Avainsana: ilmasto (Page 1 of 2)

100-vuotiaan Suomen metsät on turvattava!

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari peräänkuuluttaa Sipilän hallitukselta pikaisia toimia Suomen luonnon tilan parantamiseksi. Hallituksen vastauksessa Karin kirjalliseen kysymykseen hallitus ilmoitti, ettei se saavuta kansainvälistä tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vuoteen 2020 mennessä.

100-vuotiaan Suomen luonnon päivänä 26. elokuuta Kari esittää toimenpidepakettia Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

– Suomi on sitoutunut YK:n biodiversiteettisopimukseen, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä vuoteen 2020 mennessä. Kuitenkin hallitus on nyt linjannut, ettei aio pitää tavoitteesta kiinni. Suomalaiset arvostavat maamme luontoa, ja on häpeällistä, että hallitus on valmis rikkomaan antamamme kansainvälisen ympäristölupauksen. Sen sijaan hallitus on leikannut luonnonsuojelualueiden hankinnan rahoista pois kaksi kolmasosaa. Tämä on kestämätöntä, Kari toteaa.

Keväällä 2017 laaja joukko ympäristö- ja ilmastokysymyksiin perehtyneitä professoreita, dosentteja, ja tutkijoita varoittivat, etteivät hallituksen suunnitelmat lisätä tuntuvasti metsien käyttöä ole lainkaan kestävällä pohjalla. Suomen metsäbioenergian käyttöön nojaava ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ei tuota lähes lainkaan vaadittuja päästövähennyksiä, vaan pikemminkin uhkaa tappaa sukupuuttoon metsissä eläviä lajeja. Samaan aikaan hupenevat resurssit vesien, metsien ja soiden suojelussa vaarantavat lajien tulevaisuutta.

– Suomalaiset rakastavat tämän maan hienoa luontoa. Sen turvaaminen lapsillemme vaatii poliittisia päätöksiä. Sen sijaan, että Suomen luontoa suojeltaisiin, se joutuu entistä massiivisempien metsähakkuiden kohteeksi. Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on vaakalaudalla, lajistojen uhanalaisuuden jatkuessa suomalaisessa luonnossa. Nyt tarvitaan konkreettisia toimia metsien, soiden ja vesistöjen luonnon turvaamiseksi, Kari sanoo.

Karin pakettiin on kirjattu kymmenenkohtainen lista toimenpiteistä, joilla Suomen luonnon tilannetta voidaan parantaa aina metsien ja vesistöjen suojelusta kestävään ympäristöhallintoon saakka. Tärkeimpinä ehdotuksina Kari esittää luonnonsuojelun rahoituksen nostamista takaisin vuoden 2015 tasolle, laajojen metsien- ja soidensuojelun ohjelmien toteuttamista, metsähakkuiden rajoittamista, vaelluskalojen suojelua, vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämistä sekä ympäristölle haitallisten tukien leikkaamista.

Tutustu toimenpidepakettiin täällä!

Puhe paremman Hämeentien puolesta valtuustossa 27.4.2016

Arvoisa puheenjohtaja,

Viimeisen vuoden aikana on joutunut olemaan mukana aika monessa päätöksessä, jossa tunnelma on ollut todella huono.

Tuntuu, että tässä maassa vallitsee sellainen harmaa synkkyys. Suomessa on vallalla tunnelma, että mitään hyvää ei ole tulossa, että edessä ei ole mitään parempaa, että ei kannata edes yrittää.

Mutta ystävät meidän onni tämän kaupungin päättäjinä on, että me asumme kaupungissa, jota tämä synkkyys ei ole vallannut.

Helsingissä on edelleen hyvä meininki. Täällä uskalletaan ja halutaan tehdä uusia asioita.

Ihmiset ovat innostuneet oman kaupunkinsa parantamisesta ja eteenpäin viemisestä. Jokaisen tässä salissa pitää ymmärtää  kuinka mittaamattoman arvokas asia on ihmisten halua ja into tehdä uutta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsingissä on tekemisen meininki ja kalliolaisena voin kertoa, että Hämeentien ympäristössä sitä tekemisen meininkiä vasta onkin.

Monella on Hämeentiehen viha-rakkaussuhde. Tien kovaa liikennettä pelätään, mutta sen elävää ympäristöä rakastetaan. Siksi iso määrä helsinkiläisiä on jo vuosia kampanjoineet paremman Hämeentien puolesta.

