Emma Kari

Tekijä: Emma Kari (Page 28 of 40)

Hämeentien pyöräkaista tekisi Kalliosta paremman

18.5.2014 /

Nelivuotias poikani opettelee parhaillaan pyöräilemään. Asumme Kalliossa Hämeentien varrella. Ensimmäinen neuvoni oli: ”Älä aja Hämeentielle”.

”Hämeentie on Helsingin pahamaineisin ongelmapaikka arkipyöräilijöille. Se on hankala ja vaarallinen, kun sen pitäisi olla sujuva, turvallinen ja kaikille mukavampi. Tälle on tultava loppu. Hämeentie tarvitsee pyöräkaistan.”

Näin alkaa eilen lanseeratun kuntalaisaloitteen esittely. Aloite keräsi ensimmäisenä vuorokauden aikana yli tuhat allekirjoitusta. Se kertoo, että aloite osuu todelliseen ongelmaan. Se kertoo, etten ole ainoa Hämeentietä pelkäävä pyöräilijä.

Ainoastaan 20 prosentissa tämän alueen kodeista on auto. Lapsiperheiden määrä kasvaa, autojen ei. Meille Hämeentien ympäristössä asuvilla perheillä ei ole tarvetta tälle massiiviselle autoliikenteelle. Me kävelemme. Me kuljemme sporalla. Me pyöräilemme. Autoliikenne on muualta tulevaa läpiajoliikennettä, jonka pitäisikin kulkea Sörnäisten rantatietä pitkin.

Hämeentie ei tunnu vaaralliselta vain lapselle. En uskalla pyöräillä siellä itsekään. Koska pyöräily Hämeentiellä on hengenvaarallista, pyöräilijät polkevat jalkakäytävällä. Tämä tekee myös Hämeentien jalkakäytävät vaarallisiksi jalankulkijoille. Jalkakäytävällä poikkelehtiva pyöräilijä on kahdesti törmännyt työntämiini lastenrattaisiin. Huomattavasti useammin on ollut läheltä piti hetki.

Vihreiden työn tuloksena Helsingin tavoitteena on lisätä pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä. Rahat ja suunnitelmat pyöräteihin ovat tulleet pitkälti valtuustoryhmämme työn tuloksena. Vihreät valtuutetut ovat tehneet töitä liikennepolitiikan kääntämisen eteen. Tätä työtä helpottaa se massiivinen tuki, jonka pyöräilyn edistäminen kaupunkilaisilta saa.

Minä haluan polkea kotitietäni ilman pelkoa. Ja haluan, että näin voivat tehdä kaikki pienet ja vähän isommatkin helsinkiläiset. Siksi allekirjoitin kuntalaisaloitteen.

Tee samoin.

Kuntalaisaloite löytyy täältä
Aloitteen etenemistä voi seurata Pyöräkaista Hämeentielle -ryhmässä

Vihreät vaativat vaihtoehtojen selvittämistä Käpylän yhtenäiskoulun ja Tapanilan koulun lakkauttamissuunnitelmille

5.5.2014 /

Helsingin vihreä valtuustoryhmä vaatii opetusvirastolta vaihtoehtoja Käpylän yhtenäiskoulun ja Tapanilan koulun lakkauttamissuunnitelmille. Vihreät ovat myös toistuvasti vaatineet kokonaistarkastelua Helsingin koulujen tilantarpeesta ja tilojen korjaustarpeesta.

“Opetuslautakunnan alle perustetaan esityksestäni väliaikainen jaosto, joka käy läpi kouluverkkoa, erityisesti sen taustatietoja ja eri vaihtoehtoja. Jaoston tehtävänä on varmistaa, että meillä päätöksentekijöillä on varmasti kaikki tarvittava tieto kouluverkkoa koskevissa päätöksissä”, kertoo opetuslautakunnan puheenjohtaja Minerva Krohn.

