Tekijä: Emma Kari (Page 22 of 40)

Vihreiden Emma Kari jätti kirjallisen kysymyksen paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on jättänyt kirjallisen kysymyksen paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta. Kari haluaa tietää, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Suomessa oleskelevien paperittomien henkilöiden oikeus välttämättömiin terveyspalveluihin turvataan.

– Sivistysvaltiossa ei jätetä hoitamatta haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten lapsia tai raskaana olevia naisia, toteaa Kari.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat paperittomat henkilöt, joiden oikeus välttämättömään huolenpitoon ei THL:n selvityksen mukaan tällä hetkellä Suomessa toteudu asianmukaisesti.

Aloite paperittomien oikeudesta hoitoon on tullut lääkäreiltä, joille oli vaikeaa huomata, etteivät he voineet työssään hoitaa kaikkia hoitoa tarvitsevia. Muun muassa Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Pakolaisneuvonta, Suomen Punainen Risti ja UNICEF ovat jo pitkään vaatineet tilanteen korjaamista koko maassa.

– Suomi on allekirjoittanut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen yli 20 vuotta sitten. Sen mukaan lapsille kuuluvat yhtäläiset oikeudet riippumatta heidän vanhempiensa tilanteesta. Terveydenhoidossa tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että paperittomien lapset saavat saman hoidon kuin suomalaiset lapset, kirjoittaa Kari.

Edellinen hallitus antoi eduskunnalle esityksen paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon järjestämisestä. Lain oli määrä tulla voimaan 1.1.2016. Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt käsitellä lakia ennen vaalikauden päättymistä, sillä silloinen kansanedustaja Kari Rajamäki (sd) ja nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) kaatoivat lain kokousteknisellä kikkailulla.

Emma Kari on puolustanut paperittomien henkilöiden oikeutta terveyteen myös Helsingin kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Karin aloitteesta Helsinki on avannut terveyspalvelunsa myös paperittomille henkilöille.

Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan.

Lisätietoja:

Emma Kari, kansanedustaja (vihr), p. 044 300 6801

Saara Hyrkkö, kansanedustajan avustaja, p. 050 386 6419

Puhe vihreydestä puoluekokouksessa

Me olemme tällä viikolla päässeet oppositiossa räyhäämään tämän hallituksen politiikasta ja sen linjoista. Ja syystä.

Seuraavat neljä vuotta tässä maassa hyvinvoivat veljet taputtavat toisiaan selkään.

Liian moni kaunis ja tärkeä asia kaipaa puolustajaa.

***

Siksi meillä on oltava kirkkaana mielessä, mikä on se vihreä vaihtoehto ja miten me haluamme tätä maata rakentaa. Keiden rinnalla me seisomme, kun Sipilä, Soini ja Stubb luovat Suomea, jossa pienituloisilta siskoilta otetaan ja hyvätuloisille veljille annetaan.

***

Me olemme sen 20 vuotta työtä tehneen lastentarhan opettajan puolella, joka pelkää nyt työpaikkansa puolesta. Me olemme sen pitkää työpäivää tekevän isän puolella, joka haluaisi olla kotona puolivuotiaan lapsen luona. Me olemme sen oululaisen finninaamaisen teinipojan puolella, joka ei uskalla kertoa kavereilleen olevansa homo.

Me olemme sen pienessä häkissä kasvavan siniketun puolella, joka ei koskaan saa kävellä metsässä. Me olemme sen norpan puolella, joka väistelee Saimaalla uidessaan verkkoja. Me olemme niiden Kuusamon metsässä kasvavien vanhojen mäntyjen puolella, jotka metsähallitus on päättänyt kaataa.

Me olemme sen somalitytön puolella, jolle huudellaan bussipysäkillä. Me olemme sen raskaana olevan paperittoman äidin puolella, joka ei pääse neuvolaan kuulemaan vauvan sydämenääniä. Me olemme sen syyrialaisen nuoren miehen puolella, joka astuu peläten kuviveneeseen Välimeren rannalla.

***

Meitä ei velvoita pelkästään ne yli 250 000 suomalaista, jotka antoivat meille äänensä huhtikuussa. Meitä velvoittavat kaikki ne, joilla ei vielä ole ääntä ja kaikki ne, joilla ei koskaan tule ääntä olemaankaan.

Tämä tasa-arvoon nojaava hyvinvointivaltio on ihan liian arvokas, meidän luonto on ihan liian kaunis siihen, että me jättäisimme ne kylmän konservatiivisen oikeistohallituksen leikkausvimman armoille.

