Tekijä: Emma Kari (Page 26 of 40)

Vihreiden ryhmäpuhe vuoden 2015 budjetista

Arvoisa puheenjohtaja, rakkaat valtuustotoverit,

Haluamme tehdä Helsingissä politiikkaa, joka ei jätä velkoja lasten maksettavaksi. Me emme myöskään halua rakentaa säästämisellä epätasa-arvoista kaupunkia.

Vihreiden linja Helsingissä on vastuullinen talouspolitiikka. Siis sellaista, jossa säästölistan ensimmäisinä eivät ole leikkipuistot ja lasten opetus. Mutta myös sellaista, että uudistetaan rakenteita ja leikataan löysiä pois sieltä, missä se on mahdollista.

Arvoisa puheenjohtaja,

Lapsiperheet haluavat jälleen asua Helsingissä. Uusi, aiempaa suurempi urbaani sukupolvi tekee kaupungille hyvää. Alle puolella helsinkiläisistä kodeista on auto. Ihmiset haluavat suurten neliömäärin sijaan lähellä olevat palvelut.

Luulimme pitkään, että kaikki lapsiperheet haluaisivat omakotitalon Nurmijärveltä. Kun ajateltiin kaikkien muuttavan maalle, aliarvioitiin vuodesta toiseen kaupungin lasten määrää. Tämä aiheutti lapsiperheille isoja ongelmia. Hoitopaikat ovat olleet kiven alla ja usein väärässä paikassa. Tämän korjaaminen on ollut pitkään vihreille tärkeä tavoite.

Tässä budjetissa on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan varattu tarpeeksi rahaa lapsimäärän kasvuun. Näin pitää olla myös jatkossa.

Peruskoulu on meillä perinteisesti mielletty tasa-arvon kivijalaksi. Kaikki saman alueen lapset, taustastaan riippumatta, ovat käyneet samaa lähikoulua. Pienten helsinkiläisten mahdollisuuksiin vaikuttaa kuitenkin entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy. Siksi vihreiden tärkein tavoite näissä neuvotteluissa oli saada rahaa kouluihin. Budjettineuvotteluiden suurimmat lisäpanostukset tehtiinkin opetukseen.

Näillä rahoilla voidaan säilyttää tokaluokkalaisten iltapäiväkerhopaikat ja perusopetuksen koulunkäyntiavustajat. Samalla voimme estää leikkaukset oppituntien määrästä ja erityistä tukea tarvitsevien koulujen rahoista. Vihreät esittivät vielä suurempaa panostusta opetukseen, mutta tämä on tässä tilanteessa hyvä saavutus.

Koulujen ryhmäkokoja on Helsingissä pystytty viime vuosina pienentämään. Tämä on hieno saavutus. On tärkeää, että pystymme tarjoamaan kaikille helsinkiläisille lapsille hyvää ja laadukasta opetusta tarpeeksi pienissä ryhmissä. Erityisesti kouluissa eniten tukea on kohdistettava sinne, missä tuen tarve on suurin. Me haluamme pitää huolta siitä, että jokainen helsinkiläinen koulu on hyvä koulu.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinki tarvitsee Keskustakirjaston. Tämä budjetti tukee selvästi uuden kirjastokeskuksen syntymistä Helsingin ytimeen.

Suuren yleisen kirjaston rakentaminen kaupungin keskustaan on hyvää kaupunkisuunnittelua. Kaupungin ydin ei voi olla varattu läpikulkuliikenteelle ja ostosten tekemiselle. Me tarvitsemme keskustaan tilan, jonne kuka tahansa voi tulla riippumatta siitä, onko taskussa rahaa. Kirjasto palvelee elävän keskustan syntymistä. Kirjastoon kaikki ovat tervetulleita.

Viime viikolla, juuri budjettineuvotteluiden päättymisen jälkeen, julkistettiin Suomen historian suurin yksityinen lahjoitus kulttuurille: Rafaela Seppälä lahjoitti 15 miljoonaa euroa tanssin talon perustamiseen. Lahjoitus ei ollut kuitenkaan vain vapaa shekki tehdä mitä huvittaa. Jotta tämä upea yksityinen satsaus Helsinkiin ja tanssiin tapahtuisi, on Helsinginkin osallistuttava talon rakentamiseen.

