Avainsana: ympäristö (Page 1 of 2)

Norppien lainsuojaton tilanne saatava loppumaan

Norppaa suojelevat kalastusrajoitukset ovat aikaisemmin astuneet voimaan huhtikuussa, mutta nyt rajoituksia ei ole. Viiden vuoden välein uusittava rajoitusasetus oli voimassa viimeistä päivää 14.4.2021, eikä uutta asetusta ole tuotu hallitukselle. 

“Tällä hetkellä saimaannorppa on lainsuojaton. Tilanne on kestämätön etenkin tänä keväänä syntyneiden kuuttien kannalta. Uusi asetus on saatava voimaan mahdollisimman pian”, Kari vaatii.

Verkkokalastusta Saimaalla on aikaisemmin rajoitettu asetuksella, joka on rajoittanut verkkokalastusta saimaannorpalle tärkeillä elinalueilla keväästä aina kesäkuun loppuun asti.  Nyt kuitenkin ollaan tilanteessa, jossa norppa ja kuutit ovat olleet useita viikkoja kokonaan ilman asetuksen suojaa. 

“Tämä ei voi jatkua. Vihreät on yhä valmis neuvottelemaan, mutta jos yhteistä tahtotilaa ei löydy, olisi vastuullista ratkaista asia hallituksen äänestyksellä”, Kari vaatii.

“Verkkokieltoa tulisi lisäksi jatkaa aina heinäkuun loppuun asti, sillä suuri osa norppien verkkokuolemista tapahtuu nimenomaan heinäkuussa. Enemmistö suomalaisista ja Saimaan alueen asukkaista on heinäkuun verkkokiellon kannalla”, Kari painottaa.

Norppien lainsuojaton tilanne on saatava loppumaan, jotta vastasyntyneiden kuuttien elämä voidaan turvata.

“Meidän on tehtävä kaikkemme suojellaksemme norppaamme, sillä sitä ei puolestamme tee kukaan muu. Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista ja uhanalaisimmista hylkeistä. Jos se katoaa Saimaalta, se katoaa maailmasta”, Emma Kari vetoaa.

Tuodaan metsää päiväkoteihin

Metsä on ihmeellinen asia. Metsien merkityksestä taloudelle, ilmastolle ja ihmisten mielen rauhoittumiselle puhutaan paljon. Vähemmän puhutaan siitä, kuinka suuri vaikutus metsällä on fyysiseen terveyteen. Luonnonvarakeskuksen tuore tutkimus osoitti, että pelkkä kosketus metsänpohjaan parantaa lasten vastustuskykyä.

Metsä tekee lapsistamme terveempiä.

Tutkimuksessa päiväkotien asvaltoiduille, laatoitetuille ja sorapäällysteisille pihoille tuotiin elävää metsänpohjaa, eli kunttaa. Tutkimus näytti, että päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely paranee lyhyessä ajassa jo pelkästä toistuvasta kosketuksesta elävään luontoon. Metsäpohjan, eli kuntan, monipuolinen mikrobisto vahvistaa lasten immuunijärjestelmää vähentäen eri sairauksien riskiä. 

Liian korkea hygieniataso ja erillisyys luonnosta köyhdyttävät elimistön mikrobistoa. Tämä puolestaan lisää immuunijärjestelmän häiriöitä, kuten esimerkiksi allergioita, diabetesta ja keliakiaa. Koronaepidemian aikana hygieniasta pidetään hyvästä syystä entistä tiukemmin huolta. Vaikka lapset eivät onneksi ole koronan riskiryhmää, heidän isovanhempansa usein ovat. Lapsemme pesevät päiväkodeissa ja kouluissa enemmän käsiään, jotta heidän isovanhempansa ja riskiryhmiin kuuluvat rakkaansa pysyisivät turvassa.

Samalla kun suojaamme riskiryhmiä epidemialta, meidän on entistä tärkeämpää huolehtia lasten vastustuskyvyn kehittymisestä. Epidemian aikana nopeasti lisääntynyt luontoretkeily on parasta mahdollista kansanterveyden hoitamista. Mitä enemmän lapsia viedään metsään, sitä paremmin he voivat.