Tässä on meidän tehtävämme. Sillä se on meidän velvollisuutemme ja sen takia me olemme täällä.

Hallitusohjelma sinetöi Hanasaaren hiilikasojen kohtalon

Tuleva hallitus esitteli eilen synkän hallitusohjelman. Ohjelmasta löytyy kuitenkin ainakin yksi hyvä asia, sillä siinä vahvistetaan edellisen hallituksen linjaus siitä, että kivihiilen käyttö energiantuotannossa ajetaan alas 2020-luvun aikana. Tämä sinetöi lopullisesti Hanasaaren hiilikasojen tulevaisuuden.

Valtuusto päättää syksyllä Hanasaaren hiilivoimalan tulevaisuudesta. Päätöstä varten on pitkään selvitetty kahta vaihtoehtoa: Hanasaaren hiilivoimalan korjaamista tai uuden uusiutuvia käyttävät monipolttolaitoksen rakentamista Vuosaareen. Vihreiden aloitteesta tänä keväänä alettiin selvittää myös kolmatta, hajautettuun uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen perustuvaa vaihtoehtoa.

Olisi täysin järjetöntä laittaa satoja miljoonia euroja kivihiilenpolton jatkamiseen Hanasaaressa tilanteessa, jossa kivihiilen käyttö ajetaan valtakunnallisesti alas. Uuden hallituksen päätös poistaa yhteistuotantolaitosten CO2-veroalennus osoittaa, että hiilen polton perustelut ovat loppumassa.

Tervetullutta kivihiililinjausta lukuun ottamatta uuden hallituksen ohjelma on ilmaston ja ympäristön kannalta vaikeaselkoinen ja huolestuttava. On hyvin erikoista, että samalla kun puhutaan uusiutuvan energian edistämisestä, hallitus leikkaa massiivisesti tuulivoiman syöttötariffia ja jatkaa fossiilisen turpeen polttoa. Toivottavasti jatkossa saadaan kuulla myös jotain konkretiaa uusiutuvan energian ja puhtaan osaamisen edistämisessä. Uusiutuva energia ei edisty pelkillä kirjauksilla.

Vaikka hallitukselta ei konkretiaa saataisikaan, Helsingin on oltava pysäyttämässä ilmastonmuutoksen etenemistä. Kivihiilestä luopuminen pitäisi osata nähdä Helsingissä mahdollisuutena luoda tilaa uudelle yrittäjyydelle ja ilmastoedelläkävijyydelle. Se tarkoittaa hyvin konkreettisesti, ettei hiilikasoilla ole enää mitään sijaa kaupungissa.

Voimme tehdä Helsingistä cleantech-pääkaupungin isolla energiaremontilla. Tarvitsemme energiatehokkuuden parantamista koko kaupungissa, tarvitsemme hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa laajalla paletilla ja älykkään energiajärjestelmän.

Vihreiden Emma Kari: helsinkiläisten rahat kaatuvien ydinvoimahankkeiden sijaan uusiutuviin

Tiedote
vapaa julkaistavaksi

TVO:n hallitus ei aio hakea rakentamislupaa Olkiluodon neljännelle ydinreaktorille. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 2011 tiukan äänestyksen (44-40) jälkeen sijoittaa 30 miljoonaa euroa kaupunkilaisten rahoja Olkiluoto 4 –hankkeen suunnitteluun. Vihreät vastustivat hanketta, mutta kokoomus ja sosialidemokraatit runnoivat sijoituspäätöksen valtuustosta läpi.

Syynä Olkiluoto 4:n kaatumiselle on Olkiluodon surullisenkuuluisan kolmosreaktorin rakentamisen paha viivästyminen. Olkiluodon nelosreaktorin periaatelupa vanhenee, jos lupahakemusta ei jätetä.

“Toimme esiin Olkiluoto 4:n taloudellista kannattavuuteen liittyviä ongelmia, mutta niitä ei haluttu huomioida. Nyt, kolme ja puoli vuotta myöhemmin on selvää, että helsinkiläisten verorahat olisi pitänyt sijoittaa kannattavammin uusiutuvaan energiaan”, sanoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Emma Kari.

Myös TVO:n edelleen keskeneräiseen Olkiluoto 3 -hankkeeseen pumpattiin kokoomuksen ja demareiden tuella 30 miljoonaa lisää helsinkiläisten veroeuroja vuonna 2013.