Ja jo ensi vuonna meidän on kyettävä sitoutumaan Tanssin taloon – paitsi seiniin, myös toimintaan. 15 miljoonan euron lahjoitusta ei joka päivä ole tulossa, otetaan tästä koppi. Helsinki on myös Suomen kulttuuripääkaupunki. Suomen pääkaupunki ei voi säästää per asukas mm. kulttuurista vaan meidän pitää tuntea vastuumme koko maan veturina.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinki kasvaa ja se on meistä hyvä asia. Tämä tarkoittaa, että meidän on myös uskallettava luottaa kasvuun. On typerää hidastaa uusien asuinalueiden syntymistä tai järkevien joukkoliikennehankkeiden tekemistä. Ei ole järkevää jättää homekouluja korjaamatta tai sulkea suosittuja leikkipuistoja kuten Kontulan Lampi, joka onneksi nyt saadaan avattua uudelleen.

Helsinki ei ole kriisissä. Meidän veroprosenttimme on alhainen. Meillä ei ole syytä paniikkisäästämiseen tai palveluiden kurjistamiseen. Sen sijaan meidän pitää käyttää helsinkiläisten veroeurot mahdollisimman tehokkaasti. Raskaaseen hallintoon meillä ei ole varaa, hyviin palveluihin on.

On hyvä, että käymme vuoden alussa läpi yhdessä päättämiämme tavoitteita strategian puolivälitarkastelun yhteydessä. Vaikka budjetin aikana käydyistä keskusteluista voisi muuta luulla, tuottavuustavoite ei ole ainoa valtuustostrategian tavoite.

Meidän on selvitettävä, estääkö nykyisen mallinen investointikatto järkevien investointien tekemistä. Meidän on varmistettava, että politiikkamme tekee tasa-arvoista Helsinkiä. Meidän on pidettävä huolta siitä, että Helsingin ilmastotavoitteet toteutuvat. Ja meidän on seurattava sitä, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus liikenteestä tavoitteiden mukaisesti.

Yksi tavoite ei saa vaarantaa kaikkia muita.

Arvoisa puheenjohtaja,

Tiukassa budjetissa Helsingissä panostetaan sivistykseen ja helsinkiläisten lasten koulutukseen.

Tästä syystä vihreä valtuustoryhmä kannattaa budjetin hyväksymistä.

Synkkä perjantai – Suomi sitoutui Rosatomiin

Eduskunnan enemmistö päätti tänään Rosatomin ja Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisesta Pyhäjoelle äänin 115-74. Ydinvoimalan rakentamisen veivät läpi kokoomuksen, sosialidemokraattien, keskustan ja perussuomalaisten eduskuntaryhmien enemmistö.

Keväällä Ukrainan kriisin ollessa kiihkeimmillään kokoouksen kansanedustaja Ben Zyskowicz vertasi eduskunnan keskustelussa Vladimir Putinia Hitleriin. Kokoomuksessa Venäjän uhkaa on muutenkin Ukrainan kriisin myötä korostettu syynä liittyä Natoon.

Itse en pidä Putinia Hitlerinä, mutta haluaisin kuitenkin kysyä kokoomuksen, sosialidemokraattien, keskustan ja perussuomalaisten kansanedustajilta, oliko nyt oikea aika syventää energiayhteistyötä Venäjän kanssa?

Rosatomin ydinvoimalat ovat osa Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomeen rakennettava ydinvoimala on Rosatomille tärkeä referenssi, joka parantaa sen asemaa länsimaisilla energiamarkkinoilla. Lisäksi eduskunnan puoltava päätös on Putinille merkittävä poliittinen voitto, joka todistaa, ettei sen toimilla Krimillä ja Itä-Ukrainassa ole mitään todellisia seurauksia.

Suomi lisää energiariippuvuuttaan Venäjästä kahdella tavalla: Kremlin suorassa valvonnassa oleva Rosatom päästetään merkittävään rooliin Suomen energiamarkkinoille ja Fortumin omistukset Venäjällä kasvavat.

Jotta ydinvoimalalle saatiin tänään eduskunnan hyväksyntä, hälytettiin viime metreillä apuun Suomen valtionyhtiö Fortum. Kolme päivää ennen eduskunnan äänestystä Fortum oli ilmoitti, että saattaa osallistua ydinvoimalan rakentamiseen 15 prosentin omistusosuudella. Näin saataisiin hankkeelle luvattu suomalainen omistusenemmistö.

