Page 2 of 40

Tuodaan metsää päiväkoteihin

Metsä on ihmeellinen asia. Metsien merkityksestä taloudelle, ilmastolle ja ihmisten mielen rauhoittumiselle puhutaan paljon. Vähemmän puhutaan siitä, kuinka suuri vaikutus metsällä on fyysiseen terveyteen. Luonnonvarakeskuksen tuore tutkimus osoitti, että pelkkä kosketus metsänpohjaan parantaa lasten vastustuskykyä.

Metsä tekee lapsistamme terveempiä.

Tutkimuksessa päiväkotien asvaltoiduille, laatoitetuille ja sorapäällysteisille pihoille tuotiin elävää metsänpohjaa, eli kunttaa. Tutkimus näytti, että päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätely paranee lyhyessä ajassa jo pelkästä toistuvasta kosketuksesta elävään luontoon. Metsäpohjan, eli kuntan, monipuolinen mikrobisto vahvistaa lasten immuunijärjestelmää vähentäen eri sairauksien riskiä. 

Liian korkea hygieniataso ja erillisyys luonnosta köyhdyttävät elimistön mikrobistoa. Tämä puolestaan lisää immuunijärjestelmän häiriöitä, kuten esimerkiksi allergioita, diabetesta ja keliakiaa. Koronaepidemian aikana hygieniasta pidetään hyvästä syystä entistä tiukemmin huolta. Vaikka lapset eivät onneksi ole koronan riskiryhmää, heidän isovanhempansa usein ovat. Lapsemme pesevät päiväkodeissa ja kouluissa enemmän käsiään, jotta heidän isovanhempansa ja riskiryhmiin kuuluvat rakkaansa pysyisivät turvassa.

Samalla kun suojaamme riskiryhmiä epidemialta, meidän on entistä tärkeämpää huolehtia lasten vastustuskyvyn kehittymisestä. Epidemian aikana nopeasti lisääntynyt luontoretkeily on parasta mahdollista kansanterveyden hoitamista. Mitä enemmän lapsia viedään metsään, sitä paremmin he voivat.

Erityisen tärkeää luontokosketuksen lisääminen on kaupungeissa kasvavien lasten terveyden kannalta. Onneksi Helsingissä ymmärretään nyt paremmin lähimetsien merkitystä myös päiväkodeille. Luontoretkeily on tuotu osaksi varhaiskasvatusta.

Lapsia ei aina tarvitse viedä metsään, metsän voi myös tuoda lasten luokse. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen tulokset puhuvat vahvasti sen puolesta, että metsän tuominen päiväkoteihin tekee lapsistamme terveempiä. Siksi jätin tänään aloitteen siitä, että Helsinki toisi päiväkotien pihoille metsänpohjaa. Samalla toivomme lisää istutuslaatikoita päiväkoteihin, jotta lapset voivat istuttaa ja hoitaa kasveja. 

Metsä on hyväksi paitsi aikuisille, myös lapsille. Sitä tarvitaan lisää kaikkialle.

Aloite löytyy täältä.

Valtuustoaloite metsän tuomisesta päiväkoteihin

Metsä tekee lapsistamme terveempiä. Luonnon kanssa kosketuksissa olevilla lapsilla on pienempi todennäköisyys sairastua immuunijärjestelmän häiriöistä johtuviin sairauksiin. Tämän yksi syy siihen, että myös Helsingissä on pyritty lisäämään päiväkoti-ikäisten lasten mahdollisuuksia luontoretkiin.

Liian korkea hygieniataso ja erillisyys luonnosta köyhdyttävät elimistön mikrobistoa. Koronaepidemian aikana hygieniasta pidetään hyvästä syystä entistä tiukemmin huolta myös päiväkodeissa. Vaikka lapset eivät onneksi ole koronan riskiryhmää, heidän isovanhempansa usein ovat. Samalla kun suojaamme riskiryhmiä epidemialta, on tärkeää huolehtia lasten vastustuskyvyn kehittymisestä. 

Luonnonvarakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että jo pelkkä toistuva metsämaakosketus monipuolistaa päiväkotilasten sairauksilta suojaavan elimistön mikrobistoa. Tutkimuksessa lasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa.

Lapsia ei aina voi viedä metsään, mutta metsän voi tuoda lasten luokse.

Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että Helsinki selvittää mahdollisuudet lisätä lasten koskestusta elävään luontoon tuomalla päiväkotien pihoille metsänpohjaa eli kunttaa sekä lisäämällä istutuslaatikoita päiväkodeissa, jotta lapset voivat istuttaa ja hoitaa kasveja.

Helsingissä 21.10.2020

Emma Kari

Valtuustoaloite Helsingin kaupungista perheystävällisenä työpaikkana

Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Kaupunki on sitoutunut edistämään työntekijöidensä yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa. Perheen ja työn yhteensovittaminen on keskeinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymys.

Perheystävällinen työpaikka ajaa kaikkien etua. Perheen ja työn yhteensovittaminen koskee eri elämäntilanteissa ja elämänvaiheissa olevia työssäkäyviä ihmisiä. Kyse on sekä asenteista että teoista, joilla tehdään mahdolliseksi työteon ja perhe-elämän sujuvuus arjessa.

Perheystävällisyyden kehittäminen on osa työkyvyn ja työssä jaksamisen tukemista, työn tuloksellisuuden vaalimista, monimuotoisuuden toteutumista, tasa-arvoisuutta ja eri-ikäisten työntekijöiden johtamista. Kun työntekijät voivat hyvin, voi kaupunkikin paremmin. Samalla Helsingille on tärkeää profiloitua perheystävällisenä työnantajana.

Yksi tapa edistää perheystävällisyyttä kaupungin organisaatiossa on liittyä Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan. Väestöliittö myöntää ohjelmaan osaallistuneille organisaatioille Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki ryhtyy toimiin parantaakseen perheystävällisyyttä ja helpottaakseen perheen ja työn yhteensovittamista kaupungin eri toimialoilla. Tämä edellyttää nykytilan kartoittamista ja arvioimista yhdessä kaupungin työntekijöiden kanssa sekä uusien perheystävällisten toimintatapojen ja ohjeistuksien ottamista käyttöön. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi liittymällä Väestöliiton perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan.

Emma Kari

Helsingissä 9.9.2020

Luodaan siirtymätuki turkistarhauksesta luopuville

Vihreiden Emma Kari vaatii turkistarhauksen kieltoa viiden vuoden määräajalla ja siirtymätukea tarhaajille, jotka luopuvat turkistarhauksesta vapaaehtoisesti määräajan puitteissa. Siirtymätuki olisi esimerkiksi tukea uudelleenkouluttautumiseen tai uuden elinkeinon aloittamiseen.

“Jopa 70 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta, ja enemmistö hallituspuolueista kannattaa alan kieltämistä. Alan heikko kannattavuus on pudonnut koronan myötä entisestään. Nyt olisi tarhaajienkin kannalta hyvä ratkaisu luoda heille muita tulevaisuudennäkymiä siirtymätuen avulla”, Kari sanoo. 

Hollanti on päättänyt aikaistaa minkkitarhauksen kieltoa koronan vuoksi. Tarhauksen oli määrä loppua vuoteen 2024 mennessä. Nyt kaikkien minkkitarhojen on lopetettava ensi vuoden alussa, viimeistään maaliskuuhun mennessä.

“Maailmalla turkistarhoilla on tehty useita havaintoja koronaviruksesta. Suomessa tarhoilla ei ole raportoitu tartuntoja, mutta on selvää, että turkistarhojen olosuhteet mahdollistavat viruksen leviämisen. Turkistarhaus on eläinten hyvinvoinnin kannalta todella ongelmallista, mutta se voi olla myös terveysriski ihmisille”, Kari sanoo.


Turkistarhaus on kielletty jo monessa muussa Euroopan maassa. Suomessa ala kärsii heikosta kannattavuudesta. Tuottajia ei saa kuitenkaan jättää yksin ahdinkoon.

