Avainsana: tasa-arvo (Page 4 of 4)

Riittävän hyvä äiti

Vietänkö riittävästi aikaa lapseni kanssa? Annanko katsoa liikaa Netflixiä? Saako hän pelata liikaa ipadilla? Teenkö hänen kanssaan tarpeeksi asioita? Ovatko harrastukset oikeita? Saako hän tarpeeksi monipuolista ruokaa? Aiheuttaako väsymykseni hänelle ahdistusta?

Olenko riittävän hyvä äiti?

Me olemme epävarmoja. Kyseenalaistamme itseämme. Teemme huonosta omastatunnosta tavan rakastaa.

Äitiyteen liittyy enemmän odotuksia kuin mihinkään muuhun rooliin yhteiskunnassa. Kun odotin ensimmäistä lastani eksyin vahingossa vauva-foorumille, jonka jälkeenpäin olen oppinut tuntemaan nimellä äitien homma-foorum. Muistan, kuinka oli järkytys törmätä siihen tuomitsemisen maailmaan, jota viestiketjuissa kirjoittavat äidit ylläpitivät. Milloin imettäjät haukkuivat imettämättömät, milloin toisinpäin. Kotiäidit solvasivat työssäkäyviä ja työssäkäyvät kotiäitejä. Ja muistaakseni lapsen kasvisruokavaliota verrattiin lapsen pahoinpitelyyn.

Jos toisen äitiys erottui omista käsityksistä, tuomio oli armoton: huono äiti. Ja pahinta mitä nainen voi olla, on huono äiti. Tämän kontrollin kohteeksi joutuminen tulee monelle lapsen saaneelle naiselle täytenä yllätyksenä. Ja useimmiten eniten paineita aiheuttavat juuri toiset naiset.

Erityisesti naisten pitäisi tukea toisiaan. Lapset vaikuttavat naisten uramahdollisuuksiin, palkkaan ja eläkkeisiin huomattavasti enemmän kuin miehillä. Silti naiset ovat kyseenalaistaneet subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Naiset suhtautuvat perhevapaiden tasaisempaan jakamiseen miehiä kielteisemmin.

Äitiyden kontrollointi on aina ollut tapa pitää naiset heille kuuluvissa karsinoissa. Kun oikeus haluta erilaisia asioita perhe-elämän ulkopuolella ei ole sama kuin miehellä, on liikkumatila yhteiskunnassa rajatumpi. Tavoitellessaan hyvää äitiyttä naiset ajautuvat itse pitämään yllä usein niitä asenteita, jotka huonontavat naisten asemaa.

Siksi olen niin iloinen siitä, kuinka monet naiset haluavat nähdä äitien tekevän työelämässä ja politiikassa samoja asioita kuin lapsen saaneiden miesten. Juuri naiset ovat olleet ne, joilta olen saanut äidiksi tultuani eniten apua. Naiset ymmärtävät, kuinka iso apu on tulla lapsenvahdiksi, jotta pääsee tärkeään kokoukseen. Naiset ymärtävät, kuinka iso asia on ottaa kokouksessa mukana oleva lapsi hetkeksi syliin, jotta äiti saa pidettyä rauhassa puheenvuoron. Naiset ymmärtävät, kuinka tärkeää on välillä kuulla, että: ”Kaikille käy joskus noin, ei se tee susta huonoa äitiä”.

Joten hyvää äitienpäivää kaikki ihanat äidit. Me olemme tarpeeksi hyviä juuri sellaisina kuin olemme. Epätäydellisyys tekee meistä täydellisiä.

Seuraavat neljä vuotta

Blogikuva_meitätarvitaan

Eilen oli pitkä päivä. Sipilä ilmoitti haluavansa konservatiivisen oikeistohallituksen. Kaduilla ihmiset tulevat jatkuvasti juttelemaan ja olen saanut teiltä paljon viestejä. Moni on huolissaan ja jopa vähän peloissaan siitä, mitä seuraavan neljän vuoden aikana tapahtuu.

Vaalikonevastauksien perusteella hallituspuolueet ovat valmiita käyttämään enemmän verorahoja ainoastaan puolustusvoimiin ja asumisen hajauttamiseen. Sen sijaan palveluista ja etuuksista ollaan valmiita leikkaamaan. Hallituspuolueiden kansanedustajien enemmistö vastustaa tasa-arvoista avioliittoa ja rikkaiden palkkaverotuksen kiristämistä. Enemmistö kannattaa lisäydinvoimaa ja vastustaa fossiilisten polttoaineiden alasajoa.

Tämä ei kuitenkaan määritä sitä, mitä seuraavan neljän vuoden aikana tapahtuu.

