Kouluruuan ajatus on, ettei yksikään lapsi olisi tässä maassa nälkäinen ja aliravittu. Nyt jopa 18 prosenttia nuorista on kertonut kyselyssä kokeneensa koronakriisin aikana nälkää tai huonoa ravitsemusta kouluruuan loputtua. Tämä ei ole oikein.
Kouluruoka on ollut monelle lapselle ja nuorelle päivän ainoa lämmin ateria. Koulujen siirryttyä etäopetukseen kouluruokailun järjestämisessä on aivan liian suurta vaihtelua kuntien välillä. Alle puolet kunnista järjestää ruokailun kaikille halukkaille. Monessa kunnassa ruokailua ei välttämättä järjestetä kuin lähiopetukseen osallistuville.
Maksuton lämmin kouluruoka on tämän maan ylpeyden aihe, joka on jo vuosikymmenten ajan turvannut sen, että jokainen lapsi ja nuori saa koulupäivänsä aikana terveellisen ja ravitsevan aterian. Se on lapselle perustuslain takaama oikeus. Tämä kertoo jotain kaunista hyvinvointivaltiosta. Syödään yhdessä. Lapsista pidetään tasa-arvoisesti huolta.
Jokaisen ruokaa tarvitsevan lapsen on sitä myös saatava, tavalla tai toisella. Nyt tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäinen ohjeistus kouluruoan järjestämiseen. Suomi ei saa edes poikkeusoloissa olla maa, jossa lapset joutuvat kokemaan nälkää.
Avainsana: yhdenvertaisuus (Page 1 of 3)
Toimenpidealoite laillisuustarkastuksesta Maahanmuuttovirastoon ja selvityksestä turvapaikkalainsäädännön ihmisoikeusvaikutuksista
Turvapaikkajärjestelmään on kohdistunut tällä hallituskaudella ennennäkemätön määrä tiukennuksia. Oikeudellista apua on rajoitettu, valitusaikoja lyhennetty, turvapaikkaperusteita kiristetty ja perheenyhdistämistä vaikeutettu entisestään. Näiden heikennyksien ensisijainen tavoite on ollut Suomen tekeminen mahdollisimman vähän houkuttelevaksi maaksi turvapaikanhakijoille ihmisille. Amnesty International nostaa vuosiraportissaan turvapaikkapolitiikan kiristykset esimerkkinä ihmisoikeuksien rapautumisesta Suomessa. Sisäministeri Risikko on sanonut hallituksen ottavan Amnestyn esittämän arvion vakavasti.
Perustuslakivaliokunta on pitänyt Suomen houkuttelevuuden vähentämistä turvapaikanhakumaana varsin ongelmallisena hyväksyttävyysvaatimuksen ja perusoikeuksien rajoittamisperusteiden kannalta. Näkemys perustuu erityisesti perustuslain 22 §:ssä julkiselle vallalle asetettuun velvollisuuteen turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan nostanut esiin monia muita turvapaikkalainsäädännön ongelmia perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, mutta ne on jatkokäsittelyssä helposti sivuutettu, jollei kyse ole ollut säätämisjärjestyksestä. Perustuslakivaliokunta on muun muassa myös huomauttanut, että ulkomaalaislakiin on viimeisen vuoden aikana ehdotettu muutoksia useissa eri hallituksen esityksissä ilman että niiden kokonaisvaikutuksia olisi arvioitu kokonaisvaltaisesti. Ongelmallista on myös, että esimerkiksi perheenyhdistämiseen tehtyjen aiempien tiukennusten vaikutuksia ei ole selvitetty ennen kuin uudet kiristykset on viety läpi.
Maahanmuuttovirasto puolestaan on esittänyt, että kielteisten turvapaikkapäätösten lisääntynyt osuus on seurausta parantuneesta turvallisuustilanteesta lähtömaissa. Helsingin Sanomat kuitenkin paljasti, että Suomen kiristyneille maalinjauksille ei löytynyt kunnollisia perusteita Maahanmuuttoviraston omasta maatiedosta. Maahanmuuttoviraston johtaja ei ole myöskään osannut asiaa julkisesti perustella.