“Ihmiset tahtovat, että eläimiä kohdellaan hyvin, ja muotitalo toisensa perään on päättänyt luopua turkiksista. Eläimet eivät voi harjoittaa lajityypillistä käytöstään pienissä häkeissä. Kettu ei kuulu pieneen häkkiin, vaan luontoon. Nyt olisi oikea hetki tarjota tarhaajille tukea tarhauksen lopettamiseen ja uuden alun löytämiseen. On myös tarhaajien etu, että he eivät jää tyhjän päälle”, Kari sanoo.

Valtuustoaloite hakkuiden lopettamisesta lintujen pesimäaikaan

Suomen luonto köyhtyy edelleen, ja uhanalaisten lajien määrä lisääntyy jatkuvasti. Uhanalaisia lajeja on kaikissa lajiryhmissä, mutta eläinlajeista suhteellisesti eniten linnuissa. Suurin osa äärimmäisen tai erittäin uhanalaisista lajeista on lintuja. Metsät ovat tärkein Suomen lintulajien elinympäristö.

Luonnonsuojelulaki ja EU:n lintudirektiivi kieltävät lintujen pesintöjen vahingoittamisen. Lintujen pesinnän tahallinen häiritseminen on Suomessa kielletty. Pesimäaikana tapahtuva hakkuu tuhoaa lintujen pesät ja tappaa niiden poikaset.

Helsinki on jo luopunut kesäaikaisista luonnonhoitoon liittyvistä metsien hakkuista, mutta rakentamishankkeisiin liittyviä hakkuita voidaan toteuttaa kesäisin. Keskustelua pesintäaikaisista hakkuista on käyty muun muassa Pirkkolan uuden monitoimihallin päätöksenteossa. Muun muassa Tampereen kaupunki on linjannut, että puita ei tule kaataa lintujen pesintäaikana kuin aivan pakottavasta syystä. Linjaus löytyy Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksestä.

Myös suurin osa Helsingin rakennushankkeisiin liittyvistä hakkuista voidaan huolellisella suunnittelulla toteuttaa lintujen pesimärauhaa kunnioittaen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki ryhtyy valmistelemaan linjausta, jolla lopetetaan kaikki kesäaikaiset puiden hakkuut muista kuin aivan pakottavista syistä.

Valtuustoaloite: Matalan kynnyksen parisuhdetuen tuominen perhekeskuksiin

Lapsiperheiden vanhempien parisuhdevaikeudet haittaavat vanhemmuutta ja lasten hyvinvointia. Tämä näkyy perhekeskusten ammattilaisten työssä. Koronakriisin pelätään lisänneen vanhempien parisuhdeongelmia entisestään. Lapsiperheiden vanhemmat eivät saa riittävästi apua keskinäiselle suhteelleen.

Vanhempien väliset ristiriidat vaikuttavat usein vanhempien jaksamiseen ja lasten hyvinvointiin. Lapsiperheiden kotipalvelun kotiin suuntautuvassa työssä on havaittu, että parisuhdevaikeudet vaikuttavat vanhempien kykyyn hoitaa lapsia.

Perhekeskusten ammattilaisten mukaan vanhemmilla on tarve käsitellä parisuhdeasioita perhekeskuksissa, mutta aikaa tai osaamista tähän ei ole. Toiset vanhemmat hakevat apua parisuhdepalveluista, joissa odotusajat ovat pitkät. Yksityisiin palveluihin pääsee nopeasti, mutta kaikilla ei ole niihin
varaa.

Helsingin perhekeskusten ammattilaiset ovatkin ehdottaneet, että kaupungin palveluissa lisättäisiin parisuhdetukea perhekeskuksiin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki ryhtyy toimiin tarjotakseen matalan kynnyksen
parisuhdetukea perhekeskuksissa sekä mahdollistaakseen useammille vanhemmille erilaisten parisuhdepalveluiden piiriin pääsemisen.

