Avainsana: luonto (Page 1 of 2)

Pandemia pakottaa muuttamaan suhdettamme luontoon ja eläimiin

Minkkien koronavirustartuntoja aletaan testaamaan Pohjanmaalla. Tarhaminkeillä on todettu koronavirusta eri puolilla maailmaa ja viimeksi tällä viikolla Tanskassa päätettiin lopettaa kaikki tarhojen minkit, sillä tartuntoja on siirtynyt myös ihmisiin. Riski tartunnoista on todellinen myös Suomessa.

Jatkuvasti kasvava eläinten tehotuotanto ja turkistarhaus tarjoavat suotuisan ympäristön vaarallisten virustautien leviämiselle. Turkistarhaus aiheuttaa kärsimystä eläimille, mutta se voi olla näin ollen myös terveysriski ihmisille.

Arvioiden mukaan jopa 75 prosenttia hiljattain ilmaantuneista tartuntataudeista on peräisin eläimistä. Tähän joukkoon kuuluvat koronan lisäksi esimerkiksi Ebola, lintuinfluenssa, Zika-virus ja SARS. Jos emme muuta suhdettamme eläimiin lienee varmaa, ettei tämä pandemia jää viimeiseksi.

Liiallinen lihansyönti ja eläimiin nojaava ruokakulttuuri ovat vain yksi syy tartuntatautien leviämiseen. Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja luontokato lisäävät tautiriskejä. YK listaakin nämä eläinten syömisen lisäksi niiksi tekijöiksi, jotka kasvattavat tartuntatautien leviämisen riskiä. Mahdollisuuksia tartuntatautien synnylle on nyt olemassa enemmän kuin koskaan.

Sen lisäksi, että torjumme tartuntatauteihin rajaamalla liikkumista ja kehittämällä rokotteita, tulee pandemian uhkaa ennaltaehkäistä myös ennakoivasti. Meidän pitää pysäyttää luontokato ja ilmastonmuutos. Meidän pitää muuttaa suhdettamme eläinteollisuuteen.

Turkistarhoilla leviävät koronavirustartunnat osoittavat, että turkistarhaus ei enää ole riski, jota kannattaa ottaa. Suomessa ala kärsii muutenkin heikosta kannattavuudesta. Olen esittänyt turkistarhauksesta luopuville tarhaajille tukea, jotta tuottajat eivät jäisi yksin ahdinkoon.

Ilmastokriisin ja luontokadon lisäksi myös pandemiat ovat osoitus kestämättömästä elämäntavastamme. Sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen ja sukupuuttojen lisäksi myös pandemiat tulee nähdä osana kokonaisuutta joka johtuu siitä, että suhteemme luontoon ja eläimiin vaatii nopeasti korjaamista.

Tuodaan metsää päiväkoteihin

Metsä on ihmeellinen asia. Metsien merkityksestä taloudelle, ilmastolle ja ihmisten mielen rauhoittumiselle puhutaan paljon. Vähemmän puhutaan siitä, kuinka suuri vaikutus metsällä on fyysiseen terveyteen. Luonnonvarakeskuksen tuore tutkimus osoitti, että pelkkä kosketus metsänpohjaan parantaa lasten vastustuskykyä.

Metsä tekee lapsistamme terveempiä.

Tutkimuksessa päiväkotien asvaltoiduille, laatoitetuille ja sorapäällysteisille pihoille tuotiin elävää metsänpohjaa, eli kunttaa. Tutkimus näytti, että päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely paranee lyhyessä ajassa jo pelkästä toistuvasta kosketuksesta elävään luontoon. Metsäpohjan, eli kuntan, monipuolinen mikrobisto vahvistaa lasten immuunijärjestelmää vähentäen eri sairauksien riskiä. 