Erityisen tärkeää luontokosketuksen lisääminen on kaupungeissa kasvavien lasten terveyden kannalta. Onneksi Helsingissä ymmärretään nyt paremmin lähimetsien merkitystä myös päiväkodeille. Luontoretkeily on tuotu osaksi varhaiskasvatusta.

Lapsia ei aina tarvitse viedä metsään, metsän voi myös tuoda lasten luokse. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen tulokset puhuvat vahvasti sen puolesta, että metsän tuominen päiväkoteihin tekee lapsistamme terveempiä. Siksi jätin tänään aloitteen siitä, että Helsinki toisi päiväkotien pihoille metsänpohjaa. Samalla toivomme lisää istutuslaatikoita päiväkoteihin, jotta lapset voivat istuttaa ja hoitaa kasveja. 

Metsä on hyväksi paitsi aikuisille, myös lapsille. Sitä tarvitaan lisää kaikkialle.

Aloite löytyy täältä.

Valtuustoaloite metsän tuomisesta päiväkoteihin

Metsä tekee lapsistamme terveempiä. Luonnon kanssa kosketuksissa olevilla lapsilla on pienempi todennäköisyys sairastua immuunijärjestelmän häiriöistä johtuviin sairauksiin. Tämän yksi syy siihen, että myös Helsingissä on pyritty lisäämään päiväkoti-ikäisten lasten mahdollisuuksia luontoretkiin.

Liian korkea hygieniataso ja erillisyys luonnosta köyhdyttävät elimistön mikrobistoa. Koronaepidemian aikana hygieniasta pidetään hyvästä syystä entistä tiukemmin huolta myös päiväkodeissa. Vaikka lapset eivät onneksi ole koronan riskiryhmää, heidän isovanhempansa usein ovat. Samalla kun suojaamme riskiryhmiä epidemialta, on tärkeää huolehtia lasten vastustuskyvyn kehittymisestä. 

Luonnonvarakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että jo pelkkä toistuva metsämaakosketus monipuolistaa päiväkotilasten sairauksilta suojaavan elimistön mikrobistoa. Tutkimuksessa lasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa.

Lapsia ei aina voi viedä metsään, mutta metsän voi tuoda lasten luokse.

Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että Helsinki selvittää mahdollisuudet lisätä lasten koskestusta elävään luontoon tuomalla päiväkotien pihoille metsänpohjaa eli kunttaa sekä lisäämällä istutuslaatikoita päiväkodeissa, jotta lapset voivat istuttaa ja hoitaa kasveja.

Helsingissä 21.10.2020

Emma Kari

100-vuotiaan Suomen metsät on turvattava!

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari peräänkuuluttaa Sipilän hallitukselta pikaisia toimia Suomen luonnon tilan parantamiseksi. Hallituksen vastauksessa Karin kirjalliseen kysymykseen hallitus ilmoitti, ettei se saavuta kansainvälistä tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2020 mennessä.

100-vuotiaan Suomen luonnon päivänä 26. elokuuta Kari esittää toimenpidepakettia Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

– Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin hallitus on nyt linjannut, ettei aio pitää tavoitteesta kiinni. Suomalaiset arvostavat maamme luontoa, ja on häpeällistä, että hallitus on valmis rikkomaan antamamme kansainvälisen ympäristölupauksen. Sen sijaan hallitus on leikannut luonnonsuojelualueiden hankinnan rahoista pois kaksi kolmasosaa. Tämä on kestämätöntä, Kari toteaa.

Keväällä 2017 laaja joukko ympäristö- ja ilmastokysymyksiin perehtyneitä professoreita, dosentteja, ja tutkijoita varoittivat, etteivät hallituksen suunnitelmat lisätä tuntuvasti metsien käyttöä ole lainkaan kestävällä pohjalla. Suomen metsäbioenergian käyttöön nojaava ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ei tuota lähes lainkaan vaadittuja päästövähennyksiä, vaan pikemminkin uhkaa tappaa sukupuuttoon metsissä eläviä lajeja. Samaan aikaan hupenevat resurssit vesien, metsien ja soiden suojelussa vaarantavat lajien tulevaisuutta.