Suomen valtionyhtiö pelastaa hanketta, joka tähän mennessäkin on huojunut pystyssä ainoastaan veronmaksajien, eli kunnallisten energialaitosten tuella. Vastineeksi Fortum saa oikeuksia Venäjän valtionyhtiö Gazpromin vesivoimaan Venäjällä. Osakkuus ydinvoimalaan myytiin Fortumille siis kytkykaupalla.

Rosatomin ydinvoimala tuo hyvin esiin sen, että todellinen ydinvoimakiihko elää Suomessa vahvana. Kokoomuksen energiapolitiikka ei perustu Suomen todelliseen energiatarpeeseen, ei järkevään talouspolitiikkaan, eikä isänmaallisuuteen. Se perustuu ydinvoimafanatiaan.

Rosatomin ja Fennovoiman ydinvoimala on kaikin mahdollisin mittarein huonoin mahdollinen ydinvoimalahanke, joka lisää riippuvuuttamme Venäjästä. Kaikkine kikkailuineen tämä ydinvoimahanke saattaa Suomen EU:ssa erittäin huonoon valoon. Jos laittaisimme puoletkaan ydinvoiman edistämiseen käytettävistä panoksista uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen, olisimme jo pitkällä.

Miten puhua rakkaudesta

”Mutta äiti, miksi Timo Soini ei tykkää meistä?”, oli ystäväni lapsi kysynyt äidiltään. Lapsi, tuolloin 8-vuotias, oli lukenut lehdestä Soinin ajatuksia tasa-arvoisesta avioliittolaista ja sateenkaariperheistä. Hänelle kysymys ei ole politiikasta, ei rakenteista, ei periaatteista eikä uskonnosta. Hänelle kysymys on siitä, miksi tuo setä ei pidä hänestä ja hänen perheestään.

Eduskunta äänestää tänään tasa-arvoisesta avioliittolaista. Lailla ei paranneta suoraan yhdenkään sateenkaariperheessä elävän lapsen asemaa. Myös lakiin sisältyvä mahdollisuus adoptoida yhdessä lapsia on käytännössä teoreettinen. Ruotsissa vastaava adoptiolaki tuli voimaan vuonna 2004 ja ensimmäinen miesparin adoptio tehtiin vuonna 2011.

Mutta perheille, kaikenlaisille perheille, ja etenkin niissä eläville lapsille se on selkeä viesti. Sateenkaariperheet ja niissä elävät lapset ovat olemassa laista riippumatta. Sateenkaariperheiden lapset kasvavat siinä missä muutkin, he ovat uteliaita, näkevät paljon, peilaavat itseään ympäröivään yhteiskuntaan ja etsivät omaa paikkaansa siinä.

Näille lapsille tasa-arvoinen avioliittolaki on viesti siitä, että heillä on paikka tässä maassa. Toki he sen tietävät ilmankin lakia. Eivät he mihinkään katoa, vaikka eduskunta sanoisi ei. Mutta yhtäkään lasta ei auta se, että hänen perheensä kyseenalaistetaan, että hän ei voi olla ylpeä perheestään juuri sellaisena kuin se on.

Kun eduskunta eilen keskusteli tasa-arvoisesta avioliittolaista, eniten pidettiin puheita lapsista. Lapsen etu ja lapsen näkökulma ovat helppoja argumentteja suuntaan tai toiseen. Harvemmin kuulee puhuttavan niistä nuorista tai aikuisista, joiksi ne lapset lopulta kasvavat.

Mutta on tämä aikuisillekin merkittävä laki. Sille nuorelle naisparille, joka pohti, että menee kihloihin vasta sen jälkeen kun laista on päätetty. Tai niille nuorille, jotka kipuilevat identiteettinsä kanssa eivätkä tiedä, uskaltaisivatko ulos kaapista. Mikä on se viesti, jonka kansanedustaja tai muu vaikuttaja lähettää hänelle sanoessaan, että hänen rakkautensa on syntistä ja likaista, ja ettei hän ole kelvollinen solmimaan avioliittoa.

Nämä viestit satuttavat. Ne osuvat syvälle. Ja mikä pahinta, edes oikeuden voitto tämän päivän äänestyksessä ei vie niitä pois. On äärettömän tärkeää, että nostamme tänään tasa-arvon voittoon. Mutta voitonriemuiseen juhlintaan, helpotuksen ja riemun purkaukseen, liittyy samalla surua. Kaikki ne sanat, jotka tässäkin kamppailussa on sanottu, kaikki ne piirtyvät perheiden ja ihmisen sisään.