Tiukentunutta linjaa on perusteltu myös, sillä että Suomi noudattaa eurooppalaista käytäntöä. Kielteisten turvapaikkapäätösten osuus on Suomessa kuitenkin paljon korkeampi kuin verrokkimaissamme. Viime vuonna irakilaisista turvapaikanhakijoista 18 prosenttia sai turvapaikan Suomesta EU:n keskiarvon ollessa 61 prosenttia.
Kielteisten turvapaikkapäätösten lisääntyneen osuuden on esitetty myös olevan seurausta siitä, että hakijoiden profiili on muuttunut. Olisi kuitenkin erikoista, jos Suomeen tulisi kovin erilaisia hakijoita kuin esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan eikä tästä ole esitetty näyttöä.
Oikeusvaltiossa turvapaikkapäätösten on perustuttava hyvään hallintoon, puolueettomaan maatiedon käyttöön, yksilölliseen ja oikeudenmukaiseen käsittelyyn.
Helsingin keskustassa mieltään osoittavat turvapaikanhakijat vetoavat päättäjiin oikeudenmukaisen turvapaikkaprosessin puolesta. Turvapaikanhakijoiden, ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöjen, juristien, tavallisten suomalaisten, tutkijoiden, kirkkojen ja arvojohtajien viesti on kuultava ja siihen on vastattava.
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin teettääkseen perusteellisen ja riippumattoman laillisuustarkastuksen Maahanmuuttovirastoon sekä arvioidakseen turvapaikkalainsäädäntöön tehtyjen tiukennusten vaikutukset turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksiin.
Helsingissä 2.3.2017
Emma Kari /vihr
Suuret kaupungin pitävät lasten puolta Sipilän hallitusta vastaan! Helsingin vanavedessä nyt myös Vantaa, Tampere ja Turku kieltäytyvät toimeenpanemasta opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen esittämiä huononnuksia lasten päivähoitoon! Tämä on hienoa!
Mitä useampi kunta kieltäytyy toimeenpanemasta päivähoidon heikennyksiä, sitä useamman syrjäytymisvaarassa olevan lapsen mahdollisuudet paranevat. Helsinki, Tampere ja Turku säilyttävät lakiesityksestä huolimatta nykyiset ryhmäkoot ja kaikkien lasten yhdenvertaisen oikeuden varhaiskasvatukseen. Vantaalla kokoomus vei läpi lasten hoito-oikeuden rajaamisen, mutta pienemmät ryhmäkoot voitettiin myös siellä!
Tutkimusten mukaan päiväkoti suojaa lapsia, kun kotona on ongelmia. Sipilän hallituksen halu rajoittaa työttömien perheiden lasten oikeutta varhaiskasvatukseen ja kasvattaa lapsiryhmiä eriarvoistaa lapsia. Näin heikkennetään juuri niiden lasten asemaa, jotka tarvitsevat tukea eniten.
Ongelma on se, että Sipilän hallituksen leikatessa päivähoitosta, kaikilla kunnilla ei ole varaa säilyttää pieniä ryhmäkokoja ja yhdenvertaista hoito-oikeutta. Näin lapsen asemaan vaikuttaa sen lisäksi, mihin perheeseen hän syntyy, myös se, mihin kuntaan hän syntyy. Näin luodaan lasten luokkayhteiskuntaa.
Sipilän hallitus päätti tänään perua eläkeläisiin kohdistamansa säästöt ”oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden vuoksi”. Nyt herää kysymys, miksi Sipilä, Stubb ja Soini eivät ole valmiita tekemään samaa pienten lasten takia? Varhaiskasvatukseen kohdistetut epäoikeudenmukaiset ja kohtuuttomat leikkaukset on peruttava!
Viime kauden lopulla silloinen pääministeri Stubb antoi pitkään odotetun äitiyslain kaatua. Äitiyslain olisi tehnyt naispareille syntyneistä lapsista vihdoin tasa-arvoisia eri sukupuolta olevien avoparien lasten kanssa: heidän vanhemmuutensa olisi voitu tunnustaa jo ennen syntymää.