Suomi nostetaan koronakriisistä torjumalla lasten eriarvoistumista

Äitiysvapaani alkoi virallisesti jo toukokuun lopussa. En kuitenkaan malttanut jäädä vielä silloin vapaalle, sillä halusin jatkaa töissä vähän pidempään hallituksen lisätalousarvion vuoksi. 

Viime viikolla hallitus päätti lisätalousarviosta. Se on historiallinen lisäbudjetti. Tätä maata nostetaan nyt koronakriisistä vihreällä jälleenrakentamisella ja torjumalla lasten eriarvoistumista. Nämä ovat ne asiat, joiden takia olen mukana politiikassa. Nämä ovat ne asiat, joiden puolesta olemme työskennelleet hallituksessa.

Koronakriisi on osunut todella kipeästi moniin lapsiin ja perheisiin. Lasten ja perheiden selviämistä kriisistä tuetaan nyt 320 miljoonan euron hyvinvointipaketilla. Poikkeusolojen vaikutuksia oppimiseroihin torjutaan päiväkodeissa 14 miljoonalla ja peruskouluissa 70 miljoonalla eurolla. Näin pyrimme turvaamaan sen, että oppimiserot eivät pääsisi repeämään etäopetuksen vuoksi. Lukioita ja ammatillista koulutusta tuetaan nyt lähes 50 miljoonalla eurolla.

Nämä ovat valtavia, mutta myös kipeästi tarvittuja panostuksia lasten yhdenvertaisuuteen ja oppimiserojen kuromiseen. Meille vihreille on ollut koko kriisin ajan tärkeää, ettemme toista 1990-luvun laman virheitä. Me pidämme huolen lapsista ja nuorista. Me emme päästä yhtäkään lasta tai nuorta tippumaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin tarvitaan koulutuspanostusten lisäksi myös harrastuksia ja mielen hyvinvointia. Maksuttomien harrastusten saamiseksi kouluihin esitetään 10 miljoonaa euroa. Lasten ja perheiden tukipalveluita sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita tuetaan yli 112 miljoonalla eurolla.

Jotta lapsillamme olisi hyvä tulevaisuus, se edellyttää ilmastonmuutoksen torjumista ja luonnon elonkirjon hupenemisen pysäyttämistä. Siksi panostamme joukkoliikenteeseen, raiteisiin, kävelyyn ja pyöräilyyn nyt lähes miljardin euron verran. Päästöjen vähentämisen lisäksi hiilinieluja kasvatetaan. Siksi hallitus satsaa 20 miljoonaa euroa lisää metsien suojeluun jo päätettyjen suojelurahojen lisäksi. Me tahdomme suojella tämän maan ainutlaatuista ja arvokasta luontoa. Suomen luonnossa jo joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Se on suunta, joka meidän täytyy kääntää.

Politiikkaa tehdään, jotta maailma muuttuisi paremmaksi. Siksi tämä lisätalousarvio on historiallinen. Keskellä kriisiä me rakennamme tietä parempaan tulevaisuuteen.

Tämän jälkeen voin hyvillä mielin jäädä äitiysvapaalle. Ihanaa kesää!

Rokotukset eivät saa jäädä ottamatta koronan takia

Kaikkia pienten lasten rokotteita on otettu alkuvuoden aikana vähemmän kuin ennen. Olen tästä todella huolissani.

Moni kunta on rajannut neuvolapalveluita koronan vuoksi. Vanhemmat ovat myös peruneet neuvola-aikoja epidemian vuoksi. Samalla kouluterveydenhuollon palveluita on saatettu karsia. Se, että rokotteita on alkuvuonna annettu normaalia vähemmän, ei saa johtaa siihen, että nämä rokotteet jäävät kokonaan ottamatta. Rokotekattavuus ei saa heikentyä koronan vuoksi.

