Useampi ihminen on kysynyt minulta, ovatko Töölönlahden lintuvedet uhattuina. Aluksi en ymmärtänyt, mistä ihmeestä on kyse. Lopulta kuulin, että keskustalainen ympäristöministeri on lähtenyt kuntavaaliehdokkaaksi Helsingissä ja lupaa kampanjassaan pelastaa Töölönlahden linturuovikot. Asia vain on niin, etteivät kyseiset linturuovikot ole millään tavalla uhattuina. Eivät millään tavalla.
Viimeiset kaksi vuotta olen kuunnellut eduskunnassa keskustalaisten ministerien puhetta, jossa aina ongelmat ovat Helsingissä. Mikään muu puolue ei luo niin paljon turhaa vastakkainasettelua maakuntien ja kaupunkien välille. Tämä vastakkainasettelu ei luo tähän maahan mitään hyvää. Silti on röyhkeyden huippu, että puolue, joka on pistänyt koko maan luonnonsuojelun polvilleen, tekee Helsingissä luonnonsuojelukampanjaa.
Keskustan johdolla on tehty poikkeuksellisen luontovihamielistä politiikkaa. Suhteellisesti suurimmat budjettileikkaukset on tehty luonnonsuojeluun. Keskusta halusi hallitusneuvotteluissa lopettaa ympäristöministeriön, mutta onneksi tämä onnistuttiin torppaamaan. Kymmeniätuhansia hehtaareja hakkuilta suojattua valtion metsiä on nyt siirretty ympäristöministeriön alaisuudesta talouskäyttöön.
Metsien hakkuutavoitteet on heidän halustaan kasvatettu niin järjettömiksi, ettei Suomen metsien monimuotoisuus siitä helpolla toivu. Nämä hakkuut romauttavat Suomen metsien hiilinielun puoleen. Pudotus on niin suuri, että se vie pohjan kaikilta muilta päästöleikkauksilta. Samaan aikaan esim. soidensuojeluohjelma on ajettu alas ja Suomi on lopettanut YK:n ympäristöohjelman rahoittamisen. Ensimmäistä kertaa uhanalaista ahmaa saa nyt metsästää.
Jos ympäristöministeri haluaa suojella tämän maan lintuja, hän voisi suojella Suomen luontoa. Linnut kärsivät soiden katoamisesta, metsien hakkuista ja liiallisesta metsästyksestä. Hakkuiden vähentäminen, soidensuojeluohelman toteuttaminen ja metsästysrajoitukset olisivat ympäristöministeriltä tehokkaampia toimia kuin puhua keksityistä uhista Töölönlahden linturuovikoille.