Tekijä: Emma Kari (Page 14 of 40)

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ei saa heikentää

Tänään Sipilän hallitus kävi sotaa pakenevien ihmisten oikeuksien kimppuun. Eduskunta sai käsiteltäväkseen esityksen, jossa turvapaikanhakijoiden oikeutta oikeusapuun heikennetään ja mahdollisuuksia valittaa epäoikeudenmukaisista päätöksistä rajataan. Hallituksen epäinhimillinen esitys on hylättävä.

Tätä lakia ovat kritisoineet kaikki aina oikeuskanslerista asianajajaliittoon ja YK:sta Amnestyyn. Mutta taas kerran ihmisoikeuskritiikki kaikuu kuuroille korville.

Suomen oikeusjärjestelmässä ei ole ollut tapana asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Hysterian keskellä on unohtunut se, että turvapaikkamenettelyssä on kyse perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien turvaamisesta. Se on asia, jota myös me voimme jonain päivänä tarvita.

On hyvä, että prosesseja yritetään nopeuttaa, mutta sitä ei saa tehdä vaarantamalla haavoittuvassaasemassa olevien naisten ja lasten asemaa heikentämällä. Nyt hallitus hakee tehokkuutta vaarantamalla suojelua tarvitsevien ihmisten oikeusturvan ja heikentämällä ihmisoikeuksia.

Ihmisoikeuksien heikentämisen sijaan meidän on pystyttävä paremmin auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten ihmiskaupan uhreiksi joutuneita naisia ja vanhemmistaan eroon joutuneita lapsia. Näiden ihmisten oikeusturvaongelmien korjaamiseen hallitus ei esitä mitään.

Lakkautin tilini Nordeassa

Lakkautin juuri tilini Nordeassa. Minulla on ollut sama pankkitili pienestä lapsesta lähtien. Nyt julkaistuista Panamapapereista käy ilmi, että Nordea perustanut asiakkailleen satoja yhtiöitä veroparatiiseihin. En halua pitää tiliäni pankissa, joka murentaa hyvinvointivaltion perustaa.

Veronkikkailun hinta Suomen valtiolle on arvioitu olevan jopa useita miljardeja euroja. Nämä rahat ovat pois lastemme kouluista, terveysasemista ja vanhainkodeista. Jos nämä luvut pitävät paikkaansa, veronsuunnittelun estämisellä voitaisiin perua Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset kokonaan.

Ongelma on kuitenkin Nordean kaltaisten toimijoiden lisäksi Sipilän hallituksen haluttomuus estää verovälttelyä. Valtiovarainministeri Stubbin paljon huomiota saanut hallintarekisterihanke on jättänyt varjoonsa Sipilän hallituksen toiminnan EU:ssa. Euroopan komissio julkaisi tämän vuoden alussa pitkään odotetun esityksensä verovälttelyn kuriin saamiseksi. Sipilän hallitus on kritisoinut useita paketin valmistelussa esillä olleita verovälttelyn vastaisia toimia.

Verokikkailun estäminen edellyttää avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä. Sipilän hallitus kritisoi kuitenkin jopa komission kehittämää listaa veroparatiiseista. Lista on kuitenkin tärkeä väline rahoituslaitosten sijoituskriteerien parantamisessa. Onneksi lista saatiin lopulta tehtyä. Samoin Suomi on nihkeillyt EU-maiden yhteistä yhtiöverotuspohjaa vastaan, vaikka nykyinen maiden välinen verokilpailu aiheuttaa valtavia verotulojen menetyksiä.

Pahin asia on kuitenkin se, että Suomi ei ole tukenut monikansallisten yritysten velvoitetta maakohtaiseen tilinpäätösraportointiin. Maakohtaista raportointia on vaadittu vuosikausia, jotta yrityksen saataisiin maksamaan veronsa niihin maihin, joissa ne tekevät voittoa. Lopulta komissio jätti veroraportointivelvoitteen pois esityksestään.

Panamapaperit paljastava meille ainostaan jäävuoren huipun. Nämä paperit ovat vuotaneet yhdessä maassa olevasta yhdestä firmasta. Kansainvälisellä verosuunnittelulla varastetaan valtavia summia meidän kaikkien yhteisiä varoja, niitä rahoja, joilla maksetaan lastentarhanopettajien, sairaanhoitajien ja poliisien paljon, joilla rakennetaan päiväkodit, koulut ja vanhainkodit.

Tässä asiassa on helppoa sanoa, että Suomen hallituksen tehtävä on puolustaa suomalaisten verorahoja. Siksi sen on muutettava linjaansa ja käytävä veroparatiiseja vastaan.

