. Sipilä ilmoitti haluavansa konservatiivisen oikeistohallituksen. Kaduilla ihmiset tulevat jatkuvasti juttelemaan ja olen saanut teiltä paljon viestejä. Moni on huolissaan ja jopa vähän peloissaan siitä, mitä seuraavan neljän vuoden aikana tapahtuu.
Vaalikonevastauksien perusteella hallituspuolueet ovat valmiita käyttämään enemmän verorahoja ainoastaan puolustusvoimiin ja asumisen hajauttamiseen. Sen sijaan palveluista ja etuuksista ollaan valmiita leikkaamaan. Hallituspuolueiden kansanedustajien enemmistö vastustaa tasa-arvoista avioliittoa ja rikkaiden palkkaverotuksen kiristämistä. Enemmistö kannattaa lisäydinvoimaa ja vastustaa fossiilisten polttoaineiden alasajoa.
Tämä ei kuitenkaan määritä sitä, mitä seuraavan neljän vuoden aikana tapahtuu.
Sipilän ilmoituksen jälkeen lähdin eduskunnasta aika surkeissa tunnelmissa kohti vihreiden toimistoa, jossa olin luvannut puhua uusien iltassa. Ja mikä tunnelma siellä odotti! Koko puoluetoimisto oli tupaten täynnä uusia vihreistä kiinnostuneita ihmisiä! Oli opettajia ja opiskelijoita. Oli yrittäjiä ja terveydenhoitajia. Oli mummoja ja vauvoja. Oli ihmisiä, jotka ovat syntyneet täällä, oli ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne. Puhuimme tasa-arvosta, luonnosta, solidaarisuudesta ja kaikesta tärkeästä. Illasta tuli hyvä ja lämmin olo.
Joten ei pelätä, vaan puolustetaan kaikkea tärkeää ja rakennetaan parempaa maailmaa. Meitä on niin paljon ja meitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan!
Rakkaat ystävät. Tänään on vaalipäivä. Olen väsynyt ja jännittää. Samalla tunnen pakahduttavaa kiitollisuutta teille kaikille siitä, että olette olleet tukemassa, kannustamassa ja auttamassa.
Koska päätit ryhtyä poliitikoksi? on kysymys, joka minulle usein esitetään. En vieläkään osaa vastata tähän.
Viisivuotiaana jouduin tappeluun päiväkodin pihalla pojan kanssa, joka yritti katkoa ristilukilta jalkoja. Perustin naapurinlasten kanssa Omituiset otukset taistelemaan Roskanheittäjiä vastaan. En voinut ymmärtää, miksi aiheuttaa turhaa kärsimystä tai miksi liata yhteistä ympäristöä.
Ensimmäinen mielenosoitukseni oli 15-vuotiaana Vantaalla turkishuutokauppaa vastaan. Tuohon aikaan liittyi paljon oivallusta ja ymmärrystä epäoikeudenmukaisuudesta. Miksi naisia kohdellaan eri tavalla kuin miehiä? Miksi tummaihoiselle kaverilleni huudeltiin kadulla? Värjäsin tukkani vihreäksi ja protestoin koko olemuksellani.
En halua enää vain protestoida maailman vääryyksiä vastaan, haluan muuttaa ne. Se sai minut lopulta ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin 2008 ja minut valittiin kaupunginvaltuustoon Helsingin nuorimpana valtuutettuna.
Nyt kun olen johtanut Helsingin toiseksi suurinta ryhmää, olen pystynyt tekemään paljon. Lasteni syntymän jälkeen tahto tehdä parempaa maailmaa on ainoastaan kasvanut.
Olen neuvotellut lisää rahaa päiväkodeille ja kouluille, joissa lapset tarvitsevat enemmän tukea. Olen saanut rahaa joukkoliikenteelle ja pyöräilylle. Olen saanut terveydenhuollon paperittomille äideille ja lapsille, olen pystynyt käynnistämään työn kivihiliikasoista luopumiseksi. Olen saanut Helsingistä rasismin vastaisiin kaupunkeihin kuuluvan Reilun kaupan kaupungin, jonka kouluissa on kasvisruokapäivä.