Itse asun Hämeentien varrella kahden pienen lapsen kanssa.

Hämeentiellä pyöräillään paljon, vaikka pyöräteitä ei ole. Pyörät vain poukkoilevat nyt jalkakäytävällä kävelijöiden, lastenrattaiden, taaperoiden ja rollattorimummojen seassa.

Ja voin sanoa teille vauvanrattaita työntävien äitien puolesta, polkulaudalla potkivien lasten isien puolesta, ja Kallion ala-asteen koululaisten puolesta, että tällä esityksellä on asukkaiden laaja tuki.

Ja voin sanoa teille autoja pelkäävien pyöräilijöiden puolesta, Hämeentien yritysten asiakkaiden puolesta, Haapaniemen kentällä pelaavien junnujen puolesta, että tämä esityksellä Hämeentiestä tulee ihmisille parempi paikka.

Hämeentien muuttaminen kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kaduksi tekee tuhansien kalliolaisten ilmasta helpompaa hengittää. Se tekee tästä Helsingin tiheiten asutusta alueesta paremman paikan asua, yrittää ja luoda uutta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsingin vahvuus on helsinkiläiset, jotka rakastavat tätä kaupunkia, sen katuja, puistoja ja kivijalkakauppoja.

Helsingin vahvuus on helsinkiläiset, jotka eivät halua museoida kaupunkiaan, vaan ovat aina valmiita viemään tätä kaupunkia eteenpäin.

Ja siksi me emme saa olla ne, jotka jarruttavat Helsingin uudistumista. Siksi uutta ja parempaa Hämeentietä on niin helppo ilolla sydämen pohjasta kannattaa!

Vihreiden Emma Kari: Helsinki tarvitsee energiaremontin

Helsingin kaupunginhallitus päätti tänään, että Helsingissä käynnistetään selvitystyö hajautetun energiantuotannon edistämisestä ja kaupungin energiatehokkuuden parantamisesta. Tavoite on ollut vihreille tärkeä.

 

“Helsingin Energialla on edessään suuria investointipäätöksiä. Keskustelu on kuitenkin pyörinyt hiilen käytön jatkamisen ja ison, korvaavan biomassavoimalan rakentamisen välillä. Helsinki tarvitsee ison energiaremontin, jossa ei katsota ainoastaan isoja voimaloita vaan koko kaupunkia, niin energiankulutusta kuin energian tuotantoa. Pitää katsoa pidemmälle vuoteen 2050 asti ja koko Helsinkiä yhtenä energiajärjestelmänä”, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Tällä hetkellä Helsinki on ainoa pohjoismainen pääkaupunki, joka ei ole sitoutunut 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiajärjestelmään 2050 mennessä. Viime vuonna hiilen kulutus laski jopa Kiinassa, ja uusiutuvan energian läpimurto on viime vuosina edennyt häkellyttävän nopeasti.

“Helsingin pitää olla pysäyttämässä ilmastonmuutoksen etenemistä. Se tarkoittaa hyvin konkreettisesti, ettei  hiilikasoilla ole enää mitään sijaa kaupungissa. On aika sanoa Hanasaaren hiilikasoille vihdoin hyvästi ja siirtyä 2000-luvulle. On selvää, ettei helsinkiläisten rahoja voida sijoittaa hiilen polton jatkamiseen, kun kaikkialla maailmassa hiilestä pitää päästä mahdollisimman äkkiä eroon”, Kari jatkaa.

Nykyaikaisessa hybridiratkaisussa korostuvat voimakkaat parannukset kiinteistöjen energiatehokkuuteen, lämpöpumput niin yksittäisiin kiinteistöihin kuin kaukolämpöverkkoon, matalalämpöinen kaukolämpöverkko, aurinkolämpö sekä aurinkosähkön ja tuulivoiman lisääminen biomassan ohella.

“Voimme tehdä Helsingistä cleantech-pääkaupungin isolla energiaremontilla. Tarvitsemme energiatehokkuuden parantamista koko kaupungissa, tarvitsemme hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa laajalla paletilla ja älykkään energiajärjestelmän. Helsingissä riittää kattopinta-alaa aurinkoenergian talteen ottamiseksi. Miljoona neliömetriä aurinkopaneeleita Helsingin katoilla olisi alkuun hyvä tavoite”, sanoo Kari.