Siksi, rakkaat ihmiset, miettikää sanojanne, tekin jotka itse asiaa aidosti ja sydämestänne vastustatte. Mitä te haluatte toiselle ihmiselle sanoa? Millaisin sanoin hänen rakkaudestaan, hänen perheestään ja hänen lapsistaan on oikein puhua?

Tasa-arvo on isiä varten

Tasa-arvo ei ole vain naisten asia. Epätasa-arvoisesta yhteiskunnasta joutuvat kärsimään myös isät. Töissä mies nousee helpommin johtajaksi, mutta perheessä äiti nähdään edelleen päävanhempana. Siis sinä, jota neuvolassa ensi sijaisesti puhutellaan.

Läheskään kaikki isät eivät Suomessa käytä ainoastaan isille tarkoitettua isyysvapaata. Kotihoidon tuen saajista noin 94 prosenttia oli viime vuonna naisia. Isyysvapaata on tällä hallituskaudella pidennetty, mutta yhteiskunnan asenteet lapsiaan hoitavia isiä kohtaan muuttuvat hitaasti.

Yli puolet isistä, jotka eivät aikoneet pitää hoitovapaata, kertovat syyksi ratkaisuun perheen taloudellisen tilanteen. Palkkaepätasa-arvo osuu siis myös miehiin. Jos naisten ja miesten palkkaerot saataisiin kurottua umpeen, valinta olisi perheissä helpompi.

Moni isä törmää edelleen työnantajan asenteeseen siitä, että ei ole miehen homma olla lapsen kanssa kotona. Isät kärsivät siitä, ettei heitä nähdä tasa-arvoisina vanhempina äidin kanssa. Meillä tekstiviestimuistutukset lasten neuvola-ajoista ovat tulleet minulle, vaikka isä olisi ajat varannut.

Työnantajien ja muun yhteiskunnan asenne isien kotiinjäämista kohtaan paranisi, jos vauvoja hoitavista isistä saataisiin normi. Vanhempainvapaat on saatava jakautumaan taisemmin. Isälle korvamerkittyä oikeutta vanhempainvapaaseen on laajennettava, jotta isien oikeus perheestä paranee. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaajärjestelmään tarvitaan laaja uudistus.

Myös isät, jotka eivät asu lapsen kanssa, ovat edelleen isiä täysimääräisesti. Esimerkiksi koulukyytiin pitäisi voida olla oikeus kahdesta osoitteesta. Samoin lapsella pitäisi voida olla kaksi virallista osoitetta.

Yksikään tuntemani isä, joka on jäänyt vauvan kanssa kotiin, ei ole tätä päätöstä katunut. Yhä useammat isät ottavat heille kuuluvan paikan kotona ja haluavat olla mukana lastensa elämässä aivan yhtä paljon kuin äiditkin. Heidän rinnallaan on kuitenkin monia isiä jotka haluaisivat niin tehdä, mutta eivät voi. Heille tarvitaan tasa-arvoa!

Östersundomin luonnosta on pidettävä huolta

Kun Östersundomin kaavaa viimeksi käsiteltiin yli kaksi vuotta sitten, Vihreät vaativat alueen luontoarvojen parempaa huomioimista. Äänestimme kaavaa vastaan, mutta kaupunginhallituksen enemmistö päätyi luontoarvojen huomioimisen sijaan poistamaan pohjaesityksestä luonnonsuojelualueita turvaavia kohtia.

Vihreiden kanssa samaa mieltä oli kuitenkin myös ELY -keskus. Kaavaa ei voitu viedä eteenpäin.

Tällä viikolla julkistettiin uusi ehdotus Östersundomin yleiskaavaksi. Moni asia on uudessa kaavassa paremmin, mutta se törmää samoihin ongelmiin kuin aikaisemminkin. Kaavan Natura-selvityksessä todetaan esityksen heikentävän Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -Natura-alueiden suojeluarvoja. Tämä tarkoittaa, ettei kaava voi toteutua ilman hallituksen myöntämää poikkeusta Naturasta.

Kaavan julkistamisen jälkeen on keskitytty kauhistelemaan sitä, että kolme lintulajia vievät ihmisiltä asuntoja. Kyse ei tietenkään ole vain pyystä, kehrääjästä ja ruisrääkästä. Natura on kokonaisuus. Alueen lehdot, lintuvedet ja kalliot on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi, ja ne muodostavat tärkeä luontokokonaisuuden.