“Lakkauttamisille on aina olemassa vaihtoehtoja. Vanhemmat ja muut asukkaat ovat olleet kiitettävän aktiivisia ja tuoneet paljon tarpeellista lisätietoa koulujen tilanteista, oppilasmäärien kasvusta, tilojen käyttöasteesta ja remonttitarpeista. Näitä tietoja ei sovi vaihtoehtojen tarkastelussa sivuuttaa”, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Vihreät tulevat vaatimaan syksyn budjettineuvotteluiden yhteydessä lisää rahaa opetusvirastolle, jotta opetuksen laatu saadaan Helsingissä varmistettua.

“Jos lakkauttamisuhan alla olevat koulut säilytetään, se ei saa johtaa opetuksesta tai esimerkiksi ammattikoulujen tiloista leikkaamiseen. Vihreille tärkeintä on, ettei kaikkein heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden opetuksesta tai koulunkäyntiavustajien määrästä leikata. Siksi lisärahan tarve on välttämätön. Tämän tavoitteen toteutumiseksi toivomme tukea kokoomuksen ja SDP:n valtuustoryhmiltä”, Kari sanoo.

Opetusviraston toimintatapoihin ja päätöksenteon valmisteluun tarvitaan lisää läpinäkyvyyttä. Tämän vuoden budjetin yhteydessä sovittiin, että opetusvirasto valmistelee lautakunnalle esityksen, jossa opetuksen tiloja tarkastellaan huolella yhtenä kokonaisuutena. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Sen sijaan koulujen lakkautuksia tuodaan tipotellen ilman yhteyttä kokonaisuuteen.

“Kouluverkkoa pitää pystyä muokkaamaan, koska kaupungin väestötilanne elää koko ajan. Lapsiperheet muuttavat uusille alueille, lisää ihmisiä muuttaa Helsinkiin ja sieltä pois. Me emme voi sementoida nykyistä kouluverkkoa lopulliseksi. Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan kuitenkin perusteellisia tietoja oppilaspaikkojen tulevasta tarpeesta, laskennan perusteista ja vaihtoehtoisista ratkaisuista”, Krohn painottaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Minerva Krohn, 050 588 4244

Vihreät: Päivähoidon rahat turvattiin budjettiraamissa

24.3.2014 /

Poliittiset ryhmät pääsivät viime viikolla sopuun vuoden 2015 budjettiraamista, jossa määritellään suuntaviivat ensi vuoden taloudenpitoon. Vihreille tärkeitä tavoitteita oli varmistaa riittävät rahat perheiden tukeen, lasten eriarvoistumisen torjuntaan ja päivähoitoon. Nyt keväällä varhaiskasvatukseen onnistuttiin lisäämään rahat, jotka riittävät välittömiin tarpeisiin. Syksyllä varsinaisten budjettineuvotteluiden yhteydessä päivähoidon tarpeita on tarkasteltava uudelleen.

– Vihreiden tavoitteena on ollut pitkään lopettaa vuodesta toiseen jatkunut päivähoidossa olevien lasten määrän arviointi alakanttiin. Suunta päivähoidon budjetoinnissa alkaa isojen vääntöjen jälkeen olla vihdoin oikea, vaikka edelleen rahoista joudutaan ilmeisesti joka kerta erikseen taistelemaan, sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Neuvotteluissa budjettiraamiin päätettiin lisätä 26,5 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa jaetaan virastoille nyt keväällä ja lopun jakamisesta sovitaan syksyllä. Kevään rahoista 7 miljoonaa euroa kohdennetaan varhaiskasvatukseen ja 3 miljoonaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa painotetaan erityisesti vammaispalveluita, päihdetyötä ja vanhuspalvelulain toteutusta. Tavoite terveys- ja hyvinvointierojen taittamisesta ohjaa rahojen käyttöä.

– Tiukassa taloudellisessa tilanteessa tulee huolehtia ensisijaisesti heikoimmassa asemassa olevista. Syksyn budjettineuvotteluissa rahaa tulee kohdentaa erityisesti lasten eriarvoistumisen torjuntaan, lastensuojeluun ja niihin päiväkoteihin sekä kouluihin, joissa tuen tarve on suurin, sanoo valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Otso Kivekäs.