Rokotteiden ottamisessa ei ole kyse pelkästään siitä, pelkääkö itse saavansa kurkkumädän, tuhkarokon tai influenssan. On hyvä muistaa, että samalla, kun rokote suojaa itseä, se suojaa ennen kaikkea muita ihmisiä. Mitä useampi on ottanut rokotteen, sitä epätodennäköisemmin tartuntatauti leviää väestössä. Silloin myös ne ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta voi ottaa rokotetta (esimerkiksi sairauden vuoksi), ovat suojassa. Jos taas rokotteita ei oteta riittävästi ja rokotekattavuus laskee liian alas, ovat pienet lapset ja vaikkapa syöpää sairastavat ihmiset vaarassa. 

Suomessa tilanne on ollut pitkään hyvä. Suomalaiset vanhemmat haluavat huolehtia paitsi itsestään ja lapsistaan, myös muista ihmisistä. Joissain Euroopan maissa tilanne on paljon heikompi, ja esimerkiksi tuhkarokkoepidemiat ovat yleistyneet. Sen vuoksi myös Suomessa törmätään toisinaan tuhkarokkotapauksiin. Ne eivät kuitenkaan muutu tässä maassa epidemioiksi, koska valtaosa väestöstä on rokotettu. Tästä on syytä pitää kiinni.

Siksi nyt on tärkeää huolehtia siitä, että ne rokotteet, jotka ovat epidemian vuoksi jääneet ottamatta, tulevat otetuksi. Kaikkien kunnissa peruttujen neuvola-aikojen tilalle on pikaisesti löydettävä uudet ajat. Kouluissa on tärkeää huolehtia siitä, että terveystarkastukset saadaan pyörimään ja rokotteet annettua.

Jos vanhemmalla on pelkoja ja huolia rokotteisiin liittyen, on terveydenhuollon henkilöstön hyvä löytää aikaa keskustelulle ja kuuntelulle. Virheelliset pelot ja luulot, joita rokotteisiin toisinaan liittyy, on tärkeää saada korjattua. Toisinaan asiat voidaan ratkaista jo sillä, että vaikkapa rokotteiden oton aikatauluun ja jaksotukseen löydetään yhteisymmärrys.

Rokotteet ovat yksi merkittävä syy siihen, että tämän maan lapset selviävät nykyään hengissä aikuisuuteen saakka. Koronapandemian rinnalle ei tarvita muita epidemioita. Pidetään lapsistamme huolta ja hoidetaan rokotukset kuntoon!

Sinä olet riittävän hyvä äiti

Äitiyteen liittyy enemmän odotuksia, kuin mihinkään muuhun rooliin yhteiskunnassa.

Me olemme epävarmoja. Kyseenalaistamme itseämme. Podemme huonoa omatuntoa. Kasaamme itsellemme loputtomia listoja tavoitteista, joita kenenkään ei ole mahdollista saavuttaa. Lapsemme ovat meille tärkeintä maailmassa. Siksi äitiys on se asia, jota emme halua mokata.

Riittämättömyyden tunne on myös minulle liiankin tuttua. Päivät venyvät. Koti on usein hyrskyn myrskyn. En ole koskaan tehnyt itse luomusoseita. Olen ollut usein se viimeinen äiti päiväkodin pihalla. Olen myöhästynyt jalkapallopelistä. Olen unohtanut luistimet urheilupäivänä. Enkä soittanut lapsilleni Mozartia heidän kasvaessa vatsassani.

En missään nimessä ole täydellinen äiti. Mutta olen riittävän hyvä äiti.

Äitiyden hyvyys ei määrity uhrautumisen määrästä tai huippusuoritusten sarjoista. Se määrittyy sinun rakkautesi täydellisestä itsestäänselvyydestä lapsesi maailmassa. Ja siitä turvallisuudentunteesta, jonka tämä itsestäänselvyys hänelle antaa.