“Olkiluodon kolmannen reaktorin piti olla alun perin valmis jo 2009.  Enää kukaan ei jaksa arvailla, minä vuonna reaktori joskus oikeasti valmistuu.  Se ei ole tuottanut vielä yhtään sähköä. Samaan aikaan kun Suomessa kaadetaan miljoonia epätoivoisiin ydinvoimahankkeisiin, maailmalla sijoitetaan uusiutuviin”, sanoo Kari.

Seuraava suuri energiapoliittinen päätös Helsingin valtuustolla on edessään syksyllä, kun Helsinki päättää Hanasaaren kivihiilivoimalan jatkosta. Vihreät ovat vaatineet kivihiilestä luopumista ja uusiutuvaan energiaan sijoittamista.

“Helsinki on omalla energiapolitiikallaan ajanut itseään perässähiihtäjien joukkoon. Nyt viimeistään on aika siirtyä nykyaikaan. Toivottavasti Olkiluoto 4 -hankkeen kaatumisesta opitaan jotain ja uskalletaan vihdoin sijoittaa uusiutuvaan energiaan keskitettyjen ja vanhanaikaisiin energialaitoksiin panostamisen sijaan”, sanoo Kari.

“Kaupunkilaisten rahoja ei tule laittaa enää euroakaan kiinni epävarmoihin ydinvoimahankkeisiin. On energiaremontin aika!”

Lisätietoja:
Emma Kari, puh. 044 300 6801

Vanhankaupunginkosken padon purkaminen selvitetään

Blogikuva_vanhankaupunginkoski

Vapaiden koskien ja vaelluskalojen ystävät, nyt on hyviä uutisia! Kaupunginhallitus on juuri yksimielisesti päättänyt, että Vantaanjoen Vanhankaupunginkosken padon purkamista pitää lähteä selvittämään.

Olemme kohdelleen Vantaanjokea todella pitkään todella huonosti. Jokeen on vuosisatojen kuluessa rakennettu monia patoja ja jokea on käytetty enemmän viemärinä kuin arvokkaana vesistönä. Luontaisesti lisääntyvät alkuperäiset vaelluskalakannat ovat tuhoutuneet ja vesi on ollut pahimmillaan hirvittävässä kunnossa.

Nyt Vantaanjoki on kuitenkin paranemassa. On rakennettu vedenpuhdistamoita, on purettu patoja ja vedenlaatu on saatu paranemaan. Lukuisat vapaaehtoiset ovat kunnostaneet kalojen kutupaikkoja. Uhanalanen meritaimen on jälleen palannut jokeen. Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen pato on osa kaunista ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä, mutta se estää monien kalakantojen palaamisen jokeen.

Upea kulttuuriympäristö pystytään säilyttää, vaikka pato puretaan. Vantaajoki voidaan palauttaa sellaiseksi koskiparatiisiksi, joka se on joskus ollut. Tämä olisi hyvä teko paitsi Suomenlahden kalakantojen puolesta, myös vesistöjä rakastavien helsinkiläisten puolesta. Palautetaan fors (koski) Helsingforsiin!

Kysymyksiä Soinin leikkauspolitiikasta

Ihmettelin Facebookissa niitä kevyitä heittoja, joilla Timo Soini vastasi esitettyihin huoliin hallituspohjan valitsemasta kovasta leikkauspolitiikasta.

Puolue vastasi puolueen lehden päätoimittajan suulla. Tai siis ei vastannut. Puolueen lehdessä todetaan, että kyllä suomalaisten pitää saada katsoa formulaa ja saunoa. Muuten ihan hyvä, mutta kukaan ei ole ollut kieltämässä saunomista tai formulaa. Kukaan ei edes maininnut niitä. Miksi perussuomalaisen puolueen edustajat heittävät löysää läppää formuloista, kun ihmiset pelkäävät lastensa päiväkotien ja koulujen puolesta? Ovatko nämä leikkaukset heistä vain hyvä vitsi?

Ennen vaaleja julkaistussa talouspoliittisessa ohjelmassa perussuomalaiset sanoivat sopeuttamistarpeen olevan 2-3 miljardia euroa. Myöhemmin Soini sanoi 6 miljardin leikkausten olevan mahdollisia, mutta ei yhden vaalikauden aikana. Nyt lähtökohdaksi on Juha Sipilä mukaan otettu 10 miljardin euron sopeutustarve. Tämä tarkoittaa Sipilän mukaan 6 miljardin leikkauksia ja 4 miljardin rakennepoliittisin toimin tehtävää sopeutusta.

