on pitkään kasvanut autokaupunkina. Lähes 50 vuoden ajan joukkoliikenteen osuus liikenteestä on laskenut yksityisautoilun lisääntyessä. HSL:n liikenne-ennusteissa tämän kehityksen on oletettu jatkuvan aina vuoteen 2035 asti. Autoilun osuuden kasvamiseen on suhtauduttu luonnonlakina ja visioita joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn nojaavasta liikennepolitiikasta on pidetty piiperryksenä. Ihmiset kun haluavat auton.

Paitsi että eivät enää halua. Kun uusi Liikkumistutkimus muutama viikko sitten julkaistiin, todettiin Helsingin seudulla tapahtunut historiallinen käänne. Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen matkustaminen joukkoliikenteellä kasvaa nopeammin kuin yksityisautoilu. Yli puolet helsinkiläisistä kotitalouksista ovat autottomia. Alle puolet nuorista ajaa ajokortin. Ainoastaan yli 65-vuotiaiden ryhmässä yksityisautoilu kasvaa joukkoliikennettä nopeammin.

Tutkimuksen ilmestymisen aikoihin käytiin Helsingin ensimmäiset investointineuvottelut. Neuvotteluissa liikennehankkeet laitettiin tärkeysjärjestykseen seuraavien vuosien ajalta. Tämän seurauksena oikeastaan yksikään autoilua edistävä hanke ei sellaisenaan liiku eteenpäin tällä vuosikymmenellä. Hakaniemen toriparkki kaatui, Sörnäisten autotunneli siirtyi ja Pasilan uusi Veturitie halutaan rakentaa kevyemmin. Eikä kukaan maininnut sanallakaan keskustatunnelia.

Autoilun edistämisen sijaan Helsingin liikenne vihertyy. Kruunuvuoren joukkoliikennesilta rakentaminen alkaa todennäköisesti jo tämän valtuustokauden aikana. Joukkoliikenteen kehittämiseen ja pyöräteiden rakentamiseen satsataan 10 – 25 miljoonaa vuosittain. Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi selvitetään.

Helsinkiläiset haluavat kehittää joukkoliikennettä ja pyöräilyreittejä. Autoilun kasvua, päästöjä ja liikennemelua halutaan vähentää. Enemmistö kannattaa ruuhkamaksujen keräämistä ja varojen ohjaamista joukkoliikenteeseen. Ja tämä näkyy myös politiikassa.

Hyvää valtakunnallista Auton vapaapäivää!