Alueella on monia erilaisia biotooppeja ja se on linnustoltaan rikas. Porvarinlahti, Bruksviken, Torpviken ja Kapellviken kuuluvat yhtenä, kansainvälisesti arvokkaaksi määriteltynä kohteena valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Ja vaikka Natura-alueen luontoarvot eivät kiinnostaisi pätkääkään, fakta on, ettei Suomessa ole hyväksytty ainuttakaan Natura-alueiden heikennystä. Edellisen kaavan kaatuminen viivästytti Östersundomin rakentamista yli kaksi vuotta. Halu poiketa Naturasta tulee jumiuttamaan kaavaprosessin vuosiksi. Ja hyvin todennäköisesti poikkeusta ei saada. Eli palaamme alkupisteeseen.

Vihreät eivät missään vaiheessa ole väittäneet, etteikö Helsinki tarvitsisi kipeästi uusia koteja ja etteikö Östersundomiin voisi asuntoja rakentaa. Parhaiten kaupunkia kuitenkin rakennetaan luontoarvot huomioiden.

#Viski, eli miksi luokaton säätely vaarantaa luonnon ja hyvinvoinnin

Uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen näytti, mistä kokoomus puhuu, kun puhuu #normitalkoista: esimerkiksi luonnonsuojelun vesittämisestä. Niin ympäristön, lasten kuin työntekijöiden suojeleminen edellyttää hyvää sääntelyä. Viime aikoina puhuttaneet järjettömyydet (#viski) antavat tekosyyn myös hyvälle elämälle tarpeellisen sääntelyn purkamiseen.

Normitalkoiden nimissä uusi ministeri todennäköisesti hävittää Suomesta uhanalaisia suolajeja sukupuuttoon. Puolet kaikista suolajeista on uhanalaisia. Kuusi vuotta valmisteltu suoluonnon suojeluohjelma on mahdollisuus pelastaa se mitä pelastettavissa on. Nämä sannigrahnlaasoset käyttävät huonoa sääntelyä käsikassarana hyökätessään välttämätöntä sääntelyä vastaan.

Olen itse ollut tuhat ja yksi kertaa täysin pöyristynyt järjettömyyksistä, joita huonot lait ja normit tuottavat. Se ei ole ollut ihan pari kertaa, kun hätääntyneet yrittäjät ovat kääntyneet minunkin puoleeni, kun kaupungin virkakoneisto on meinannut tehdä heidän ideansa tyhjäksi. Onneksi esimerkiksi Kyriakoksen krepeskojulle lopulta löytyi paikka keskustasta.

Suomessa kuollaan ja sairastetaan aivan liikaa, koska on oltu liikaa alkoholin vaikutuksen alaisena. Siksi kannatan alkoholin hinnan ja saatavuuden rajoittamista. Ne ovat myös tutkitusti tehokkaita konsteja haittojen vähentämiseen. Sen sijaan en ymmärrä, miksi anniskelualueen pitää olla rajattu. En myöskään ymmärrä, miksei baarista ostettua tuoppia voi mennä juomaan läheiselle laiturille, mutta Tallinnasta tuodun kaljakeissin voi.

Alkoholilainsäädännöstä pitäisi karsia järjettömyydet ja säilyttää haittoja tehokkaasti ja tutkitusti vähentävä ydin. Tyhmästä sääntelystä eroon pääseminen on hyvän sääntelyn kannalta välttämätöntä.

Typeryyksien varjolla yritetään luoda kuvaa siitä, että kaikki lait ja normit, oikeastaan julkinen sektori ylipäänsä, on typerä ja tehoton.

Tällaiset normitalkoot tarkoittavat vain uusia talvivaaroja, kuolleita kuutteja ja tuhoutunutta kansallismaisemaa.

Helsingin Vihreät: Palmian työt, palkat ja työehdot säilytettävä

Vihreät haluavat säilyttää Palmian työntekijöiden työt, palkat ja työehdot. Päätöksiä Palmian tulevaisuudesta tehdään valtuustossa 8.10. Helsingin Vihreät pitää sekä vasemmiston että oikeiston esittämiä malleja kestämättöminä. Yli puolet Palmiasta säilyy Vihreiden esityksessä jatkossakin kaupungin liikelaitoksessa.