Kuusi miljardia on todella paljon rahaa. Perussuomalaisen puolueen talouspoliittiset linjaukset eivät vastaa kysymykseen siitä, mistä rahat otetaan. Päinvastoin kovin moni ohjelman linjaus tuntuu edellyttävän lisärahaa. Puolue haluaa esimerkiksi poistaa autoveron, pistää vanhuspalvelut kuntoon ja lisätä puolustusmenoja. Pelkästään autoveron poisto tarkoittaa miljardin euron lovea tuloihin.

Ohjelmassa ei edes mainita kuntataloutta, johon nyt ollaan kohdistamassa 1-2 miljardin leikkaukset. Tämä siis tarkoittaa pahimmillaan viidennestä kuntien valtionosuuksista. Nämä rahat leikataan päiväkodeista, kouluista, terveyskeskuksista ja vanhusten palvelutaloista. Mistä Timo Soini siis aikoisi valtiovarainministerinä leikata?

Näin valtavat leikkaukset tulevat tekemään pahaa jälkeä suomalaisille perheille tärkeissä peruspalveluissa. Kiristävä talouspolitiikka keskellä taloudellista taantumaa on huono ajatus. Seurauksena on työttömyyden pahentuminen ja kasvun heikentyminen. Pahimmillaan tämä heikentämään julkista taloutta entisestään.

Perussuomalaisen puolueen reaktiot vaikuttavat siltä, että puolue ei välttämättä ole valmis kantamaan vastuuta niistä leikkauksista, joihin se on sitoutunut. Tavallisesti on ollut selvää, että valtiovarainministerin salkku kuuluu hallituksen toiseksi suurimmalle puolueelle. Puolue kuitenkin välttelee kysymyksiä talouspolitiikasta ja leikkauksista tavalla, joka saa kysymään, onko Soinilla edes rohkeutta ottaa vastaan valtiovarainministerin salkkua?

Riittävän hyvä äiti

Vietänkö riittävästi aikaa lapseni kanssa? Annanko katsoa liikaa Netflixiä? Saako hän pelata liikaa ipadilla? Teenkö hänen kanssaan tarpeeksi asioita? Ovatko harrastukset oikeita? Saako hän tarpeeksi monipuolista ruokaa? Aiheuttaako väsymykseni hänelle ahdistusta?

Olenko riittävän hyvä äiti?

Me olemme epävarmoja. Kyseenalaistamme itseämme. Teemme huonosta omastatunnosta tavan rakastaa.

Äitiyteen liittyy enemmän odotuksia kuin mihinkään muuhun rooliin yhteiskunnassa. Kun odotin ensimmäistä lastani eksyin vahingossa vauva-foorumille, jonka jälkeenpäin olen oppinut tuntemaan nimellä äitien homma-foorum. Muistan, kuinka oli järkytys törmätä siihen tuomitsemisen maailmaan, jota viestiketjuissa kirjoittavat äidit ylläpitivät. Milloin imettäjät haukkuivat imettämättömät, milloin toisinpäin. Kotiäidit solvasivat työssäkäyviä ja työssäkäyvät kotiäitejä. Ja muistaakseni lapsen kasvisruokavaliota verrattiin lapsen pahoinpitelyyn.

Jos toisen äitiys erottui omista käsityksistä, tuomio oli armoton: huono äiti. Ja pahinta mitä nainen voi olla, on huono äiti. Tämän kontrollin kohteeksi joutuminen tulee monelle lapsen saaneelle naiselle täytenä yllätyksenä. Ja useimmiten eniten paineita aiheuttavat juuri toiset naiset.

Erityisesti naisten pitäisi tukea toisiaan. Lapset vaikuttavat naisten uramahdollisuuksiin, palkkaan ja eläkkeisiin huomattavasti enemmän kuin miehillä. Silti naiset ovat kyseenalaistaneet subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Naiset suhtautuvat perhevapaiden tasaisempaan jakamiseen miehiä kielteisemmin.

Äitiyden kontrollointi on aina ollut tapa pitää naiset heille kuuluvissa karsinoissa. Kun oikeus haluta erilaisia asioita perhe-elämän ulkopuolella ei ole sama kuin miehellä, on liikkumatila yhteiskunnassa rajatumpi. Tavoitellessaan hyvää äitiyttä naiset ajautuvat itse pitämään yllä usein niitä asenteita, jotka huonontavat naisten asemaa.