Lain kaatuminen oli häpeällistä populismia lasten kustannuksella. On selvää, että äitiyslaki olisi parantanut lasten oikeuksia. Kahdelle äidille syntyneet lapset ovat ensimmäiset elinkuukautensa ilman juridista turvaa: jos vanhemmat esimerkiksi eroavat tai toinen vanhemmista kuolee ennen kuin adoptiota on ehditty tehdä, lapsi menettää oikeuden toiseen vanhempaansa. Tällöin vanhemmalla ei ole oikeutta tavata lastaan eikä myöskään velvollisuutta vastata millään tavalla lapsen elatuksesta.
Onneksi kaatuneen äitiyslain puolesta on nyt syntynyt kansanliike. Kansalaisaloite naisparien lasten oikeudellista aseman parantamisesta aukeaa pian osoitteessa aitiyslaki.fi. Itse aion allekirjoittaa aloitteen heti kun se on mahdollista. Tasa-arvoisen avioliiton säätäminen oli sateenkaariperheiden lapsille upea voittp ja symbolisesti hyvin tärkeää. Ikävä kyllä avioliittolaki ei kuitenkaan korjaa vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä.
Kaiken lisäksi äitiyslaki säästäisi kuntien rahoja, kun adoptioneuvontavelvoite samaa sukupuolta olevien parien kohdalta poistuisi, sekä käräjäoikeuksien rahoja, kun adoptiopäätökset sateenkaariparien osalta vähentyisivät. Erityisen kohtuuton tilanne on naispuolisilla avopareilla, joiden kohdalla sisäinen adoptio ei ole edes mahdollinen. Äitiyslaki ei olisi vienyt lapselta mahdollisuutta vahvistaa juridista isyyttä, sillä lain piiriin olisivat kuuluneet vain hedelmöityishoidoilla naispareille syntyneet lapset. Tämä on laki, joka ei ole keneltäkään pois. Sateenkaariperheiden lapsille se on kuitenkin iso asia.
Kokoomuksen selkärangattomuus naispareille syntyneiden lasten oikeuksien puolustamisessa oli osaltaan myös osoitus konservatiivisten voimien kasvusta kokoomuksen sisällä. Sateenkaariperheiden lapset ansaitsevat samat oikeudet kuin kaikki muutkin lapset. Siksi on meidän velvollisuutemme korjata tämä asia. Sen voi aloittaa allekirjoittamalla kansalaisaloitteen 28.11.
Arvoisa puhemies!
Kun tehdään lapsia koskevia päätöksiä, niiden perusteena on aina oltava lapsen etu. Hallituksen meille tuoman esityksen lähtökohta on täysin päinvastainen.
Hallituksen halu rajoittaa työttömien perheiden lasten oikeutta varhaiskasvatukseen ja kasvattaa lapsiryhmiä eriarvoistaa lapsia.
Te heikennätte juuri niiden lasten asemaa, jotka tarvitsevat tukea eniten. Te huononnatte suomalaisten lasten varhaiskasvatuksen laatua. Te luotte lasten luokkayhteiskuntaa.
Arvoisa puhemies!
Jos opetusministeri Grahn-Laasonen kuuntelisi asiantuntijoita, tämä esitys ei olisi eduskunnan käsittelyssä.
Lapsiasiavaltuutettu on lausunut, että nämä heikennykset vievät tilannetta selkeästi huonompaan suuntaan ja rikkovat juuri säädetyn varhaiskasvatuslain tavoitteita.
Lastensuojelujärjestöt toteavat yksiselitteisesti lausunnoissaan, että esitys eriarvoistaa lapsia ja leimaa heikommassa asemassa olevia perheitä.
Suomen Psykologiliitto varoittaa, että hallituksen varhaiskasvatukseen tekemät säästöt maksetaan lastenpsykiatrian ja lastensuojelun lisääntyvinä kuluina. Lyhyen aikavälin taloudellista etua tavoiteltaessa jyrätään lasten etu.
Ja kaiken lisäksi kuntaliitto totesi viime viikolla, että perusteluina esitetyt taloudelliset säästöt eivät vastaa todellisuutta. Hallituksen väittämät säästöt eivät siis ole totta.