– Suomalaiset rakastavat tämän maan hienoa luontoa. Sen turvaaminen lapsillemme vaatii poliittisia päätöksiä. Sen sijaan, että Suomen luontoa suojeltaisiin, se joutuu entistä massiivisempien metsähakkuiden kohteeksi. Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on vaakalaudalla, lajistojen uhanalaisuuden jatkuessa suomalaisessa luonnossa. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia metsien, soiden ja vesistöjen luonnon turvaamiseksi, Kari sanoo.

Karin pakettiin on kirjattu kymmenenkohtainen lista toimenpiteistä, joilla Suomen luonnon tilannetta voidaan parantaa aina metsien ja vesistöjen suojelusta kestävään ympäristöhallintoon saakka. Tärkeimpinä ehdotuksina Kari esittää luonnonsuojelun rahoituksen nostamista takaisin vuoden 2015 tasolle, laajojen metsien- ja soidensuojelun ohjelmien toteuttamista, metsähakkuiden rajoittamista, vaelluskalojen suojelua, vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämistä sekä ympäristölle haitallisten tukien leikkaamista.

Tutustu toimenpidepakettiin täällä!

Töölönlahden linturuovikot eivät ole vaarassa

Useampi ihminen on kysynyt minulta, ovatko Töölönlahden lintuvedet uhattuina. Aluksi en ymmärtänyt, mistä ihmeestä on kyse. Lopulta kuulin, että keskustalainen ympäristöministeri on lähtenyt kuntavaaliehdokkaaksi Helsingissä ja lupaa kampanjassaan pelastaa Töölönlahden linturuovikot. Asia vain on niin, etteivät kyseiset linturuovikot ole millään tavalla uhattuina. Eivät millään tavalla.

Viimeiset kaksi vuotta olen kuunnellut eduskunnassa keskustalaisten ministerien puhetta, jossa aina ongelmat ovat Helsingissä. Mikään muu puolue ei luo niin paljon turhaa vastakkainasettelua maakuntien ja kaupunkien välille. Tämä vastakkainasettelu ei luo tähän maahan mitään hyvää. Silti on röyhkeyden huippu, että puolue, joka on pistänyt koko maan luonnonsuojelun polvilleen, tekee Helsingissä luonnonsuojelukampanjaa.

Keskustan johdolla on tehty poikkeuksellisen luontovihamielistä politiikkaa. Suhteellisesti suurimmat budjettileikkaukset on tehty luonnonsuojeluun. Keskusta halusi hallitusneuvotteluissa lopettaa ympäristöministeriön, mutta onneksi tämä onnistuttiin torppaamaan. Kymmeniätuhansia hehtaareja hakkuilta suojattua valtion metsiä on nyt siirretty ympäristöministeriön alaisuudesta talouskäyttöön.

Metsien hakkuutavoitteet on heidän halustaan kasvatettu niin järjettömiksi, ettei Suomen metsien monimuotoisuus siitä helpolla toivu. Nämä hakkuut romauttavat Suomen metsien hiilinielun puoleen. Pudotus on niin suuri, että se vie pohjan kaikilta muilta päästöleikkauksilta. Samaan aikaan esim. soidensuojeluohjelma on ajettu alas ja Suomi on lopettanut YK:n ympäristöohjelman rahoittamisen. Ensimmäistä kertaa uhanalaista ahmaa saa nyt metsästää.

Jos ympäristöministeri haluaa suojella tämän maan lintuja, hän voisi suojella Suomen luontoa. Linnut kärsivät soiden katoamisesta, metsien hakkuista ja liiallisesta metsästyksestä. Hakkuiden vähentäminen, soidensuojeluohelman toteuttaminen ja metsästysrajoitukset olisivat ympäristöministeriltä tehokkaampia toimia kuin puhua keksityistä uhista Töölönlahden linturuovikoille.

Metsähallituksen uudistus heikentää luonnonsuojelua

Keskustan kansanedustajat syyttävät nyt vihreitä siitä, että suomalaiset pitävät Sipilän hallitusta poikkeuksellisen luontovihamielisenä hallituksena. Vihreiden syyttämisen sijaan keskustalla on peiliin katsomisen paikka.

Käsittelemme eduskunnassa juuri nyt metsähallituksen uudistamista. Ja tämä uudistus ei lupaa suomalaiselle luonnolle hyvää. Yli kaksi miljoonaa hehtaaria suomalaisia vesiä siirretään ympäristöministeriön alaisuudesta maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen. Sama kohtalo on sadoilla tuhansilla hehtaareilla Lapin luontoa. Ja jatkossa metsiä voidaan siirtää pois luontopuolelta ilman eduskunnan päätöstä. Ja kaikilla on hyvin tiedossa kuinka suuri ero näiden kahden ministeriön suhtautumisella luonnon vaalimiseen on.

Tälle päätökselle hallitus ei ole kyennyt antamaan mitään kunnon perusteita. Ei mitään. Keskustan ainoa vastaus on syyttää vihreitä siitä, että suomalaiset haluavat puolustaa luontoaan.

Hallitusneuvotteluissa yritettiin ajaa alas koko ympäristöministeriö. Suomalaiset eivät antaneet tämän tapahtua. Ympäristöministeriö säilyi, mutta sille ei nimetty omaa ministeriä, vaan salkku annettiin maa- ja metsätalousministerille. Sen jälkeen ympäristöministeriöltä on leikattu valtavasti. Metsähallituksen alaisuudessa on meidän yhteinen luontomme. Siksi sen uudistus on keskustalle mahdollisuus jatkaa ympäristöhallinnon heikentämistä. He ovat yrittäneet junailla äänestyksiä tehtäväksi neljältä aamuyöllä ja toivat valtavia heikennysesityksiä lakiin viime metreillä oman ministerinsäkin ohitse. Tällainen toiminta on vastuutonta ja on ymmärrettävää, että suomalaiset pelkäävät.

Me suomalaiset rakastamme luontoamme. Meille metsät eivät ole vain hakkaamista varten eivätkä vedet ole vain vesiviljelyä varten. Ihmiset ovat nyt huolissaan ja syystä. Sillä ainoa peruste nyt keskustan ajamalle metsähallitusuudistukselle on heikentää suomalaisen luonnon suojelua.

Hossaan tulee kansallispuisto!

Hossaan tulee kansallispuisto! Tämä on ilon päivä näille Pohjois-Suomen upeille harjumetsille ja kirkkaille järville, jotka ovat nyt turvassa. Samalla tämä on hyvä uutinen kaikille meille ihmisille, jotka saamme nauttia tästä mykistävän kauniista luonnosta myös jatkossa.

Hossa on luonnonystävien rakastama alue, jossa mieli saa levätä. Näiden arvokkaiden metsien puolesta on jouduttu taistelemaan toistuvasti. Vaikka Hossa kuuluu Natura 2000 -suojeluverkostoon, sen metsistä jopa kolmasosa on ollut hakkuusuunnitelmien kohteena. Vihreät, ympäristöjärjestöt sekä paikalliset asukkaat ja matkailuyrittäjät ovat toistuvasti olleet torjumassa näiden hienojen metsien hakkuita.

Eduskunnan luonto- ja ympäristöryhmässä olimme esittäneet ympäristöministeri Tiilikaiselle kansallispuiston perustamista myös pääkaupunkiseudulle Porkkalaan. Luonnollisesti olen pettynyt, ettei tälle upealle saaristoalueelle vieläkään saada kansallispuistoa. Ministeri on kuitenkin luvannut, että Porkkalaan perustetaan luonnonsuojelualue.

Ympäristöministeriön tiedotteen asiasta voi lukea täältä.

Sipilän hallitus lopettaa YK:n ympäristöohjelman rahoittamisen

Sipilän hallitus on päättänyt lopettaa kokonaan YK:n ympäristöohjelman rahoittamisen.

Vaikka hallituksen välinpitämättömyys Suomen kansainvälistä mainetta kohtaan on jo tiedossa eikä luontomyönteisyydestä voi edes puhua samassa lauseessa Sipilän hallituksen kanssa, en silti osannut odottaa tätä. Olen järkyttynyt.