Sipilän ilmoituksen jälkeen lähdin eduskunnasta aika surkeissa tunnelmissa kohti vihreiden toimistoa, jossa olin luvannut puhua uusien iltassa. Ja mikä tunnelma siellä odotti! Koko puoluetoimisto oli tupaten täynnä uusia vihreistä kiinnostuneita ihmisiä! Oli opettajia ja opiskelijoita. Oli yrittäjiä ja terveydenhoitajia. Oli mummoja ja vauvoja. Oli ihmisiä, jotka ovat syntyneet täällä, oli ihmisiä, jotka ovat muuttaneet tänne. Puhuimme tasa-arvosta, luonnosta, solidaarisuudesta ja kaikesta tärkeästä. Illasta tuli hyvä ja lämmin olo.

Joten ei pelätä, vaan puolustetaan kaikkea tärkeää ja rakennetaan parempaa maailmaa. Meitä on niin paljon ja meitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan!

Kolme tärkeintä asiaa joista vaalikeskusteluissa vaiettiin

Näissä vaaleissa on puhuttu pääasiassa taloudesta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Samalla on vaiettu paljosta. Tässä kolme tärkeintä asiaa, jotka vaalikeskusteluissa on enimmäkseen sivuutettu.

Ilmastokriisi
Yhdysvaltain presidentiksi aikova Hillary Clinton aikoo nostaa ilmastonmuutoksen kampanjansa kärkiteemoihin. Tämän vuoden lopussa päättäjät kokoontuvat Pariisiin ilmastokokoukseen, josta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan odotetaan tuloksia. Viime vuonna globaalit päästöt eivät kasvaneet, vaikka talous kasvoi. Kiina ajaa hiilivoimaa alas voimalla ja uusiutuva energia marssii voitosta voittoon.

Ilmastopolitiikka on politiikan kovaa ydintä. Mikäli emme toimi nopeasti, lisääntyvä kuivuus, hirmumyrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt tekevät tekevät planeetasta pahan paikan elää. Toisaalta nyt keskellä talouskriisiä meillä olisi hyvä tilaisuus samanaikaisesti vähentää päästöjä ja luoda uusia työpaikkoja niin uusiutuvasta energiasta kuin energiatehokkuuden parantamisesta.

Tasa-arvo
Ylen suuri vaalitentti oli jonkinlainen huipentuma. Puheenjohtajien 7-1 miesenemmistöä oli täydennetty kolmella miespuolisella taloustieteilijällä, joita nimitettiin vielä oikein “talousviisaiksi”. Ylen sanoma tuntui olevan, että miehet puhuvat taloudesta.

Naisasialiitto unioni huomauttikin oikeutetusti, että kovan talouslinjan seurauksista ja seurausten kohdistumisesta on enimmäkseen vaiettu: “kiristävä talouspolitiikka ajaisi erityisesti naiset ahtaammalle, koska leikkaukset kohdistuvat naisvaltaiselle julkiselle sektorille“.

Tällaiset tapaukset voi sivuuttaa vasta sen jälkeen, kun eduskuntaan on kertaalleen äänestetty ainakin 101 naista.

TTIP
Euroopan unioni ja Yhdysvallat neuvottelevat pitkälti salassa uutta kauppasopimusta. Sopimuksen väitetään vapauttavan kauppaa, mutta siitä ei ole kyse. Varsinaiset kaupan esteet kuten tullit ovat jo nyt vähäisiä Euroopan ja Yhdysvaltain välillä. Sen sijaan kyse on ympäristöä ja kuluttajia suojelevan sääntelyn purkamisesta. Lisäksi sopimus mahdollistaisi valtioiden haastamisen oikeuteen, jos ne säätävät uutta yhtiöiden voittoja uhkaavaa lainsäädäntöä.

Lauantaina Helsingissä järjestetään klo 14 Narinkkatorilla, Kampissa kokoontuva mielenosoitus TTIP-sopimusta vastaan. Tule mukaan!

Jos pidät näitä asioita tärkeinä, äänestä sunnuntaina 19.4. niiden puolesta ja lue täältä, miksi sinun kannattaisi äänestää juuri minua.

Vihreät: Päivähoidon rahat turvattiin budjettiraamissa

Poliittiset ryhmät pääsivät viime viikolla sopuun vuoden 2015 budjettiraamista, jossa määritellään suuntaviivat ensi vuoden taloudenpitoon. Vihreille tärkeitä tavoitteita oli varmistaa riittävät rahat perheiden tukeen, lasten eriarvoistumisen torjuntaan ja päivähoitoon. Nyt keväällä varhaiskasvatukseen onnistuttiin lisäämään rahat, jotka riittävät välittömiin tarpeisiin. Syksyllä varsinaisten budjettineuvotteluiden yhteydessä päivähoidon tarpeita on tarkasteltava uudelleen.