– Vihreät ovat onnistuneet lisäämään neuvoloiden ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun rahoja myös aiemmissa neuvotteluissa. Päiväkodin, neuvolan ja lastensuojelun yhteistyön tulisi olla saumatonta, jotta matalankynnyksen tuki toteutuisi parhaiten. Helsingin täytyy pystyä turvaamaan hyvä ja tasa-arvoinen lapsuus kaikille pienille kaupunkilaisille, Kari painottaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Otso Kivekäs, 044 333 6338

Fennovoima: Venäjän sähköntuotannon korvaajasta tulikin venäläinen ydinvoimala

5.3.2014 /

Kesällä 2010 eduskunnassa käytiin kuumaa väittelyä uusista ydinvoimaluvista, myös Fennovoiman luvasta, jonka kohtalo on nyt uudelleen auki. Hankkeessa kaikki on mennyt uusiksi, mutta aivan erityisesti on muuttunut omistuspohja. Saksalaisvetoinen hanke on muuttunut Venäjän valtionkorporaatio Rosatomin hankkeeksi kaikin tavoin.

Rosatom toimittaa reaktorin, hoitaa rahoituksen, tuo mukaanaan ydinenergia-alan asiantuntemuksen ja vastaa ydinpolttoaineen toimittamisesta. Rosatom omistaa hankkeesta ainakin kolmanneksen, mutta todennäköisesti lähemmäs puolet. Rahoitusta varten Venäjän valtion öljyrahastosta on haettu 2,4 miljardin euron lainaa.

Siinä menikin sitten keskeinen Fennovoiman rakentamisen puolesta esitetty argumentti: vähennetään riippuvuutta  Venäjästä.

Timo Heinonen (kok) kyseli 2010 keskustelussa: ”Voi kysyä, paljonko me haluamme siitä tuoda Venäjältä ydinsähköä. Minä en halua yhtään.” Tähän näkemykseen monet hanketta tukeneet kansanedustajat yhtyivät keskustelussa.

Edustajat huolehtivat myös venäläisten ydinvoimaloiden turvalisuudesta.
”Venäjällä eivät ydinvoimaloiden turvallisuusvaatimukset ole sitä luokkaa kuin Suomessa”, totesi Lauri Kähkönen (sd).

Vasemmistoliiton Matti Kangas kehotti huolehtimaan ulkomaille rakennettavien ydinvoimaloiden turvallisuudesta: ”Eli täällä ei pitäisi puhua Suomen ydinvoimaloista, vaan kun tämä on globaali ongelma, mistä päin sattuu tuulemaan, niin kuin Tšernobylinkin kohdalla, niin sinne pitäisi nyt tämän salin keskittää voimansa ja todeta, kun tuonne Suomenlahden toiselle puolelle rakennetaan ydinvoimaloita, että niitä ei tehtäisi.”

Ja Toimi Kankaanniemi (kd) totesi: ”Ydinvoimaan liittyy kolme ongelmaa ainakin. Turvallisuus on yksi. Suomessa laitokset ovat turvallisempia kuin esimerkiksi Venäjällä, josta nyt tuomme liian paljon sähköä.”

Nämä argumentit haihtuivat Fennovoiman alkuperäisen saksalaisen osakkaan E.ONin mukana. Valtionkorporaationa Rosatomilla on erityisasema suoraan presidentti Vladimir Putinin ja Venäjän hallituksen alaisuudessa. Tämä on tietenkin luontevaa, huolehtiihan Rosatom myös maan ydinaseista.

Fennovoiman hanke ei ainakaan vähennä energiariippuvuutta Venäjästä, pikemminkin ehkä lisää sitä.

Irti parkkinormista – kohtuuhintaisempaa asumista Helsinkiin

18.2.2014 /

Helsingin kaupunginhallitus päätti pysäköintipolitiikan uusista linjoista maanantaina. Eniten julkista keskustelua on noussut asukaspysäköinnin hinnasta, mutta se ei ole keskeisin avaus, vaan ohjelmassa on monia kestävän suunnittelun kannalta lähes vallankumouksellisia linjauksia.

Pysäköintipolitiikan päivittäminen tarkoittaa monien vihreille tärkeiden tavoitteiden toteutumista. Parkkipaikkojen käyttöä tehostetaan, pyöräpysäköintiä kehitetään, asukaspysäköinti varataan sitä todella tarvitseville, pysäköintinormia uudistetaan ja parkkipaikat irrotetaan asuntojen hinnoista.