 

Lisätiedot:

Emma Kari

044 300 6801

emma.kari@vihreat.fi

Energiaremontti Helsinkiin!

Suomalainen energiapolitiikka junnaa paikoillaan. Helsingin pitää astua johtoon ja käynnistää energiaremontti, joka vie eteenpäin koko maata. Se tarkoittaa reipasta sitoutumista uusiutuvaan energiaan ja koko kaupungin energiatehokkuuden parantamiseen.

Kaupunginhallitus päätti tänään, että Helsingissä käynnistetään selvitystyö hajautetun energiantuotannon edistämisestä ja kaupungin energiatehokkuuden parantamisesta. Tämä tärkeä ja merkittävä asia. Me emme voi katsoa ainoastaan isoja voimaloita vaan on katsottava koko kaupunkia, niin energiankulutusta kuin energian tuotantoa. Koko Helsinki on nähtävä yhtenä energiajärjestelmänä.

Kaupungin katoilla on tilaa miljoonille neliömetreille sähköä ja lämpöä tuottavia aurinkopaneeleita ja rakennukset voidaan remontoida tuhlaamaan vähemmän lämpöä. Espoon pilottihanke osoittaa, että ison kokoluokan maalämpö on iso mahdollisuus kaupungeille. Kysyntäpiikkejä voidaan hillitä älykkään sähköverkon kautta.

Valitettavasti Helsingissä pohditaan tosissaan sitä, kannattaako meidän laittaa satoja miljoonia euroja kivihiilenpolton jatkamiseen Hanasaaressa. Me olemme ainoa pohjoismainen pääkaupunki, joka ei ole sitoutunut 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiajärjestelmään 2050 mennessä.

Hiili ei ole enää vaihtoehto. Viime vuonna kivihiilen kulutus laski jopa Kiinassa, ja uusiutuvan energian läpimurto on viime vuosina edennyt häkellyttävän nopeasti. Helsingissä keskustelu on jämähtänyt sen ympärille, rakentaako Helsingin Energia uuden biomassavoimalan vai jatketaanko kaupungin lämmittämistä tuontihiilellä.

Helsingin pitää olla osaltaan pysäyttämässä ilmastonmuutoksen etenemistä. On aika sanoa Hanasaaren hiilikasoille vihdoin hyvästi ja siirtyä 2000-luvulle. On selvää, ettei helsinkiläisten rahoja voida sijoittaa hiilen polton jatkamiseen, kun muualla maailmassa kaupungit, sijoituspankit ja yritykset vetävät sijoituksiaan pois hiilestä. Hiili on menneisyyden energianlähde.

Isolla energiaremontilla voimme tehdä Helsingistä cleantech-pääkaupungin. Tämä tuo Helsinkiin uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Tarvitsemme energiatehokkuuden parantamista koko kaupungissa, tarvitsemme hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa laajalla paletilla ja älykkään energiajärjestelmän.

Tarvittava teknologia hiilestä luopumiseksi on jo olemassa: nykyaikaisessa hybridiratkaisussa korostuvat voimakkaat parannukset kiinteistöjen energiatehokkuuteen, lämpöpumput niin yksittäisiin kiinteistöihin kuin kaukolämpöverkkoon, matalalämpöinen kaukolämpöverkko, aurinkolämpö sekä aurinkosähkön ja tuulivoiman lisääminen biomassan ohella.

On hienoa, että Helsingin energian uusi aurinkovoimala Suvilahdessa on Suomen isoin. Se kertoo kuitenkin enemmän aurinkoenergian jälkeenjääneestä tilasta Suomessa. Pilotit ovat kivoja, mutta on aika lopettaa näpertely. Miljoona neliömetriä aurinkopaneeleita Helsingin katoilla olisi alkuun hyvä tavoite. Se on kuusi prosenttia kaupungin kattopinta-alasta.

Lumisten joulujen puolesta

emma lumisten joulujen puolesta2

Kun nousin Lapin yöjunaan Helsingin rautatieasemalta viime perjantaina, maassa ei ollut vielä lunta. Tämä vuosi tulee olemaan maailmassa mittaushistorian lämpimin. Ensi jouluun mennessä toivotaan uuden ilmastosopimuksen syntyä, sen hengessä Helsingissä pitää päättää Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta.

Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen vaikuttaa, että maailmalla ollaan tosissaan heräämässä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Yhdysvalloissa Barack Obama näyttää tekevän päästöjen hillitsemiseksi, minkä valtaoikeuksiensa puitteissa kykenee. Kiinalaiset ovat tosissaan kääntämässä hiilen kulutuksen laskuun jo kaupunkien hirvittävän savusumunkin vuoksi.

Kansainväliset neuvottelut ovat tärkeitä, mutta ne eivät korvaa paikallisia tekoja. Emme voi vai istua ja odotella, että suuri sopimus ratkaisee kaiken. On toimittava itse. Turha kuvitella, että niin kauan kuin hallitukset kotona sallivat kaikenlaisia ilmastorikoksia, ne yhtäkkiä sopisivat kunnianhimoisesta kansainvälisestä sopimuksesta.

Helsingin ilmastopolitiikan häpeä on hiilikasoissa. Meidän tehtävämme on hankkiutua niistä eroon. Helsingin sähkö ja lämpö pitää tulevaisuudessa tuottaa paljon pienemmin päästöin, 2050 mennessä käytännössä päästöttä.

Ensi vuoden suuri kysymys on Hanasaaren hiilivoimala. Pöydällä on ehdotus vanhojen voimaloiden remontoimisesta 40-50 prosenttisiksi biovoimaloiksi. Saattaa kuulostaa hyvältä, mutta käytännössä tämä tarkoittaisi hiilen polttamisen jatkamista hamaan tulevaisuuteen.

Vaihtoehtona on luopua Hanasaaren hiilivoimalasta ja korvata se uudella laitoksella, joka voi käyttää 100 prosenttisesti biomassaa. Tarvitsemme parempaa energiatehokkuutta, jotta lämmitystarve olisi pienempi. Tarvitsemme Helsingin edustalle tuulivoimaloita, tarvitsemme katoille aurinkopaneeleita. On hyvä, että Helen rakentaa Kalasatamaan Suomen suurimman aurinkovoimalan.

Kamppailua lumisten joulujen puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan käydään jokaisen hiilivoimalan ja jokaisen energiahankkeen kohdalla. Me Helsingissä emme voi olla ilmastopolitiikan vapaamatkustajia. Meidän on investoitava uusiutuviin. Koska jos emme me, niin kuka?

Öljytuho uhkaa Arktista – hallitus pohtii vain vastuunvälttelyä

Hallituksen ympäristöpolitiikka on saavuttanut uuden moraalisen pohjakosketuksen.

Valtionyhtiö Arctia Shippingin vuokraa kahta jäänmurtajaa tuleviksi kesäkausiksi öljy-yhtiö Shellille auttamaan Alaskan arktisen öljynporauksen aloittamisessa. Taloussanomat uutisoi omistajaohjausyksikön salaisesta raportista, joka kertoo, että hankkeisiin sisältyy merkittävä korvausriski öljyonnettomuuden sattuessa. Öljyonnettomuuden uhkaan Suomi aikoo vastata yhtiöjärjestelyin, jotta vastuu voidaan välttää.

Arctian murtajien tehtävä Alaskassa olisi turvata arktinen öljynporaus. Turvallista suomalaiset murtajat eivät tästä voi läsnäolollaan tehdä, sillä öljyn poraaminen jäisestä merestä epävakaissa sääolosuhteissa on lievästi sanottuna haastavaa. Vakavan öljyonnettomuuden riski Shellin Alaskan arktisissa porauksissa on ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan jopa 75 prosenttia.

Hallituksen ja omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Sirpa Paateron ainoa huolenaihe on kuitenkin se, miten Suomi voisi onnettomuuden sattuessa välttää korvausvastuun. Arctia Shipping on valtionyhtiö. Takanaan yhtiöllä on siten loppupelissä valtion ja veronmaksajien rahat. Shell ei ole edes arvioinut, mitä arktisen öljyonnettomuuden siivoaminen maksaisi.

Kyse ei ole vain rahasta. Kyse on jostain paljon arvokkaammasta. Kyse on hauraasta arktisesta luonnosta, luonnosta, joka on suomalaisten elinehto. Öljyonnettomuuden sattuessa arktisen alueen siivoaminen on mahdotonta – ja seuraukset tuhoisia. Öljyteollisuudella ei ole uskottavaa suunnitelmaa öljyntorjuntaan, jos Meksikonlahden kaltainen öljyonnettomuus tapahtuisi Alaskan merialueilla. Meksikonlahden öljytuhon korvausvastuista on riidelty tuomioistuimissa jo vuosia.