Liian korkea hygieniataso ja erillisyys luonnosta köyhdyttävät elimistön mikrobistoa. Tämä puolestaan lisää immuunijärjestelmän häiriöitä, kuten esimerkiksi allergioita, diabetesta ja keliakiaa. Koronaepidemian aikana hygieniasta pidetään hyvästä syystä entistä tiukemmin huolta. Vaikka lapset eivät onneksi ole koronan riskiryhmää, heidän isovanhempansa usein ovat. Lapsemme pesevät päiväkodeissa ja kouluissa enemmän käsiään, jotta heidän isovanhempansa ja riskiryhmiin kuuluvat rakkaansa pysyisivät turvassa.

Samalla kun suojaamme riskiryhmiä epidemialta, meidän on entistä tärkeämpää huolehtia lasten vastustuskyvyn kehittymisestä. Epidemian aikana nopeasti lisääntynyt luontoretkeily on parasta mahdollista kansanterveyden hoitamista. Mitä enemmän lapsia viedään metsään, sitä paremmin he voivat.

Erityisen tärkeää luontokosketuksen lisääminen on kaupungeissa kasvavien lasten terveyden kannalta. Onneksi Helsingissä ymmärretään nyt paremmin lähimetsien merkitystä myös päiväkodeille. Luontoretkeily on tuotu osaksi varhaiskasvatusta.

Lapsia ei aina tarvitse viedä metsään, metsän voi myös tuoda lasten luokse. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen tulokset puhuvat vahvasti sen puolesta, että metsän tuominen päiväkoteihin tekee lapsistamme terveempiä. Siksi jätin tänään aloitteen siitä, että Helsinki toisi päiväkotien pihoille metsänpohjaa. Samalla toivomme lisää istutuslaatikoita päiväkoteihin, jotta lapset voivat istuttaa ja hoitaa kasveja. 

Metsä on hyväksi paitsi aikuisille, myös lapsille. Sitä tarvitaan lisää kaikkialle.

Aloite löytyy täältä.

Valtuustoaloite metsän tuomisesta päiväkoteihin

Metsä tekee lapsistamme terveempiä. Luonnon kanssa kosketuksissa olevilla lapsilla on pienempi todennäköisyys sairastua immuunijärjestelmän häiriöistä johtuviin sairauksiin. Tämän yksi syy siihen, että myös Helsingissä on pyritty lisäämään päiväkoti-ikäisten lasten mahdollisuuksia luontoretkiin.

Liian korkea hygieniataso ja erillisyys luonnosta köyhdyttävät elimistön mikrobistoa. Koronaepidemian aikana hygieniasta pidetään hyvästä syystä entistä tiukemmin huolta myös päiväkodeissa. Vaikka lapset eivät onneksi ole koronan riskiryhmää, heidän isovanhempansa usein ovat. Samalla kun suojaamme riskiryhmiä epidemialta, on tärkeää huolehtia lasten vastustuskyvyn kehittymisestä. 

Luonnonvarakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että jo pelkkä toistuva metsämaakosketus monipuolistaa päiväkotilasten sairauksilta suojaavan elimistön mikrobistoa. Tutkimuksessa lasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa.

Lapsia ei aina voi viedä metsään, mutta metsän voi tuoda lasten luokse.

Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että Helsinki selvittää mahdollisuudet lisätä lasten koskestusta elävään luontoon tuomalla päiväkotien pihoille metsänpohjaa eli kunttaa sekä lisäämällä istutuslaatikoita päiväkodeissa, jotta lapset voivat istuttaa ja hoitaa kasveja.

Helsingissä 21.10.2020

Emma Kari

Valtuustoaloite hakkuiden lopettamisesta lintujen pesimäaikaan

Suomen luonto köyhtyy edelleen, ja uhanalaisten lajien määrä lisääntyy jatkuvasti. Uhanalaisia lajeja on kaikissa lajiryhmissä, mutta eläinlajeista suhteellisesti eniten linnuissa. Suurin osa äärimmäisen tai erittäin uhanalaisista lajeista on lintuja. Metsät ovat tärkein Suomen lintulajien elinympäristö.

Luonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivi kieltävät lintujen pesintöjen vahingoittamisen. Lintujen pesinnän tahallinen häiritseminen on Suomessa kielletty. Pesimäaikana tapahtuva hakkuu tuhoaa lintujen pesät ja tappaa niiden poikaset.