Muddusjärven hakkuut pysäytettävä

Metsähallituksen uudistamiseen liittyneet pelot ovat osoittautumassa todeksi nopeammin kuin uskoimmekaan. Lapin arvometsiä ollaan hakkaamassa Muddusjärven saamelaispaliskunnan alueella. Metsähallitus uhkaa aloittaa hakkuut jo ensi viikolla. Tämä on järjetöntä.

Nämä upeat metsät ovat satoja vuosia vanhoja. Niiden hakkaaminen on taloudellisesti kannattamatonta, uhkaa porojen laiduntamista ja tuhoaa luontoarvoja. Lapin menestys lepää luonnossa ja siitä tulevassa matkailussa.

Kymmenen vuotta sitten Lapin metsäkiistoissa sovittiin, että iso osa Ylä-Lapin metsistä rajataan hakkuiden ulkopuolelle. Valitettavasti hakkuut ovat lisääntyneet näiden rajojen ulkopuolella ja neuvottelut niistä eivät ole olleet todellisia. Tilanne on myös muuttunut taloudessa. Silloin metsätalous vielä työllisti ja Ivalossa oli saha. Nyt kaikki hakatut puut viedään kauas etelään sellupuuksi. Siis satoja vuosia vanhoja arvometsät sellunkeittoon!

Luonnontilaisina nämä metsät antavat poroille kovan lumen aikoina (kuten nyt) tarvittavan lupon josta saada ravintoa. Luontomatkailun ja luontoarvojen kautta nämä metsät ovat paljon arvokkaampia pystyssä – myös taloudelle, paikallisten ihmisten maisema-arvoista ja luonnosta puhumattakaan.

Metsähallituksen on pysäytettävä nämä älyttömät hakkuut. Ei anneta pilata Lapin korvaamattoman kauniita metsiä.

EU-Turkki -sopimus rikkoo törkeästi ihmisoikeuksia

Kuvasta katsoo pieni poika. Iho on likainen, tukka takussa, jaloissa on äidin aivan liian isot tossut, housuja ei ole, päällä on ainoastaan resuinen Adidas-paita. Mutta pojan katse on aivan samanlainen kuin oman pienen poikani, joka nyt pelaa minecraftia ja syö Star Wars -jugurttia keittiönpöydän toisella puolella. Toinen syö aamiaista Helsingissa, toinen Atman pakolaisleirillä Syyriassa lähellä Turkin rajaa. Osat voisivat olla toisinkin päin.

Tällä viikolla EU alkaa palauttaa tänne paenneita syyrialaisia Turkkiin. Nyt me tiedämme, että Turkki rikkoo törkeästi ihmisoikeuksia joukkopalauttamalla sotaa paenneita ihmisiä takaisin Syyriaan. Perheitä on rikottu, lapset on erotettu vanhemmistaan, raskaana olevia naisia ja pieni lapsia on kuljetettu takaisin Syyriaan. Eli sinne, mistä he olivat alunperin paenneet. Eli EU palauttaa sotaa pakenevia ihmisiä Turkkiin, Turkki palauttaa heitä Syyriaan. Tämä kaikki on niin järkyttävän epäinhimillistä, että sitä on vaikea uskoa.

Tällä viikolla on kysytty paljon kysymyksiä Stubbin paimenkirjeestä, kokoomuksen sisäisestä valtapelistä ja jopa Malmin lentokentästä. Mutta kukaan ei kysy, miten voi olla, että Suomen pääministeri oli hyväksymässä EU:n ja Turkin sopimusta, jonka kaikki ihmisoikeusjärjestöt ovat tuominneet. Millä mandaatilla hän sen teki? Missä vaiheessa Suomi lakkasi välittämästä YK:sta ja ihmisoikeuksista? Miksi tämän kaiken annetaan vain tapahtua?

Ihmisoikeusjärjestöjen hätähuudot kaikuvat kuuroille korville. Lääkäreiden järjestö on jo poistunut Kreikan saarilta, koska he eivät suostu olemaan mukana näin törkeässä ihmisoikeusrikkomuksessa. YK kieltäytyy osallistumasta EU:n palautuksiin. Nyt jopa Punainen Risti protestoi ja jokainen järjestön tunteva tietää, että silloin on tosi kyseessä. Me suljemme sotaa pakenevia ihmisiä vankileireille, me viemme heiltä ihmisoikeudet, me karkoitamme heitä epäinhimillisiin oloihin. Tämä on asia, josta historia tulee meidän vielä tuomitsemaan.

