Kategoria: Blogi (Page 14 of 20)

Fennovoima: Venäjän sähköntuotannon korvaajasta tulikin venäläinen ydinvoimala

Kesällä 2010 eduskunnassa käytiin kuumaa väittelyä uusista ydinvoimaluvista, myös Fennovoiman luvasta, jonka kohtalo on nyt uudelleen auki. Hankkeessa kaikki on mennyt uusiksi, mutta aivan erityisesti on muuttunut omistuspohja. Saksalaisvetoinen hanke on muuttunut Venäjän valtionkorporaatio Rosatomin hankkeeksi kaikin tavoin.

Rosatom toimittaa reaktorin, hoitaa rahoituksen, tuo mukaanaan ydinenergia-alan asiantuntemuksen ja vastaa ydinpolttoaineen toimittamisesta. Rosatom omistaa hankkeesta ainakin kolmanneksen, mutta todennäköisesti lähemmäs puolet. Rahoitusta varten Venäjän valtion öljyrahastosta on haettu 2,4 miljardin euron lainaa.

Siinä menikin sitten keskeinen Fennovoiman rakentamisen puolesta esitetty argumentti: vähennetään riippuvuutta  Venäjästä.

Timo Heinonen (kok) kyseli 2010 keskustelussa: “Voi kysyä, paljonko me haluamme siitä tuoda Venäjältä ydinsähköä. Minä en halua yhtään.” Tähän näkemykseen monet hanketta tukeneet kansanedustajat yhtyivät keskustelussa.

Edustajat huolehtivat myös venäläisten ydinvoimaloiden turvalisuudesta.
“Venäjällä eivät ydinvoimaloiden turvallisuusvaatimukset ole sitä luokkaa kuin Suomessa”, totesi Lauri Kähkönen (sd).

Vasemmistoliiton Matti Kangas kehotti huolehtimaan ulkomaille rakennettavien ydinvoimaloiden turvallisuudesta: “Eli täällä ei pitäisi puhua Suomen ydinvoimaloista, vaan kun tämä on globaali ongelma, mistä päin sattuu tuulemaan, niin kuin Tšernobylinkin kohdalla, niin sinne pitäisi nyt tämän salin keskittää voimansa ja todeta, kun tuonne Suomenlahden toiselle puolelle rakennetaan ydinvoimaloita, että niitä ei tehtäisi.”

Ja Toimi Kankaanniemi (kd) totesi: “Ydinvoimaan liittyy kolme ongelmaa ainakin. Turvallisuus on yksi. Suomessa laitokset ovat turvallisempia kuin esimerkiksi Venäjällä, josta nyt tuomme liian paljon sähköä.”

Nämä argumentit haihtuivat Fennovoiman alkuperäisen saksalaisen osakkaan E.ONin mukana. Valtionkorporaationa Rosatomilla on erityisasema suoraan presidentti Vladimir Putinin ja Venäjän hallituksen alaisuudessa. Tämä on tietenkin luontevaa, huolehtiihan Rosatom myös maan ydinaseista.

Fennovoiman hanke ei ainakaan vähennä energiariippuvuutta Venäjästä, pikemminkin ehkä lisää sitä.

Pajunenkin hylkäsi kokoomuksen kerjäläisprojektin

Kaupunginhallitus käsittelee tänään kokoomuksen ryhmäaloitetta, jossa toivotaan kaupungin pyytävän eduskuntaa muuttamaan järjestyslakia kerjäämisen organisoinnin kriminalisoimiseksi. Muuten hyvä, mutta Suomessa on jo rikoslaki, joka pitää sisällään myös ihmiskaupan ja sitä kautta myös kerjäämisen organisoinnin kriminalisoinnin. Syy aloitteelle ei siis ole todellinen halu muuttaa lakia.

Kokoomuksen toiminta on hyvä esimerkki siitä, kuinka syrjintä verhotaan huoleen ihmisten kohtalosta. Aloitteessaan kokoomus puhuu ihmiskaupasta ja romanien riistosta. Jos on olemassa todellinen epäilystä ihmiskaupasta, toimintatapa on Suomessa selvä. Ihmiskaupan uhreille kuuluu apua ja suojelua.

