Avainsana: lapset (Page 6 of 9)

Emma Kari varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajaksi: Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen on tasa-arvokysymys

Helsingin vihreä valtuustoryhmä valitsi tänään ryhmäkokouksessaan varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajaksi kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Emma Karin. Kari on kahden päiväkoti-ikäisen lapsen äiti ja hän on tehnyt pitkään töitä helsinkiläisten lasten yhdenvertaisuuden eteen.

– Subjektiivinen päivähoito-oikeus on ollut suuri saavutus suomalaisille lapsille ja naisille. Hallituksen päätös rajata työttömien vanhempien lasten oikeutta varhaiskasvatukseen uhkaa eriarvoistaa lapsia. Samalla heikennetään naisten asemaa työelämässä. Erityisen ongelmallista tämä on Helsingissä, jossa äidit tekevät paljon pätkätöitä ja perheiden tilanne muuttuu usein. Me emme halua kääntää kelloja taaksepäin ja tehdä Suomesta kotiäitiyhteiskuntaa, Kari toteaa.

Kari on huolissaan kuntien mahdollisuudesta tarjota laadukasta varhaiskasvatusta.

– Varhaiskasvatus on lapsen yksilöllisen kehityksen tukemista ja lasten luokkayhteiskunnan torjumista. Se on se väline, jolla kaikille lapsille annetaan parhaat mahdolliset eväät elämään ja itsensä toteuttamiseen omasta taustasta riippumatta. Hallituksen linjaukset ryhmäkokojen suurentamisesta ja päivähoitoon kohdistuvat leikkaukset uhkaavat heikentää varhaiskasvatuksen laatua. Tätä ei pidä hyväksyä, Kari vaatii.

Jo kesäkuussa Kari ja lautakunnan silloinen puheenjohtaja Sanna Vesikansa vaativat, ettei Helsinki lähde mukaan leikkaamaan lasten päivähoidosta.

– Helsingissä on haluttu karsia päiväkotien hallinnosta ja panostaa hyvään hoitoon. Olemme palkanneet lisää ihmisiä hoitamaan lapsiamme, emme käsittelemään hakemuksia. Hallituksen esitys päivähoito-oikeuden harkinnanvaraisuudesta lisää byrokratiaa ja toimii Helsingin tavoitetta vastaan. Se heikentää lasten, naisten ja perheiden asemaa. Lisäksi se ei edes luo merkittäviä säästöjä, huomauttaa Kari.

Hallitus kiirehtii kotiäiyhteiskunnan edistämistä

Sipilän hallitus aloittaa säästötalkoonsa kiirehtimällä päivähoidon huonontamista ja kotiäitiyhteiskunnan edistämistä. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen esitteli tänään paketin, jolla kasvatetaan päiväkotien ryhmäkokoja, nostetaan päivähoitomaksuja ja rajataan työttömien vanhempien lasten oikeutta varhaiskasvatukseen. Ja kaikki tämä tehdään nopemmin kuin kukaan osasi odottaa.

Kun päiväkotien työntekijöillä on yhä enemmän lapsia vastuullaan, ei lapsille voida taata hyvää ja yksilöllistä hoitoa. Hoito-oikeuden rajaaminen liittyy myös kunnan harkintaa, eli se lisää hallintoa, mikä taas tulee kalliiksi ja siirtää päivähoidon henkilöstöä lastemme kasvattamisesta hakemusten käsittelyyn.

Varsinkin äidit tekevät paljon pätkätöitä ja monien perheiden tilanne muuttuu usein. Perheiden jatkuvasti muuttuvat tilanteet aiheuttavat sen, että lapsen päivähoitoon joudutaan jatkossa hakemaan toistuvasti muutoksia. Se, ettei lapsella ole kokopäiväistä hoitopaikkaa, vaikeuttaa erityisesti äitien mahdollisuutta ottaa vastaan uusia töitä.

Helsingissä on haluttu karsia päiväkotien hallinnosta ja panostaa hyvään hoitoon. Olemme halunneet palkata lisää ihmisiä hoitamaan lapsiamme, emme käsittelemään hakemuksia. Hallituksen esitys toimii tätä tavoitetta vastaan. Se heikentää lasten, naisten ja perheiden asemaa. Lisäksi se ei edes luo säästöjä.

Tämä on yksinkertaisesti järjetöntä.