Suomen on ajettava turvallisia reittejä Eurooppaan. Iso osa Kreikkaan tulevista naisista ja lapsista pyrkii tänne Eurooppaan aikaisemmin tulleiden perheenjäsentensä luokse. Sipilän hallituksen järjettömät kiristykset perheiden yhdistämiseen on peruttava. Sen sijaan Suomen on haettava naisia ja lapsia Turkin leireiltä Suomeen turvaan. Meidän on oltava ääni inhimillisyyden puolesta aikana, jolloin ne äänet ovat vähissä.

Keskusta syyttää kuntia lasten puolustamisesta

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen syyttää nyt hallituksen lisäleikkauksista niitä kuntia, jotka eivät suostuneet toteuttamaan hallituksen päiväkotileikkauksia. Tämä on käsittämätöntä!

Linjasimme Helsingissä heti syksyn alussa, että emme kannata varhaiskasvatukseen kohdistuvia heikennyksiä. Ryhmäkokoja ei kasvateta eikä lapsilta viedä tasa-arvoista oikeutta varhaiskasvatukseen. Helsingin linjaa seurasivat useat kunnat. Lasten kehityksen asiantuntijat ja tutkijat ovat tyrmänneet Sipilän hallituksen leikkaukset lapsia eriarvoistavina ja varhaiskasvatuksen laatua heikentäviksi. Asiantuntijat ohitettiin. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset veivät heikennykset eduskunnassa läpi.

Järjestin eilen ”Varhaiskasvauksella lasten luokkayhteiskuntaa vastaan” -tilaisuuden, jossa puhuneita asiantuntijoita oli kunnia kuunnella. Viesti oli kaikilla sama: hallituksen varhaiskasvatusta huonontavat päätökset ovat lyhytnäköistä ja typerää politiikkaa. Se lisää lasten epätasa-arvoisuutta, se huonontaa lasten mahdollisuuksia oppia ja saada tukea, se heikentää tänne muuttavien pienten lasten mahdollisuutta kotoutua, se heikentää naisten työmarkkina-asemaa ja se lisää perheiden köyhyyttä.

Sen sijaan, että pääministeripuolue hyökkää Helsingin ja muiden kuntien kimppuun, jotka yrittävät pitää lasten puolta, heillä on peiliin katsomisen paikka. Typerin mahdollinen paikka säästää on lasten mahdollisuudet oppia ja kasvaa. 1990-luvun lamasta ei opittu mitään. Näiden leikkausten lasku maksetaan tulevaisuudessa korkojen kanssa. Siihen tällä maalla ei ole varaa.

Hallintarekisteri on palannut

Muistatteko, kun valtiovarainministeri Stubb kertoi eduskunnalle, että 90 prosenttia asiantuntijalausunnoista olevan hallintarekisterin suhteen myönteisiä? Tosiasiassa luku oli lähempänä kymmentä prosenttia. Väärän tiedon antamisesta seurasi suuri kohu, jonka jälkeen Stubb lupasi, ettei hallintarekisteriä enää tuoda eduskuntaan. Silloin valtiovarainministeri sanoi, että hallitus “ei valmistele hallintarekisteriä uudestaan missään muodossa”.

No toisin kävi. Nyt hallintarekisteri on palannut.

Hallitus toi tänään eduskuntaan uuden esityksen, jossa ei mainita enää sanaa hallintarekisteri, mutta se käytännössä mahdollistaa hallintarekisteröinnin suomalaisille sijoittajille ulkomailla. Rekisteröinti mahdollistaa osakeomistusten piilottamisen niin, ettei yksittäisten osakkeenomistajien selvittäminen onnistu enää kuten nykyään. Valtiovarainministerin ajama mahdollisuus helpottaa ulkomailla hallintarekisterin käyttöä voi poliisin ja verottajan mukaan lisätä veronkiertoa ja tukee harmaata taloutta.

Jostain syystä osakeomistusten salaaminen näyttää olevan hyvin korkealla Sipilän hallituksen asialistalla. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen ja oikeudenmukainen verotus kuitenkin vaativat päinvastaista: läpinäkyvyyden lisäämistä ja harmaan talouden torjuntaa.

Metsähallituksen uudistus heikentää luonnonsuojelua

Keskustan kansanedustajat syyttävät nyt vihreitä siitä, että suomalaiset pitävät Sipilän hallitusta poikkeuksellisen luontovihamielisenä hallituksena. Vihreiden syyttämisen sijaan keskustalla on peiliin katsomisen paikka.