Suomessa ihmiskaupan auttamisjärjestelmään pääsemiseksi riittää pelkkä epäilys ihmiskaupan uhriksi joutumisesta. Uhrien auttaminen voi sisältää majoituksen, sosiaali- ja terveyspalveluita, oikeudellista neuvontaa ja avustamista, turvallisuusjärjestelyitä ja muita uhrin tarvitsemia tukitoimia. Tätä aloitteessa ei vaadita. Kokoomus on vastustanut kaikkea romanikerjäläisille suunnattua apua.

Kun kokoomuksen väitteitä selvitettiin Helsingin poliisilaitokselta, todettiin, ettei luotettavia havaintoja kerjäämisen organisoimisesta Suomessa ole eikä poliisin tietojärjestelmissä ole ollut tutkittavana Suomessa syytteeseen johtaneita tapauksia, joissa on ollut kyse kerjäämiseen liittyvästä ihmiskaupasta. Myös Helsingin päiväkeskus Hirundosta saadun tiedon mukaan havaintoja ja viitteitä kerjäämisen organisoinnista tai organisoidusta ihmiskaupasta ei ole ollut. Muutenkin monet kokoomuksen esittämät luvut ja arviot eivät enää pidä paikkaansa.

Edes kokoomuksen oma kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, joka on aikaisemmin aikaisemmin ajanut kerjäämisen kieltämistä, ei enää tue kokoomusta. Pajunen esittää nyt kaupunginhallitukselle, ettei aloitetta kannata viedä eteenpäin. Laki on jo olemassa ja kokoomuksen väitteet vääriä.

Vihreä vuosi 2013 – Mitä saimme aikaan?

Tänään päättyy ensimmäinen vuoteni vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana. Vuoteen mahtui voittoja ja muutama pettymys. Tässä listattuna joitain Vihreiden aikaansaamia asioita:

Ilmasto
– Vihreiden pitkä aikainen tavoite vähentää Helsingin hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta kirjattiin valtuustostrategiaan. Aikaisemmin tavoite on ollut 20 % päästövähennys.
– Ilmastotyöhön lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Perheet
– Neuvoloiden ja ennalta ehkäisevän lastensuojelun rahoitusta parannettiin
– Lapsiperheiden palveluiden kokoaminen perhekeskuksiin edistyy, ensimmäinen pilotti käynnistyy ensi vuonna
– Vihreiden pitkäaikainen tavoite lopettaa päiväkotilapsien väärin laskeminen loppuu, kun laskentatapa uudistetaan. Lapsimäärien väärinarviointi on vaikeuttanut päivähoitopaikan saamista läheltä kotia.
– Koulujen korjaamiseen lisättiin rahaa.
– Paperittomille lapsille ja odottaville äideille turvattiin oikeus terveydenhuoltoon.

Pyöräily ja kävely
– Helsingin tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn ja kävelyn osuutta liikenteestä kunnianhimoisesti.
– Liikennehankkeissa priorisoidaan pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta nostavia hankkeita.
– Pyöräilyn rahoitusta nostettiin merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden investointisuunnitelmassa.
– Pyöräilynedistämisohjelma valmistui ja sen suosituksia toteutetaan
– Baanaverkkosuunnitelma valmistui.
– Vaasankadulla toteutettiin kävelykatukokeilu.

Joukkoliikenne
– Helsingin tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen osuutta liikenteestä kunnianhimoisesti.
– Liikennehankkeissa priorisoidaan joukkoliikenteen kulkutapaosuutta nostavia hankkeita.
– Kruunuvuoren joukkoliikennesillan rakentamista aikaistettiin.
– Joukkoliikenteen rahoitusta nostettiin tämän valtuustokauden investointisuunnitelmassa.
– Perustettiin ratikkaprojekti kehittämään raitioliikennettä ja valmistautumaan sen laajentamiseen.
– Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi selvitetään.
– Yömetroa kokeillaan parhaillaan Helsingissä.

Luonto
– Helsinkiin perustetaan metsäinen suojeluverkosto tavoitteena nostaa suojelualueiden määrä kaupungin maa-alueista luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
– Metsien suojeluun lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Kulttuuri ja kirjastot
– Keskustakirjaston rakentaminen etenee aikataulussa.