Siksi olen niin iloinen siitä, kuinka monet naiset haluavat nähdä äitien tekevän työelämässä ja politiikassa samoja asioita kuin lapsen saaneiden miesten. Juuri naiset ovat olleet ne, joilta olen saanut äidiksi tultuani eniten apua. Naiset ymmärtävät, kuinka iso apu on tulla lapsenvahdiksi, jotta pääsee tärkeään kokoukseen. Naiset ymärtävät, kuinka iso asia on ottaa kokouksessa mukana oleva lapsi hetkeksi syliin, jotta äiti saa pidettyä rauhassa puheenvuoron. Naiset ymmärtävät, kuinka tärkeää on välillä kuulla, että: ”Kaikille käy joskus noin, ei se tee susta huonoa äitiä”.

Joten hyvää äitienpäivää kaikki ihanat äidit. Me olemme tarpeeksi hyviä juuri sellaisina kuin olemme. Epätäydellisyys tekee meistä täydellisiä.

Soinin halvat heitot

Timo Soini kommentoi tänään blogissaan ihmisten huolta tulevan hallituksen sopimista kovista leikkauksista:

”Kyllä me nyt olemme tuhon omia, kun saunominen ei ole synti, formuloissa ja raveissa voi käydä ilman lupaa, lihansyöntiä ei kielletä, eikä kouluihin tule pakollista kasvisruokapäivää. Kanarian saarilla voi vierailla ilman tasa-arvoluentoja. Metsän riistaa voi paistaa parilalla, ajaa autolla Helsingin keskustassa ja pyyhkiä pöytää jäniksenkäpälällä.”

Soinista on hyvin todennäköisesti tulossa seuraava valtiovarainministeri. Hänen esityksestään tullaan tekemään useiden miljardien säästöjä suomalaisten palveluihin ja tukiin. Tämän mittaluokan leikkaukset tulevat sattumaan jokaiseen suomalaiseen.

Ihmiset ovat huolissaan lastensä päiväkodeista, kouluista ja omista työpaikoistaan. Sen sijaan, että Soini osoittaisi millään tavalla ymmärtävänsä ihmisten huolta tai tekemiensä päätösten seurauksia, hän turvautuu halpoihin heittoihin kasvisruokapäivistä tai saunomisesta. Kummallakaan asialla ei ole mitään tekemistä tavallisten ihmisten todellisen huolen kanssa.

Tämä on Soinilta uskomattoman ylimielistä. Lisäksi se kertoo jotain todella huolestuttavaa siitä, kuinka kevyesti perussuomalaiset suhtautuvat niihin edessä oleviin leikkauksiin, joista suomalaiset tulevat maksamaan kovan hinnan.

Seuraavat neljä vuotta

Blogikuva_meitätarvitaan

Eilen oli pitkä päivä. Sipilä ilmoitti haluavansa konservatiivisen oikeistohallituksen. Kaduilla ihmiset tulevat jatkuvasti juttelemaan ja olen saanut teiltä paljon viestejä. Moni on huolissaan ja jopa vähän peloissaan siitä, mitä seuraavan neljän vuoden aikana tapahtuu.

Vaalikonevastauksien perusteella hallituspuolueet ovat valmiita käyttämään enemmän verorahoja ainoastaan puolustusvoimiin ja asumisen hajauttamiseen. Sen sijaan palveluista ja etuuksista ollaan valmiita leikkaamaan. Hallituspuolueiden kansanedustajien enemmistö vastustaa tasa-arvoista avioliittoa ja rikkaiden palkkaverotuksen kiristämistä. Enemmistö kannattaa lisäydinvoimaa ja vastustaa fossiilisten polttoaineiden alasajoa.

Tämä ei kuitenkaan määritä sitä, mitä seuraavan neljän vuoden aikana tapahtuu.

Sipilän ilmoituksen jälkeen lähdin eduskunnasta aika surkeissa tunnelmissa kohti vihreiden toimistoa, jossa olin luvannut puhua uusien iltassa. Ja mikä tunnelma siellä odotti! Koko puoluetoimisto oli tupaten täynnä uusia vihreistä kiinnostuneita ihmisiä! Oli opettajia ja opiskelijoita. Oli yrittäjiä ja terveydenhoitajia. Oli mummoja ja vauvoja. Oli ihmisiä, jotka ovat syntyneet täällä, oli ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne. Puhuimme tasa-arvosta, luonnosta, solidaarisuudesta ja kaikesta tärkeästä. Illasta tuli hyvä ja lämmin olo.

Joten ei pelätä, vaan puolustetaan kaikkea tärkeää ja rakennetaan parempaa maailmaa. Meitä on niin paljon ja meitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan!