Helsinki on jo luopunut kesäaikaisista luonnonhoitoon liittyvistä metsien hakkuista, mutta rakentamishankkeisiin liittyviä hakkuita voidaan toteuttaa kesäisin. Keskustelua pesintäaikaisista hakkuista on käyty muun muassa Pirkkolan uuden monitoimihallin päätöksenteossa. Muun muassa Tampereen kaupunki on linjannut, että puita ei tule kaataa lintujen pesintäaikana kuin aivan pakottavasta syystä. Linjaus löytyy Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksestä.

Myös suurin osa Helsingin rakennushankkeisiin liittyvistä hakkuista voidaan huolellisella suunnittelulla toteuttaa lintujen pesimärauhaa kunnioittaen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki ryhtyy valmistelemaan linjausta, jolla lopetetaan kaikki kesäaikaiset puiden hakkuut muista kuin aivan pakottavista syistä.

Kirjallinen kysymys metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle,

Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa (Convention on Biological Diversity), luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa vuoteen 2020, sekä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaksi vuosiksi 2012–2020. Tavoitevuoteen on nyt vajaa kolme vuotta aikaa.

Samalla metsälajiston ja metsäisten elinympäristöjen tilanne on heikko. Kahden edellisen uhanalaisuusarvioinnin välillä metsälajiston riski kuolla sukupuuttoon on pysynyt samana ja metsätalouden aiheuttamista muutoksista ovat kärsineet erityisesti lahopuuta vaativa lajisto. Metsälajiston häviämistä ei olla siis pysäytetty, ja esimerkiksi sammalien ja jäkälien uhanalaistuminen jatkuu suomalaisissa metsissä.

Uhanalaisista lajeista suurin osa on riippuvaisia metsistä ja siten metsissä tapahtuvat elinympäristöjen heikennykset heijastuvat myös suoraan uhanalaisten lajien tilanteeseen. Metsäluontotyypeistä 70% on luokiteltu uhanalaisiksi. Lisäksi on arvioitu, että sukupuuttovelan takia noin tuhat metsistä riippuvaista lajia tulee häviämään, kun lajiyhteisö saavuttaa uuden tasapainotilan elinympäristössä tapahtuneen muutoksen jälkeen.

Hallitus leikkasi metsien suojelusta (METSO -ohjelmasta) hallituskauden alussa 70%. Nyt hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä ympäristöministeriön METSO-rahoitusta lisättiin kolmella miljoonalla eurolla, jolloin metsien suojelusta on 70 prosentin sijaan leikattu 60 prosenttia tällä hallituskaudella. Samaan aikaan hakkuumäärät ja -tavoitteet ovat historiallisen suuret.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä metsälajiston ja metsäelinympäristöjen parantamiseksi tällä hallituskaudella, jotta monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään tavoitevuoteen 2020 mennessä ja onko hallitus arvioinut, että nykytoimilla tavoite on vielä realistista saavuttaa?

Helsingissä 17.5.2017
Emma Kari /vihr

Töölönlahden linturuovikot eivät ole vaarassa

Useampi ihminen on kysynyt minulta, ovatko Töölönlahden lintuvedet uhattuina. Aluksi en ymmärtänyt, mistä ihmeestä on kyse. Lopulta kuulin, että keskustalainen ympäristöministeri on lähtenyt kuntavaaliehdokkaaksi Helsingissä ja lupaa kampanjassaan pelastaa Töölönlahden linturuovikot. Asia vain on niin, etteivät kyseiset linturuovikot ole millään tavalla uhattuina. Eivät millään tavalla.

Viimeiset kaksi vuotta olen kuunnellut eduskunnassa keskustalaisten ministerien puhetta, jossa aina ongelmat ovat Helsingissä. Mikään muu puolue ei luo niin paljon turhaa vastakkainasettelua maakuntien ja kaupunkien välille. Tämä vastakkainasettelu ei luo tähän maahan mitään hyvää. Silti on röyhkeyden huippu, että puolue, joka on pistänyt koko maan luonnonsuojelun polvilleen, tekee Helsingissä luonnonsuojelukampanjaa.