Vihreys ei ole koskaan ollut minulle pelkkä harrastus tai työ. Se on tapa elää, toimia ja nähdä maailma. Nähdä se, mikä on kaunista ja arvokasta, ja nähdä se, mikä on epäoikeudenmukaista ja mitä pitää muuttaa. Maailman vääryyksien edessä ei saa lamaantua, vaikka se joskus lamaannuttaa. Se, että yritän joka päivä vähän enemmän on tapani korvata se, että saan asua tällä ihmeellisellä planeetalla näiden upeiden ihmisten kanssa.
En ole koskaan päättänyt ryhtyä poliitikoksi. Minut on tehty tätä varten.
Minä haluan olla rakentamassa parempaa maailmaa: pitämässä luonnon puolta, taistelemassa eriarvoistumista vastaan ja viemässä Suomea kohti tulevaisuuden energiaa!
Tiivistetysti tavoitteeni ovat nämä:
Uusiutuvaa energiaa! Torjutaan ilmastonmuutosta luopumalla hiilestä, turpeesta ja öljystä. Leikataan ympäristölle haitallisista tuista ja tuetaan uusiutuvia.
Tasa-arvo ei ole valmis! Uudistetaan vanhempainvapaat ja annetaan isille tilaa kotona. Sanotaan ei rasismille, homofobialle ja kaikelle syrjinnälle!
Puolustetaan luontoa ja eläimiä! Suojellaan soita, koskia, metsiä ja Itämerta. Lopetetaan turkistarhaus ja tuetaan luomua!
Torjutaan köyhyyttä! Estetään tuloerojen kasvu, torjutaan lasten luokkayhteiskuntaa ja uudistetaan sosiaaliturva. Nyt on perustulon aika!
Helsingissä Vihreät ovat hyvin lähellä viidettä paikkaa eduskunnassa. Tehdään siitä totta!
Olen toiminut vuodesta 2012 Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana. Me olemme valtuuston toisiksi suurin ryhmä, ja Helsingin Sanomat uutisoi talvella meidän olevan vaikutusvaltaisin puolue Helsingissä. Olemme muutamassa vuodessa saavuttaneet monia tärkeitä asioita ja rakentaneet viihtyisämpää ja kestäväämpää kaupunkia. Meidän saavutuksiamme ovat kuluneella kaudella olleet esimerkiksi seuraavat:
Kouluille ja varhaiskasvatukselle lisää rahaa
Tällä valtuustokaudella Helsingin vihreät ovat saaneet neuvoteltua yhteensä yli 26 miljoonaa euroa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen budjettiin tiukasta taloustilanteesta huolimatta. Vihreät tavoitteet ovat toteutuneet myös varhaiskasvatuksen budjetointitapaa muutettaessa, sillä vanha tapa olisi ollut varhaiskasvatusvirastolle epäoikeudenmukainen. Myös koulujen korjaamiseen on lisätty rahaa.
Keskustakirjasto rakennetaan Keskustakirjaston rakentaminen etenee aikataulussa: Töölönlahdelle rakennettavan kirjaston hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa alkuvuodesta 2015. Kirjasto- ja kulttuurilautakunta on linjannut, että lähikirjastoverkon säilyminen on Keskustakirjaston rakentamisen ehto.
Paperittomille lapsille ja odottaville äideille turvattiin oikeus terveydenhuoltoon Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2013, että Helsinki takaa jatkossa terveyspalvelut raskaana oleville naisille ja kaikille alle 18-vuotiaille. Aloite paperittomien terveydenhoidon takaamisesta on alun perin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Karin.
Varhaisen tuen perhekeskusten pilotointi Helsingissä Helsingissä ollaan kokeilemassa perhekeskusmallia, joka tuo lapsiperheiden palvelut saman katon alle. Keskukseen tulee neuvola, perhekahvila ja muita lapsiperheiden palveluita. Keskuksia on kokeiltu jo esimerkiksi Imatralla hyvin tuloksin: ne ovat osa uudistuksia, joiden avulla lasten huostaanottojen määrät on saatu laskemaan. Kun matalan kynnyksen lastensuojelupalveluita saa saman katon alta, ongelmiin voidaan tarjota apua nopeasti, ja kynnys hakea tarvittavia palveluja jo neuvolakäynneiltä tutusta paikasta on perheille matalampi kuin avun etsiminen jostain toisaalta.
