Valtuusto päätti eilen tiukan äänestyksen (44-40) jälkeen sijoittaa 30 miljoonaa euroa Olkiluoto 4 –hankkeen suunnitteluun. Osallistumista tukivat äänekkäimmin kokoomus, mutta sen puolesta äänesti myös suurin osa sosialidemokraateista. Vihreille päätös oli pettymys.

Sen jälkeen kun itselleni on valjennut Helsingin energian suuri merkitys kaupungin koulujen, päiväkotien ja kirjastojen rahoittamiseen, olen tehnyt parhaani, että ihmiset pysyisivät oman sähköyhtiömme asiakkaana. Tämä ei ole ollut helppoa. Itse asiassa tehtävä on osoittautunut mahdottomaksi. Olen tällä hetkellä omassa tuttavapiirissäni ainoa Helsingin energian asiakas. Muut ovat siirtyneet niiden energiayhtiöiden asiakkaiksi, jotka tarjoavat puhtaasti vihreää sähköä.

Ihmisten mielissä Helsingin energia on hiiltä ja ydinvoimaa. Nyt tehty päätös ei ainakaan helpota tämän mielikuvan muuttamista.

Moni puhuu siitä, kuinka Helsinki tahkoaa rahaa aikaisemmista ydinvoima sijoituksistaan ja nämä rahat ovat osa kaupungin terveydenhoitajien ja päiväkotitätien palkkoja. Tämä pitää paikkansa. Tai siis se pitää paikkaansa, kun puhutaan 1970-luvulla rakennetuista ydinvoimaloista. Silloin ydinvoimalat valmistuivat alle kahdessa vuodessa ja maksoivat murto-osan siitä, mitä ydinvoimalan rakentaminen maksaa nyt.

Tshernobylin onnettomuuden jälkeisessä maailmassa ydinvoiman kulta-aika on ohi. Viimeisin esimerkki löytyy juuri Olkiluodosta. Olkiluoto 3 –reaktorin rakentaminen on ollut katastrofi. Parhaillaan käydään oikeutta siitä, kuka kantaa vastuun käsistä karanneista kustannuksista ja valmistumisaikataulusta ollaan vuosia jäljessä. Reaktorin rakentamiskustannusten piti olla 3,2 miljardia euroa, mutta nyt liikutaan lähes 7 miljardissa eurossa. Pahimmassa tapauksessa Helsinki on maksajien joukossa. Enää ei voida puhua turvallisesta tai kannattavasta hankkeesta. Jos Olkiluoto 3 jossain vaiheessa käynnistyy, se ei tule tuottamaan luvattua halpaa sähköä.

Valtuuston kannattaman uuden Olkiluoto 4 -hankkeen kustannusarvio on nyt 6 miljardia euroa. Realistisempi arvio uuden laitoksen hinnasta liikkuu 7,9–8,6 miljardissa eurossa. Tällöin Helsingin osuus kustannuksista tulisi olemaan yli 800 miljoonaa. Tiedossa on kallis ja riskialtis hanke, joka tuottaa kallista sähköä. Lisäksi ydinvoimaan sijoittaminen on pois uusiutuvan energiantuotantoon panostamisesta.

Ydinvoiman lisärakentamiseen osallistuminen on huono päätös. Hanke ei vähennä Helsingin hiilidioksidipäästöjä eikä tue sitä kehitystä, jonka haluaisin Helsingin energiassa nähdä. Helsinkiläisten rahat sijoitettaisiin järkevämmin, jos nämä rahat käytettäisiin uusiutuvia edistäviin hankkeisiin. Uusiutuviin sijoittaminen kannattaa.

Helsingillä on vielä mahdollisuus perääntyä itse hankkeesta, kun valtuusto tekee päätöksen itse hankkeeseen osallistumisesta. Toivon, että näin käy. Kaupunkilaisten rahoja ei tule laittaa enää euroakaan kiinni epävarmoihin ydinvoimahankkeisiin.

Helsingin energian on saanut osakseen paljon kritiikkiä kivihiilen käytöstä ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävien hankkeiden hidastelusta. Tällä viikolla Helsingin Energian johtokunta päätti osallistua Teollisuuden Voiman (TVO) Olkiluoto 4 –ydinvoimayksikön kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen.

Paitsi itse hanketta myöskään päätöksentekoprosessia ei voi paljoa kehua. Hankkeeseen osallistuminen ei ollut lainkaan johtokunnan alkuperäisellä esityslistalla, vaan lisälistalla, joka toimitettiin kokouksen jäsenille muutamaa tuntia ennen kokouksen alkua. Yllättäen asiattoman lyhyt valmistautumisaika ei vaivannut johtokunnan kokoomus-demari-koalitiota, jotka saivat osallistumispäätöksen läpi vihreiden ja RKP:n vastustuksesta huolimatta. Päätöstä ei kuitenkaan voitu panna toimeen, sillä asian esitellyt virkamies todettiin myöhemmin asian suhteen jääviksi. Tänä keskiviikkona sama päätös uusittiin, esittelijä vaihdettiin.

Kyse on sen verran suuresta päätöksestä, että moni voisi kuvitella keskustelun olevan tarpeellista. Helsingin kaupungin osallistumiskustannukset kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen ovat enintään 29,5 miljoonaa euroa. Tämä on siis alustavaa karkkirahaa verrattuna lopullisiin kustannuksiin. Kokonaisuudessa Olkiluoto 4 reaktorin rakentamiskustannuksien arvellaan olevan 6 miljardia euroa. Ja siis tämä on alustava arvio.

TVO:n näytöt eivät ole kovinkaan vakuuttavat. Olkiluoto 3:n alkuperäinen hinta-arvio oli 3,2 miljardia euroa ja kaupallisen sähköntuotannon oli tarkoitus alkaa vuonna 2009. Tämän hetkiset hinta-arvioiden mukaan kustannukset ovat kaksinkertaistuneet ja optimistit toivovat yksikön aloittavan sähkön tuotannon vuoden 2013 lopussa. Rakennusprojekti on ollut jatkuvasti skandaalien keskellä heikon rakentamislaadun, turvallisuusongelmien ja työvoiman huonon kohtelun takia.

Silti Helsinki haluaa työntää kätensä samaan suohon. Kun muualla Euroopassa tehdään päätöksiä luopua ydinvoimasta, miljoonia euroja helsinkiläisten veronmaksajien rahoja tullaan käyttämään uuteen ydinvoimahankkeeseen. Valtuuston hyväksymissä energiapoliittisissa linjauksissa tavoitteena oli kasvattaa uusiutuvan energian osuutta ja panostaa energiatehokkuuteen. Näihin investointeihin on nyt vaikea löytää rahaa, toisin kuin ydinvoimaan.

Ympäristötietoisten asiakkaiden pako Helsingin Energiasta Kraft och kulturille tai Lumituuli Oy:lle tulee siis jatkumaan. Surullista tämä on siksi, että Helsingin Energian tuloutukset rahoittavat kaupunkilaisten terveysasemia, päiväkoteja ja kouluja sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa.