Avainsana: lastensuojelu

Neuvolapalvelut järjestettävä myös kriisiaikana

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on huolissaan kuntien vaihtelevista käytännöistä toteuttaa neuvolapalveluita epidemian aikana. Lastensuojelun keskusliiton kuntakartoituksessa kävi ilmi, että useassa kunnassa neuvolapalveluita on rajattu. 

“Neuvolakäyntien karsiminen voi johtaa siihen, että perheiden ongelmat kärjistyvät entisestään. Jos lasten neuvolatarkastuksia jätetään pitämättä, on iso riski, että tukea tarvitsevia perheitä ei tunnisteta. Moni perhe on nyt kovilla. Jos perheiden tukipalveluista ei huolehdita, koronakriisin jälkeen käsissämme voi olla lastensuojelukriisi”, Kari sanoo.

Hallitus on paraikaa valmistelemassa tukipakettia myös lasten hyvinvoinnin tukemiseen. Kari pitää tärkeänä, ettei pienten lasten ja perheiden tukemista unohdeta. 

“Neuvola on yksi tämän maan rakastetuimpia palveluita. Se on malliesimerkki ennaltaehkäisevästä palvelusta. Nyt, kun suurin osa lapsista on kotona, tämä on entistäkin tärkeämpää. Epidemian päätyttyä lisäresurssien tarve neuvoloihin ja päiväkotien tukipalveluihin on ilmeinen”, Kari sanoo.

Käytännöt vaihtelevat kunnittain ja monessa kunnassa on päädytty esimerkiksi rajaamaan neuvolakäynnit vain alle 2-vuotiaille tai rokoteohjelman mukaisiin rokotuskäynteihin. Kunnat myös itse toivoivat tilanteeseen selkeitä, valtakunnallisia ohjeita.

“Lapset ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa eri puolella Suomea. Nyt tarvitaan valtakunnallinen ohjeistus siitä, että neuvolapalvelut täytyy järjestää myös kriisiaikana. Samoin perheitä on tärkeää ohjeistaa, että neuvolakäyntejä ei tarvitse perua tai siirtää. Perheitä ei saa jättää nyt yksin”, Kari sanoo.

Korona ei saa johtaa lastensuojelukriisiin

Nykytiedon valossa lapset eivät kuulu koronaviruksen riskiryhmään. Lapset ovat kuitenkin riskiryhmää, kun puhutaan epidemian estämiseksi tehtyjen toimenpiteiden seurauksista.

Suomessa on otettu lyhyessä ajassa käyttöön historiallisen tiukkoja rajoitteita koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Tämä kaikki on tehty johtavien terveysviranomaisten suosituksesta, jotta voimme pelastaa ihmishenkiä helposti leviävältä virukselta. Tiukoilla rajoituksilla on kuitenkin myös inhimillinen hinta. Rajoitusten pelätään aiheuttavan päihdeongelmien, mielenterveyden ja lastensuojelun kriisin Suomessa.

Koulut tulevat olemaan kiinni vielä pitkään. Tiukat rajoitukset aiheuttavat monissa perheissä taloushuolia. Tässä maassa on monia perheitä, joissa vanhempien jaksaminen on normaalioloissakin kortilla. On perheitä, joissa lapset joutuvat pelkäämään. Perheitä, joissa lämmintä ruokaa ei saada. Perheitä, joissa arjesta selvitään koulujen ja varhaiskasvatuksen, oppilashuollon ja lastensuojelun tai päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarjoaman tuen voimin. Jos tämä tuki katoaa arjesta, voivat ongelmat kasvaa nopeasti.

Kun perheet jäävät yksin, myös lasten tilanne voi muuttua synkemmäksi. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan määrä kasvaa yleensä jouluisin ja juhlapyhien aikaan, kun perheet ovat paljon yhdessä. Lastensuojelun piirissä on tällä hetkellä 73 000 lasta. Pelkään, että tämä määrä kasvaa tulevien viikkojen aikana. Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat tulevat kaikella todennäköisyydellä poikkeustoimien aikana lisääntymään. Myös ne perheet, jotka eivät ole aikaisemmin tarvinneet tukea, voivat nyt olla avun tarpeessa. Tätä ei voi jättää huomioimatta, eikä näitä perheitä saa jättää yksin.

Kiitos jokaiselle ihmiselle, joka toimii perheiden tukena myös poikkeusoloissa. Juuri nyt yhteiskunnan turvaverkkoja tarvitaan. Kun lasten ja perheiden tuen tarve kasvaa, resurssien on oltava kunnossa. Perhepalvelut ja lastensuojelu on turvattava sekä oppilashuolto saatava toimimaan poikkeusoloissakin. Mielenterveyspalveluiden on kuuluttava niihin kriittisiin aloihin, joiden toiminta ei lakkaa. Erityisesti etäpalvelveluita tarjoaville toimijoille on nyt annettava lisätukea. Hinta voi olla kova sille, jos perheet jäävät nyt yksin.

Kaikissa päätöksissä on huomioitava vaikutukset lapsiin. Näin on tehtävä myös nyt.

Hallitus rakentaa koulutusleikkauksilla lasten luokkayhteiskuntaa

Eduskunta keskustelee tänään Vihreiden ja muun opposition koulutusvälikysymyksestä. Vihreät vaatii hallitusta perumaan leikkaukset koulutuksesta ja opintotuesta.

***

Tämän maan tarina on tarina koulutuksesta ja tasa-arvosta.

Kun 90-luvun lama iski Suomeen, minä aloitin koulun. Lapsen silmissä lama oli jotain pelottavaa, joka jätti haavan jokaiseen perheeseen. Sen pahin teko oli kuitenkin kaiken kattava toivottomuus. Nyt poikani aloittaa koulua ja sama harmaa aalto on jälleen pyyhkäissyt Suomen yli.

Keskellä harmaita lamavuosia rakennettiin nykyinen opintotuki. Silloin säädettiin jokaiselle lapselle tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Silloin pidettiin kiinni koulutuksesta ja tutkimuksesta, jotta laman satuttamien perheiden lapsilla olisi samat mahdollisuudet kuin muillakin. Jotta tällä maalla olisi jotain, mihin uskoa ja jonka päälle rakentaa uutta.

Koulutusleikkauksissa on kyse on paljon suuremmasta asiasta, kuin yhdestä petetystä vaalilupauksesta tai yksittäisistä säästöistä. Kyse on tulevaisuuslupauksen rikkomisesta. Suomessa on aina annettu omille lapsille ja lapsenlapsille lupaus siitä, että me teemme työtä, jotta teillä on paremmin, ja että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

Tämä lupaus rikotaan murentamalla koulutuspolkua lapsen ensiaskeleista lähtien. Liian suuressa ryhmässä pieni lapsi pääsee yhä harvemmin syliin. Liian isoissa luokissa opettaja ei näe kiusaamista ja pahaa oloa. Nuoret saavat yhä vähemmän opetusta ja koulu on yhä useammin kaukana kotoa. Hallitus kaventaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia ja rakentaa lasten luokkayhteiskuntaa.

Opintotuki on lupaus siitä, että isän lompakon paksuus ei määritä lapsen tulevaisuutta. Nyt hallitus romuttaa opintotuen, ja samalla tämän lupauksen. Velkaa kammoksuva hallitus siirtää omaa velkaansa opiskelijoiden kannettavaksi. Minkä muun köyhyysrajan alapuolella elävän ihmisryhmän kohdalla edes keskusteltaisiin näin valtavasta leikkauksesta perustoimeentuloon?

Valitettavasti meillä on hallitus, joka ei usko, että Suomen paras resurssi on ihmisten pään sisällä. Hallitus, joka leikkaa mieluummin lastemme päiväkodeista ja kouluista, kuin ympäristön pilaamisesta. Tämän maan tulevaisuus on liian tärkeä, että me jättäisimme sen hallituksen lyhytnäköisen leikkausvimman armoille tai antaisimme periksi.

Vihreät eivät ole antaneet periksi. Vihreiden arvovalinta on toinen. Me uskomme, että vaikeina aikoina on puolustettava sitä, mikä on kaikkein arvokkainta. Me uskomme edelleen tähän maahan ja sivistyksen kantavaan voimaan.

Vihreiden Emma Kari: Yksinäisten turvapaikanhakijalasten oikeuksista huolehdittava

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on tehnyt kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijalasten asemasta. Kysymykseen annetussa vastauksessa hallitus ei osoita erityistä halukkuutta ryhtyä toimiin yksinäisten turvapaikanhakijalasten tilanteen parantamiseksi. Erityisesti lapsen oikeuksien päivänä Kari toivoo hallitukselta sitoutumista kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksista huolehtimiseen.

“Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen ja onnellisen lapsuuden. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat tällä hetkellä turvapaikanhakijat, erityisesti yksin tai ilman huoltajaa maahan tulleet lapset. Nämä lapset ovat jo lähtömaassaan tai vaarallisella matkalla saattaneet tulla kaltoin kohdelluksi, laiminlyödyiksi tai hyväksikäytetyiksi. He tarvitsevat turvapaikkaa hakiessaan ja päätöstä odottaessaan tuettuja, yhtenäisiä palveluja, jotta heidän traumansa ei kertaudu”, toteaa Kari.

Suomalainen lapsi, joka on erossa huoltajastaan, otetaan aina lastensuojelun asiakkaaksi. Sama ei koske yksin maahan saapuneita turvapaikanhakijalapsia. Alaikäisiä yksin maahan tulevia turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen tänä vuonna yli tuhat lasta.

“Lastensuojelun ammattilaisten mielestä lastensuojelulain ulottaminen kaikkiin Suomessa oleviin yksin maahan tulleisiin lapsiin takaisi lasten edun paremman tulkinnan. Lasten yhdenvertainen kohtelu statuksesta riippumatta on Suomen lainsäädännön ja lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen velvoite”, jatkaa Kari.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa huomioimaan lapsen edun kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sotaa tai väkivaltaa paenneisiin ja niiden keskellä eläviin lapsiin. Näiden lasten mahdollisuudet suojella itseään on heikko.

“On täysin epähumaania kieltää lapselta oikeus omaan perheeseen. Lapselle perheen saaminen luokseen on tärkeää niin toipumisen kuin kotoutumisenkin näkökulmasta. Hallituksen tavoitteet vaikeuttaa perheenyhdistämisiä toimivat tätä asiaa vastaan. Sipilän hallituksen on myönnettävä perheiden oikeus pysyä yhdessä ja ryhdyttävä toimiin nopeuttaakseen yksin saapuvien lasten perheiden saamista Suomeen”, Kari vaatii.

Lisätiedot:

Emma Kari, emma.kari@eduskunta.fi, p. 044 300 6801

Saara Hyrkkö (kansanedustajan avustaja), saara.hyrkko@eduskunta.fi, p. 050 3866 419

Emma Karin kirjallinen kysymys: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_260+2015.aspx
Hallituksen vastaus kirjalliseen kysymykseen: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_260+2015.pdf

Kirjallinen kysymys alaikäisten turvapaikanhakijoiden asemasta

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa, että sopimuksen ratifioineissa maissa, kuten Suomessa, kaikkia maassa olevia lapsia kuullaan ja lapsen etu huomioidaan kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittavista olosuhteista saapuviin ja niissä eläviin lapsiin ja nuoriin, koska heidän on mm. vaikea tunnistaa heihin kohdistuvia ihmisoikeusrikkomuksia. Näiden lasten kyky ja mahdollisuudet suojella itseään on heikko.
Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat tällä hetkellä turvapaikanhakijat, erityisesti yksin tai ilman huoltajaa maahan tulleet lapset. Nämä lapset ovat jo lähtömaassaan tai vaarallisella matkalla saattaneet tulla kaltoin kohdelluiksi, laiminlyödyiksi tai hyväksikäytetyiksi. He tarvitsevat turvapaikkaa hakiessaan ja päätöstä odottaessaan tuettuja, yhtenäisiä palveluja, jotta heidän traumansa ei kertaudu.
Alaikäisiä yksin maahan tulevia turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen tänä vuonna yli tuhat. Vastaanottokeskukset ovat ruuhkautuneet, eikä niissä aina ole riittävästi resursseja tai osaamista lasten kohtaamiseen, kuulemiseen ja esimerkiksi lapsen trauman ja ihmiskaupan tunnistamiseen. Tällä hetkellä valtio korvaa kunnille vastaanoton kustannukset, mutta perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäminen on kuntien vastuulla. Lapset eivät automaattisesti pääse lastensuojelun toimenpiteiden piiriin.
Suomalainen lapsi tai oleskeluluvan saanut Suomessa asuva lapsi, joka on erossa huoltajastaan, otetaan aina lastensuojelun asiakkaaksi. Näihin lapsiin sovelletaan lastensuojelulakia, joka määrää tiukasti muun muassa suunnitelman tekemisestä, osallisuudesta ja työntekijöiden pätevyydestä. Lasten yhdenvertainen kohtelu siirtolaisstatuksesta riippumatta on Suomen lainsäädännön ja lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen velvoite.
Kunnissa on ollut epäselvyyttä lastensuojelulain tulkinnasta ja toteutuksesta suhteessa yksin maahan tulleisiin lapsiin. Lastensuojelun ammattilaisten mielestä lastensuojelulain ulottaminen kaikkiin Suomessa oleviin yksin maahan tulleisiin lapsiin takaisi lasten edun paremman tulkinnan. Edustajajärjestelmän kehittäminen ja edustajien riittävän määrän kouluttaminen ovat olennaisia yksin maahan tulleen lapsen asioiden hoitamisen näkökulmasta, mutta heidän roolinsa ei ole lastensuojelun tukitoimiin verrattavaa.
Yksin maahan tulleelle lapselle perheen saaminen Suomeen on tärkeää niin toipumisen kuin kotoutumisenkin näkökulmasta. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lasta ei saa erottaa huoltajistaan tahdonvastaisesti ja perheenyhdistämistä koskevat hakemukset on käsiteltävä “myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti”.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
  • Miten turvataan, että kansainvälistä suojelua hakevat yksin saapuneet lapset saavat Suomessa lastensuojelulain takaaman suojan ja palvelut, 
  • millä tavalla lasten edun ja lasten oikeuksien sopimuksen velvoitteiden toteutumista valvotaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohdalla ja 
  • mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen, että perheenyhdistämishakemukset käsitellään myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti, sekä nopeuttaakseen yksin saapuvien lasten perheiden saamista Suomeen? 
Helsingissä 21.10.2015
Emma Kari vihr

Vihreät: Päivähoidon rahat turvattiin budjettiraamissa

Poliittiset ryhmät pääsivät viime viikolla sopuun vuoden 2015 budjettiraamista, jossa määritellään suuntaviivat ensi vuoden taloudenpitoon. Vihreille tärkeitä tavoitteita oli varmistaa riittävät rahat perheiden tukeen, lasten eriarvoistumisen torjuntaan ja päivähoitoon. Nyt keväällä varhaiskasvatukseen onnistuttiin lisäämään rahat, jotka riittävät välittömiin tarpeisiin. Syksyllä varsinaisten budjettineuvotteluiden yhteydessä päivähoidon tarpeita on tarkasteltava uudelleen.

– Vihreiden tavoitteena on ollut pitkään lopettaa vuodesta toiseen jatkunut päivähoidossa olevien lasten määrän arviointi alakanttiin. Suunta päivähoidon budjetoinnissa alkaa isojen vääntöjen jälkeen olla vihdoin oikea, vaikka edelleen rahoista joudutaan ilmeisesti joka kerta erikseen taistelemaan, sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Neuvotteluissa budjettiraamiin päätettiin lisätä 26,5 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa jaetaan virastoille nyt keväällä ja lopun jakamisesta sovitaan syksyllä. Kevään rahoista 7 miljoonaa euroa kohdennetaan varhaiskasvatukseen ja 3 miljoonaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa painotetaan erityisesti vammaispalveluita, päihdetyötä ja vanhuspalvelulain toteutusta. Tavoite terveys- ja hyvinvointierojen taittamisesta ohjaa rahojen käyttöä.

– Tiukassa taloudellisessa tilanteessa tulee huolehtia ensisijaisesti heikoimmassa asemassa olevista. Syksyn budjettineuvotteluissa rahaa tulee kohdentaa erityisesti lasten eriarvoistumisen torjuntaan, lastensuojeluun ja niihin päiväkoteihin sekä kouluihin, joissa tuen tarve on suurin, sanoo valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Otso Kivekäs.

– Vihreät ovat onnistuneet lisäämään neuvoloiden ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun rahoja myös aiemmissa neuvotteluissa. Päiväkodin, neuvolan ja lastensuojelun yhteistyön tulisi olla saumatonta, jotta matalankynnyksen tuki toteutuisi parhaiten. Helsingin täytyy pystyä turvaamaan hyvä ja tasa-arvoinen lapsuus kaikille pienille kaupunkilaisille, Kari painottaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Otso Kivekäs, 044 333 6338

Vihreät torjuvat Helsingissä lasten luokkayhteiskuntaa

– Lähes joka kymmenes lapsi on Helsingissä lastensuojelun asiakkaana. Alueiden välillä on tässä suuria eroja ja Jakomäessä jopa joka neljäs lapsi kuuluu lastensuojelun piiriin. Kun rahaa on käytössä vähän, on sitä suunnattava lapsiperheiden tukemiseksi erityisesti alueille, joilla tarve on suurin, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Tänään kaupunginvaltuustossa käsiteltiin Helsingin strategiaohjelmaa tälle valtuustokaudelle. Kaupunginjohtaja Pajunen totesi edellisen valtuustokauden päätteeksi Helsingin epäonnistuneen eriarvoistumisen ehkäisyssä kaupungissa. Lapsen mahdollisuuksiin vaikuttaa entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy.