Suomi on ollut YK:n ympäristöohjelman kolmanneksi suurin rahoittaja. Se on ollut asia, jonka kautta Suomella on ollut rooli maailman ympäristöongelmien ratkomisessa. Ympäristöohjelma on se kansainvälinen areena, jossa Suomen painoarvo on ollut suurempi kuin missään muualla. Tästä meidät tunnetaan. YK:ssa ollaan tyrmistyneitä Suomen toiminnasta.

Sipilän hallituksen päätös lopettaa rahoitus tuli julki samaan aikaan kun YK:ssa hyväksyttiin kestävän kehityksen tavoitteet. Tässä työssä Suomi on ollut aktiivisesti mukana ja olen itsekin osallistunut siihen. Nyt kun ilmastonmuutosta, ympäristökriisejä ja köyhyyttä torjuvia tavoitteita pitäisi alkaa toteuttaa, Suomi leikkaa kaiken rahoituksen pois.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) selittää hallituksen päättämiä leikkauksia sanomalla, että ”tämä ympäristöpolitiikka ei ole pelkkää rahaa, vaan käytännönläheistä tekemistä”. Ongelma vaan on se, ettei maailman ympäristöongelmia ratkota ilman rahoitusta.

Sipilän hallitus romuttaa Suomen maineen ja pyyhkii kestävän kehityksen tavoitteilla lattiaa. Että piut paut maapallosta, ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen kestävyydestä, kunhan perussuomalaiset pysyvät hallituksessa.

Koska Sipilä puhuu ympäristökriisistä?

Pääministeri piti eilen kriisipuheen, jossa hän perusteli jälleen sitä, miksi nyt on leikattava kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä.

Puhetta kuunnellessani luin juuri julkaistua raporttia maapallon tilasta. Se oli jäätävää luettavaa. Selkärankaisten eläinten määrä merissä on pienentynyt rajusti koko maailmassa. Kalojen sekä merinisäkkäiden, -lintujen ja -matelijoiden määrä on enää puolet siitä, mitä se oli vielä neljä vuosikymmentä sitten. Suurimmat syyt ovat liikakalastus, elinympäristöjen tuhoutuminen ja ilmastonmuutos, eli meidän elämäntapamme. Ilmastonmuutoksen seurauksena meret muuttuvat nopeammin kuin koskaan aiemmin viimeisten miljoonien vuosien aikana.

Tämä on kriisi joka uhkaa koko olemassaolomme perustaa ja lastemme mahdollisuutta elää hyvää elämää. Silti tästä ei pidetä kriisipuheita. Sen sijaan se ohitetaan lähes kokonaan Suomen politiikassa. Joskus olisi hienoa kuulla kriisipuhe pääministeriltä, jossa Sipilän lauseet: ”Näin emme voi jatkaa. Nyt on korkea aika miettiä missä mennään. Me emme pääse pakoon tosiasioita” kutsuisivat ihmisiä työhön yhteisen elinympäristömme pelastamiseksi.

Suomessa on aikaisemmin ohjattu päästökauppatulot kestävää kehitystä tukevaan kehitysyhteistyöhön, mutta nyt hallitus ohjaa nuo rahat teollisuuslaitosten tukemiseen. Suomi on vastustanut päästökaupan nopeaa korjaamista, eli vaikeuttanut päästöjen tehokasta leikkaamista. Maataloudessa ei ole haluttu tukea Itämeren tilaa parantavia toimia ja Suomen vaelluskalajoista on tuhottu patoamalla yli 90 prosenttia. Tämä kaikki voidaan kuitenkin korjata. Jos vain tahtoa löytyy yhtä paljon kuin Suomen valtionvelan pienentämiseen.

Koska kuten Sipilä sanoi, ”Tekemättä ei voi jättää. Emme voi siirtää laskua tämän päivän hyvinvoinnista tuleville sukupolville.”