Leikkaukset pd-rahaan pienennetty Positiivisen diskriminaation määrärahalla ehkäistään koulujen välistä eriytymistä. Helsingissä jaetaan pd-rahaa kouluille, joilla on oppilaidensa parissa haastetta muita kouluja enemmän. Erityis- ja tukiopetuksen tarpeeseen vaikuttavat esimerkiksi maahanmuuttajuus tai oppilaan vanhempien koulutustaso. Kun oppilaiden vanhemmilla on vaikkapa kielitaidon vuoksi vähemmän mahdollisuuksia tukea lapsensa oppimista, oppilas tarvitsee enemmän tukea koululta. Vihreät ovat pitäneet pd-rahan puolia budjettineuvotteluissa ja estäneet suurten leikkausten kohdistumista rahaan.
Kivinokka säästettiin rakentamiselta Kivinokan suojelu tukee Vanhankaupunginlahden suojelualueen, Viikin peltojen ja Vantaanjoen luontokokonaisuutta. Kun kaupunkia tiivistetään uusille kaupunkilaisille, ensimmäiseksi ei pidä uhrata viihtyisälle kaupunkiympäristölle tärkeitä luontoarvoja, vaan rakentaa olemassa olevan rakenteen sisään ja valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.
Helsinkiin perustetaan metsäinen suojeluverkosto Verkoston tavoitteena on nostaa suojelualueiden määrä kaupungin maa-alueista luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Metsien suojeluun lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.
Helsinki on Reilun kaupan kaupunki Tein tästä aloitteen jo helmikuussa 2010. Helsingin merkitys julkisissa hankinnoissa on suuri. Kaupunki tekee hankintoja helsinkiläisten verorahoilla, joten vastuullisuus on tärkeää. Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Pienviljelijöille taataan tuotteistaan vähintään takuuhinta ja suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Lisäksi lapsityövoiman käyttö on kielletty ja tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä.
Ei kaupunkimoottoriteitä, liikkumisen painopiste kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen Helsingin liikennepolitiikka on muuttunut. Helsingissä ei haaveilla satojen miljoonien eurojen hintaisista kaupunkimoottoriteistä, maanalaisista liikenneympyröistä tai keskustatunnelista, vaan investoidaan polkupyöräväyliin ja joukkoliikenteeseen. Liikennehankkeissa priorisoidaan joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta nostavia hankkeita ja joukkoliikenteen sekä pyöräilyn edistämisen rahoitusta nostettiin investointisuunnitelmassa. Pyöräilynedistämisohjelma ja baanaverkkosuunnitelma valmistuivat. Helsinkiin on perustettu ratikkaprojekti kehittämään raitioliikennettä ja valmistautumaan sen laajentamiseen.
Kaupunki tiivistyy uudessa yleiskaavassa Koteja moottoriteiden tilalle! Vihreät ovat saaneet uuden yleiskaavan luonnokseen tiivistä rakentamista jo olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle.
Johtamis- ja tietotekniikkajaostojen perustaminen Helsinkiin perustettiin Vihreiden aloitteesta tällä vaalikaudella johtamis- ja tietotekniikkajaostot. Vihreiden ehdotuksesta Helsinkiin perustettiin kaupunginhallituksen IT-jaosto valvomaan kaupungin IT-investointeja ja edistämään muun muassa avointa dataa. Tietotekniikassa ja tietojärjestelmissä liikkuu isot rahat, mutta tähän asti luottamushenkilöiden kyky ohjata hankkeita on ollut huono. Tietotekniikkajaosto parantaa olennaisesti hankkeiden ohjausta ja säästää selvää rahaa.
Johtamisjaosto puolestaan vastaa kaupungin johtamisen suunnittelusta ja johtamisjärjestelmän uudistamisesta. Vihreiden tavoite on saada Helsinkiin pormestarimalli, jolloin kaupunkia johtaa poliittisesti valittu pormestari poliittisella mandaatilla ja hallituksen roolin vahvistuminen kaupungin johtamisessa. Tavoitteena on, että kaupunginjohto olisi kunnallisvaalituloksen mukainen. Uuden johtamisjärjestelmän on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alussa.
Kruunuvuoren joukkoliikennesillan rakentamista aikaistettiin Kruunuvuorenrantaan on suunnitteilla uusi asuinalue 11 000 asukkaalle. Rantaan ei ole olemassa valmiita joukkoliikenneyhteyksiä ja alueelle on suunnitteilla joukkoliikennesilta, joka yhdistää Kruunuvuorenrannan kantakaupunkiin. Helsingissä ollaan sitouduttu siihen, että uudet asuinalueet tulee rakentaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Uusia alueita ei voi enää suunnitella sen varaan, että jokaisella on auto. Tästä syystä ratikkasillan toteutuminen on koko Kruununvuoren asuinalueen rakentamisen edellytys ja Vihreät ovat onnistuneet tavoitteissaan aikaistaa sillan rakentamista.