Keskustan johdolla on tehty poikkeuksellisen luontovihamielistä politiikkaa. Suhteellisesti suurimmat budjettileikkaukset on tehty luonnonsuojeluun. Keskusta halusi hallitusneuvotteluissa lopettaa ympäristöministeriön, mutta onneksi tämä onnistuttiin torppaamaan. Kymmeniätuhansia hehtaareja hakkuilta suojattua valtion metsiä on nyt siirretty ympäristöministeriön alaisuudesta talouskäyttöön.

Metsien hakkuutavoitteet on heidän halustaan kasvatettu niin järjettömiksi, ettei Suomen metsien monimuotoisuus siitä helpolla toivu. Nämä hakkuut romauttavat Suomen metsien hiilinielun puoleen. Pudotus on niin suuri, että se vie pohjan kaikilta muilta päästöleikkauksilta. Samaan aikaan esim. soidensuojeluohjelma on ajettu alas ja Suomi on lopettanut YK:n ympäristöohjelman rahoittamisen. Ensimmäistä kertaa uhanalaista ahmaa saa nyt metsästää.

Jos ympäristöministeri haluaa suojella tämän maan lintuja, hän voisi suojella Suomen luontoa. Linnut kärsivät soiden katoamisesta, metsien hakkuista ja liiallisesta metsästyksestä. Hakkuiden vähentäminen, soidensuojeluohelman toteuttaminen ja metsästysrajoitukset olisivat ympäristöministeriltä tehokkaampia toimia kuin puhua keksityistä uhista Töölönlahden linturuovikoille.

Aloite Helsingin osallistumisesta Suomi100 – luonnonsuojelukampanjaan

Valtio kannustaa maanomistajia perustamaan luonnonsuojelualueita juhlavuoden kunniaksi. Maanomistajat voivat tarjota omistamiaan maita suojeltavaksi korvauksetta satavuotiaan Suomen kunniaksi. Tarjotuista alueista perustetaan suojelualueita. Valtio sitoutuu omasta puolestaan kampanjaan vastaavalla suojelupanoksella.

Myös kunnat kutsutaan kampanjaan mukaan. Koko maahan tavoitellaan yksityisten maanomistajien, valtion ja kuntien yhteistyöllä merkittävä määrä uusia suojelualueita. Alueista perustetaan pysyviä yksityisiä suojelualueita. Kunnan päätös suojelusta on lahja itsenäiselle satavuotiaalle Suomelle, eikä siitä makseta korvausta. Rauhoituspäätöksiin tulee tieto, että kohde on osa itsenäisyyden juhlakampanjaa.

Suojeltavan alueen täytyy täyttää luonnonsuojelulain mukaiset edellytykset, mutta muita kriteereitä alueille ei ole. Alue voi olla esimerkiksi tärkeä virkistyskohde, kuntalaisten suosima ulkoilukohde tai kaunis maisemallisesti. Helsingissä on paljon arvokasta luontoa. Hienoja suojelukohteita olisivat esim. Paloheinä-Haltialan metsä, Hallainvuori sekä Pikkukosken ja Koskelan väliset lehtovaltaiset metsät. Suojelualueet olisi luontevaa liittää osaksi Helsingin metsäistä suojeluverkkoa. Ulkopaikkakuntien metsistä vuoden 2017 suojelualueiksi sopivia voisivat olla esim. Kauhalan metsäalue (Kirkkonummi) sekä Nuuksion kansallispuistoon rajautuva Ketunkorven palsta (Espoo).

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki osallistuu ”Luontolahjani 100-vuotiaalle” – luonnonsuojelukampanjaan 100-vuotiaan Suomen kunniaksi,

Helsingissä 1.2.2017

Emma Kari

 

Sipilän hallitus vaarantaa Lapin metsärauhan

Nyt on Suomen luonnolla paha paikka. Näyttää siltä, että Sipilän hallitus on valmis vaarantamaan Lapin metsärauhan. Tämän seurauksena Lapin henkeäsalpaavan kauniit maisemat, pohjoisten jokien rannat ja saamelaisalueiden aarniometsät ovat uhattuna.