Vihreiden Emma Kari: Hallitus jättää paperittomat raskaana olevat äidit ja lapset ilman hoitoa

Kansanedustaja Emma Kari (vihr) kritisoi hallituksen toimettomuutta paperittomien henkilöiden terveyspalveluiden turvaamisessa. Kari teki aiheesta kesän alussa kirjallisen kysymyksen. Kysymyksessä tiedusteltiin, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta paperittomien raskaana olevien äitien ja lasten pääsy välttämättömiin terveyspalveluihin turvataan.

– Oikeus terveyteen on osa ihmisarvoista elämää. Paperittomat lapset ja raskaana olevat naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, minkä takia he ovat korostuneen alttiita terveysriskeille ja heillä tulisi olla erityisasema. Hallitus ilmoittaa vastauksessaan, ettei näillä ihmisillä ole jatkossakaan oikeutta terveydenhuoltoon. Aloite paperittomien oikeudesta hoitoon on tullut lääkäreiltä, joille oli vaikeaa huomata, etteivät he voineet työssään hoitaa kaikkia hoitoa tarvitsevia, huomauttaa Kari.

Muun muassa Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Pakolaisneuvonta, Suomen Punainen Risti ja UNICEF ovat jo pitkään vaatineet tilanteen korjaamista.

Edellisen hallituksen esitys paperittomien terveydenhuollon hoitamisesta kaadettiin kokousteknisellä pöytäyskikkailulla viime keväänä. Lakiesitystä oli kaatamassa myös perussuomalaisten kansanedustaja, nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä. Hallitus myöntää vastauksessaan Karin kysymykseen, että viime kaudella rauennut lakiesitys olisi turvannut nykyistä paremmin perustuslain turvaamat oikeudet, kuten perustuslakivaliokunta totesi. Tästä huolimatta hallitus asialle ei aio tehdä mitään.

– Hallituksen toimettomuus on häpeällistä. Kyse on haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten lasten tai raskaana olevien naisten hoitamatta jättämisestä. Suomi on allekirjoittanut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, jonka mukaan lapsille kuuluvat yhtäläiset oikeudet riippumatta heidän vanhempiensa tilanteesta. Lapsi ei ole koskaan syyllinen omaan tilanteeseensa. Heistä huolehtiminen on kaikkien etu, Kari toteaa.

Emma Kari on puolustanut paperittomien henkilöiden oikeutta terveyteen myös Helsingin kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Karin aloitteesta Helsinki on avannut terveyspalvelunsa myös paperittomille henkilöille.

Hallituksen vastaus kirjalliseen kysymykseen.

Lisätietoja:

Emma Kari, kansanedustaja (vihr), p. 044 300 6801

Saara Hyrkkö, kansanedustajan avustaja, p. 050 386 6419

Vihreälle politiikalle historiallisen suuri tuki

Aamun Helsingin Sanomien gallup kertoo, että Vihreiden kannatus on suurempaa kuin se on ollut kertaakaan sen jälkeen kun minä aloitin peruskoulun.

Näin valtava tuki tekemällemme politiikalle tekee nöyräksi ja kiitolliseksi. Samalla on selvää, että edessä ovat vaikeat ajat.

Hallituksen tänään julkaisema budjetti kertoo karua kieltä siitä, mitä on tulossa. Sipilän, Soinin ja Stubbin talouspolitiikassa kovimmat säästöt tehdään lasten ja maailman köyhimpien ihmisten kustannuksella. Massiivisista ja epäoikeudenmukaisista leikkauksista huolimatta velkaa otetaan ihan yhtä paljon kuin aikaisemminkin.

Solidaarisen, tasa-arvoisen ja avoimen Suomen sijaan nyt rakennetaan hyvin erilaista maata. Toimimattomuudellaan Sipilä, Soini ja Stubb ovat osoittaneet hiljaisen hyväksyntänsä rasismille ja sulkeneet silmänsä luontomme arvokkuudelta kaatamalla lisää rahaa Talvivaaran toiminnan jatkamiseen. Politiikallaan he tulevat rakentamaan maata, jossa yhä usempi lapsiperhe on köyhä ja naisten asema heikkenee. Vihreät ovat vastavoima tälle konservatiiviselle ja kylmän oikeistoiselle politiikalle.