Anni Sinnemäestä apulaiskaupunginjohtaja
Apulaiskaupunginjohtajat vastaavat omasta hallinnonalastaan ja ovat sen ylimpiä virkamiehiä. Vihreiden Anni Sinnemäki valittiin syksyllä kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaavaksi apulaisukaupunginjohtajaksi. Vihreillä on kaksi apulaiskaupunginjohtajaa, Pekka Sauri vastaa rakennus- ja ympäristötoimesta.
Muita vihreiden ajamia asioita ovat olleet muun muassa Helsingin energiatuotantomuotojen selvittäminen, kävelykeskustasta aloite Mannerheimintiestä, ryhmäaloite Fennovoimasta irrottautumisesta, ryhmäaloite pormestarimallista, yömetrokokeilu, Vaasankadulla toteutetettu kävelykatukokeilu, selvitys Hämeentien muuttamiseksi joukkoliikennekaduksi. Vihreät ovat lisäksi tehneet esimerkiksi omat teesinsä päivähoidosta ja hyvästä kaupunkilapsuudesta.
Näissä vaaleissa on puhuttu pääasiassa taloudesta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Samalla on vaiettu paljosta. Tässä kolme tärkeintä asiaa, jotka vaalikeskusteluissa on enimmäkseen sivuutettu.
Ilmastokriisi
Yhdysvaltain presidentiksi aikova Hillary Clinton aikoo nostaa ilmastonmuutoksen kampanjansa kärkiteemoihin. Tämän vuoden lopussa päättäjät kokoontuvat Pariisiin ilmastokokoukseen, josta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan odotetaan tuloksia. Viime vuonna globaalit päästöt eivät kasvaneet, vaikka talous kasvoi. Kiina ajaa hiilivoimaa alas voimalla ja uusiutuva energia marssii voitosta voittoon.
Ilmastopolitiikka on politiikan kovaa ydintä. Mikäli emme toimi nopeasti, lisääntyvä kuivuus, hirmumyrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt tekevät tekevät planeetasta pahan paikan elää. Toisaalta nyt keskellä talouskriisiä meillä olisi hyvä tilaisuus samanaikaisesti vähentää päästöjä ja luoda uusia työpaikkoja niin uusiutuvasta energiasta kuin energiatehokkuuden parantamisesta.
Tasa-arvo
Ylen suuri vaalitentti oli jonkinlainen huipentuma. Puheenjohtajien 7-1 miesenemmistöä oli täydennetty kolmella miespuolisella taloustieteilijällä, joita nimitettiin vielä oikein “talousviisaiksi”. Ylen sanoma tuntui olevan, että miehet puhuvat taloudesta.
Naisasialiitto unioni huomauttikin oikeutetusti, että kovan talouslinjan seurauksista ja seurausten kohdistumisesta on enimmäkseen vaiettu: “kiristävä talouspolitiikka ajaisi erityisesti naiset ahtaammalle, koska leikkaukset kohdistuvat naisvaltaiselle julkiselle sektorille“.
Tällaiset tapaukset voi sivuuttaa vasta sen jälkeen, kun eduskuntaan on kertaalleen äänestetty ainakin 101 naista.
TTIP
Euroopan unioni ja Yhdysvallat neuvottelevat pitkälti salassa uutta kauppasopimusta. Sopimuksen väitetään vapauttavan kauppaa, mutta siitä ei ole kyse. Varsinaiset kaupan esteet kuten tullit ovat jo nyt vähäisiä Euroopan ja Yhdysvaltain välillä. Sen sijaan kyse on ympäristöä ja kuluttajia suojelevan sääntelyn purkamisesta. Lisäksi sopimus mahdollistaisi valtioiden haastamisen oikeuteen, jos ne säätävät uutta yhtiöiden voittoja uhkaavaa lainsäädäntöä.
Ympäristöministeriössä työskentelin Ville Niinistön erityisavustajana ja puolustimme yhdessä Suomen luontoa ja ilmastoa. Sen jälkeen soidensuojeluohjelma on vesitetty, maamme viimeisiä vapaita koskia suojaava koskiensuojelulaki halutaan purkaa ja ympäristöministeriön alasajamista väläytellään.