Riittävän hyvän äitiyteen riittää se, että vastaan näihin kahteen kysymykseen kyllä:

1. Rakastatko lastasi juuri sellaisena kuin hän on?

2. Onko rakkautesi lapsellesi itsestäänselvyys?

Ja sen jälkeen kannattaa vielä opetella vastaamaan kyllä myös kolmanteen kysymykseen:

3. Hyväksytkö itsesi juuri sellaisena kuin olet?

Varsinkin poikkeustilan aikana vanhemmista on tullut yksiä epidemian sankareita. Moni meistä tekee työnsä samalla, kun vahtii päiväkoti-ikäistä lasta tai toimii apuopettajana koululaiselle. Nämä viikot ovat vaatineet monelta poikkeuksellista venymistä. Jos tiskivuori on päässyt kasvamaan, rutiinit natisseet liitoksistaan ja valmisruokaa kulunut, aivan sama. Me selvisimme tästä. Siitä on syytä olla ylpeä.

Samalla kun rakastamme lapsiamme juuri sellaisina kuin he ovat, on meidän opeteltava rakastamaan myös itseämme tällaisina kuin olemme. Ja muistetaan pitää itsestämme huolta. Jos uuvuttaa, on ihan okei hakea apua. Avun hakeminen ei tee sinusta huonoa äitiä. Se tekee sinusta äidin, joka välittää itsestään ja lapsistaan.

Meillä on oikeus nauttia lastemme rakkaudesta ilman loputtomia vaatimuslistoja ja uhrautumista. Ja meillä on oikeus olla muutakin kuin äitejä.

Jokainen meistä on riittävän hyvä äiti. Hyvää äitienpäivää!

Psykologit päiväkoteihin

Vihreiden Emma Kari toivoo psykologipalveluiden tuomista varhaiskasvatukseen osaksi päiväkotien arkea. Tällä hetkellä muilla koulutusasteilla psykologipalvelut ovat osa lasten oppimisen tukea, mutta varhaiskasvatuksesta ne puuttuvat lähes täysin.

“Koronan rajoitustoimien seuraukset ovat osuneet kipeästi niihin lapsiin, jotka tarvitsevat eniten tukea. Kriisin jäljet voivat näkyä pienissä lapsissa vasta viiveellä. Varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat eriarvoisessa asemassa vanhempiin lapsiin verrattuna, sillä päiväkodeista puuttuvat psykologipalvelut. Paras tapa tarjota tukea pienille lapsille on tuoda se lapsen arkeen, päiväkotiin, jossa lapsi viettää suurimman osan päivästään”, Kari sanoo.

Hallitusohjelmassa on sovittu oppimisen tukimallin rakentamisesta päiväkoteihin, mutta työ on edistynyt hitaasti. Hallitus kuitenkin valmistelee paraikaa lasten tukipakettia kriisin jälkihoitoon. Kari toivoo päiväkotilasten tuen olevan osa tukipakettia.

“Pienimmät eivät saa jäädä jalkoihin kriisin jälkihoidossa. Toisin kuin peruskouluissa ja toisella asteella, varhaiskasvatuksessa lapsella ei ole oikeutta etäopetukseen. Samaan aikaan monessa kunnassa on karsittu neuvolapalveluita. Oppimisen tuki on tuotava lasten lähelle: päiväkodissa olevilla lapsilla pitää olla sama oikeus erityisopettajan, kuraattorin, psykologin ja lääkärin tukeen kuin peruskoulussa olevilla lapsilla”, Kari sanoo.

Lasten väliset oppimiserot ovat kasvaneet koko 2010-luvun. On uhkana, että kriisin aikana perhetaustan vaikutus on kasvanut entisestään, mikä lisää lasten välisiä eroja. Monessa kunnassa psykologipalveluiden tuomista varhaiskasvatukseen on jo kokeiltu hyvin tuloksin.

“Jokaisella lapsella pitäisi olla oikeus saada yksilöllistä tukea kasvuun ja oppimiseen. Opintien varhaiset askeleet ovat niitä kaikkein tärkeimpiä. Panostamalla varhaiskasvatukseen tuemme lasten oppimista ja ennaltaehkäisemme ongelmia. Ei ole oikein, että kaikkein pienimmille annetaan vähiten tukea. Varhaiskasvatus on vuosia jäänyt Suomessa muiden koulutusasteiden varjoon. Nyt niin ei saa enää käydä”, Kari sanoo.

« Older posts Newer posts »

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.