Kaikki puolueet ovat yksimielisiä rakentamisen kalleudesta ja asumisen hintaa toivotaan alemmaksi.  Pysäköintinormi, eli velvoite autopaikkojen rakentamiseen, nostaa tällä hetkellä asuntojen hintaa keskimäärin 40 000 euroilla ja paikoista maksavat myös autottomat perheet. Tuoreessa ohjelmassa kirjattuna tavoitteena on kohdentaa autopaikkojen kustannukset paikkojen käyttäjille. Kaavoittaminen nopeutuu ja asuntorakentamisen kustannukset laskevat.

“Uusilla tiiviisti rakennetuilla kaupunkimaisilla alueilla, joiden liikenne pohjautuu kävelyyn, pyöräilyyn ja hyviin julkisiin liikenteen yhteyksiin pysäköintipaikkojen tarvetta on vaikeaa virkamiehen ennakoida. Tulevaisuudessa niitä rakennetaan tarpeen mukaan, markkinaehtoisesti, jolloin kustannukset maksavat paikkojen käyttäjät.” toteaa vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Hannu Oskala.

Alle puolet helsinkiläisistä kotitalouksista omistaa auton ja kantakaupungissa autottomien kotitalouksien osuus on monilla alueilla jopa 80%.

“Perustelemme autopaikkojen kustantamisen yhteisestä kukkarosta lapsiperheiden tarpeilla, vaikka samalla nostamme asuntojen hinnat niin korkeiksi, ettei monilla lapsiperheillä ole niihin varaa. Liikkumiskulttuurimme on muuttumassa ja moni perhe valitsee nykyään autottomuuden.” sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Myös täydennysrakentaminen helpottuu, kun pysäköintinormeja ei tarvitse tulkita orjallisesti.  Uusi pysäköintiohjelma tuleekin vaikuttamaan Helsingin kehittämiseen pitkäjänteisesti. Rakennamme parempaa kaupunkia, Helsinkiä helsinkiläisille. Tulevaisuudessa pysäköintiä suunnitellaan enemmän Töölön kuin Espoon tapaan.

Kun Helsingin kantakaupunkiin muuttaa 80 000 uutta asukasta, ei autoliikenteen määrä voi kasvaa asukasmäärän kasvun mukana. Pysäköintipolitiikan on omalta osaltaan kannustettava kaupunkilaisia kestävien kulkumuotojen, kävelyn, ratikan ja fillarin valintaan.

Lisätietoja:

Hannu Oskala
puh. + 358 44 5304712
hannu.oskala@vihreat.fi

Emma Kari
puh. +358 44 3006801
emma.kari@vihreat.fi

Pajunenkin hylkäsi kokoomuksen kerjäläisprojektin

10.2.2014 /

Kaupunginhallitus käsittelee tänään kokoomuksen ryhmäaloitetta, jossa toivotaan kaupungin pyytävän eduskuntaa muuttamaan järjestyslakia kerjäämisen organisoinnin kriminalisoimiseksi. Muuten hyvä, mutta Suomessa on jo rikoslaki, joka pitää sisällään myös ihmiskaupan ja sitä kautta myös kerjäämisen organisoinnin kriminalisoinnin. Syy aloitteelle ei siis ole todellinen halu muuttaa lakia.

Kokoomuksen toiminta on hyvä esimerkki siitä, kuinka syrjintä verhotaan huoleen ihmisten kohtalosta. Aloitteessaan kokoomus puhuu ihmiskaupasta ja romanien riistosta. Jos on olemassa todellinen epäilystä ihmiskaupasta, toimintatapa on Suomessa selvä. Ihmiskaupan uhreille kuuluu apua ja suojelua.

Suomessa ihmiskaupan auttamisjärjestelmään pääsemiseksi riittää pelkkä epäilys ihmiskaupan uhriksi joutumisesta. Uhrien auttaminen voi sisältää majoituksen, sosiaali- ja terveyspalveluita, oikeudellista neuvontaa ja avustamista, turvallisuusjärjestelyitä ja muita uhrin tarvitsemia tukitoimia. Tätä aloitteessa ei vaadita. Kokoomus on vastustanut kaikkea romanikerjäläisille suunnattua apua.