Suomen lajeista noin 10 prosenttia ja luontotyypeistä peräti yli puolet on uhanalaisia. Ilmastonmuutos on kenties kauaskantoisin ihmiskuntaa ja koko maapalloa kohdannut uhka, jonka pysäyttämisellä on kiire. Tässä Villen ja minun esittämä ensiapupakettia ympäristömme pelastamiseksi seuraavaan hallitusohjelmaan.
1. Vahva ympäristöministeriö
Moneen kertaan tyrmätty ehdotus ympäristöministeriön yhdistämisestä maa- ja metsätalousministeriöön on jälleen nostettu esiin. Ehdotus tarkoittaa ympäristöministeriön alasajoa. Uudessa ministeriössä ympäristöasiat alistettaisiin aina maa- ja kaivostalouden eduille. Ympäristöhallinnon heikentämisen sijaan ympäristöministeriöön pitäisi siirtää luonnonvarojen kestävään hoitoon liittyvät asiat sekä ilmastopolitiikka kokonaan. Ilmastonmuutos ja kestävä luonnonvarojen käyttö edellyttävät talouden viherryttämistä ja vahvempaa ympäristöpolitiikkaa – ei heikompaa.
2. Suojellaan soita, ei polteta niitä
Turpeen nostaminen soilta tuhoaa suoympäristöjä, pilaa valuma-alueen vesiä ja turpeen polttaminen aiheuttaa ilmastopäästöjä. Turpeen nostaminen soilta onkin lopetettava vuoteen 2025 mennessä. Ville Niinistön ministerikaudella valmisteltiin soidensuojeluohjelma, jolla oli tarkoitus suojella 100 000 hehtaaria arvokkaita ja herkkiä soita. Kokoomus kuitenkin vesitti ohjelman viime metreillä. Soidensuojeluohjelma on toteutettava alkuperäisessä laajuudessaan, jotta saamme pelastettua edes osan vaarassa olevista soista. Kyse on Etelä-Suomen viimeisistä arvokkaan suoluonnon rippeistä – ihmisten rakkaista lakkasoista ja virkistyskäytöstäkin.
3. Monimuotoiset metsät, kestävä metsätalous
Metsien tilanne on heikoin eteläisessä Suomessa. Suojeluaste onkin saatava nostettua vähintään kymmeneen prosenttiin kaikilla metsäkasvillisuusvyöhykkeillä. Samalla on panostettava riittävän yhtenäisiin suojelualueisiin. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO on toteutettava vähintään alkuperäisessä laajuudessaan vuoteen 2025 mennessä. Talousmetsissä on siirryttävä ympäristön kannalta kestävämpään metsätalouteen. Metsien ja lajien suojelu on itseisarvo, mutta tuo myös mittavia ekosysteemihyötyjä ihmiselle ja taloudelle.
4. Säilytetään kosket, ei Kollajan allasta
Suomi on tuhonnut yli 90 prosenttia vaelluskalajoista. Viimeisiä vapaita koskia suojelee koskiensuojelulaki. Pohjolan Voima oy on havitellut Kollajan allasta, joka hukuttaisi alleen metsiä, soita, herkkiä elinympäristöjä sekä tuhoaisi lain suojaamat vapaana virtaavat kosket, kalojen kutupaikat ja uhkaisi lukuisia uhanalaisia lajeja Iijoella. Keskusta ja kokoomus ovat kilpaa hehkuttaneet hanketta. Koskiensuojelusta on pidettävä kiinni ja vesilakia tulee muuttaa niin, että kalojen nousujokia patoavat voimalaitokset velvoitetaan rakentamaan kalatiet. Vaelluskalojen nousun helpottaminen ja luonnontilaiset joet tuovat mittavia tuloja kalastusmatkailun ja luontomatkailun kautta – luonto tuo työtä, sen tuhoaminen ei.
5. Elvytetään uhanalaiset lajit
Saimaannorppa, susi, meritaimen ja monet monet muut maamme uhanalaiset lajit tarvitsevat ehdottoman suojan metsästykseltä ja kalastukselta. Ei ole mitään oikeutettua syytä hävittää maastamme lajeja, jos tiedämme mikä niitä uhkaa ja kuinka voisimme häviämisen estää. Uhanalaiset kalalajit tarvitsevat lainsuojan siinä missä muutkin uhanalaiset lajit, norppavedet on vihdoin saatava vapaaksi verkoista, eikä susien metsästystä voi sallia.