Sipilän hallitus päättää tänään esityksestä, jossa kymmeniä tuhansia hehtaareja valtion metsiä siirrettäisiin luontopuolelta kaupalliselle puolelle. Se tarkoittaa sitä, että arvokkaita metsiä, jotka ovat tähän saakka olleet turvassa hakkuilta, voi alkaa hakkaamaan ja myymään tonteiksi.

2000-luvun alussa Lapissa käytiin vuosia suuria ja kipeitä kiistoja korvaamattomien aarniometsien hakkaamisen takia ja suomalaisen metsäteollisuuden maine kärsi tästä maailmalla. Puhuttiin jopa metsäsodasta. Vuosia kestäneen tappelun jälkeen asiat saatiin sovittua ja nämä arvokkaat metsät, paikallisten ihmisten rakastamat maisemat, saamelaisten oikeudet ja metsätalous sovitettiin yhteen metsärauhassa. Tämä oli arvokas sopu, enkä olisi koskaan kuvitellut kenenkään haluavan aloittaa kiistaa uudelleen.

Sipilän hallituksen esitys on erityisen paha myös siksi, että se osoittaa todeksi ne pelot, joita on epäilty toteutuvan Metsähallitusta koskevassa uudessa laissa. Uudistuksessa hallitus haluaa mahdollistaa sen, että se voi jatkossa siirtää valtavia määriä metsiä luonnonsuojelupuolelta taloudelliseen hyödyntämiseen ilman eduskunnan päätöstä. Nyt tämä voidaan vielä pysäyttää: se vaatii eduskunnan luvan. Puolustetaan Suomen luontoa ja pohjoisen ihmisten asukkaiden oikeuksia aarniometsiinsä, jokiinsa ja maisemiinsa.

Onko todella Sipilän hallitus halukas vaarantamaan Lapin metsärauhan – ja myymään kansallisomaisuuttamme?

Hossaan tulee kansallispuisto!

Hossaan tulee kansallispuisto! Tämä on ilon päivä näille Pohjois-Suomen upeille harjumetsille ja kirkkaille järville, jotka ovat nyt turvassa. Samalla tämä on hyvä uutinen kaikille meille ihmisille, jotka saamme nauttia tästä mykistävän kauniista luonnosta myös jatkossa.

Hossa on luonnonystävien rakastama alue, jossa mieli saa levätä. Näiden arvokkaiden metsien puolesta on jouduttu taistelemaan toistuvasti. Vaikka Hossa kuuluu Natura 2000 -suojeluverkostoon, sen metsistä jopa kolmasosa on ollut hakkuusuunnitelmien kohteena. Vihreät, ympäristöjärjestöt sekä paikalliset asukkaat ja matkailuyrittäjät ovat toistuvasti olleet torjumassa näiden hienojen metsien hakkuita.

Eduskunnan luonto- ja ympäristöryhmässä olimme esittäneet ympäristöministeri Tiilikaiselle kansallispuiston perustamista myös pääkaupunkiseudulle Porkkalaan. Luonnollisesti olen pettynyt, ettei tälle upealle saaristoalueelle vieläkään saada kansallispuistoa. Ministeri on kuitenkin luvannut, että Porkkalaan perustetaan luonnonsuojelualue.

Ympäristöministeriön tiedotteen asiasta voi lukea täältä.

Uutta vuotta kohti!

Huhhuh ystävät, mikä vuosi! Sen 2015 on ainakin opettanut, ettei mitään saa pitää itsestäänselvyytenä, ei tasa-arvon tavoittelua, eikä edes ihmisoikeuksia. Yhtäkkiä Suomessa on joutunut puolustamaan montaa asiaa, jonka en olisi koskaan uskonut olevan vaarassa.

Alkuvuonna johdin Helsingin vihreää valtuustoryhmää läpi useiden vaikeiden neuvotteluiden ja tein elämäni intensiivisintä vaalikampanjaa. Tunnelma oli riemukas kun vihreät saivat upean vaalivoiton ja minut valittiin ensimmäistä kertaa kansanedustajaksi. Sitten kaikki muuttuikin nopeasti.