Käsittelemme eduskunnassa juuri nyt metsähallituksen uudistamista. Ja tämä uudistus ei lupaa suomalaiselle luonnolle hyvää. Yli kaksi miljoonaa hehtaaria suomalaisia vesiä siirretään ympäristöministeriön alaisuudesta maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen. Sama kohtalo on sadoilla tuhansilla hehtaareilla Lapin luontoa. Ja jatkossa metsiä voidaan siirtää pois luontopuolelta ilman eduskunnan päätöstä. Ja kaikilla on hyvin tiedossa kuinka suuri ero näiden kahden ministeriön suhtautumisella luonnon vaalimiseen on.

Tälle päätökselle hallitus ei ole kyennyt antamaan mitään kunnon perusteita. Ei mitään. Keskustan ainoa vastaus on syyttää vihreitä siitä, että suomalaiset haluavat puolustaa luontoaan.

Hallitusneuvotteluissa yritettiin ajaa alas koko ympäristöministeriö. Suomalaiset eivät antaneet tämän tapahtua. Ympäristöministeriö säilyi, mutta sille ei nimetty omaa ministeriä, vaan salkku annettiin maa- ja metsätalousministerille. Sen jälkeen ympäristöministeriöltä on leikattu valtavasti. Metsähallituksen alaisuudessa on meidän yhteinen luontomme. Siksi sen uudistus on keskustalle mahdollisuus jatkaa ympäristöhallinnon heikentämistä. He ovat yrittäneet junailla äänestyksiä tehtäväksi neljältä aamuyöllä ja toivat valtavia heikennysesityksiä lakiin viime metreillä oman ministerinsäkin ohitse. Tällainen toiminta on vastuutonta ja on ymmärrettävää, että suomalaiset pelkäävät.

Me suomalaiset rakastamme luontoamme. Meille metsät eivät ole vain hakkaamista varten eivätkä vedet ole vain vesiviljelyä varten. Ihmiset ovat nyt huolissaan ja syystä. Sillä ainoa peruste nyt keskustan ajamalle metsähallitusuudistukselle on heikentää suomalaisen luonnon suojelua.

Kirjallinen kysymys arktisen mertensuojelun edistämisestä

Ilmastonmuutos koettelee arktisia ekosysteemejä poikkeuksellisen voimakkaasti, sillä arktinen alue lämpenee noin kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo kuin maapallolla keskimäärin. Arktinen ekosysteemi on valtavan paineen alla ilmastonmuutoksen sulattaessa merijäätä nopeasti. Tämän vuoden tammi- ja helmikuussa arktinen merijää on ollut pienempi kuin kertaakaan samalla ajanjaksolla mittaushistorian aikana.  

Arktista aluetta on hallinnoitu tähän asti kansainvälisen yhteistyön hengessä, ja merijää on suojannut herkkää ekosysteemiä. Pohjoisella jäämerellä on nykyisellään häviävän vähän mertensuojelualueita. Jään sulaessa ja teollisen toiminnan lisääntyessä kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan, jotta arktisen alueen tulevaisuus voi olla kestävä.  

Vuonna 2013 hyväksytyn arktisen strategian mukaan “Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen”.  

Mertensuojelun osalta strategian mukaan Suomi kehittää arktisen alueen suojelualueiden verkostoja sekä erityisesti Pohjoisnapaa ympäröivän, rantavaltioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevan kansainvälisen merialueen suojelua sekä kiirehtii jo tunnistettujen arvokkaiden alueiden suojelutoimenpiteitä. Mertensuojelualueverkoston kehittämistä ja kansainvälisten merialueiden suojelua valtioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolella tukee myös Euroopan parlamentin Arktinen päätöslauselma.  

Tänä vuonna näitä tavoitteita on mahdollisuus viedä käytännössä eteenpäin Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koordinoivassa OSPAR-komissiossa. Komissio käsittelee kesäkuussa aloitetta, jonka mukaan sen hallinnoimaan osaan Pohjoisen jäämeren kansainvälistä merialuetta perustettaisiin kansainvälinen mertensuojelualue. OSPAR-yleissopimuksen alainen biodiversiteettikomitea käsitteli aloitetta maaliskuun alussa ja totesi, että suojelualoitteen tieteellinen perusta on vahva.  