Kokoomus haluaisi yhtiöittää koko Palmian ja siirtää kaikki Palmian työntekijät kilpaileville markkinoille. Vasemmistoliitto ja sosialidemokraatit puolestaan vastustavat yhtiöittämistä kaikilta osin, minkä johdosta toistasataa työpaikkaa katoaisi, kun osa Palmian toiminnasta jouduttaisiin lakkauttamaan.

 

Helsingin Vihreät esittää mallia, jossa:

  • Työpaikat säilyvät.

Kaupunki edellyttää, että yhtiöitettävän Palmian osan nykyiset työntekijät siirtyvät uuteen yhtiöön töihin.

  • Palkat säilyvät, työehdot eivät muutu.

Vihreiden esityksestä työntekijöiden työehdot vastaavat tulevaisuudessakin kokonaisuutena vähintään nykyistä sopimusta. Vihreät esittävät, että yhtiöitettävän osan työntekijät siirtyvät käyttämään Avaintyönantajien työehtosopimusta

Avaintyönantajien  työehtosopimusen työehdot ovat vastaavia kuin nyt voimassaolevassa JHL:n KVTES-työehtosopimuksessa. Tätä mallia on sovelluttu muissa kunnissa hyvällä menestyksellä. Esimerkiksi Turussa Arkea Oy:n ja Vantaalla Vantti Oy:n perustamisen yhteydessä.

  • Koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden keittäjät pysyvät nykyisessä liikelaitoksessa.

Yli puolet nykyisestä Palmiasta säilyy Vihreiden esityksessä jatkossakin kaupungin liikelaitoksessa. Myös puhelinpalvelut, mm. matkapalvelukeskuksen hoitaminen ja turvapuhelinpalvelut, pysyvät liikelaitoksessa.

Työpaikkaruokailu on suurin yksittäinen osa, jota uusi lainsäädäntö koskee. Sen siirtäminen uuteen yhtiöön on välttämätöntä toimintojen säilyttämiseksi, mutta muilta osin ruokahuollon tulee pysyä liikelaitoksessa. Työpaikkaruokailun ohella kaupungin omistamaan yhtiöön siirtyisivät kiinteistö-, siivous- sekä turvapalvelutoiminnot. Kiinteistönhuolto, siivous ja vartiointi ovat virastojen tukipalveluita. Jotta nämä Palmian palvelut voivat kilpailutusten lisääntyessä osallistua tarjouspyyntöihin, on perusteltua siirtää toiminnot uuteen yhtiöön.

  • Päiväkotien siivous säilyy ennallaan.

Päiväkotien siivoojat ovat tärkeä osa päiväkotien yhteisöjä ja lasten arkea. Heidän työnsä halutaan säilyttää ennallaan varhaiskasvatusvirastossa. Myös koulujen veistoluokkien teknisen työn kalustonhoitajien työt säilyvät ennallaan opetusvirastossa.

  • Kilpailutusprosentteja tarkistetaan maltillisemmaksi.

Kilpailutusprosentit tarkoittavat sitä, kuinka paljon eri virastot tilaavat kilpailutettuja palveluita. Kaupunginjohtajan esityksessä prosentit esitettiin velvoittavina tavoitteina. Vihreät vaativat, että ruokapalvelun kilpailutusprosentit olisivat varhaiskasvatuksessa ja sosiaali- ja terveyssektorilla enintään 20 prosenttia sekä opetusviraston puolella enintään 30 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että kilpailutukselle tehdään ylärajat. Lautakunnissa arvioidaan tarkemmin, laajennetaanko kilpailuttamista näiden rajojen sisällä vai pitäydytäänkö matalammissa prosenteissa. Mitään velvoitetta lisätä kilpailutusta ei synny.

  • Palmiaa johdetaan avoimesti ja demokraattisesti.

Kaupunki omistaa sataprosenttisesti uuden perustettavan yhtiön. Kaupungilla on oikeus määrittää kilpailutuksissa hankintakriteereitä ja vaatia hankinnoilta mm. tiukkoja ympäristökriteereitä ja sosiaalista työllistävyyttä. Vihreät vaativat, että tiedonsaanti ja päätöksenteko yhtiössä on avointa.

Näillä muutoksilla turvataan sekä Palmian toiminnan jatkuminen, työntekijöiden työt ja palkat että hallintokuntien tukipalvelujen kehittämisen mahdollisuudet.

Katso myös: Kysymyksiä ja vastauksia Palmiasta.