Demokratia ja solidaarisuus
– Helsingin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Tavoitteena on, että kaupunginjohto olisi kunnallisvaalituloksen mukainen ja kaupunginvaltuuston ja -hallituksen rooli vahvistuisi kaupungin johtamisessa. Uuden johtamisjärjestelmän on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alussa.
– Helsinkiin perustettiin Vihreiden ehdotuksesta kaupunginhallituksen IT-jaosto valvomaan kaupungin IT-investointeja ja edistämään muun muassa avointa dataa. Jaostolle valittiin Vihreä puheenjohtaja, Otso Kivekäs.
– Helsingistä tuli kesällä Reilun kaupan kaupunki.

Kiitos kaikille tästä vuodesta ja vihreämpää vuotta 2014!

Kasvavan Helsingin on huolehdittava metsistään

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksyttiin tällä viikolla Visio tulevan yleiskaavatyön pohjaksi. Visiossa on rohkeat ekologiset lähtökohdat, jollaisia Helsingin kaupunkisuunnittelussa ei olla ennen nähty. Kantakaupunkia laajennetaan ja uudet asunnot rakennetaan valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varsille. Liikkumista ohjataan voimakkaasti raiteille ja pyöräteille.

Vihreiden esityksestä on sovittu, että yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä perustetaan metsäinen suojeluverkosto luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Budjettineuvotteluissa tähän työhön kohdistettiin vihreiden esityksestä myös lisärahaa. Vaikka asukasmäärä lisääntyy hurjasti, kaupunki ei saa kasvaa viheralueille.

Pääkaupunkiseutu jatkaa joka tapauksessa tulevina kymmeninä vuosina voimakasta kasvuaan. Jos emme varaudu asukasmäärän kasvuun, asuntojen hinnat karkaavat täysin käsistä. Sellaisessa Helsingissä on varaa asua ainoastaan rikkailla.

Helsinki voi vaikuttaa siihen, miten uudet asukkaat tulevat seudulla asumaan. Rakentamalla oikeaa kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän ehkäisemme uusien haja-asutusalueiden syntymistä ympäri Uuttamaata. Ainoa tapa säästää arvokkaat metsät on rakentaa uudet asunnot valmiin kaupunkirakenteen sisään.

Rakentamisessa täytyy lähteä liikkeelle kantakaupungin jatkamisesta keskustan ympärille, täydennysrakentamisesta ja väylien muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi. Rakentamalla väylien ja ratojen varsille onkin mahdollista saada kodit jopa 200 000 uudelle helsinkiläiselle. Tämä on valtava määrä. Ja koska kaupunkirakennetta tiivistämällä saadaan näin paljon uusia koteja, ei ole mitään syytä lähteä kaavoittamaan kaupungin luontoa.

Korulauseiden sijaan metsien kohtalo päätetään kuitenkin lopulta yksittäisistä kaavoista ja suunnitelmista äänestettäessä. Juuri pari viikkoa sitten esitimme kaupunginhallituksessa Meri-Rastilan rantametsien säästämistä ja hävisimme äänestyksen 5-8. Viime viikolla vihreiden Elina Moisio esitti kaupunkisuunnittelulautakunnassa Vartiosaaren rakentamisen torppaamista. Tätä esitystä tuki ainoastaan vasemmistoliiton Eija Loukoila. Aiomme myös puolustaa Kivinokkaa ja tukea Vanhankaupunginlahden suojelualueen laajentamista.

Helsingin luonto on ainutlaatuista ja arvokasta. Tiivis rakentaminen tarvitsee vastapainokseen metsiä, joissa ihmiset voivat hengittää ja joissa helsinkiläiset lapset pääsevät kiipeilemään puihin ja tonkimaan multaa. Emme saa rakentaa kaupunkia kieltämällä tulevilta helsinkiläisiltä oikeutta lähiluontoon.

Emma Kari
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Erään vedätyksen päätöshistoria

26.9.2012 Kaupunginvaltuusto hyväksyi tekemäni ponnen siitä, että Helsinki selvittäisi mahdollisuudet paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon järjestämisestä Helsingissä.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitettiin, ettei palveluita järjestetä.

26.02.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Kaupunginhallitukselle kuitenkin esitettiin, ettei palveluita järjestetä.

06.05.2013 Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuitenkin esitettiin, ettei palveluita järjestetä.