Arvoisan puhemies!
Hallituksen esitys on puhtaan ideologinen ja sen maksajiksi joutuvat kaikista heikoimmassa asemassa olevat lapset.
Pienet ryhmäkoot ja lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen ovat suomalaisen laadukkaan päivähoidon perusta. Tiedämme jatkuvasti lisää siitä, kuinka suuri merkitys hyvällä varhaiskasvatuksella on pienen lapsen elämään ja tulevaan koulumenestykseen.
Esimerkiksi Helsinki Suomen suurimpana varhaiskasvatuksen tarjoajana on todennut esityksen huonontavan lasten asemaa ja varhaiskasvatuksen laatua niin paljon, ettei täällä aiota toimeenpanna koko lakia. Näin lapsen asemaan vaikuttaa paitsi se, mihin perheeseen hän syntyy, myös se, mihin kuntaan hän syntyy.
Kaikki tilastot todistavat, että vanhemmat osaavat arvioida lapsensa hoidontarpeen. Jos vanhemmat ovat kotona, lapset ovat todella harvoin kokopäiväisessä hoidossa. Ja silloin kun ovat, se perustuu lapsen etuun. Silti norminpurkuun muualla vannova hallitus haluaa päivähoidossa lisätä tarveharkintaa, valvontaa ja byrokratiaa, vaikka mitään tarvetta sille ei ole.
Tämä on häpeällinen esitys suomalaisten lasten kannalta. Ja kaiken lisäksi se annetaan juuri silloin kuin hallitus muutenkin lisää lapsiköyhyyttä Suomessa. Pieniltä lapsilta säästäminen on arvovalinta, ja huono sellainen.
Helsingin dramaattiset budjettineuvottelut päättyivät myöhään eilen illalla. Ja ystävät, Helsinki ei säästä päiväkodeista eikä kouluista!
Vihreiden kärkitavoite oli, että Helsinki pitää kiinni kaikkien lasten tasa-arvoisesta oikeudesta varhaiskasvatukseen eikä kasvata päiväkotien lapsiryhmiä. Tämä tavoite saavutettiin! Varhaiskasvatukseen saatiin lisättyä yli viisi miljoonaa euroa. Vihreät saivat neuvoteltua budjettiin kirjauksen, että Helsinki pitää kiinni lasten oikeudesta hyvään hoitoon, vaikka laki muuttuisi. Mahdollista lakia päivähoidon heikennyksestä ei oteta Helsingissä käyttöön, ellei niin erikseen päätetä.
Myös kaupunginjohtaja Pajusen kouluihin kohdistamat leikkaukset saatii peruttua ja opetukseen saatiin 10 miljoonaa euroa lisää rahaa. Tämä on iso asia monelle helsinkiläiselle lapselle ja perheelle. Erityisen iloinen olen siitä, että kasvavaan turvapaikanhakijoiden määrään varaudutaan 10 miljoonalla eurolla. Tuhannet uudet helsinkiläiset tarvitsevat apua kotoutumiseen.
Budjettineuvottelut ovat aina tiukka paikka, mutta tärkeintä on saada sisällöltään mahdollisimman hyvä ratkaisu. Minulle on tärkeintä, että saimme lähes kaikki poliittiset ryhmät sitoutumaan siihen, ettei Helsingissä kannateta lapsilta leikkaamista. Tämä on iso asia!
Helsingin varhaiskasvatuslautakunnan tuore puheenjohtaja Emma Kari iloitsee lautakunnan päätöksestä vastustaa heikennyksiä lasten päivähoitoon. Lautakunta antoi tänään lausunnon hallituksen esityksestä rajata lasten oikeutta varhaiskasvatukseen ja kasvattaa yli kolmivuotiaiden lasten ryhmäkokoja. Päätös tehtiin lautakunnan vihreiden esityksestä. Myös Helsingin opetuslautakunta päätyi vastustamaan hallituksen esitystä tänään kokouksessaan.