– Vihreiden tavoitteena on ollut pitkään lopettaa vuodesta toiseen jatkunut päivähoidossa olevien lasten määrän arviointi alakanttiin. Suunta päivähoidon budjetoinnissa alkaa isojen vääntöjen jälkeen olla vihdoin oikea, vaikka edelleen rahoista joudutaan ilmeisesti joka kerta erikseen taistelemaan, sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Neuvotteluissa budjettiraamiin päätettiin lisätä 26,5 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa jaetaan virastoille nyt keväällä ja lopun jakamisesta sovitaan syksyllä. Kevään rahoista 7 miljoonaa euroa kohdennetaan varhaiskasvatukseen ja 3 miljoonaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa painotetaan erityisesti vammaispalveluita, päihdetyötä ja vanhuspalvelulain toteutusta. Tavoite terveys- ja hyvinvointierojen taittamisesta ohjaa rahojen käyttöä.

– Tiukassa taloudellisessa tilanteessa tulee huolehtia ensisijaisesti heikoimmassa asemassa olevista. Syksyn budjettineuvotteluissa rahaa tulee kohdentaa erityisesti lasten eriarvoistumisen torjuntaan, lastensuojeluun ja niihin päiväkoteihin sekä kouluihin, joissa tuen tarve on suurin, sanoo valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Otso Kivekäs.

– Vihreät ovat onnistuneet lisäämään neuvoloiden ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun rahoja myös aiemmissa neuvotteluissa. Päiväkodin, neuvolan ja lastensuojelun yhteistyön tulisi olla saumatonta, jotta matalankynnyksen tuki toteutuisi parhaiten. Helsingin täytyy pystyä turvaamaan hyvä ja tasa-arvoinen lapsuus kaikille pienille kaupunkilaisille, Kari painottaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Otso Kivekäs, 044 333 6338

Ensimmäinen päivä ilman palkkaa

Eilen oli suomalaisen naisen viimeinen palkallinen työpäivä. Verrattuna miesten palkkoihin, naisten vuosipalkka on maksettu 31.10. mennessä.

Naisten palkka on Suomessa tänä vuonna keskimäärin 82,9 prosenttia miesten palkasta eikä ero tunnu kuroutuvan umpeen. Suomalaiset työmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet naisten ja miesten töihin. Samalla jopa samasta työstä saatu palkka voi olla sukupuolesta johtuen alhaisempi.

Moni toteaa, että ongelma on kasvatuksessa. Tytöistä tehdään periksi antavia hoivaajia, pojista kilpailevia menestyjiä. Tätä pohdin myös itse lasteni kanssa. Kannustanko poikaani tiukemmin kovempiin suorituksiin? Odotanko alitajuisesti tyttäreltäni siistimpää käytöstä? Ovatko toiselle mustelmat polvissa hyväksyttävämpiä kuin toiselle?

Perheissä naiset käyttävät suurimman osan hoitovapaista ja jäävät helpommin kotiin lapsen sairastuessa. Vanhemmuuden vaikutukset työssäkäyntiin eivät jakaudu tasan. Naisten työurista tulee katkonaisia, joten pysyviin työsuhteisiin palkataan mieluummin mies. Vanhemmuuden vastuun epätasainen jakautuminen heikentää naisten työmarkkina-asemaa, palkkausta ja eläkkeitä. Samalla riistetään miehiltä korvaamattoman arvokas asia, yhtäläinen oikeus lapsiin.

Tällä viikolla nelikuinen vauvani on ollut mukanani budjettineuvotteluissa, palavereissa ja paneeleissa. Hän on myös Helsingin ensimmäinen vauva, joka on osallistunut kaupunginhallituksen kokoukseen. Jotta pienten lasten vanhempien osallistuminen mahdollistuu, on ympäröivän maailman muututtava.

Jos haluamme lasten kasvavan yhdenvertaisessa yhteiskunnassa, me emme voi siirtää koko vastuuta vanhempien harteille. Jos oletamme sukupuoliroolien murtuvan vain kotikasvatuksen seurauksena, asetamme lapset hyvin eriarvoiseen asemaan. Epätasa-arvoistuneessa Suomessa toisilla vanhemmilla on enemmän voimavaroja panostaa kasvatukseen.

Muutos on mahdollistettava työpaikoilla ja ennen kaikkea molempien vanhempien osallistumista kannustavalla politiikalla. Tähän esimerkiksi kotihoidontuen korvamerkitseminen molemmille vanhemmille on hyvä alku.

Minun kohtuni, minun päätökseni

Perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia on monesti sanottu populistiksi. Hänen uskonnollinen fundamentalisminsa on jäänyt vähemmälle huomiolle. Soini jakaa mm. Yhdysvaltain uskonnollisen oikeiston vaatimuksen abortin kieltämisestä. Hän ei ole suostunut puoltamaan edes raiskauksen uhrin oikeutta aborttiin.

