Kun puhutaan vaikeista ajoista ja yhteen hiileen puhaltamisesta, kysymys on, että millaisen ulospääsyn hallitus meille tarjoaa. Millaisen tulevaisuuden eteen nyt on tehtävä kipeitä päätöksiä?
On vaikea ymmärtää, mikä on Sipilän, Soinin ja Stubbin visio. Hallitus ei tarjoa mitään toivoa paremmasta. Kun katsotaan hallituksen esityksiä, sen näkemys tulevaisuuden Suomesta aukenee synkkänä.
Sipilän hallituksen kovimmat leikkaukset osuvat varhaiskasvatukseen, kouluihin, yliopistoihin ja tutkimukseen. Eli tulevan sukupolven koulutustasoa lasketaan, eikä suomalaiseen osaamiseen tai tuotekehitykseen enää uskota.
Kasvua haetaan palkkoja alentamalla. Tämä tarkoittaa pienipalkkaisten (pääasiassa naisten) entistä huonompaa toimeentuloa. Rahaa sen sijaan laitetaan lisää navettojen, Talvivaaran ja teollisuuslaitosten tukiin. Tällainen ajatus kasvualoista oli ajankohtainen viimeksi 50 vuotta sitten.
Sipilän hallituksen visiossa maamme uudet painopisteet ovatkin tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen ja huipputeknologian sijaan alkutuotanto, halpatyövoima ja koulutustason laskeminen. Ja tämä tehdään, vaikka Sipilä vielä itse sanoi muutama vuosi sitten, että ”Suomi voi kilpailla vain osaamisella, ei työvoiman hinnalla”.
Suomi tarvitsee kasvua. Suomalaiset ovat valmiita kipeisiinkin uudistuksiin, jos nämä tehdään oikeudenmukaisesti ja ne luovat pohjaa paremmalle huomiselle. Sipilän hallitus ei tällaista tarjoa.