Avainsana: kaavoitus

Irti parkkinormista – kohtuuhintaisempaa asumista Helsinkiin

Helsingin kaupunginhallitus päätti pysäköintipolitiikan uusista linjoista maanantaina. Eniten julkista keskustelua on noussut asukaspysäköinnin hinnasta, mutta se ei ole keskeisin avaus, vaan ohjelmassa on monia kestävän suunnittelun kannalta lähes vallankumouksellisia linjauksia.

Pysäköintipolitiikan päivittäminen tarkoittaa monien vihreille tärkeiden tavoitteiden toteutumista. Parkkipaikkojen käyttöä tehostetaan, pyöräpysäköintiä kehitetään, asukaspysäköinti varataan sitä todella tarvitseville, pysäköintinormia uudistetaan ja parkkipaikat irrotetaan asuntojen hinnoista.

Kaikki puolueet ovat yksimielisiä rakentamisen kalleudesta ja asumisen hintaa toivotaan alemmaksi.  Pysäköintinormi, eli velvoite autopaikkojen rakentamiseen, nostaa tällä hetkellä asuntojen hintaa keskimäärin 40 000 euroilla ja paikoista maksavat myös autottomat perheet. Tuoreessa ohjelmassa kirjattuna tavoitteena on kohdentaa autopaikkojen kustannukset paikkojen käyttäjille. Kaavoittaminen nopeutuu ja asuntorakentamisen kustannukset laskevat.

“Uusilla tiiviisti rakennetuilla kaupunkimaisilla alueilla, joiden liikenne pohjautuu kävelyyn, pyöräilyyn ja hyviin julkisiin liikenteen yhteyksiin pysäköintipaikkojen tarvetta on vaikeaa virkamiehen ennakoida. Tulevaisuudessa niitä rakennetaan tarpeen mukaan, markkinaehtoisesti, jolloin kustannukset maksavat paikkojen käyttäjät.” toteaa vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Hannu Oskala.

Alle puolet helsinkiläisistä kotitalouksista omistaa auton ja kantakaupungissa autottomien kotitalouksien osuus on monilla alueilla jopa 80%.

“Perustelemme autopaikkojen kustantamisen yhteisestä kukkarosta lapsiperheiden tarpeilla, vaikka samalla nostamme asuntojen hinnat niin korkeiksi, ettei monilla lapsiperheillä ole niihin varaa. Liikkumiskulttuurimme on muuttumassa ja moni perhe valitsee nykyään autottomuuden.” sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Myös täydennysrakentaminen helpottuu, kun pysäköintinormeja ei tarvitse tulkita orjallisesti.  Uusi pysäköintiohjelma tuleekin vaikuttamaan Helsingin kehittämiseen pitkäjänteisesti. Rakennamme parempaa kaupunkia, Helsinkiä helsinkiläisille. Tulevaisuudessa pysäköintiä suunnitellaan enemmän Töölön kuin Espoon tapaan.

Kun Helsingin kantakaupunkiin muuttaa 80 000 uutta asukasta, ei autoliikenteen määrä voi kasvaa asukasmäärän kasvun mukana. Pysäköintipolitiikan on omalta osaltaan kannustettava kaupunkilaisia kestävien kulkumuotojen, kävelyn, ratikan ja fillarin valintaan.

Lisätietoja:

Hannu Oskala
puh. + 358 44 5304712
hannu.oskala@vihreat.fi

Emma Kari
puh. +358 44 3006801
emma.kari@vihreat.fi

Puhe Meri-Rastilan metsien puolesta valtuustossa

Se, mikä on tullut viime viikkoina selväksi, on se, että helsinkiläiset rakastavat metsiään.

Usein lähiluonnon puolustajia syytetään nimbyiksi, ihmisiksi, jotka vastustavat kaikkea muutosta lähialueillaan. Nyt ei ole kyse siitä. Kun Meri-Rastilan kaavaa alettiin suunnitella, alueen ihmiset tekivät juuri niin kuin pitääkin. He alkoivat ideoida, miten alueelle voitaisiin rakentaa metsiä tuhoamatta. Asukkaat tuottivat vaihtoehtokaavan, joka perustuu jo rakennetun alueen täydennysrakentamiseen. Suunnitelmassa jopa suurempi määrä asukkaita voidaan asuttaa jo rakennetuille alueille, asunnot ovat lähempänä metroasemaa ja arvokas rantametsä säilyy.