6. Hiiletön Suomi 2050
Jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa kahteen asteeseen, yli kaksi kolmasosaa nykyisistä öljy-, kivihiili- ja maakaasulöydöksistä täytyy jättää maan alle. Suomen on päästävä vihdoin eroon hiilestä ja oltava päästötön vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon ja meidän pitää mennä siihen mukaan. Puhtaaseen teknologiaan investoiminen on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta. Suomen talous menestyy vain olemalla edelläkävijä ja samalla rakennamme ihmisille viihtyisämpää ja parempaa arjen elinympäristöä, jossa hyvinvointi tulee puhtaasta ympäristöstä, joukkoliikenteestä ja paremmista palveluista.
Minusta yhteiskunnan hyvyyttä mittaa se, miten kohtelemme heikoimpia. Tasa-arvoinen Suomi, joka ei jätä kadulle edes paperitonta siirtolaisäitiä, on meille kaikille parempi paikka elää. Hyvinä aikoina monilla poliitikoilla riittää mielenkiintoa köyhyyden vähentämiselle, luonnolle ja jopa eläinten oikeuksille. Arvot kuitenkin testataan vaikeina aikoina, kun jaettavaa on vähemmän. Olen ehdolla eduskuntavaaleissa, koska haluan olla rakentamassa parempaa maailmaa, jossa pidetään huolta sekä heikoimmista että luonnosta.
Hyvinvointivaltion purkaminen ja tuloerojen kasvu esitetään usein väistämättöminä, mutta eivät ne ole. Kyse on politiikasta ja valinnoista. Taloutta ei saada kuntoon pienituloisilta ottamalla. Ihmisen tulevaisuutta ei saa määrätä, millaiseen perheeseen tai minne hän sattuu syntymään. Haluan tehdä kaikkeni lasten luokkayhteiskuntaa vastaan ja sen puolesta, että Suomea uudistetaan tasa-arvoisesti.
Maapallo on meillä vain lainassa tulevilta sukupolvilta. Luonto on kaiken elämän ehto ja sen kauneus on jotain, mitä rakastan. Ilmastonmuutos, kokonaisten lajien häviäminen sukupuuttoaaltoon ja Itämeren saastuminen ovat tehdyn politiikan seurausta. Kestävä talous ei synny metsiä repimällä ja soita polttamalla. Voimme valita toisenlaisen maailman ja sitä haluan olla tekemässä. Meillä ei koskaan ole ollut näin mahtavia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon – meidän pitää mennä mukaan. Se on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta. Maailma voidaan rakentaa kestävämmäksi.
Olen valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja kahden lapsen äiti.
Helsingissä olemme tämän valtuustokauden aikana saaneet aikaan paljon. Vihreät ovat nousseet kaupungin vaikutusvaltaisimmaksi ryhmäksi. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa olemme panostaneet lapsiin ja niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat kaupungin tukea eniten.
Olemme rakentaneet kaupunkia, joka laittaa rahansa moottoritieliittymien sijaan pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Olemme puolustaneet kaupunkimetsiä ja tehneet kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Olemme rakentaneet päiväkoteja ja laittaneet rahaa homekoulujen korjaamiseen. Olemme ajaneet terveydenhuoltoa myös niille lapsille ja äideille, jotka ovat Helsingissä paperittomina ja äärimmäisen turvattomassa asemassa. Olemme rakentaneet tasa-arvoisempaa ja ekologisempaa Helsinkiä. Seuraavaksi haluan rakentaa parempaa maailmaa eduskunnassa.
Tässä vielä tiivistetysti vaaliteemani:
Uusiutuvaa energiaa! Torjutaan ilmastonmuutosta luopumalla hiilestä, turpeesta ja öljystä. Leikataan ympäristölle haitallisista tuista ja tuetaan uusiutuvia.
Tasa-arvo ei ole valmis! Uudistetaan vanhempainvapaat ja annetaan isille tilaa kotona. Sanotaan ei rasismille, homofobialle ja kaikelle syrjinnälle!
Puolustetaan luontoa ja eläimiä! Suojellaan soita, koskia, metsiä ja Itämerta. Lopetetaan turkistarhaus ja tuetaan luomua!
Torjutaan köyhyyttä! Estetään tuloerojen kasvu, torjutaan lasten luokkayhteiskuntaa ja uudistetaan sosiaaliturva. Nyt on perustulon aika!
19.4. Vaalipäivä – kaikki äänestämään!
Äänestää voi vain omalla äänestyspaikalla, jonka voi tarkistaa täältä. Äänestyspaikat ovat auki klo 9 – 20. Henkilöllisyystodistus riittää.
Vaalikeskusteluiden huutokauppa siitä, kenellä on suurin leikkauslista, ei lupaa hyvää. Etenkin kokoomuksessa hyvinvointivaltion purkaminen ja tuloerojen kasvattaminen esitetään väistämättöminä “korjausliikkeinä”. Todellisuudessa kyse on politiikasta ja valinnoista.
Pelkkä leikkaaminen ei ole mitään tulevaisuuspolitiikkaa. Se on kurjistamista ja lannistamista. Erityisen katastrofaalista olisi indeksien jäädyttäminen, sillä se rokottaisi kaikkein ankarimmin juuri pienituloisia. Perusturva on jo nyt jäänyt ansioturvasta kohtuuttomasti jälkeen, ja moni perusturvan saaja elää köyhyysrajan alapuolella.
Sisällöttömän leikkaamisen sijaan tarvitaan tarkasti kohdennettua elvytystä, joka auttaa uudistamaan Suomen taloutta. Elvytyksen rinnalla on toteutettava välttämättömät rakenneuudistukset. Nykyisin tuhlaamme arvokkaita veroeuroja järjettömiin asioihin, kuten raskaan polttoöljyn käytön tukemiseen.
Suomen talous ja ennen kaikkea elinkeinorakenne kaipaavat kuitenkin oikeita muutoksia. Toteuttamalla vihdoin pitkään veivatut rakenneuudistukset sekä elvyttämällä oikein voimme antaa uutta kurssia Suomen elinkeinoelämälle ja nostaa maan talouden nousuun. Vaikka palveluista ei kannatakaan leikata, voidaan valtion tukia karsimalla pienentää menoja ja tervehdyttää yrityssektoriamme: nämä leikkaukset voisivat keskittyä ympäristölle haitallisiin tukiin sekä epätasa-arvoisiin tulonsiirtoihin.
Sote-uudistus on tärkeä kahdesta syystä. Ensinnäkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kokoaminen saman järjestäjäorganisaation vastuulle parantaisi sekä tehokkuutta, että palveluja eniten tarvitsevia. Vielä tärkeämpi syy on se, että sote-uudistus on tähän mennessä ollut ainoa iso rakenteellinen muutos, josta on vallinnut edes kohtalainen yksimielisyys eri puolueiden välillä. Vihreiden, keskustan ja vasemmiston kannattama demokraattinen maakuntamalli lienee paras etenemistie. Myös vihreiden pitkään ajama perustulo on vihdoin alkanut löytyä myös muiden puolueiden ohjelmista. Perustulo olisi yksi ratkaisu, jolla nykyistä järjestelmää voitaisiin yksinkertaistaa.
Kun valtio kerran saa lainaa jopa negatiivisella korolla, ei sen käyttämistä koko maan taloutta hyödyttäviin hankkeisiin pidä pelätä. Näistä kaikkein tärkein ja tulevaisuuteen suuntaavin on totta kai energiaremontti ja uusiutuvan energian infrastuktuurin rakentaminen. Suomen on korkea aika ymmärtää, että kestävä talous ei synny metsiä repimällä ja soita polttamalla. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon ja meidän pitää mennä siihen mukaan. Puhtaaseen teknologiaan investoiminen on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta.
Alla on lyhyesti konkreettisemmin elvytyksen kohdentamisesta, leikkauksista ja rakenteellisista uudistuksista. Tärkeintä eivät ole yksittäiset toimet vaan kokonaisuus, joka uudistaa Suomen taloutta ihmisten ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Vihreät ovat hahmotelleet näitä askeleita myös tiekartassa kestävään talouteen.
Miten elvytetään?
Elvytyksen tavoitteena on käynnistää hankkeita, jotka luovat työpaikkoja ja samalla tukevat Suomen uudistumista keskipitkällä aikavälillä. Suomi saa lainaa halvalla, siksi tarkoin harkitut suurimittaisetkin työllistävät hankkeet kannattaa käynnistää nyt. Alla muutamia mahdollisia kohteita. Lähtökohtana on, että menolisäykset ovat luonteeltaan väliaikaisia.