Me tarvitsemme vahvan opposition, jotta voimme tehdä työtä hallituksen eriarvoistavaa ja epäoikeudenmukaista politiikkaa vastaan. Meidän kaikkien oikeudenmukaisempaa politiikkaa kannattavien on nyt löydettävä toisemme, jotta voimme jatkaa työtämme yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen maan puolesta.

Kiitos ystävät, että olette tässä työssä mukana! Meitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Tasa-arvoinen avioliitto on aito avioliitto

Kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain kumoamiseksi on kerännyt vaadittavan määrän allekirjoituksia. Se tarkoittaa sitä, että aloite saapuu eduskunnan käsittelyyn.

Tasa-arvoinen avioliittolaki oli tärkeä voitto, jonka eteen monet suomalaiset olivat tehneet töitä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Ei ole mitään perusteita sille, miksi ihmiset asetetaan lain edessä eriarvoiseen asemaan parisuhdemuodon perusteella.

Se, että tämä askel yhdenvertaisuutta kohti halutaan perua ennen kuin sitä on varsinaisesti otettukaan, on julmaa. Ihmisoikeudet ovat luovuttamattomia. Sivistysvaltiossa annettuja ihmisoikeuksia ei oteta ihmiseltä pois.

Raskainta tämä jatkuva julkinen riepottelu on sateenkaariperheille ja niissä eläville lapsille. Erityisen väärin on se, että kiusaaminen tehdään lastenoikeuksiin vedoten. Sateenkaariperheet ja niissä elävät lapset ovat olemassa laista riippumatta. Nämä lapset kasvavat siinä missä muutkin, he ovat uteliaita, näkevät paljon, kuuntelevat keskusteluja, peilaavat itseään ympäröivään yhteiskuntaan ja etsivät omaa paikkaansa siinä.

Näille lapsille tasa-arvoinen avioliittolaki on viesti siitä, että heillä on paikka tässä maassa. He eivät katoa mihinkään, vaikka fundamentalistit yrittävät edelleen kyseenalaistaa heidän perheensä rakkauden ja aitouden. Mutta yhtäkään lasta ei auta se, että hän ei voi olla ylpeä perheestään juuri sellaisena kuin se on.

Vaikka pidän aloitetta tasa-arvoisen avioliiton kaatamisesta kiusantekona, kansalaisaloite on instituutiona tärkeä. Aloite on käsiteltävä asianmukaisesti. Eduskunnassa aloitteen käsittelystä vastaa lakivaliokunta. Itse aion lakivaliokunnan jäsenenä tehdä kaikkeni sen eteen, että tasa-arvoista avioliittolakia ei kumota, että yhdenvertaisuutta ei nakerreta ja että jokaisella tässä maassa on mahdollisuus rakastaa ja tulla rakastetuksi juuri sellaisena kuin he ovat.

Vaalikonevastausten perusteella en onneksi ole yksin. Ylen vaalikonedatan lakivaliokunnan 17 jäsenestä 12 vastustaa tasa-arvoisen avioliittolain kumoamista. Tämä on huojentavaa.

Aloite kuitenkin osoittaa, ettei edes annettujen ihmisoikeuksia voi pitää itsestään selvyytenä. Siksi niiden puolesta on jatkuvasti tehtävä työtä.

Vihreiden Emma Kari jätti kirjallisen kysymyksen paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on jättänyt kirjallisen kysymyksen paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta. Kari haluaa tietää, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Suomessa oleskelevien paperittomien henkilöiden oikeus välttämättömiin terveyspalveluihin turvataan.

– Sivistysvaltiossa ei jätetä hoitamatta haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten lapsia tai raskaana olevia naisia, toteaa Kari.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat paperittomat henkilöt, joiden oikeus välttämättömään huolenpitoon ei THL:n selvityksen mukaan tällä hetkellä Suomessa toteudu asianmukaisesti.

Aloite paperittomien oikeudesta hoitoon on tullut lääkäreiltä, joille oli vaikeaa huomata, etteivät he voineet työssään hoitaa kaikkia hoitoa tarvitsevia. Muun muassa Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Pakolaisneuvonta, Suomen Punainen Risti ja UNICEF ovat jo pitkään vaatineet tilanteen korjaamista koko maassa.

