Tänään ihmiskunta on kuluttanut luonnon koko vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Jos kaikki ihmiset kuluttaisivat kuten helsinkiläiset, vuoden ylikulutuspäivä päivä olisi tullut paljon aikaisemmin. Syksyn alussa valtuustossa hyväksytään Helsingin Globaalin vastuun strategia, jonka on tarkoitus löytää keinoja pienentää Helsingin ekologista jalanjälkeä ja edesauttaa ihmisoikeuksien toteutumista.
Strategiaa on valmisteltu yli kolme vuotta. Tuloksena on surkein paperi, jonka olen koko valtuustourani aikana nähnyt. Neljä sivua tekstiä ilman yhtäkään uutta avausta. Strategiaa kuvaa hyvin “kappale” ympäristönsuojelusta. Kohta alkaa reippaasti: “Helsinki on eturivin toimija ympäristönsuojelussa.” Koko asiasta todetaan kuitenkin ainoastaan, että Helsinki tehostaa Itämeren suojelua.
Edes valtuuston jo tekemää päätöstä Reilun kaupan kaupungiksi hakemisesta ei ole haluttu kirjata ohjelmaan. Päätös oli ainoa konkreettinen velvoite, joka strategian valmisteluun oli annettu. Ruoka muodostaa jopa kolmanneksen kaikista kulutuksen ympäristövaikutuksista. Helsingin Palmia ruokkii 80 000 ihmistä päivässä. Jos ekologista jalanjälkeämme halutaan pienentää, on panostettava lähiruokaan ja vähäpäästöiseen kasvisruokaan.
Hankinnat ovat vastuullisuuden ytimessä. Vaikka Helsinki on sitoutunut pienentämään hankintojensa ympäristövaikutuksia, sosiaaliset vaikutukset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Kaupungin ei pitäisi tehdä hankintoja yrityksistä, joissa työntekijöiden järjestäytymisoikeutta on rajoitettu tai jotka toimivat veroparatiiseissa.
Vastuullisuuteen eivät sisälly ainoastaan välilliset vaikutukset ihmisiin. Tänne saapuvista pakolais- ja turvapaikanhakijalapsista ja -nuorista lähes kolmasosa on vaikeasti traumatisoituneita tai oireilevia, mutta heistä vain pieni osa saa hoitoa. EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät ovat usein Helsingin työmarkkinoilla hyvin heikoilla. Tällaisiin kysymyksiin ohjelmassa ei haluta koskea. Sen sijaan todetaan, että: “Maahanmuutto Helsinkiin on pysyvä ja vahvistuva kaupunki-ilmiö. Maahanmuuttajien merkitys kaupungin elinvoimaisuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämisessä tunnustetaan.”
Globaalin vastuun strategia olisi voinut olla mahdollisuus miettiä vakavasti toimintamme vaikutuksia ympäröivään maailmaan. Näyttää siltä, ettei tätä mahdollisuutta haluta käyttää.