Ensi vuonna Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta, joka on painottanut mertensuojelualueverkoston kehittämistä oman puheenjohtajuuskautensa ohjelmassa. Neutraalina osapuolena, jolla ei ole suoraa omaa intressiä Pohjoisen jäämeren luonnonvarojen hyödyntämiseen, Suomella on Arktisen neuvoston puheenjohtajana erinomainen asema toimia mertensuojelualueverkoston rakentamisen välittäjänä ja näin edistää arktisen strategian mukaista kestävää visiota Arktiksen tulevaisuudesta.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:  

Miten hallitus toimii OSPAR:ssa edistääkseen kansallisen arktisen strategian mukaista tavoitetta pohjoisnapaa ympäröivän kansainvälisen mertensuojelualueen perustamisesta sekä  

miten hallitus aikoo edistää arktisen strategian tavoitetta arktisen alueen suojelualueverkostojen kehittämisestä merialueilla Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden ohjelmassa?  

 

Helsingissä 15.3.2016

Emma Kari/vihr

Pelastetaan koulutus opiskelijavihamieliseltä hallitukselta

Opintotuen hirvittävä romutusesitys on nyt julkaistu. Opintorahasta leikataan yli neljännes. Opintotukikuukausien määrä pienenee. Opintojen etenemisvaatimusta kiristetään. Opintolainan määrää kasvatetaan ja lainahyvitystä pienennetään. Yhteensä opiskelijoilta leikataan 150 miljoonaa euroa. Tämä on järkyttävää.

Leikkaus opintotuesta on leikkaus tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista ja suomalaisesta osaamisesta. Minkään muun köyhyysrajan alapuolella elävän ihmisryhmän minimitoimeentulosta ei voitaisi leikata näin järkyttävää summaa. Nämä leikkaukset ovat jatkoa hallituksen koulutusvihamieliselle politiikalle, valtavat koulutusleikkaukset on jo viety läpi.

Opintotuen tarkoituksena on ollut varmistaa, että Suomessa jokaisella on mahdollisuus kouluttautua perhetaustasta tai lompakon paksuudesta riippumatta. Tämän maan vahvuus on se, että duunarin lapsesta voi tulla maisteri ja toisin päin. Näin suuria leikkauksia ei ole mahdollista toteuttaa kestävällä tavalla tai ilman, että koulutuksen tasa-arvo kärsii merkittävästi.

Vielä viime viikolla opetusministeri syytti vihreitä pelottelusta, kun me puhuimme kyselytunnilla opintotuen leikkauksista. Hän puhui opintotuen uudistamisesta. Nyt on selvää, että opintotuen uudistus on puhdas leikkauspaketti. Viesti on selvä: duunareiden lapsista ei haluta enää maistereita.

Tätä ei voi hyväksyä! Esitys voidaan vielä kaataa. Nyt kaikki liikkeelle!

Kirjallinen kysymys varhaiskasvatuksen kehittämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksen. Siksi on hyvä, että eduskunnan hyväksymässä valtion talousarviossa vuodelle 2016 on kohdennettu 3,7 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen kehittämiseen.

Eduskunnassa käytiin vuoden 2015 loppupuolella laaja keskustelu lasten päivähoito- ja varhaiskasvatusoikeudesta. Keskustelu osoitti, että varhaiskasvatuksen merkityksestä, vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta on olemassa väärinkäsityksiä ja tietämättömyyttä. YK:n lasten oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011 Suomelle, että vanhempien tietoisuutta varhaiskasvatusohjelmien vaikuttavuudesta tulee lisätä. Varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus alle kouluikäisistä lapsista on Suomessa selvästi OECD-maiden keskitasoa pienempi.

Keskustelussa kävi myös ilmi, että varhaiskasvatuksen ja päivähoidon nykytilasta ei ole olemassa ajantasaista kokonaisselvitystä. Esimerkiksi hallituksen esityksessä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksesta viitattiin yli kymmenen vuotta vanhaan otostutkimukseen. Kaiken laadukkaan päätöksenteon pohjana tulisi olla ajantasainen tieto. Sellaiselle tulisi myös varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kehittämisen pohjautua.

Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta luovutti syyskuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministerille muistion, jossa esitetään keskeiset ehdotukset varhaiskasvatuksen ja tutkimuksen painopistealueiksi. Muistiossa varhaiskasvatuksen kehittämisen painopisteiksi on nostettu laatu, henkilöstön osaaminen, pedagogiikka, tutkimus sekä ohjaus- ja palvelujärjestelmä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että varhaiskasvatukseen varatut 3,7 miljoonan euron kehittämismäärärahat suuntautuvat tosiasiallisesti varhaiskasvatuksen kehittämiseen eivätkä kuntien perustoiminnan ylläpitämiseen?

 

Helsingissä 25.2.2016

Emma Kari /vihr

« Older posts Newer posts »

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.