Vihreät saivat ohjelmaan keskeiset tavoitteensa ja kaupunkia kehitetään niin ekologisesti kuin sosiaalisesti kestävään suuntaan. Vihreät ovat kuitenkin pettyneitä etenkin puutteelliseen panostukseen koulujen ja lapsiperheiden tukemiseksi. Strategianeuvotteluiden jälkimainingeissa käydyissä budjettiraamineuvotteluissa ei muilta ryhmiltä saatu toivottua tukea lapsiperheiden eriarvoistumisen ehkäisemiseksi ja koulujen iltapäivätoiminnan järjestämiseksi.

– Helsingin kaupungilla työskentelee lastensuojelutyössä yli tuhat ihmistä, kun taas perheiden ongelmia ennaltaehkäisevässä neuvola- ja perhetyössä sekä perheiden erityispalveluissa on puolet vähemmän työntekijöitä. Vaikka lastensuojelussa puhutaan mielellään ennaltaehkäisystä, rahankäytössä tämä ei näy, Kari sanoo.

Eriarvoistumisen estämisen kannalta vihreät pitävät hyvänä, että strategiassa päätettiin laajentaa positiivisen diskriminaation ja ennaltaehkäisyn periaatteitta. Niissä kouluissa, joissa on eniten tukea tarvitsevia oppilaita, on oltava parhaat resurssit tuen tarjoamiseen.

– Helsingissä olisi syytä kokeilla perhekeskuksia terveysasemien toiminnan uudistamisen yhteydessä. Jos neuvolapalvelut, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu löytyisivät saman katon alta, olisi perheiden varhainen tukeminen helpompaa. Perheitä tukemalla ja torjumalla lapsiköyhyyttä voimme pysäyttää Helsingin eriarvoistumisen, Kari kiteyttää.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Neuvoloilla lasten luokkayhteiskuntaa vastaan

Olen suuri suomalaisen neuvolajärjestelmän fani. Ensimmäisen lasta odottaessani muistan usein ajatelleeni, että ainakin neuvolassa hyvinvointivaltio on vielä täysissä voimissaan. Ja jos joku asia toimii, kannattaako sitä muuttaa? Mielestäni kannattaa.

Helsingissä eriarvoistuminen alkaa jo kohdussa ja jatkuu läpi elämän. Lähes joka kymmenes alle 18-vuotiaista lapsista on lastensuojelun asiakkaina. Määrä on kasvanut muutamassa vuodessa lähes 40 prosenttia. Ja kuten niin monissa muissakin ongelmissa, lastensuojelussa erot eri asuinalueiden välillä ovat Helsingissä poikkeuksellisen suuria.

Neuvolassa palvelu on samaa niin eiralaiselle kuin jakomäkeläisellekin perheelle. Ahkerimmin perheiden palveluita käytetään siellä, missä perheillä menee yleisesti ottaen paremmin. Kantakaupungin neuvolat ovat ruuhkautuneet pahasti, kun taas joillain alueilla neuvolatarkastukset saatetaan jättää kokonaan väliin. Ja tarkastukset jäävät väliin juuri niiltä lapsiperheiltä, joille tuen saaminen olisi erityisen tärkeää.

Lastensuojelussa puhutaan mielellään ennaltaehkäisystä. Helsingin kaupungilla työskentelee lastensuojelutyössä yli tuhat ihmistä, kun taas perheiden ongelmia ennaltaehkäisevässä neuvola- ja perhetyössä sekä perheiden erityispalveluissa on puolet vähemmän työntekijöitä. Lastensuojelutyötä tarvitaan, kun ongelmat ovat jo syntyneet. Rahankäytössä ennaltaehkäisy ei siis näy.

Terveysasemien toimintaa ollaan uudistamassa. Samalla on hyvä miettiä, onko neuvoloiden tarpeen tulevaisuudessa olla osa terveysasemia? Jos äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu löytyisi saman katon alta, olisi perheiden tukeminen helpompaa. Helsingissä toimii valtava määrä lapsi- ja perhejärjestöjä, joiden toimintaa voitaisiin yhdistää näihin “perhekeskuksiin”. Keskuksen aulassa voisi olla vauvakahvila, johon perheet voisivat tulla juomaan päiväkahvinsa, tapaamaan muita perheitä ja saada helposti apua jokapäiväisiin ongelmiin.

Saimme viikko sitten sovittua valtuustostrategiassa siitä, että niin neuvotoiminnassa kuin perhetyössäkin tullaan panostamaan erityistä tukea tarvitseviin alueisiin. Tämä oli itselleni koko strategian tärkeimpiä kirjauksia. Perhekeskus-ajatusta olisikin hyvä kokeilla siellä, missä lastensuojelun tarve on kaikista suurin.

Ehkä perheitä päästäisiin auttamaan ennen kuin lastensuojelulle olisi tarvetta.

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.