Lisätietoja:

Emma Kari, valtuustoryhmän puheenjohtaja, 044 300 6801
Tuuli Kousa, konsernijaoston puheenjohtaja, 050 543 7374

Ryhmäaloite Helsingin irrottautumiseksi Fennovoimasta

Fennovoiman ydinvoimaprojektiin osallistuminen ei ole Helsingin, sen asukkaiden ja veronmaksajien, eikä Helsingin 40-prosenttisesti omistaman Vantaan energian edun mukaista.
Fennovoiman ja Rosatomin hankkeeseen liittyy lukuisia riskejä. Hankkeen taloudellinen kannattavuus on hyvin epävarmalla pohjalla. Aalto-yliopiston tekemien laskelmien pohjalta voidaan esittää arvioita, joiden mukaan Fennovoima hankkeena kääntyy kannattavaksi vasta vuoden 2040 tienoilla. Tietyillä, täysin mahdollisesti toteutuvilla oletuksill,a hanke kääntyisi tuottamaan omistajilleen vuoden 2054 tienoilla.

Arviot hankkeen heikosta kannattavuudesta perustuvat ennen kaikkea siihen, että nykyisten arvioiden mukaan tulevina vuosikymmeninä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on tarjolla aiempaa arveltua runsaammin sähköä, mikä perustuu ennen kaikkea uusiutuvan energian kapasiteetin kasvuun muissa pohjoismaissa kuin Suomessa. Tästä syystä omakustannehintaan ostettu ydinsähkö näyttää olevan pitkään omistajilleen markkinasähköä kalliimpaa.

Markkinaepävarmuuden lisäksi on otettava huomioon ydinvoimaprojekteille tyypilliset viivästykset ja budjetin ylitykset, joita tässäkin tapauksessa voidaan pitää todennäköisinä. EU:n ja Venäjän kiristyneet välit sekä niiden väliset taloudelliset pakotteet lisäävät osaltaan hankkeen riskejä.

Tietty järki sijoutuksessa saattaa olla niillä muutamilla teollisuusyrityksillä, jotka ovat hankkeeseen sijoittaneet, koska niille sähkön hinnan ennustettavuus ja ison ydinlaitoksen vaikutukset sähkön markkinahintaan ovat olennaisia.

Helsingin osittain omistaman Vantaan energian intressit eivät kuitenkaan ole samat kuin näiden teollisuusyritysten, vaan itse asiassa nimenomaan Vantaan energia, kuten myös muut kunnalliset energiayhtiöt, jäisivät tässä hankkeessa häviäjän osalle. Vantaan energian omistusosuus Fennovoiman hankkeesta on nyt 5 prosenttia, eli Vantaan energia on yksi ydinvoimaprojektin suurimmista omistajista. Rahaa tähän hankkeeseen Vantaan Energia on käyttämässä 80 miljoonan euron luokkaa.

Vantaan energia nojaa jo nyt liian vahvasti ydinenergiaan. Sijoitukset Fennovoimaan ovat tässä ydinenergiakokonaisuudessa täysin ylimitoitetut ja niin yhtiön kuin sen omistajien etujen vastaiset.

Vantaan energian tulisi palvella omistajiensa, helsinkiläisten etuja tekemällä tarvittavat investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen mahdollisimman pikaisessa tahdissa. Näiden investointien myötä myös Helsinki olisi mukana rakentamassa vähähiilistä Suomea edelläkävijöiden joukossa. Tämä olisi kaupunkilaisten, Helsingin energian omistajien etu.

Edellä olevan perusteella vihreä valtuustoryhmä esittää

että Helsinki ryhtyy toimiin irrottautuakseen osittain omistamansa Vantaan energian omistusosuudesta Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimahankkeesta.

Lisätietoja:
Emma Kari, vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, 044 300 6801

Fennovoimapaatos on tie menneisyyteen

Kaksitoista vuotta sitten seisoin Eduskunnan nurmikolla epäuskoisena. Eduskunta oli juuri myöntänyt luvan Olkiluodon kolmannelle ydinvoimalalle. Vieressä kokoomuslaiset ydinvoimanuoret poksauttelivat samppanjapulloja auki ja hurrasivat. Tiesin, että oli tapahtunut suuri virhe.

Yhtä järjetön päivä oli tänään, kun hallituksen enemmistö äänesti Fennovoiman Rosatomin ydinvoimalan periaateluvan puolesta. Jopa verrattuna Olkiluoto 3:een kyseessä on kaikin tavoin huonoin mahdollinen ydinvoimahanke.