Kun asukkaat tekevät oma-aloitteisesti tällaisen tarjouksen, ei siitä pitäisi kovin helpolla kieltäytyä. Niin me olemme nyt kuitenkin tekemässä. Tämä on surullista paisti asukkaiden ja Meri-Rastilan metsien vuoksi, myös siksi, että näin me jatkamme Helsingin huonoa rakentamista. Sinä aikana, kun Helsingin asukasluku on kaksinkertaistunut, olemme kymmenkertaistaneet sen maa-alan, jonka käytämme rakentamiseen. Me voisimme rakentaa oikeaa kaupunkia, sen sijaan me haluamme rakentaa metsään. Tällaisen kaavoittamisen jatkaminen ennustaa huonoa kasvavalle Helsingille, jossa ennustetaan asuvan noin 860 000 asukasta jo vuonna 2050.

Jos me haluamme kaupunkilaisten tuen Helsingin rakentamiseen, meidän on otettava heidät tosissaan. Ja silloin meidän on ymmärrettävä lähiluonnon merkitys. Tiivis kaupunki tarvitsee tilaa missä hengittää, missä pienet helsinkiläiset voivat kiipeillä puihin ja missä vanhemmat helsinkiläiset voivat liikkua. Meri-Rastilan metsät kuuluvat kaupungin arvokkaimpiin ja monimuotoisimpiin metsiin. Ympäristöjärjestöt ovat tehneet kaupungille esityksen Meri-Rastilan metsäalueen suojelemisesta. Ehdotusta olisi hyvä pohtia ennen kuin päätämme tuhota tämän hienon metsän.

On helppoa olla samaa mieltä yleisten töiden puheenjohtajan, kokoomuksen Jarmo Niemisen kanssa, joka vähän aikaa sitten kirjoitti Helsingin Sanomiin siitä, että on aika erikoista, että nyt kaavoitetaan Helsingin arvokkaimmat vanhat metsät juuri ennen yleiskaavaesityksen valmistumista. Toivoisin, että kokoomuksessa osattaisiin arvostaa Niemisen asiantuntemusta Helsingin metsäkysymyksissä.

Myös sosialidemokraattien kaupunginsuunnittelulautakunta jäsen Jape Loven, joka asuu Vuosaaressa ja tuntee alueen hyvin, on puhunut hienosti näiden metsien merkityksestä ihmisille. Olenkin jättänyt kokousjärjestelmään palautusesityksen, joka on sama kuin minkä tein kaupunginhallituksessa, joka sisällöltään vastaa Jape Lovenin tekemää esitystä kaupunginsuunnittelulautakunnassa.

“Meri-Rastilan osayleiskaavaesitys palautetaan valmisteluun siten, että alueen suunnittelussa painotetaan metroaseman läheisiä alueita niin, että pohjaksi otetaan olemassa olevan asuinalueen tiivistäminen, esim. Our City -projektin kaavaehdotuksen mukaisesti, sekä mahdollinen leirintäalueen rakentaminen. Tavoitteena on säilyttää arvokas ja ainutlaatuinen kaupunkimetsä asukkaiden ja kaikkien helsinkiläisten ulkoilu- ja virkistyskäytössä.”

Kasvavan Helsingin on huolehdittava metsistään

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksyttiin tällä viikolla Visio tulevan yleiskaavatyön pohjaksi. Visiossa on rohkeat ekologiset lähtökohdat, jollaisia Helsingin kaupunkisuunnittelussa ei olla ennen nähty. Kantakaupunkia laajennetaan ja uudet asunnot rakennetaan valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varsille. Liikkumista ohjataan voimakkaasti raiteille ja pyöräteille.

Vihreiden esityksestä on sovittu, että yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä perustetaan metsäinen suojeluverkosto luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Budjettineuvotteluissa tähän työhön kohdistettiin vihreiden esityksestä myös lisärahaa. Vaikka asukasmäärä lisääntyy hurjasti, kaupunki ei saa kasvaa viheralueille.