Investoinnit energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvaan energiaan niin, että korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. Ympäristö ja vaihtotase kiittävät.
Vuokra-asuntojen rakentaminen. Varsinkin Helsingissä asuminen on jo niin kallista, että siitä on itsessään tullut talouskasvun este. Valtio voisi vauhdittaa tätä merkittävästi.
Koulujen ja muiden laitosten korjausrakentaminen. Aivan liian moni koulu ja julkinen tila homehtuu käyttökelvottomaan kuntoon. Nyt olisi oiva aika vähentää tätä korjausvelkaa.
Tärkeimmät ratainvestoinnit kannattaisi käynnistää nyt.
Helsinki-Tallinna-tunneli olisi kokoluokaltaan valtava projekti, mutta kytkisi Helsingin ja koko Suomen aivan eri mittakaavassa eurooppalaiseen junaverkkoon. Samoin Helsingin ja Tallinnan jo nyt yhteenkietoutuneet alueet hyötyisivät projektista.
Leikkaukset ympäristölle haitallisista tuista ja epätasa-arvoisista etuuksista
Tällä tavoin on mahdollista saavuttaa noin miljardin vuositason säästöt. Näiden lisäksi Vihreä verouudistus sisältäisi paljon polttoaineiden alennettujen verokantojen poistamisia, jotka teknisesti ovat veronkiristyksiä, mutta suuntaisivat talouttamme uudistumaan kestävään suuntaan.
Poistetaan kilometrikorvauksen ylikompensoiva osa sekä vapaan autoedun verotuki.
Poistetaan kuljetustuki ja kaivosteollisuuden budjettituki.
Järkeistetään maataloustuet ja yritystuet.
Tärkeimmät rakenneuudistukset
Näillä uudistuksilla kehitetään Suomen sosiaalipalveluita sekä varmistetaan, että julkinen sektori tuottaa jatkossakin tasa-arvoisia palveluita kaikille. Osa uudistuksista, kuten sote-uudistus ja vanhempainvapaiden 6+6+6-malli, pitää tehdä vihdoin tulevalla vaalikaudella. Toiset, kuten perustuloon siirtyminen, vaativat hieman pidemmän ajan. Tavoitteena on järkevöittää hyvinvointivaltion keskeisiä rakenteita sekä lisätä työn tarjontaa.
Sote-uudistus toteutetaan demokraattisen maakuntahallinnon mallin pohjalta.
Helpotetaan ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamista luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta.
Tarjotaan ulkomaalaisille opiskelijoille pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen.
Ratkaistaan Helsingin seudun erityisongelmia ja vahvistetaan sen kilpailukykyä kokoamalla maankäytön, asumisen, liikenteen, elinkeino- ja työvoimapolitiikan päätöksenteko sekä maahanmuuton ja kotouttamisen koordinointi metropolihallinnolle.
Jaetaan vanhemmuuden kulut työnantajien kesken tavoitteena vanhempainvapaissa 6+6+6 -malli.
Siirrytään kohti perustuloa.
Seuraavien kahden viikon aikana jokaisella on valtaa vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä tulevien neljän vuoden aikana Suomessa tehdään. Keskitytäänkö leikkauslistoihin ja indeksien jäädyttämiseen, vai yritetäänkö ottaa suomalaisten osaamisesta kaikki irti ja kehittää taloutta kestävämpään suuntaan?
Olen kansanedustaja ja kahden lapsen äiti Kalliosta. Toimin Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnan varapuheenjohtajana. Aiemmin olen ollut valtuustoryhmän puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana tekemässä vihreistä Helsingin vaikutusvaltaisinta puoluetta.
Minusta yhteiskunnan hyvyyttä mittaa se, miten kohtelemme heikoimpia. Tasa-arvoinen Suomi, joka ei jätä kadulle edes paperitonta siirtolaisäitiä, on meille kaikille parempi paikka elää.
Uskon siihen, että vihreiden tehtävänä on nostaa niitä, joiden omat voimat eivät riitä. Samalla uskon siihen, että meidän työmme on antaa vapautta ja tilaa niille, jotka haluavat luoda uutta.
Vihreät linkit
Vihreät on olemassa turvatakseen ympäristön, ihmisten ja politiikan tulevaisuuden.