Ahneudessaan hallitus sivuuttaa sen, että ilmastonmuutos on fakta. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää, että suurin osa jo tunnetuista fossiilivaroista jätetään maahan. Jos aiomme välttyä ilmastokatastrofilta, arktisen öljyn on jäätävä maahan.

Öljynporauksiin osallistuminen on surullista jatkoa sille, miten välinpitämättömästi Suomi suhtautuu yhteisen luontomme säilyttämiseen. Öljynporaus arktisilla alueilla on typerää, moraalitonta ja vastuutonta. Lyhytnäköisen voitontavoittelun sijaan meidän tulisi tehdä kaikkemme arktisen alueen suojelun edistämiseksi ja arktisen öljynporauksen pysäyttämiseksi.

Tänään ylitämme rajamme

Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on tänään kulutettu tältä vuodelta loppuun. Tästä päivästä lähtien elämme loppuvuoden lainaten luonnonvaroja lapsiltamme.

Ylikulutuspäivä on joka vuosi aikaisemmin. Käytämme luonnonvaroja vuosittain 1,5 maapallon edestä. Maapalloja on kuitenkin vain yksi. Maailman kapasiteetti ei riitä tuottamaan luonnonvaroja tai käsittelemään kasvihuonekaasupäästöjä sitä tahtia kuin meidän elämäntapamme edellyttäisi. Meidän on opittava elämään järkevämmin.

Jokainen voi kantaa oman kortensa kekoon ja miettiä miten omaa ekologista jalanjälkeä voisi pienentää. Voimme asua ekologisemmin, syödä enemmän kasvisruokaa sekä liikkua auton ja lentokoneen sijaan julkisilla ja polkien.

Muutosta ei voi kuitenkaan jättää vain yksilöiden vastuulle. Suuria päätökset luonnonvarojen kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisen on pystyttävä tekemään politiikan tasolla.

Mitä tämä sitten voisi tarkoittaa Helsingissä? Helsingin Energian on luovuttava kivihiilestä ja investoitava uusiutuvaan energiaan. Ruokailussa on voitava suosia ekologista kasvisruokaa. Meidän on rakennettava energiatehokasta ja tiivistä asumista. Meidän on pistettävä verorahat moottoritieliittymien sijaan joukkoliikenteeseen.

Tämän valtuustokauden aikana olemme tehneet Helsingistä vihreämmän. Matkaa maailman vihreimmäksi pääkaupungiksi vielä kuitenkin on. Se eteen on vaan tehtävä hemmetisti töitä.

Perussuomalaiset eivät ole kansa

Perussuomalaiset samaistavat itsensä mieluusti kansaan. Nyt he maalaavat seinille myös kansanvihollisia. Meistä kalliolaisista vihreistä on tullut tämän retorisen taktiikan väline – kansan vastapooli.

Silmiini sattui Perussuomalaiset -lehdessä julkaistu Marko Hamilon teksti ”Kallion punavihreästä kuplasta”, jossa eletään eri tavalla kuin muussa Suomessa. Muualla Suomessa vallitsee Hamilon mukaan ”edelleen enemmän tai vähemmän yhtenäiskulttuuri”. Hamilon keskeisenä väitteenä on, että me emme kykene ymmärtämään muun Suomen elämäntapaa.

Minä olen kalliolainen vihreä, joten muutama sana Hamilon aivoituksista, jotka kertovat enemmän kirjoittajasta kuin todellisuudesta. Itselläni vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana ei muuten ole koskaan ollut vaikeuksia helsinkiläisessä kunnallispolitiikassa tehdä yhteistyötä myös perussuomalaisten kanssa.

Suurimpana punavihreää kuplaa erottavana tekijänä Hamilo pitää homojen suvaitsemista. Tasa-arvoinen avioliittolaki tuntuu olevan vaikea paikka perussuomalaisille. On hankalaa olla populistipuolue asiassa, jossa kansan suuri enemmistö on eri mieltä.

Pakotettuaan tasa-arvoista avioliittoa kannattavan perussuomalaisen jäämään pois ratkaisevasta valiokuntaäänestyksestä, Timo Soini väitti blogissaan: ”Kansan syvät rivit ovat sitä mieltä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.” Myös Soini on ottanut meidät kalliolaiset silmätikukseen: ”Niin se on, vaikka miten liberaali punaviherstö muuta väittää. Koko maailma ei ole Kalliossa ja Käpylässä.”