– Suomi on allekirjoittanut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen yli 20 vuotta sitten. Sen mukaan lapsille kuuluvat yhtäläiset oikeudet riippumatta heidän vanhempiensa tilanteesta. Terveydenhoidossa tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että paperittomien lapset saavat saman hoidon kuin suomalaiset lapset, kirjoittaa Kari.

Edellinen hallitus antoi eduskunnalle esityksen paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon järjestämisestä. Lain oli määrä tulla voimaan 1.1.2016. Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt käsitellä lakia ennen vaalikauden päättymistä, sillä silloinen kansanedustaja Kari Rajamäki (sd) ja nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) kaatoivat lain kokousteknisellä kikkailulla.

Emma Kari on puolustanut paperittomien henkilöiden oikeutta terveyteen myös Helsingin kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Karin aloitteesta Helsinki on avannut terveyspalvelunsa myös paperittomille henkilöille.

Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan.

Lisätietoja:

Emma Kari, kansanedustaja (vihr), p. 044 300 6801

Saara Hyrkkö, kansanedustajan avustaja, p. 050 386 6419

Riittävän hyvä äiti

Vietänkö riittävästi aikaa lapseni kanssa? Annanko katsoa liikaa Netflixiä? Saako hän pelata liikaa ipadilla? Teenkö hänen kanssaan tarpeeksi asioita? Ovatko harrastukset oikeita? Saako hän tarpeeksi monipuolista ruokaa? Aiheuttaako väsymykseni hänelle ahdistusta?

Olenko riittävän hyvä äiti?

Me olemme epävarmoja. Kyseenalaistamme itseämme. Teemme huonosta omastatunnosta tavan rakastaa.

Äitiyteen liittyy enemmän odotuksia kuin mihinkään muuhun rooliin yhteiskunnassa. Kun odotin ensimmäistä lastani eksyin vahingossa vauva-foorumille, jonka jälkeenpäin olen oppinut tuntemaan nimellä äitien homma-foorum. Muistan, kuinka oli järkytys törmätä siihen tuomitsemisen maailmaan, jota viestiketjuissa kirjoittavat äidit ylläpitivät. Milloin imettäjät haukkuivat imettämättömät, milloin toisinpäin. Kotiäidit solvasivat työssäkäyviä ja työssäkäyvät kotiäitejä. Ja muistaakseni lapsen kasvisruokavaliota verrattiin lapsen pahoinpitelyyn.

Jos toisen äitiys erottui omista käsityksistä, tuomio oli armoton: huono äiti. Ja pahinta mitä nainen voi olla, on huono äiti. Tämän kontrollin kohteeksi joutuminen tulee monelle lapsen saaneelle naiselle täytenä yllätyksenä. Ja useimmiten eniten paineita aiheuttavat juuri toiset naiset.

Erityisesti naisten pitäisi tukea toisiaan. Lapset vaikuttavat naisten uramahdollisuuksiin, palkkaan ja eläkkeisiin huomattavasti enemmän kuin miehillä. Silti naiset ovat kyseenalaistaneet subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Naiset suhtautuvat perhevapaiden tasaisempaan jakamiseen miehiä kielteisemmin.

Äitiyden kontrollointi on aina ollut tapa pitää naiset heille kuuluvissa karsinoissa. Kun oikeus haluta erilaisia asioita perhe-elämän ulkopuolella ei ole sama kuin miehellä, on liikkumatila yhteiskunnassa rajatumpi. Tavoitellessaan hyvää äitiyttä naiset ajautuvat itse pitämään yllä usein niitä asenteita, jotka huonontavat naisten asemaa.

Siksi olen niin iloinen siitä, kuinka monet naiset haluavat nähdä äitien tekevän työelämässä ja politiikassa samoja asioita kuin lapsen saaneiden miesten. Juuri naiset ovat olleet ne, joilta olen saanut äidiksi tultuani eniten apua. Naiset ymmärtävät, kuinka iso apu on tulla lapsenvahdiksi, jotta pääsee tärkeään kokoukseen. Naiset ymärtävät, kuinka iso asia on ottaa kokouksessa mukana oleva lapsi hetkeksi syliin, jotta äiti saa pidettyä rauhassa puheenvuoron. Naiset ymmärtävät, kuinka tärkeää on välillä kuulla, että: ”Kaikille käy joskus noin, ei se tee susta huonoa äitiä”.