Suomeen ei ole valmistunut yhtäkään uutta ydinvoimalaa koko minun elinikäni aikana. 12 vuotta sitten myönnetty lupa Olkiluoto 3:lle on muodostunut suuren epäonnistumisen symboliksi ja se on jo nyt maailman kallein rakennus.

Eikä Olkiluoto 3 ole poikkeus. Rosatom ei ole 20 vuoteen saanut ainuttakaan ydinvoimalaa valmiiksi aikataulussa ja budjetin puitteissa. Olkiluoto 3:n oli tarkoitus valmistua vuonna 2008 ja sen piti olla keino saavuttaa Suomen Kioton ilmastotavoitteet vuoteen 2012 mennessä. Ilmastotavoitteet saavutettiin, vaikka Olkiluoto 3 ei tule valmistumaan vielä vuosiin. Tällä hetkellä sen arvioidaan valmistuvan kymmenen vuotta alkuperäisestä aikataulusta jäljessä.

Jahkaamalla kaikki nämä vuodet paikoillaan junnaavien ydinvoimahankkeiden kanssa me olemme menettäneet mahdollisuutemme olla uusiutuvan energian edelläkävijöitä. Fennovoima sai ensimmäisen lupansa 2010. Kun Suomessa kerjätään epätoivoisesti sijoittajia Rosatomin huonolle ydinvoimahankkeelle, Ruotsissa rakennetaan vuosina 2010–2015 yhden Fennovoiman verran tuulivoimaa.

Fennovoiman hanketta perustellaan täysin samoilla argumenteilla kuin Olkiluoto 3:sta. Tämänkin ydinvoimalan pitäisi olla ratkaisu ilmastonmuutokseen. Kun muu Eurooppa rakentaa energiaomavaraisuutta, Suomi lisää riippuvuuttaan Venäjän energiaan sitoutumalla Rosatomiin. Montako kertaa samat valheet voidaan toistaa?

Nyt näyttää siltä, että kokoomus ja SDP jatkavat 1970-luvun energiapolitiikkaa. Meistä ei ole näillä näkymin tulossa puhtaan energiateollisuuden suurvaltaa. Sen sijaan me siivoamme Villen kanssa työpöytämme ympäristöministeriössä.

Vihreiden Kari: Vantaan Energia pelaa helsinkiläisten rahoilla Fennovoiman venäläistä rulettia

Vantaan Energia kertoi tänään nostaneensa osuuttaan Fennovoiman ydinvoimahankkeesta viiteen prosenttiin. Helsingin kaupunki omistaa 40 % Vantaan energiasta.

– Vantaan Energia pelaa vastuutonta riskipeliä helsinkiläisten veronmaksajien rahoilla lisäämällä omistustaan Fennovoimassa. Fennovoimaa on puuhattu jo viisi vuotta, eikä olla päästy juuri lupaprosessia pidemmälle. Vantaan Energia heittää veronmaksajien rahoja kankkulan kaivoon, Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari sanoo.

Juuri ennen kuin elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) päätti esittää Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalalle uutta periaatelupaa, Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen valittiin Voimaosakeyhtiö SF:n hallituksen puheenjohtajaksi. Voimaosakeyhtiö SF on Fennovoima ei-venäläisten omistajien muodostama yhtiö.

– Riippumatta hallituksen ja eduskunnan päätöksestä, Fennovoiman hanke on hyvin epävarmalla pohjalla. Ydinvoimahankkeissa myöhästymiset ja budjettiylitykset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Hankkeen kannattavuus on sähkömarkkinoiden myllerryksessä kyseenalainen, Kari jatkaa.

Vihreät vastustivat päätöstä Vantaan Energian osallistumisesta Fennovoiman ja Rosatomin hankkeeseen ja ovat vaatineet päätöstä kaupunginvaltuuston tehtäväksi.

– Hanketta perusteltiin energiariippuvuuden vähentämisellä Venäjästä, nyt ydinvoimalan rakentaa ja sen suurin omistaja on venäjän valtionyhtiö Rosatom. Yksityiset investoijat ovat kaikonneet hankkeesta ja Fennovoimaa pidetään pystyssä kunnallisten energiayhtiöiden rahoilla. Venäläistä rulettia pelataan nyt vantaalaisten ja helsinkiläisten veronmaksajien rahoilla, Kari toteaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

« Older posts Newer posts »

© 2025 Emma Kari

Ylös ↑