Tämä lieneekin tarkoituksenmukaisempaa, kun tietää, että esimerkiksi itäsuomalaisista 49 prosenttia kannattaa samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeutta. Se on vähemmän kuin Helsingissä, mutta silti kannattajia on enemmän kuin vastustajia. Jopa perussuomalaisten omista äänestäjistä enemmistö kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia.
Tavalliset suomalaiset ihmiset kaikkialla kannattavat tasa-arvoista avioliittolakia.

Toinen Hamilon esiin nostama helsinkiläisiä ja etenkin Helsingin kantakaupunkilaisia muusta maasta erottava tekijä on autottomuus. Tämä on aivan totta – me vihreät edistämme autotonta Helsinkiä juuri siksi, että täällä se on mahdollista. Vihreille on täysin selvää, että suurimmassa osassa Suomea autoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Autot voivat kuitenkin olla paljon nykyistä vähäpäästöisempiä.

Hamilon jutussa erityisen huvittavaa on kuvateksti: ”Kuva: Helsingin Kalliossa asuu tutkimusten mukaan ”suvaitsevaisia” ihmisiä. Heikki Hurstin ruuan ja vaatteiden jakelupiste Helsinginkadulla ei kuitenkaan herätä lähialueiden asukkaissa ihastusta.”

Kallio-liike synty, kun taloyhtiö halusi häätää Heikki Hurstin jakelupisteen. Kalliossa nimittäin ”suvaitaan” homojen lisäksi myös asunnottomien asuntoloita, vastaanottokeskusta, huumeiden käyttäjien neulojen vaihtoa ja vastaavia sosiaalitoimen palveluita.

En väitä, että tekemäni politiikka aina edustaisi ”kansan enemmistön” mielipidettä. En koskaan kehtaisi väittää omien mielipiteideni edustavan ”kansan syviä rivejä”. On kuitenkin mukava huomata, että suurempi joukko suomalaisia on huolissaan ilmastonmuutoksesta kuin maahanmuuttajien määrästä Suomessa. Olen samaa mieltä suomalaisten enemmistön kanssa siitä, että Suomen tulisi lisätä humanitääristä apua Syyriaan ja otettava vastaan sotaa pakenevia. Myös kehitysyhteistyötä pitää erittäin tai melko tärkeänä suuri enemmistö suomalaisista.

Perussuomalaiset sen sijaan tekeytyvät kansaksi kerta toisensa jälkeen, tämä aivan riippumatta siitä, kuinka marginaalisen joukon puolesta he kulloinkin puhuisivat.

Kasvisruokapäivä löi itsensä läpi

”Kasvisruokapäivä on vakiinnuttanut paikkansa koulujen arjessa.” Näin totesi opetuslautakunta valtuustolle antamassaan lausunnossa kasvisruokapäivästä.

Kun neljä vuotta sitten tein valtuustoaloitteen koulujen kasvisruokapäivästä, en osannut kuvitella millainen keskustelu asiasta seurasi. Valtuutetut puhuivat stalinismista, pakkosyöttämisestä ja fariseuksista. He kertasivat vuosikymmenien takaisia kokemuksiaan koulujen kasvisruuasta, kertoivat itkemisestä, oksentamisesta pulpettiin ja itsemurhauhkauksista. Kasvisruuan väitettiin aiheuttavan anoreksiaa, diabetestä ja anemiaa.

Tänään valtuusto käsitteli kokoomuksen valtuutettu Terhi Koulumies esitystä kasvisruokapäivästä luopumiseksi.

Palmian opetusvirastolle antaman tiedon mukaan oppilaat tai huoltajat eivät nykyisin kiinnitä erityistä huomiota kasvisruokapäivään eikä kielteistä palautetta päivästä enää tule. Oppilailla ei siis enää ole ongelmaa kasvisruokapäivän kanssa. Joillain valtuutetuilla sen sijaan kasvisruokatraumat istuvat tiukassa.

Helsinkiläisten valtuutettujen omien vuosikymmenten takaisten kouluruokatraumojen siivittämänä kasvisruokapäivä lähti liikkeelle varmasti huonoimmalla mahdollisella tavalla. Belgiassa Gentin kaupungissa kasvisruokapäivä lanseerattiin suurella koko kaupungin kattavalla kampanjalla, johon kuului paitsi ruokatiedon lisääminen, myös uusien kasvisruokien esitteleminen kaupunkilaisille. Toinen ääripää löytyy Turusta, jossa kasvisruokapäivä otettiin käyttöön osana uuden ympäristöstrategian toteuttamista. Koska mitään julkista keskustelua ei käyty, ei vastareaktiota tullut.