Pääkaupunkiseutu jatkaa joka tapauksessa tulevina kymmeninä vuosina voimakasta kasvuaan. Jos emme varaudu asukasmäärän kasvuun, asuntojen hinnat karkaavat täysin käsistä. Sellaisessa Helsingissä on varaa asua ainoastaan rikkailla.

Helsinki voi vaikuttaa siihen, miten uudet asukkaat tulevat seudulla asumaan. Rakentamalla oikeaa kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän ehkäisemme uusien haja-asutusalueiden syntymistä ympäri Uuttamaata. Ainoa tapa säästää arvokkaat metsät on rakentaa uudet asunnot valmiin kaupunkirakenteen sisään.

Rakentamisessa täytyy lähteä liikkeelle kantakaupungin jatkamisesta keskustan ympärille, täydennysrakentamisesta ja väylien muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi. Rakentamalla väylien ja ratojen varsille onkin mahdollista saada kodit jopa 200 000 uudelle helsinkiläiselle. Tämä on valtava määrä. Ja koska kaupunkirakennetta tiivistämällä saadaan näin paljon uusia koteja, ei ole mitään syytä lähteä kaavoittamaan kaupungin luontoa.

Korulauseiden sijaan metsien kohtalo päätetään kuitenkin lopulta yksittäisistä kaavoista ja suunnitelmista äänestettäessä. Juuri pari viikkoa sitten esitimme kaupunginhallituksessa Meri-Rastilan rantametsien säästämistä ja hävisimme äänestyksen 5-8. Viime viikolla vihreiden Elina Moisio esitti kaupunkisuunnittelulautakunnassa Vartiosaaren rakentamisen torppaamista. Tätä esitystä tuki ainoastaan vasemmistoliiton Eija Loukoila. Aiomme myös puolustaa Kivinokkaa ja tukea Vanhankaupunginlahden suojelualueen laajentamista.

Helsingin luonto on ainutlaatuista ja arvokasta. Tiivis rakentaminen tarvitsee vastapainokseen metsiä, joissa ihmiset voivat hengittää ja joissa helsinkiläiset lapset pääsevät kiipeilemään puihin ja tonkimaan multaa. Emme saa rakentaa kaupunkia kieltämällä tulevilta helsinkiläisiltä oikeutta lähiluontoon.

Emma Kari
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

Asuntotuotantoa ja arvokkaita luontoalueita ei pidä asettaa vastakkain

Tämän syksyn aikana Itä-Helsingin arvokkaat luontoalueet ovat uhattuina yksi toisensa jälkeen. Meri-Rastilan rantametsää, Kivinokkaa ja Vartiosaarta koskevat suunnitelmat halutaan saada pois alta ennen uuden yleiskaavan käsittelyä.

– On surullista, että ainutlaatuisen arvokkaat luontoalueet asetetaan vastakkain asuntotuotannon kanssa. Kuitenkin lienee selvää, että jos esityksenä olisi esimerkiksi Malmin lentokentän tai Talin golfkentän rakentaminen, ääni myös kokoomuksen kellossa olisi erilainen, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Ryhmät ovat sopineet valtuustostrategian yhteydessä metsäisen suojeluverkoston perustamisesta, jonka tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta. Jos rakentamisessa lähdetään liikkeelle arvokkaimmista luontoalueista, kuljetaan täysin päinvastaiseen suuntaan.

– Meri-Rastilan metsä on luontoarvoiltaan erittäin arvokas ja ympäristöjärjestöt ovat esittäneet alueen suojelua jo kauan ennen rakentamisuhkaa. Vartiosaaren luonnon kokonaisuus on ainutlaatuinen valtakunnan mittakaavassa. Kivinokan suojelu tukisi Vanhankaupunginlahden suojelualueen, Viikin peltojen ja Vantaanjoen luontokokonaisuutta, Kari painottaa.