Joten hyvää äitienpäivää kaikki ihanat äidit. Me olemme tarpeeksi hyviä juuri sellaisina kuin olemme. Epätäydellisyys tekee meistä täydellisiä.

Parempi maailma ei synny itsestään, se pitää tehdä

 

Minusta yhteiskunnan hyvyyttä mittaa se, miten kohtelemme heikoimpia. Tasa-arvoinen Suomi, joka ei jätä kadulle edes paperitonta siirtolaisäitiä, on meille kaikille parempi paikka elää. Hyvinä aikoina monilla poliitikoilla riittää mielenkiintoa köyhyyden vähentämiselle, luonnolle ja jopa eläinten oikeuksille. Arvot kuitenkin testataan vaikeina aikoina, kun jaettavaa on vähemmän. Olen ehdolla eduskuntavaaleissa, koska haluan olla rakentamassa parempaa maailmaa, jossa pidetään huolta sekä heikoimmista että luonnosta.

Hyvinvointivaltion purkaminen ja tuloerojen kasvu esitetään usein väistämättöminä, mutta eivät ne ole. Kyse on politiikasta ja valinnoista. Taloutta ei saada kuntoon pienituloisilta ottamalla. Ihmisen tulevaisuutta ei saa määrätä, millaiseen perheeseen tai minne hän sattuu syntymään. Haluan tehdä kaikkeni lasten luokkayhteiskuntaa vastaan ja sen puolesta, että Suomea uudistetaan tasa-arvoisesti.

Maapallo on meillä vain lainassa tulevilta sukupolvilta. Luonto on kaiken elämän ehto ja sen kauneus on jotain, mitä rakastan. Ilmastonmuutos, kokonaisten lajien häviäminen sukupuuttoaaltoon ja Itämeren saastuminen ovat tehdyn politiikan seurausta. Kestävä talous ei synny metsiä repimällä ja soita polttamalla. Voimme valita toisenlaisen maailman ja sitä haluan olla tekemässä. Meillä ei koskaan ole ollut näin mahtavia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon – meidän pitää mennä mukaan. Se on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta. Maailma voidaan rakentaa kestävämmäksi.

Olen valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja kahden lapsen äiti.

Helsingissä olemme tämän valtuustokauden aikana saaneet aikaan paljon. Vihreät ovat nousseet kaupungin vaikutusvaltaisimmaksi ryhmäksi. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa olemme panostaneet lapsiin ja niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat kaupungin tukea eniten.

Olemme rakentaneet kaupunkia, joka laittaa rahansa moottoritieliittymien sijaan pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Olemme puolustaneet kaupunkimetsiä ja tehneet kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Olemme rakentaneet päiväkoteja ja laittaneet rahaa homekoulujen korjaamiseen. Olemme ajaneet terveydenhuoltoa myös niille lapsille ja äideille, jotka ovat Helsingissä paperittomina ja äärimmäisen turvattomassa asemassa. Olemme rakentaneet tasa-arvoisempaa ja ekologisempaa Helsinkiä. Seuraavaksi haluan rakentaa parempaa maailmaa eduskunnassa.

Tässä vielä tiivistetysti vaaliteemani:

  1. Uusiutuvaa energiaa! Torjutaan ilmastonmuutosta luopumalla hiilestä, turpeesta ja öljystä. Leikataan ympäristölle haitallisista tuista ja tuetaan uusiutuvia.
  2. Tasa-arvo ei ole valmis! Uudistetaan vanhempainvapaat ja annetaan isille tilaa kotona. Sanotaan ei rasismille, homofobialle ja kaikelle syrjinnälle!
  3. Puolustetaan luontoa ja eläimiä! Suojellaan soita, koskia, metsiä ja Itämerta. Lopetetaan turkistarhaus ja tuetaan luomua!
  4. Torjutaan köyhyyttä! Estetään tuloerojen kasvu, torjutaan lasten luokkayhteiskuntaa ja uudistetaan sosiaaliturva. Nyt on perustulon aika!

19.4. Vaalipäivä – kaikki äänestämään! 

Äänestää voi vain omalla äänestyspaikalla, jonka voi tarkistaa täältä. Äänestyspaikat ovat auki klo 9 – 20. Henkilöllisyystodistus riittää.

Lisää vastauksia eri aiheisiin löytyy myös Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikoneista.