Sipilä kasasi ympärilleen konservatiivisen ja oikeistolaisen hallituksen, joka muutti tämän maan politiikan nopeammin kuin moni osasi odottaa. Tasa-arvo, kansainvälisyys ja tulevaisuuden usko korvattiin nopeasti lyhytnäköisillä leikkauksilla ja eriarvoisuutta lisäävällä politiikalla. Kohtuuttomimmat leikkaukset kohdistettiin koulutukseen, päivähoitoon, kehitysyhteistyöhön ja luonnonsuojeluun. Nämä olivat selkeitä arvovalintoja. Voin avoimesti myöntää, etten osannut odottaa näin suurta suunnanmuutosta.

Kesällä ajatukset olivat Välimerellä. Toinen toistaan traagisemmat kuvat henkensä edestä pakenevista ihmisistä toivat historiallisen humanitaarisen katastrofin iholle. Kansainvälinen yhteisö epäonnistui tuomaan rauhaa ja hyökkäyssotien seurauksena syntynyt terroristijärjestö Daesh kasvoi. Kehitysyhteistyön ja humanitaarista työtä tekeviltä järjestöiltä leikkaaminen tuntui järjettömältä päätökseltä tämän kaiken keskellä.

Yhä useampi ihminen pakeni Eurooppaan. Suomessa heitä vastassa olivat polttopullot, raketit, hakaristilippu ja Ku klux klan -asu. Köyhiin kohdistuvat leikkaukset ja kasvava työttömyys loivat tilan, jossa oli liian helppoa lietsoa heikossa asemassa olevat ihmiset toisiaan vastaan. Kasvalle vihalle on luotu tilaa pitkään, koska se on ollut joillekin hyödyksi. Nyt tuon vihan kohteeksi ovat joutuneet turvapaikanhakijoiden lisäksi ihan tavalliset suomalaiset.

Ongelman vähättely on näkynyt erityisesti siinä, että jatkuvasti puhutaan keskustelun ”ääripäistä”, vaikka on vain yksi ääripää. On vain yksi äärioikeisto, joka terrorisoi ihmisiä netissä, luo pelkoa ja heittelee polttopulloja. Äärioikeiston nousu ja sen kohtaama hiljainen hyväksyntä on ollut vuoden pelottavin ilmiö.

Tämän vuosi on antanut myös paljon toivoa. Kasvava hätä ja hallituksen vastuunvälttely on saanut tavalliset suomalaiset liikkeelle. Vapaaehtoistyötä tehdään kaikkialla. Ihmiset lahjoittavat järjestöille, antavat vaatteitaan ja jakavat ruokaa tarvitseville sekä kokoavat kerrossänkyjä astaanottokeskuksissa. He ovat suomalaisten maltillinen enemmistö, joka ei pidä itsestään kovaa meteliä. He ovat toivo paremmasta maasta.

Samalla Pariisin ilmastokokouksen hieno tulos antaa koko maapallolle toivoa. Öljy-yhtiöt vetäytyvät arktisesta öljynporauksesta, Helsinki päätti sulkea Hanasaaren kivihiilivoimalan, Kiinan hiilen kulutus väheni ja USA:n ilmastopolitiikassa tapahtui murros. Suomen epäsolidaarinen ja taantumuksellinen politiikka ei ole koko maailman suunta.

Isoin asia tässä vuodessa on se, kuinka paljon tässä maassa on hyvyyttä ja kauneutta. Tätä kirjoittaessa istun katsomassa Lapin kauniitä lumikinoksia ja hiljaista huurteista metsää. Suomen luonto, niin monien ihmisten hyvyys ja omat rakkaat ovat asioita, jonka täkia tämä vuosi on ehdottomasti plussan puolella. Tämä on kuitenkin maa, jossa kahden pienen lapsen äiti voi olla kansanedustaja. Ja se on iso asia, jota on aina muistettava puolustaa.

Kiitos kaikesta ystävät ja hyvää uutta vuotta 2016

« Older posts

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.