Kun kokoomuksen väitteitä selvitettiin Helsingin poliisilaitokselta, todettiin, ettei luotettavia havaintoja kerjäämisen organisoimisesta Suomessa ole eikä poliisin tietojärjestelmissä ole ollut tutkittavana Suomessa syytteeseen johtaneita tapauksia, joissa on ollut kyse kerjäämiseen liittyvästä ihmiskaupasta. Myös Helsingin päiväkeskus Hirundosta saadun tiedon mukaan havaintoja ja viitteitä kerjäämisen organisoinnista tai organisoidusta ihmiskaupasta ei ole ollut. Muutenkin monet kokoomuksen esittämät luvut ja arviot eivät enää pidä paikkaansa.

Edes kokoomuksen oma kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, joka on aikaisemmin aikaisemmin ajanut kerjäämisen kieltämistä, ei enää tue kokoomusta. Pajunen esittää nyt kaupunginhallitukselle, ettei aloitetta kannata viedä eteenpäin. Laki on jo olemassa ja kokoomuksen väitteet vääriä.

Emma Kari ministeri Niinistön ympäristöpolitiikkaan keskittyväksi erityisavustajaksi

29.1.2014 /

Luonnontieteiden kandidaatti Emma Kari aloittaa ympäristöministeri Ville Niinistön ympäristöasioihin keskittyvänä erityisavustajana 3.2.2014. Kari on Helsingin Vihreän kaupunginvaltuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja.

Ministeri Niinistön nykyinen erityisavustaja Paloma Hannonen siirtyy Suomen luonnonsuojeluliittoon suojeluasiantuntijaksi.

Vihreän hallitusryhmän erityisavustajien tehtävänjaossa Timo Juurikkala keskittyy talous- ja yleispolitiikkaan sekä hallitusyhteistyöhön, Kari ympäristöministeriön asioihin.

Lisätiedot:

Emma Kari, puh. 044 300 6801, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (3.2. alkaen)

Vihreiden päivähoitoteesit: Ei lasten luokkayhteiskuntaa

20.1.2014 /

Helsingin vihreä valtuustoryhmä julkaisi tänään hyvän kaupunkilapsuuden teesit. Kaupunki voi olla paras mahdollinen kasvuympäristö lapselle. Hyvällä päivähoidolla ja lasten eriarvoistumisen torjumisella rakennetaan reilua ja tasa-arvoista Helsinkiä.

– Meidän on uskallettava kohdistaa enemmän rahaa niille päiväkodeille, joissa tuen tarve on suurin. Helsinkiin on syntymässä lasten luokkayhteiskunta, jossa sosiaalinen eriytyminen alkaa jo hyvin kohdussa. Tämä kehitys on pysäytettävä, sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Lapsiperheet haluavat asua Helsingissä. Muuttovirta kehyskuntiin on hiipunut ja moni 2000-luvun alussa pois muuttanut perhe palaa nyt takaisin.

– Päivähoito on eniten perheiden arkeen vaikuttava palvelu. Perheet tarvitsevat joustavia hoitoaikoja sekä monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja, sillä vanhempien kahdeksasta neljään kestävät työpäivät eivät enää ole helsinkiläisten perheiden todellisuutta. Perusasiat pitää panna kuntoon ihan ensiksi: hoitopaikka omalta alueelta, riittävästi hoitajia lasta kohti ja sopivan kokoiset ryhmät, sanoo varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Vesikansa.

Päiväkodin, neuvolan ja lastensuojelun yhteistyön tulisi olla saumatonta. Vihreät haluavat erottaa neuvolat terveysasemista ja keskittää perheiden palveluita perhekeskuksiin. Vihreiden aloitteesta syntynyt ensimmäinen perhekeskuskokeilu käynnistyy Helsingissä vuonna 2014.

– Joka kymmenes helsinkiläinen lapsi on lastensuojelun asiakas. Perhekeskuksessa lapsiperheet saisivat vertaistukea kahvinjuonnin lomassa vauvakahvilassa, ja neuvolan terveydenhoitajat ja perhetyöntekijät tarjoaisivat matalan kynnyksen tukea arjessa jaksamiseen ja lasten kasvamiseen. Kun apua saa ajoissa, ongelmat eivät kasaudu, Kari linjaa.