20.08.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään, millä edellytyksillä paperittomien henkilöiden terveyspalvelut voidaan järjestää sekä tehdään suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä niiden järjestämiseksi välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Vastaus eteni silti kaupunginhallitukseen, sillä lain vaatima vastausaika oli menossa umpeen.

09.09.2013 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty vakuutti kaupunginhallitukselle, että viesti on poliittisesta tahdosta on ymmärretty ja esitys palvelujen järjestämisen toimenpidesuunnitelma järjestämisestä tuodaan sosiaali- ja terveyslautakuntaan vuoden 2013 aikana.

26.11.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuitenkin esitetään, ettei palveluita järjestetä.

Pikkuhiljaa alkaa jo ärsyttää.

Ensimmäinen päivä ilman palkkaa

Eilen oli suomalaisen naisen viimeinen palkallinen työpäivä. Verrattuna miesten palkkoihin, naisten vuosipalkka on maksettu 31.10. mennessä.

Naisten palkka on Suomessa tänä vuonna keskimäärin 82,9 prosenttia miesten palkasta eikä ero tunnu kuroutuvan umpeen. Suomalaiset työmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet naisten ja miesten töihin. Samalla jopa samasta työstä saatu palkka voi olla sukupuolesta johtuen alhaisempi.

Moni toteaa, että ongelma on kasvatuksessa. Tytöistä tehdään periksi antavia hoivaajia, pojista kilpailevia menestyjiä. Tätä pohdin myös itse lasteni kanssa. Kannustanko poikaani tiukemmin kovempiin suorituksiin? Odotanko alitajuisesti tyttäreltäni siistimpää käytöstä? Ovatko toiselle mustelmat polvissa hyväksyttävämpiä kuin toiselle?

Perheissä naiset käyttävät suurimman osan hoitovapaista ja jäävät helpommin kotiin lapsen sairastuessa. Vanhemmuuden vaikutukset työssäkäyntiin eivät jakaudu tasan. Naisten työurista tulee katkonaisia, joten pysyviin työsuhteisiin palkataan mieluummin mies. Vanhemmuuden vastuun epätasainen jakautuminen heikentää naisten työmarkkina-asemaa, palkkausta ja eläkkeitä. Samalla riistetään miehiltä korvaamattoman arvokas asia, yhtäläinen oikeus lapsiin.

Tällä viikolla nelikuinen vauvani on ollut mukanani budjettineuvotteluissa, palavereissa ja paneeleissa. Hän on myös Helsingin ensimmäinen vauva, joka on osallistunut kaupunginhallituksen kokoukseen. Jotta pienten lasten vanhempien osallistuminen mahdollistuu, on ympäröivän maailman muututtava.

Jos haluamme lasten kasvavan yhdenvertaisessa yhteiskunnassa, me emme voi siirtää koko vastuuta vanhempien harteille. Jos oletamme sukupuoliroolien murtuvan vain kotikasvatuksen seurauksena, asetamme lapset hyvin eriarvoiseen asemaan. Epätasa-arvoistuneessa Suomessa toisilla vanhemmilla on enemmän voimavaroja panostaa kasvatukseen.

Muutos on mahdollistettava työpaikoilla ja ennen kaikkea molempien vanhempien osallistumista kannustavalla politiikalla. Tähän esimerkiksi kotihoidontuen korvamerkitseminen molemmille vanhemmille on hyvä alku.

Pidetään tytöistämme huolta

Tyttäreni syntyi neljä kuukautta sitten. Tämän jälkeen olemme kaikkien vanhempien tavoin pohtineet, mikä hänelle on parasta, miten voimme taata hänelle terveellisen ja turvallisen elämän. Ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen olimme hämmentyneitä. Useaan otteeseen korostettiin, ettei vauvan rokottaminen ole pakollista, vaan se on vapaaehtoista. Kun terveydenhoitaja korostaa, ettei rokotus ole välttämätön, moni vanhempi ryhtyy pohtimaan, kannattaako lasta rokottaa.

Rokotusohjelmien hyödyt ovat kiistattomia paitsi rokotettavalle itselleen, myös koko yhteisölle. WHO:n mukaan maailmassa kuolee vuosittain yli miljoonaa alle viisivuotiasta lasta sairauksiin, jotka olisi voitu estää järjestelmällisillä rokotusohjelmilla. Rokottamalla lapsemme pidämme huolta muiden lapsista.