Paremman maailman tekijä

Rakkaat ystävät. Tänään on vaalipäivä. Olen väsynyt ja jännittää. Samalla tunnen pakahduttavaa kiitollisuutta teille kaikille siitä, että olette olleet tukemassa, kannustamassa ja auttamassa.

Koska päätit ryhtyä poliitikoksi? on kysymys, joka minulle usein esitetään. En vieläkään osaa vastata tähän.

Viisivuotiaana jouduin tappeluun päiväkodin pihalla pojan kanssa, joka yritti katkoa ristilukilta jalkoja. Perustin naapurinlasten kanssa Omituiset otukset taistelemaan Roskanheittäjiä vastaan. En voinut ymmärtää, miksi aiheuttaa turhaa kärsimystä tai miksi liata yhteistä ympäristöä.

Ensimmäinen mielenosoitukseni oli 15-vuotiaana Vantaalla turkishuutokauppaa vastaan. Tuohon aikaan liittyi paljon oivallusta ja ymmärrystä epäoikeudenmukaisuudesta. Miksi naisia kohdellaan eri tavalla kuin miehiä? Miksi tummaihoiselle kaverilleni huudeltiin kadulla? Värjäsin tukkani vihreäksi ja protestoin koko olemuksellani.

En halua enää vain protestoida maailman vääryyksiä vastaan, haluan muuttaa ne. Se sai minut lopulta ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin 2008 ja minut valittiin kaupunginvaltuustoon Helsingin nuorimpana valtuutettuna.

Nyt kun olen johtanut Helsingin toiseksi suurinta ryhmää, olen pystynyt tekemään paljon. Lasteni syntymän jälkeen tahto tehdä parempaa maailmaa on ainoastaan kasvanut.

Olen neuvotellut lisää rahaa päiväkodeille ja kouluille, joissa lapset tarvitsevat enemmän tukea. Olen saanut rahaa joukkoliikenteelle ja pyöräilylle. Olen saanut terveydenhuollon paperittomille äideille ja lapsille, olen pystynyt käynnistämään työn kivihiliikasoista luopumiseksi. Olen saanut Helsingistä rasismin vastaisiin kaupunkeihin kuuluvan Reilun kaupan kaupungin, jonka kouluissa on kasvisruokapäivä.

Vihreys ei ole koskaan ollut minulle pelkkä harrastus tai työ. Se on tapa elää, toimia ja nähdä maailma. Nähdä se, mikä on kaunista ja arvokasta, ja nähdä se, mikä on epäoikeudenmukaista ja mitä pitää muuttaa. Maailman vääryyksien edessä ei saa lamaantua, vaikka se joskus lamaannuttaa. Se, että yritän joka päivä vähän enemmän on tapani korvata se, että saan asua tällä ihmeellisellä planeetalla näiden upeiden ihmisten kanssa.

En ole koskaan päättänyt ryhtyä poliitikoksi. Minut on tehty tätä varten.

Minä haluan olla rakentamassa parempaa maailmaa: pitämässä luonnon puolta, taistelemassa eriarvoistumista vastaan ja viemässä Suomea kohti tulevaisuuden energiaa!

Tiivistetysti tavoitteeni ovat nämä:

  1. Uusiutuvaa energiaa! Torjutaan ilmastonmuutosta luopumalla hiilestä, turpeesta ja öljystä. Leikataan ympäristölle haitallisista tuista ja tuetaan uusiutuvia.
  2. Tasa-arvo ei ole valmis! Uudistetaan vanhempainvapaat ja annetaan isille tilaa kotona. Sanotaan ei rasismille, homofobialle ja kaikelle syrjinnälle!
  3. Puolustetaan luontoa ja eläimiä! Suojellaan soita, koskia, metsiä ja Itämerta. Lopetetaan turkistarhaus ja tuetaan luomua!
  4. Torjutaan köyhyyttä! Estetään tuloerojen kasvu, torjutaan lasten luokkayhteiskuntaa ja uudistetaan sosiaaliturva. Nyt on perustulon aika!

Helsingissä Vihreät ovat hyvin lähellä viidettä paikkaa eduskunnassa. Tehdään siitä totta!

Tänään äänestää voi vain omalla äänestyspaikalla, jonka voi tarkistaa täältä. Äänestyspaikat ovat auki klo 9–20. Henkilöllisyystodistus riittää. Vaalitteemoihini voit tutustua tarkemmin täällä.

« Older posts Newer posts »

© 2025 Emma Kari

Ylös ↑