Ruuan ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Ilmastonmuutoksen voimistuessa ja makean veden huvetessa lihansyönnin jatkuva kasvu ei ole enää mahdollista. Helsinki on nyt ottanut oppilaat mukaan suunnittelemaan ruokalistoja ja listoille on valittu oppilaiden lempiruokia. Jotkut kasvisruoat ovat jo suositumpia kuin vastaavat liharuuat. Kasvisruuan menekki on lisääntynyt myös muina päivinä ja kasvissyönti kouluissa lisääntyy.

Kasvisruoka on siis oppilaille normaalia ruokaa. Meidän on vain tehtävä hyvää ruokaa.

Vihreä vuosi 2013 – Mitä saimme aikaan?

Tänään päättyy ensimmäinen vuoteni vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana. Vuoteen mahtui voittoja ja muutama pettymys. Tässä listattuna joitain Vihreiden aikaansaamia asioita:

Ilmasto
– Vihreiden pitkä aikainen tavoite vähentää Helsingin hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta kirjattiin valtuustostrategiaan. Aikaisemmin tavoite on ollut 20 % päästövähennys.
– Ilmastotyöhön lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Perheet
– Neuvoloiden ja ennalta ehkäisevän lastensuojelun rahoitusta parannettiin
– Lapsiperheiden palveluiden kokoaminen perhekeskuksiin edistyy, ensimmäinen pilotti käynnistyy ensi vuonna
– Vihreiden pitkäaikainen tavoite lopettaa päiväkotilapsien väärin laskeminen loppuu, kun laskentatapa uudistetaan. Lapsimäärien väärinarviointi on vaikeuttanut päivähoitopaikan saamista läheltä kotia.
– Koulujen korjaamiseen lisättiin rahaa.
– Paperittomille lapsille ja odottaville äideille turvattiin oikeus terveydenhuoltoon.

Pyöräily ja kävely
– Helsingin tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn ja kävelyn osuutta liikenteestä kunnianhimoisesti.
– Liikennehankkeissa priorisoidaan pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta nostavia hankkeita.
– Pyöräilyn rahoitusta nostettiin merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden investointisuunnitelmassa.
– Pyöräilynedistämisohjelma valmistui ja sen suosituksia toteutetaan
– Baanaverkkosuunnitelma valmistui.
– Vaasankadulla toteutettiin kävelykatukokeilu.

Joukkoliikenne
– Helsingin tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen osuutta liikenteestä kunnianhimoisesti.
– Liikennehankkeissa priorisoidaan joukkoliikenteen kulkutapaosuutta nostavia hankkeita.
– Kruunuvuoren joukkoliikennesillan rakentamista aikaistettiin.
– Joukkoliikenteen rahoitusta nostettiin tämän valtuustokauden investointisuunnitelmassa.
– Perustettiin ratikkaprojekti kehittämään raitioliikennettä ja valmistautumaan sen laajentamiseen.
– Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi selvitetään.
– Yömetroa kokeillaan parhaillaan Helsingissä.

Luonto
– Helsinkiin perustetaan metsäinen suojeluverkosto tavoitteena nostaa suojelualueiden määrä kaupungin maa-alueista luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
– Metsien suojeluun lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Kulttuuri ja kirjastot
– Keskustakirjaston rakentaminen etenee aikataulussa.

Demokratia ja solidaarisuus
– Helsingin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Tavoitteena on, että kaupunginjohto olisi kunnallisvaalituloksen mukainen ja kaupunginvaltuuston ja -hallituksen rooli vahvistuisi kaupungin johtamisessa. Uuden johtamisjärjestelmän on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alussa.
– Helsinkiin perustettiin Vihreiden ehdotuksesta kaupunginhallituksen IT-jaosto valvomaan kaupungin IT-investointeja ja edistämään muun muassa avointa dataa. Jaostolle valittiin Vihreä puheenjohtaja, Otso Kivekäs.
– Helsingistä tuli kesällä Reilun kaupan kaupunki.

Kiitos kaikille tästä vuodesta ja vihreämpää vuotta 2014!

« Older posts

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.