Parempi maailma ei synny itsestään, se pitää tehdä

 

Minusta yhteiskunnan hyvyyttä mittaa se, miten kohtelemme heikoimpia. Tasa-arvoinen Suomi, joka ei jätä kadulle edes paperitonta siirtolaisäitiä, on meille kaikille parempi paikka elää. Hyvinä aikoina monilla poliitikoilla riittää mielenkiintoa köyhyyden vähentämiselle, luonnolle ja jopa eläinten oikeuksille. Arvot kuitenkin testataan vaikeina aikoina, kun jaettavaa on vähemmän. Olen ehdolla eduskuntavaaleissa, koska haluan olla rakentamassa parempaa maailmaa, jossa pidetään huolta sekä heikoimmista että luonnosta.

Hyvinvointivaltion purkaminen ja tuloerojen kasvu esitetään usein väistämättöminä, mutta eivät ne ole. Kyse on politiikasta ja valinnoista. Taloutta ei saada kuntoon pienituloisilta ottamalla. Ihmisen tulevaisuutta ei saa määrätä, millaiseen perheeseen tai minne hän sattuu syntymään. Haluan tehdä kaikkeni lasten luokkayhteiskuntaa vastaan ja sen puolesta, että Suomea uudistetaan tasa-arvoisesti.

Maapallo on meillä vain lainassa tulevilta sukupolvilta. Luonto on kaiken elämän ehto ja sen kauneus on jotain, mitä rakastan. Ilmastonmuutos, kokonaisten lajien häviäminen sukupuuttoaaltoon ja Itämeren saastuminen ovat tehdyn politiikan seurausta. Kestävä talous ei synny metsiä repimällä ja soita polttamalla. Voimme valita toisenlaisen maailman ja sitä haluan olla tekemässä. Meillä ei koskaan ole ollut näin mahtavia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon – meidän pitää mennä mukaan. Se on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta. Maailma voidaan rakentaa kestävämmäksi.

Olen valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja kahden lapsen äiti.

Helsingissä olemme tämän valtuustokauden aikana saaneet aikaan paljon. Vihreät ovat nousseet kaupungin vaikutusvaltaisimmaksi ryhmäksi. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa olemme panostaneet lapsiin ja niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat kaupungin tukea eniten.

Olemme rakentaneet kaupunkia, joka laittaa rahansa moottoritieliittymien sijaan pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Olemme puolustaneet kaupunkimetsiä ja tehneet kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Olemme rakentaneet päiväkoteja ja laittaneet rahaa homekoulujen korjaamiseen. Olemme ajaneet terveydenhuoltoa myös niille lapsille ja äideille, jotka ovat Helsingissä paperittomina ja äärimmäisen turvattomassa asemassa. Olemme rakentaneet tasa-arvoisempaa ja ekologisempaa Helsinkiä. Seuraavaksi haluan rakentaa parempaa maailmaa eduskunnassa.

Tässä vielä tiivistetysti vaaliteemani:

  1. Uusiutuvaa energiaa! Torjutaan ilmastonmuutosta luopumalla hiilestä, turpeesta ja öljystä. Leikataan ympäristölle haitallisista tuista ja tuetaan uusiutuvia.
  2. Tasa-arvo ei ole valmis! Uudistetaan vanhempainvapaat ja annetaan isille tilaa kotona. Sanotaan ei rasismille, homofobialle ja kaikelle syrjinnälle!
  3. Puolustetaan luontoa ja eläimiä! Suojellaan soita, koskia, metsiä ja Itämerta. Lopetetaan turkistarhaus ja tuetaan luomua!
  4. Torjutaan köyhyyttä! Estetään tuloerojen kasvu, torjutaan lasten luokkayhteiskuntaa ja uudistetaan sosiaaliturva. Nyt on perustulon aika!

19.4. Vaalipäivä – kaikki äänestämään! 

Äänestää voi vain omalla äänestyspaikalla, jonka voi tarkistaa täältä. Äänestyspaikat ovat auki klo 9 – 20. Henkilöllisyystodistus riittää.

Lisää vastauksia eri aiheisiin löytyy myös Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikoneista.

Seuraa Emmaa Facebookissa!

« Older posts

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.