Seuraa Emmaa Facebookissa!

Kohti yhdenvertaista lapsuutta: Päivähoidon korjauspaketti

Meille on syntymässä lasten luokkayhteiskunta, jossa eriarvoistuminen alkaa jo kohdussa. Tämä kehitys on pysäytettävä. Varhaiskasvatus vaikuttaa lapsen elämään enemmän kuin mikään myöhempi koulutus. Hyvällä päivähoidolla ja lasten eriarvoistumisen torjumisella rakennetaan oikeudenmukaista ja tasa-arvoista Suomea.

Siksi julkaisin tänään päivähoidon korjauspaketin.

1) Säilytetään subjektiivinen päivähoito-oikeus
Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on lapsen etu. Vanhemmilla on oltava oikeus päättää siitä, miten lapsen hoitojärjestelyt tehdään. Subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa sen, että varhaiskasvatuksen piiriin pääsevät juuri ne lapset, jotka sitä eniten tarvitsevat. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on paras ennaltaehkäisevän lastensuojelun toimenpide.

2) Ryhmäkokoihin katto
Ylisuuret päiväkotiryhmät eivät ole lapsille hyväksi. Päiväkodin yli 3-vuotiaiden ryhmiin on säädettävä ryhmäkokokatto, joka on 21 lasta ja alle 3-vuotiaiden ryhmissä 12 lasta. Vanha päivähoitolaki on uudistettava tähän päivään.

3) Panostetaan varhaiseen tukeen ja erityisopetukseen
Kenenkään lapsen ei pidä jonottaa tai odottaa tukea esimerkiksi oppimishäiriöepäilyn tai lukivaikeuden kanssa. Päiväkodin ja neuvolan hyvä yhteistyö varmistaa sen, että mahdollisiin havaittuihin ongelmiin puututaan hyvissä ajoin ennen kouluikää. Jos apua ja tukea saa ennen koulua, ovat tulokset vaikuttavia. Jos avun saanti viivästyy, heijastuu se helposti koko kouluaikaan.

4) Panostetaan suomen kielen opetukseen
Helsingissä joka kuudennen lapsen äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, ja monella alueella osuus on huomattavasti suurempi. Ennen kouluikää opittu suomen tai ruotsin taito auttaa koulussa pitkälle ja estää syrjäytymästä jo pienenä.

5) Lisää tukea päiväkoteihin, joissa tuen tarve on suuri
Positiivisen diskriminaation rahoilla, joita vihreät ovat voimakkaasti ajaneet, on pystytty lisäämään opettajien ja kasvattajien määrää alueilla, joissa on eniten tarvetta. Tämä 850 000 euron positiivisen diskriminaation raha on pysynyt monta vuotta samana ja sitä olisi syytä kasvattaa. Positiivisen diskriminaation rahan määrä on vähintään kaksinkertaistettava.

6) Jokaiseen lapsiryhmään lastentarhanopettaja
Koulutetaan riittävästi osaajia ja pidetään huolta, että tärkeästä työstä myös maksetaan. Myös alle 3-vuotiaat hyötyvät laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja eri ammattiryhmien hyvästä yhteispelistä hyötyvät kaikki. Varmistetaan, että uusia ammattilaisia koulutetaan riittävästi oikeisiin tehtäviin, että koulutus vastaa päiväkotiarjen tarpeisiin ja että eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on arjessa toimivaa ja saumatonta.

7) Lapsen ääni kuuluviin
Lapsen elämässä päiväkoti on iso ja merkittävä asia. Siksi on tärkeää, että päiväkotiryhmät ovat riittävän pieniä, pysyviä ja etteivät aikuiset vaihdu koko ajan. Pikkusisarukselle on tärkeää päästä isoveljen tai -siskon kanssa samaan päiväkotiin. Päiväkotien toiminnan on oltava lapsilähtöistä: lasten mielipiteitä on kuunneltava toiminnan ja tilojen suunnittelussa.

8) Lapselle oikeus luontoon
Jokainen pieni lapsi luo kokemusten ja elämysten kautta elämänmittaisen suhteen ympäristöönsä. Lapsella pitää antaa mahdollisuus kiipeillä puissa, tarkkailla eläimiä ja hengittää raikasta ilmaa. Päiväkodeille on annettava mahdollisuus retkeillä metsissä ja päiväkodeille tärkeä lähiluonto on pyrittävä säästämään. Myös pihat on suunniteltava liikkumiseen, leikkiin ja kuokkimiseen.