Naisten kohduilla politikointi on kautta historian ollut varsinkin miespoliitikkojen suosikkiteema. Aihe voi olla helppo, kun ei koskaan joudu niiden vaikeiden päätösten eteen, joita abortin tehneet naiset ovat joutuneen tekemään.

Politiikassa on yleensä järkevää pyrkiä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Ehkäisymahdollisuuksien tai aborttioikeuden rajoittaminen on kaikilla mittareilla typerin mahdollinen päätös. Siihen päätyminen on häviö kaikille muille, paitsi jeesusteleville saarnaajille.

Aborttien kieltäminen ei ole lopettanut abortteja missään, päinvastoin. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää Romaniaa, jossa säädettiin 1960-luvun lopulla tiukka aborttilaki. Lain seurauksena noin puoli miljoonaa romanialaista naista kuoli laittomiin abortteihin. Saman tilanteen Soini haluaa Suomeen.

Laittomat abortit ovat yksi äitiyskuolleisuuden pääsyistä. Vuosittain niihin kuolee 70 000 naista, mikä on 14 prosenttia kaikista äitiyskuolemista. Joissain maissa jopa 30–50 prosenttia kaikista äitiyskuolemista voi johtua laittomista aborteista. Arviot laittomien aborttien maääristä vaihtelevat, mutta niitä on arvioitu tehtävän jopa 20 miljoonaa vuodessa.

Abortin vastustajat eivät puolusta perheitä, he eivät puolusta äitejä ja kaikkein vähiten he puolustavat lapsia. Heidän moralistisen politiikkansa takia naisia kuolee laittomien aborttiklinikoiden pöydille, lapset syntyvät perheisiin, joihin heitä ei ole haluttu ja perheet ajautuvat yhä syvemmälle köyhyyteen.

Oikeus päättää omasta ruumistaan ja oikeus aborttiin on suurimpia naisten asemaan parantavia poliittisia voittoja, joista on jouduttu taistelemaan kaikkialla. Näitä oikeuksia ei ikävä kyllä vieläkään voida pitää itsestään selvyyksinä, sillä Soinille ja muille fundamentalisteille 70 000 vuosittain tekopyhyydellä tapettua naista on pieni hinta omasta taivaspaikasta.

Paras tapa vähentää abortteja, on seksuaalivalistuksen lisääminen, ehkäisyvälineiden saatavuuden helpottaminen ja köyhyyden vähentäminen. Lapsia puolustetaan parhaiten pitämällä fundamentalistit pois vallasta.

Tasa-arvoa veroilla

Tasa-arvoiset yhteiskunnat menestyvät parhaiten.

Tasa-arvoisuus kertoo enemmän maassa asuvien ihmisten hyvinvoinnista kuin varallisuus. Taloudellinen tasa-arvo vaikuttaa myönteisesti ihmisten onnellisuuteen, terveyteen, eliniänodotteeseen ja ihmisten väliseen luottamukseen. Sen sijaan isot erot rikkaiden ja köyhien välillä lisäävät yhteiskunnassa ilmeneviä ongelmia kuten rikollisuutta ja mielenterveysongelmia.

Tasa-arvon tavoittelu on siis hyvän yhteiskunnan tavoittelua.

Hyväksyimme tänään puoluevaltuuskunnassa Vihreiden verolinjaukset. Tavoitteena on tuloerojen kaventaminen ja palveluiden turvaaminen. Tällä hetkellä valtion tulot eivät kata menoja. Kun on valittava leikkauksien tai veron korotusten väliltä, valitsen korotukset.

Suomi on monien mittareiden mukaan tasa-arvomaiden kärkijoukossa. Laman jälkeen eriarvoisuus on kuitenkin kasvanut. Yhä suurempi osa rikkaimpien tuloista on pääomatuloja. Eriytetty ansio- ja pääomatulojen verotus on kasvattanut ylimpiä tulo-osuuksia ja laskenut verotuksen progressiivisuutta. Suhteellinen köyhyys on lisääntynyt samanaikaisesti kun rikkaimpien tulot ovat kasvaneet. Suuntaa on muutettava.

Tuloeroja ei siis tasata puuttumatta pääomaverotukseen. Veron kevennykset on kohdennettava pienituloisille. Verotettavan tulon alarajaa on korotettava ja pienituloisen työn verotusta on kevennettävä. Tulojen tasaamisesta eivät hyödy vain pienituloiset, vaan koko yhteiskunta.

Eriarvoisuuden lisääntyminen ei ole luonnonlaki, vaan seurausta poliittisista päätöksistä.

Newer posts »

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.