Helsingin väkimäärän on arvioitu kasvavan lähes 300 000 kaupunkilaisella seuraavien vuosikymmenten aikana. Kaikille kaupunkilaisille täytyy löytää kodit, mutta ensisijaisesti tulisi rakentaa olemassa olevan rakenteen sisään ja valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

– Kaupunkisuunnitteluviraston selvityksen mukaan muuttamalla kaupungin sisääntuloväylät kaduiksi, kattamalla ja tunneloimalla saadaan kodit jopa puolelle uusista asukkaista. Toinen puolikas saa kodin täydennysrakentamalla. Uusia asuinalueita tulee rakentaa ainoastaan valmiiden toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Harkittavia kohteita voivat olla Roihupelto, Tali ja Malmi, toteaa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Elina Moisio.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Elina Moisio, 040 575 5988

Östersundom

Koko sen ajan, jonka olen ollut valtuutettu, Östersundomin kaavasta on puhuttu tämän kauden tärkeimpänä asiana. Helsingissä on kuitenkin keskitytty joopas-eipäs-Guggenheim -keskusteluun ja Östersundom on saatu kaavoittaa kaikessa rauhassa. Vantaan ja Sipoon kaupunginhallitukset ovat yleiskaavaluonnoksen jo hyväksyneet. Tänään siunauksensa sille antoi Helsingin kaupunginhallitus.

Vihreät vaativat kaupunginhallituksessa alueen luontoarvojen parempaa huomioimista ja äänestivät kaavaa vastaan. Jäimme vaatimustemme kanssa yksin. Kaupunginhallituksen enemmistö päätyi luontoarvojen huomioimisen sijaan poistamaan pohjaesityksestä luonnonsuojelualueita turvaavia kohtia. Mitään järkevää perustetta enemmistön päätökselle on vaikea löytää.

Östersundomin alue rajautuu pohjoisessa Sipoonkorven kansallispuistoon. Sipoonkorpi on yksi harvoista suurista yhtenäisistä metsäalueista pääkaupunkiseudun lähellä. Tämän laajan metsän eteläraja määritellään tässä kaavaprosessissa. Lisäksi noin puolet Östersundomin eteläisistä rannoista on EU:n Natura-ohjelmaan kuuluvia lintualueita, joiden suojeluarvoja kaupunginhallituksen tänään hyväksymä kaavaluonnos todennäköisesti tuhoaa.

Kahden Natura-alueen välissä sijaitsevan ja tärkeitä luontoarvoja sisältävän Talosaaren rakentaminen on kaavan suurimpia ongelmakohtia. Säästämällä Talosaari rakentamiselta turvattaisiin lintulahtien rauha ja Östersundomin uudet asukkaat saisivat virkistyskohteen upean luonnon keskelle. Lisäksi vihreät ovat vaatineet Porvarinlahden ja Bruksvikenin Natura-alueiden väliin jäävän niemen säästämistä. Tämän muutoksen vaikutus alueen asukasmääriin olisi pieni, mutta sen merkitys luonnonarvojen kannalta merkittävä.

Vihreät halusivat palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi, jotta rakentaminen ei heikentäisi Natura-alueiden suojeluarvoja tai rajoittaisi mahdollisuuksia laajentaa Sipoonkorven kansallispuistoa Helsingin alueelle. Vihreät eivät missään vaiheessa ole väittäneet, etteikö Helsinki tarvitsisi kipeästi uusia asuntoja ja etteikö Östersundomiin voisi näitä asuntoja rakentaa. Verrattuna luontojärjestöjen valmistelemaan varjokaavaan vihreiden esitys oli hyvin maltillinen ja sisälsi jo valmiiksi vaikeita kompromisseja.

Vihreät ovat myös saaneet Östersundomin kaavoitusprosessissa monia tavoitteita läpi. Valtaosa uudesta asutuksesta keskittyy Porvoon moottoritien ja Uuden Porvoontien välissä oleville luontoarvoiltaa vähäisemmille alueille. Lisäksi uusi asuinalue on pääsääntöisesti suunniteltu tiiviiksi ja joukkoliikenteeseen nojaavaksi. Tämä on ekologisen kaupunkirakenteen perusta. Tämän päiväinen päätös oli kuitenkin pettymys.

Ekologiseen rakentamiseen kuuluu myös luontoarvojen huomioinen. Tämän vihreät olisivat halunneet varmistaa.

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.