Viimeisin rokotuskohu on noussut HPV-rokotuksesta. Rokote ehkäisee kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita. Suomi on yksi viimeisiä maita, joissa HPV-rokotus otetaan rokotusohjelmaan ja sen turvallisuudesta on kiistaton näyttö. Yhtä kiistatonta on se, että kohdunkaulan syöpään sairastuu Suomessa vuosittain 160 naista ja se vaatii vuosittain yli 50 naisen hengen. Nyt rokotus on joutunut rokotevastustajien hampaisiin ja tyttäriään rakastavat vanhemmat ovat hämmentyneitä.

Omaan auktoriteettiasemaansa luottavat terveysviranomaiset häviävät taistelun ihmisten luottamuksesta tilanteessa, jossa homeopaattien spekulointipäivitykset ja Magneettimedian uutiset leviävät sosiaalisessa mediassa huomattavasti THL:n tiedotteita paremmin. Ja koska asetelma on kiinnostava, jokainen media nostaa uutisoinnissaan esiin sekä homeopaatin että THL:n näkemyksen. Yhtäkkiä on mielipidekysymys, kannattaako lapsi rokottaa.

Rokotevastustajat rakastavat lapsiaan, eivätkä halua altistaa omia lapsiaan rokotteisiin liitetyille riskeille. Samalla rokotusohjelmien vapaamatkustajat luottavat, että oma lapsi ovat turvassa, koska muiden ihmisten lapset on rokotettu ja taudit pysyvät kurissa. Kun vapaamatkustajia on liikaa, suoja romahtaa. Näin tapahtui esim. Walesissa, jossa lasten rokotuskattavuus laski 2000-luvun alussa alle 80 prosenttiin. Tästä seurasi tuhkarokkoepidemia ja sadat lapset sairastuivat.

Pidetään tytöistämme huoli ja otetaan rokotukset. Näin pidämme huolta myös muiden lapsista.

Helsingistä tuli Reilu

Helsinki sai tänään Reilun kaupan kaupunki -arvonimen. Teimme asiasta valtuustoaloitteen yli kolme vuotta sitten. Ja näin kauan siinä kesti.

Reilussa kaupan kaupungiksi ryhtymisessä on kyse siitä, että julkisissa hankinnoissa sitoudutaan reiluuteen. Tämän jälkeen Helsingissä:

1. sitoudutaan käyttämään Reilun kaupan tuotteita

2. toimii kannatustyöryhmä, jossa itse istun Helsingin edustajana

3. Reilun kaupan tuotteita löytyy myös paikallisten yritysten tuotteista.

4. seurakunnat, työpaikat, järjestöt ja urheiluseurat käyttävät Reilun kaupan tuotteita

5. jaetaan tietoa Reilusta kaupasta

Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Pienviljelijöille taataan tuotteistaan vähintään takuuhinta ja suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Lisäksi lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty ja tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä.

Maailmalla Reiluja kaupunkeja on jo yli tuhat, Suomessa alle kymmenen. Helsinki on suuri julkisten hankintojen tekijä ja näitä hankintoja tehdään helsinkiläisten verorahoilla. Kehitysmaista Suomeen tuotavien tuotteiden määrän kasvaessa myös huoli hankintoihin liittyvistä eettisiä ongelmista lisääntyy. Siksi Reiluun kauppaan sitoutuminen on tämän kokoiselta kaupungilta merkittävä asia.

Reilua Helsinkiä juhlitaan huomenna klo 19 alkaen Cafe Mascotissa!
Tervetuloa mukaan!

Millaisia vihreät ovat?

Vihreiden äänestäjät ovat ympäristönsuojelua ja tasa-arvoa kannattavia sosiaaliliberaaleja hyvinvointivaltion ystäviä. Näin kertoo tällä viikolla julkaistu Elinkeinoelämän Valtuuskunnan raportti: “Politiikan sekahaku – Mitkä asiat yhdistävät ja erottavat puolueita?