9) Jokaiselle lapselle oikeus harrastukseen
Erot lasten harrastuksissa ovat suuret. Helsinki on palkkaamassa taiteilijoita päiväkoteihin tekemään lasten ja henkilökunnan kanssa taidetta. Etenkin niillä lapsilla, joilla ei ole muuten varaa harrastaa, on oltava mahdollisuus liikunnan tai taiteen kokemiseen päiväkodissa.

10) Varhaiskasvatuksesta perheen ja ammattilaisten yhteispeliä
Varhaiskasvatuslaissa puhutaan “kasvatuskumppanuudesta”. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että päiväkodissa olevaa lasta kasvattavat yhdessä hänen vanhempansa ja päiväkodin henkilökunta. Tämä yhteistyö toteutuu parhaiten silloin, kun kaikki kunnioittavat ja arvostavat toistensa työtä ja tukevat toinen toisiaan. Tällöin lapsi saa olla omalla paikallaan: rakastettuna ja hyväksyttynä aikuisten huolenpidon kohteena

Seuraa Emmaa Facebookissa!

Hallitus käänsi selkänsä sateenkaariperheiden lapsille

Stubbin hallitus kaatoi äitiyslain sunnuntaina. Äitiyslaki olisi tarkoittanut yhtä yksinkertaista muutosta: myös naispareille hedelmöityshoidoilla syntyneelle lapselle olisi voitu vahvistaa toinen vanhempi jo neuvolassa raskausaikana, ilman turhaa adoptioprosessia lapsen syntymän jälkeen.

Kokoomuksen ja demarien heikkous tasa-arvoa vastustavien kristillisdemokraattien edessä on surullista seurattavaa. Tasa-arvo on kestoteema kokoomuksen ja sosialidemokraattien juhlapuheissa, mutta kovin helposti siitä annettu periksi. Nyt tästä heikkoudesta maksavat kahden äidin perheet.

Hedelmöityshoitolaki mahdollistaa nykymuodossaan naispareille lapsen saamisen hedelmöityshoitojen avulla. Nyt näin syntyneet lapset jäävät ensimmäisiksi elinkuukausikseen ilman juridista turvaa: jos vanhemmat esimerkiksi eroavat tai toinen vanhemmista kuolee ennen kuin adoptiota on ehditty tehdä, lapsi menettää oikeuden toiseen vanhempaansa. Tällöin vanhemmalla ei ole oikeutta tavata lastaan eikä myöskään velvollisuutta vastata millään tavalla lapsen elatuksesta.

Äitiyslaki olisi säästänyt kuntien rahoja, kun adoptioneuvontavelvoite samaa sukupuolta olevien parien kohdalta olisi poistunut, sekä käräjäoikeuksien rahoja, kun adoptiopäätökset sateenkaariparien osalta olisivat vähentyneet. Erityisen kohtuuton tilanne on naispuolisilla avopareilla, joiden kohdalla sisäinen adoptio ei ole edes mahdollinen. Äitiyslaki ei olisi vienyt lapselta mahdollisuutta vahvistaa juridista isyyttä, sillä lain piiriin olisivat kuuluneet vain ne perheet, joissa lapsi on saanut alkunsa tuntemattoman luovuttajan sukusoluista ja joissa edellytyksiä isyyden vahvistamiseen ei olisi ollut.

Kristillisten tekopyhä perhepolitiikka ei palvele lapsen etua, eikä se palvele perheiden etua. On häpeällistä, että kokoomus ja sosialidemokraatit ovat suostuneet antamaan tässä asiassa periksi. Sama tilanne oli myös isyyslain uudistuksessa, jossa ei huomioitu useamman kuin kahden vanhemman perheitä.

Äitiyslain kaataminen osuu pahiten naisparien lapsiin, joiden oikeus molempiin vanhempiinsa on edelleen käräjäoikeuden päätöksen ja vanhempien yhteisymmärryksen varassa. Nämä lapset eivät lakkaa olemasta, vaikka Räsänen kuinka paljon sitä toivoisi. He ansaitsevat samat oikeudet kuin kaikki muutkin lapset.

« Older posts Newer posts »

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.