Tänään tapahtui jotain omituista: Suomen hallitus sai nenilleen eduskunnalta. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen esittämät ja hallituksen tukemat uhanalaisen Itämeren lohen ylisuuret kalastuskiintiöt kaatuivat suuressa valiokunnassa. Näin ei ole käynyt koskaan aikaisemmin.
Vuosi sitten Suomi lähti EU:n neuvottelupöytiin vaatimaan samaa, mitä olemme vaatineet joka vuosi: uhanalaisen lohen kalastuskiintiön kasvattamista yli kaksi kertaa suuremmaksi kuin mitä tutkijat arvioivat lohikantojen kestävän. Ja kuten aikaisemminkin, saimme tahtomme läpi. Tilanne erosi kuitenkin aikaisemmista vuosista siinä, että asiasta nousi julkisuudessa kohu. K-kaupat ja HOK-elanto poistivat Itämeren lohen valikoimistaan ja saman tekivät myös suurimmat henkilöstöravintolat.
Suomen kanta kalastuskiintiöihin valmistellaan kalatalousjaostossa, jossa ovat olleet edustettuna sellaiset kalakantojen kestävyyden asiantuntijat kuten Kalatukkuliike Kalamestan myyntipäällikkö ja Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö. Viime syksyisen kohun jälkeen jaostoon pääsivät ensi kertaa myös ympäristöjärjestöt. Tänä vuonna yksimielisyyttä lohikiintiöiden osalta ei saatu aikaiseksi, vaan asia päätettiin pistää jatkovalmisteluun.
Jaoston yli ei ole aikaisempina vuosina kävelty, sillä se on aina tukenut maa- ja metsätalousministeriön kantaa ylisuurien kalastuskiintiöiden vaatimisesta. Kuitenkin ministeri Jari Koskinen esitti hallituksen kannaksi 109 000 lohen kalastuskiintiötä Itämerelle. Tämä on yli kaksi kertaa luonnontieteellisiin arvioihin perustuvia suosituksia suurempi. Ja hallituksen enemmistö tuki esitystä, vaikka hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu: ”Suomi toimii EU:ssa Itämeren kalakantojen elvyttämiseksi ja kalastuskiintiöiden mitoittamiseksi siten, että ne eivät ylitä lajin suurinta kestävän saaliin määrää.”
Hallitus toimii omia lupauksiaan vastaan. Julkaisimme Kukka Rannan kanssa muutama viikko sitten kirjan eurooppalaisesta ylikalastuksesta ja sen seurauksista. Yhteisen kalastuspolitiikan seurauksena unionin kalavedet ovat maailman ylikalastetuimmat. Eikä Suomessa ole sujunut sen paremmin. Jokien saastuttamisen ja patoamisen seurauksena Suomen 18:sta alkuperäisestä Itämeren luonnonlohikannasta on jäljellä ainoastaan kaksi. Lohta on istutuksin pyritty palauttamaan jo useampaan jokeen, mutta istutetut lohet selviävät merivaelluksesta heikosti. Lähes kaikki vaelluskalamme ovat uhanalaisia.
Suomi haluaa usein esiintyä ympäristöpolitiikan edelläkävijänä, mutta todellisuus on kaukana tästä. Suomessa syödystä kalasta yli 70 prosenttia tuodaan ulkomailta ja silti ajamme omat vaelluskalamme sukupuuttoon. Jos haluamme olla mukana estämässä kalakantojen laajamittaista romahdusta, meidän on aloitettava se katsomalla peiliin. Suuren valiokunnan päätös oli vahva epäluottamuslause eduskunnalta ministeri Koskisen ajamaa kalastuspolitiikkaa kohtaan. Ministeri Koskisen olisi nyt aika ottaa tästä kritiikistä onkeensa.