– On tärkeää, ettei Helsingissä kannateta lapsilta leikkaamista. Varhaiskasvatus on lapsen yksilöllisen kehityksen tukemista ja lasten luokkayhteiskunnan torjumista. Se on se väline, jolla kaikille lapsille annetaan parhaat mahdolliset eväät elämään ja itsensä toteuttamiseen omasta taustasta riippumatta. Esitykset ryhmäkokojen suurentamisesta ja päivähoito-oikeuden rajaamisesta heikentäisivät toteutuessaan varhaiskasvatuksen laatua ja asettaisivat lapset eriarvoiseen asemaan keskenään, Kari sanoo.
– Päiväkotien henkilökunta tekee arvokasta työtä ja on jo valmiiksi tiukilla, kun hallitus leikkaa heidän lomiaan ja palkkojaan. Tässä tilanteessa hallitus haluaisi lisäksi kasvattaa nykyiset 21 lapsen ryhmät 24 lapsen ryhmiksi henkilökunnan määrän säilyessä entisellään. Suomalainen varhaiskasvatus on hyvää, sillä ryhmät ovat pieniä ja henkilökunta motivoitunutta, Kari huomauttaa.
Helsingin vihreä valtuustoryhmä on jo aiemmin tänä vuonna vastustanut päivähoidon rajoituksia ja vaatinut, että Helsinki ei lähde mukaan leikkaamaan lapsilta. Kuntien on mahdollista hallituksen kaavailemista heikennyksistä huolimatta tarjota lain minimivaatimuksia parempia palveluita.
– Kahden lautakunnan kriittinen suhtautuminen hallituksen leikkausintoon on hyvä ensimmäinen askel. Teki hallitus minkä päätöksen hyvänsä, Helsinki voi säilyttää lasten tasa-arvoisen oikeuden päivähoitoon ja pienemmät ryhmäkoot, jos tahtoa löytyy, Kari vaatii.
Lisätietoja:
Emma Kari, puh. 044 300 6801
Sipilä, Soini ja Stubb esittävät, että turvapaikanhakijoille pitäisi erottaa muista Suomessa elävistä ihmisistä luomalla heille erilainen sosiaaliturva.
Perustuslaki kieltää syrjinnän ja takaa kaikille saman minimitoimeentulon. Kaikki asiaa kommentoineet oikeusoppineet ovat tästä yksimielisiä, hallituksen esitys on perustuslain vastainen.
Samaan aikaan kun hallitus esittää massiivisia leikkauksia kaikkein pienituloisimpien suomalaisten palkkoihin, he ilmoittavat selvittävänsä vielä heikommassa asemassa olevien ihmisten etujen heikentämistä. Näin, vaikka se on perustuslain vastaista. Samalla julkaistaan liioittelevia lukuja turvapaikanhakijoiden kustannuksista. Miksi Sipilän hallitus toimii näin?
Kun epäluulo ja pelot ovat vallallaan Suomessa, johtavien poliitikkojen pitäisi yrittää lievittää ihmisten välisiä jännitteitä. Mutta ehkä kyse onkin siitä, että kääntämällä heikossa asemassa olevien ihmisten huomio hallituksen tekemistä leikkauksista sotaa pakenevien ihmisten tukiin, hallitus saa itse vähemmän kritiikkiä. Syyttävä sormi siirtyy valtioneuvoston linnasta vastaanottokeskuksiin. Näin ei saa käydä.
Suomen ja Euroopan vetovoimatekijä on se, että täällä ei ole sotaa. Ihmiset jotka tulevat tänne, haluavat lastensa kasvavan maassa, jossa on rauha, jossa ei tarvitse pelätä kuolemaa tai kidutusta.
Ja tätä vetovoimatekijää minä en halua muuttaa.
No nyt se sitten tuli. Sipilän hallitus on linjannut kantansa siihen järkyttävään humanitaariseen katastrofiin joka on meneillään EU:n rajoilla. Ja se on kylmää kuultavaa.