Hyvän kaupunkilapsuuden teesit: http://helsinginvihreat.fi/helsingin-vihreat/arvot/kaupunkilapsuus/

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Sanna Vesikansa, 040 745 9586

Aloite paperittomien lasten oikeudesta perusopetukseen

15.1.2014 /

Viime vuoden lopussa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin linjasi, että kuntien tulee järjestää perusopetusta kaikille kouluikäisille lapsille. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan osa lapsista ei saa opetusta, koska kunta ei ole heidän kotikuntansa tai vakituinen asuinpaikkansa. Vailla kotikuntaa saattavat olla paperittomien tai turvapaikanhakijoiden lapset sekä Suomeen työhön tai opiskelemaan tulleiden lapset.

Paperiton siirtolainen on henkilö, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Paperiton siirtolainen oleskelee maassa kokonaan ilman lupaa tai on ylittänyt myönnetyn oleskeluluvan. Paperiton on altis monenlaiselle kaltoin kohtelulle. Paperittomat lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tilanne, jossa kaikille kouluikäisille lapsille ei ole järjestetty perusopetusta, on vastoin perustuslakia ja YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsia suojellaan kaikenlaiselta syrjinnältä, joka perustuu hänen vanhempiensa asemaan.

Perusopetuslain mukaan kuntien velvollisuus järjestää perusopetusta on laaja. Laki ei edellytä, että lapsen asuminen kunnassa olisi pysyvää tai että kunnan tulisi olla kotikuntalain mukaan määräytyvä lapsen kotikunta.

Me allekirjoittaneet edellytämme, että Helsinki ryhtyy toimiin taatakseen yhdenvertaisen oikeuden perusopetukseen paperittomille lapsille.

Helsingissä 15.1.2014
Emma Kari

Valtuustossa pyyhitään Meri-Rastilan kansanliikkeellä lattiaa

11.1.2014 /

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti tänään niukalla enemmistöllä rakentaa Meri-Rastilan rantametsään 2000 asukkaan asuinalueen. Vihreät ovat hyvin pettyneitä haluun rakentaa asunnot luontoarvoiltaan merkittävään metsään, kun tarjolla olisi ollut vaihtoehto kaavoittaa sama määrä asuntoja olemassa olevan asuinalueen sisään ja metroradan varteen.

– Jos jokin asia viime viikkoina on tullut selväksi, se on, että helsinkiläiset rakastavat metsiään. On asukasdemokratian ja kansanliikkeen pilkkaamista, jos puolustetun rantametsän tuhoamisen jälkeen aletaan valmistelemaan asukkaiden ehdottamaa täydennysrakentamista. Jos me haluamme kaupunkilaisten tuen Helsingin rakentamiseen, meidän on otettava heidän näkemyksensä ja arvostuksensa tosissaan, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Helsingin pitää pystyä vastaamaan asuntotuotantotavoitteeseensa, mikä ei kuitenkaan saa tarkoittaa huonojen kaavojen hyväksymistä. Rantametsän säilyttämisen lisäksi vaihtoehtokaavalla olisi voitu kohentaa nykyistä asuinaluetta hyväksyttyä rantakaavaa paremmin. Vaihtoehto olisi myös ollut todennäköisesti saatettavissa lainvoimaiseksi nopeammin, ja koko prosessi olisi voinut toimia merkittävänä vuorovaikutteisen suunnittelun pilottina.

– Sinä aikana, kun Helsingin asukasluku on kaksinkertaistunut, olemme kymmenkertaistaneet sen maa-alan, jonka käytämme rakentamiseen. Me voisimme rakentaa oikeaa kaupunkia, mutta sen sijaan viemme nyt uudet talot metsään. Tiivis kaupunki tarvitsee tilaa missä hengittää, missä pienet helsinkiläiset voivat kiipeillä puihin ja missä vanhemmat helsinkiläiset voivat liikkua, Kari painottaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

« Older posts Newer posts »

© 2025 Emma Kari

Ylös ↑