Tulokset ovat melko yllätyksettömiä. Vihreät ovat maltillinen vasemmistopuolue, jonka lähimpänä puolueena ovat demarit ja kauimpana kokoomus. Silti vihreiden kannattajien asemoiminen perinteisellä vasemmisto-oikeistoakselilla on hakalaa. Vihreät kannattavat tuloerojen tasaamista verotuksella, mutta suhtautuvat huomattavasti perinteistä vasemmistoa positiivisemmin markkinatalouteen ja yrittäjyyteen. Lisäksi vihreille tärkeimmät kysymykset eivät korreloi tällä akselilla.

Vihreillä on vahva oma agendansa. Luonnonsuojelu ja maahanmuuttomyönteisyys ovat tärkeitä kysymyksiä. Vihreitä äänestävät suhtautuvat näihin asioihin huomattavasti muiden puolueiden kannattajia myönteisemmin. Lisäksi vahva sosiaaliliberaalius leimaa suhtautuminen arvokysymyksiin. Vihreiden kannattajat ovat ainoa ryhmä, jonka top-10 listalle mahtuu mukaan vaatimus sukupuolten tasa-arvon lisäämisestä.

Vihreiden tukijat eivät kaipaile vahvoja johtajia. EU-jäsenyyteen suhtaudutaan positiivisesti ja suomalaisina he kokevat olevansa maailmassa etuoikeutettuja. Yrityksiltä vaaditaan vastuullista toimintaa ja sokean talouskasvun tavoittelun pelätään koituvat ihmiskunnan luonnon tuhoksi. Ihmisiin sen sijaan halutaan luottaa, eikä yksilöiden kyttäämisen ja valvonnan lisääminen ei saa kannatusta.

Vaikka raportti sinällään on monella tapaa yllätyksetön, on se hyvä osoitus siitä, että puoluekentissä on eroja. Ja että puolueet ovat äänestäjiensä näköisiä.

Helsingissä autot jäävät lomalle

on pitkään kasvanut autokaupunkina. Lähes 50 vuoden ajan joukkoliikenteen osuus liikenteestä on laskenut yksityisautoilun lisääntyessä. HSL:n liikenne-ennusteissa tämän kehityksen on oletettu jatkuvan aina vuoteen 2035 asti. Autoilun osuuden kasvamiseen on suhtauduttu luonnonlakina ja visioita joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn nojaavasta liikennepolitiikasta on pidetty piiperryksenä. Ihmiset kun haluavat auton.

Paitsi että eivät enää halua. Kun uusi Liikkumistutkimus muutama viikko sitten julkaistiin, todettiin Helsingin seudulla tapahtunut historiallinen käänne. Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen matkustaminen joukkoliikenteellä kasvaa nopeammin kuin yksityisautoilu. Yli puolet helsinkiläisistä kotitalouksista ovat autottomia. Alle puolet nuorista ajaa ajokortin. Ainoastaan yli 65-vuotiaiden ryhmässä yksityisautoilu kasvaa joukkoliikennettä nopeammin.

Tutkimuksen ilmestymisen aikoihin käytiin Helsingin ensimmäiset investointineuvottelut. Neuvotteluissa liikennehankkeet laitettiin tärkeysjärjestykseen seuraavien vuosien ajalta. Tämän seurauksena oikeastaan yksikään autoilua edistävä hanke ei sellaisenaan liiku eteenpäin tällä vuosikymmenellä. Hakaniemen toriparkki kaatui, Sörnäisten autotunneli siirtyi ja Pasilan uusi Veturitie halutaan rakentaa kevyemmin. Eikä kukaan maininnut sanallakaan keskustatunnelia.

Autoilun edistämisen sijaan Helsingin liikenne vihertyy. Kruunuvuoren joukkoliikennesilta rakentaminen alkaa todennäköisesti jo tämän valtuustokauden aikana. Joukkoliikenteen kehittämiseen ja pyöräteiden rakentamiseen satsataan 10 – 25 miljoonaa vuosittain. Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi selvitetään.

Helsinkiläiset haluavat kehittää joukkoliikennettä ja pyöräilyreittejä. Autoilun kasvua, päästöjä ja liikennemelua halutaan vähentää. Enemmistö kannattaa ruuhkamaksujen keräämistä ja varojen ohjaamista joukkoliikenteeseen. Ja tämä näkyy myös politiikassa.

Hyvää valtakunnallista Auton vapaapäivää!

« Older posts Newer posts »

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.