Suomi haluaa torpata komission ehdottaman velvoittavan yhteisvastuun turvapaikanhakijoiden auttamisesta. Suomi on myöntänyt, että järjestelmää tarvitaan ja ottaa vastaan 2 400 ihmistä, mutta vapaaehtoisesti. Kyseessä on vain ja ainoastaan perussuomalaisten kasvojen pesu, joka tehdään hädänalaisten ihmisten kustannuksella. Suomi siis vaikeuttaa ja hidastaa EU:n päätöksentekoa tämän kriisin helpottamisessa sisäpoliittisista syistä. Näin Suomi asettuu EU:ssa Puolan, Romanian, Unkarin ja Slovakian kanssa samaan ryhmään.
Hallituksen riveistä toistellaan nyt jatkuvasti, että Suomen ei pitäisi joutua ottamaan sotaa pakenevia ihmisiä vastaan, vaan heitä pitäisi auttaa paikan päällä. Samaan aikaan hallitus on juuri leikannut kehitysyhteistyöstä lähes puolet ja nämä leikkaukset koskevat myös humanitaarista apua. Humanitaarista työtä tekevien järjestöjen rahoituksesta leikataan yli 40 prosenttia. Nämä leikkaukset vähentävät juuri sitä paikan päällä tehtävää auttamista.
Sotaa pakenevien ihmisten auttamista ei voi jättää vapaaehtoisuuden varaan, eikä kriisin helpottamista saa hidastaa yksittäisten puolueiden huoli omasta kannatuksestaan. Suomi tarvitsee nyt sellaista vennamolaista johtajuutta, jota Merkel osoittaa Saksassa ja Juncker EU:ssa. Me pystyimme asuttamaan lähes puoli miljoonaa Karjalan pakolaista vaikeina aikoina. Nyt evakkohistoria on osa Suomen menestystarinaa.
Me pystymme samaan nyt, kun maailmassa on meneillään pahin humanitaarinen hätä sitten toisen maailmansodan.
Emma Kari varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajaksi: Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen on tasa-arvokysymys
Helsingin vihreä valtuustoryhmä valitsi tänään ryhmäkokouksessaan varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajaksi kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Karin. Kari on kahden päiväkoti-ikäisen lapsen äiti ja hän on tehnyt pitkään töitä helsinkiläisten lasten yhdenvertaisuuden eteen.
– Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ollut suuri saavutus suomalaisille lapsille ja naisille. Hallituksen päätös rajata työttömien vanhempien lasten oikeutta varhaiskasvatukseen uhkaa eriarvoistaa lapsia. Samalla heikennetään naisten asemaa työelämässä. Erityisen ongelmallista tämä on Helsingissä, jossa äidit tekevät paljon pätkätöitä ja perheiden tilanne muuttuu usein. Me emme halua kääntää kelloja taaksepäin ja tehdä Suomesta kotiäitiyhteiskuntaa, Kari toteaa.
Kari on huolissaan kuntien mahdollisuudesta tarjota laadukasta varhaiskasvatusta.
– Varhaiskasvatus on lapsen yksilöllisen kehityksen tukemista ja lasten luokkayhteiskunnan torjumista. Se on se väline, jolla kaikille lapsille annetaan parhaat mahdolliset eväät elämään ja itsensä toteuttamiseen omasta taustasta riippumatta. Hallituksen linjaukset ryhmäkokojen suurentamisesta ja päivähoitoon kohdistuvat leikkaukset uhkaavat heikentää varhaiskasvatuksen laatua. Tätä ei pidä hyväksyä, Kari vaatii.
Jo kesäkuussa Kari ja lautakunnan silloinen puheenjohtaja Sanna Vesikansa vaativat, ettei Helsinki lähde mukaan leikkaamaan lasten päivähoidosta.
– Helsingissä on haluttu karsia päiväkotien hallinnosta ja panostaa hyvään hoitoon. Olemme palkanneet lisää ihmisiä hoitamaan lapsiamme, emme käsittelemään hakemuksia. Hallituksen esitys päivähoito-oikeuden harkinnanvaraisuudesta lisää byrokratiaa ja toimii Helsingin tavoitetta vastaan. Se heikentää lasten, naisten ja perheiden asemaa. Lisäksi se ei edes luo merkittäviä säästöjä, huomauttaa Kari.
Vihreät on olemassa turvatakseen ympäristön, ihmisten ja politiikan tulevaisuuden.