Tekijä: Emma Kari (Page 31 of 40)

Helsingin vihreät tervehtii ilolla hallituksen päätöstä Metropolihallinnosta

Hallitus päätti, että Helsingin seudulle perustetaan metropolihallinto, jota johtaa vaaleilla valittu valtuusto. “Tämä on ollut myös Vihreiden pitkäaikainen tavoite, jota kaikkien metropolialueen kuntien vihreät ovat kannattaneet”sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari

Metropolihallinto on nyt sovittu, seuraavaksi täytyy sopia, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Hallituksen esitys antaa vain suuntaviivat metropolilaille, joka tullaan säätämään 2015.

“Helsingin seudun kuntien on nyt pakko unohtaa toransa ja istua saman pöydän ääreen hakemaan yhteistä mallia metropolihallinnoksi”, painottaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari.

“Vihreiden näkökulma on, että tarvitsemme toimintakykyisen metropolihallinnon, emme ylimääräistä byrokratiakerrosta. Se tarkoittaa verotusoikeutta ja myös valtion liikenneväylien siirtämistä metropolihallinnon vastuulle”, selittää valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Otso Kivekäs

Vanhan kuntarakenteen suurimpia ongelmia ovat sosiaalinen eriarvoistuminen, asuntopula sekä tehottomasta maankäytöstä ja kestämättömistä energiaratkaisuista johtuvat liikenne- ja ympäristöongelmat. Helsingin Vihreät toivottavat muut puolueet ja kunnat tervetulleiksi mukaan ratkomaan näitä yhdessä.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Mari Puoskari, 050 537 2595
Otso Kivekäs, 044 333 6338

Lapsen henki ei saa olla oleskeluluvasta kiinni

Lääkärilehti uutisoi tänään tapauksesta, jossa vakavista hengitysongelmista kärsivä kolmeviikkoinen vauva ei saanut hoitoa terveysasemalla. Syynä hoidon eväämiseen oli se, ettei vauvalla ollut oleskelulupaa. Vihreät vaativat muutosta epäinhimilliseen käytäntöön.

– Suomessa paperittomilla on oikeus ainoastaan kiireelliseen terveydenhoitoon. Jos vauvan tilanteen ei oleteta olevan kiireellinen, ei hoitoa anneta. Kiireellisenkin hoidon saaminen voi tulla paperittomalle perheelle kohtuuttoman kalliiksi, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Suomessa arvioidaan olevan muutama tuhat paperitonta ja suurin osa heistä elää Helsingissä. Paperittomien lasten määrää ei tiedä kukaan. Heidän terveydenhoitonsa on pääosin lääkäreiden vapaaehtoistyönvarassa.

– Paperittomat elävät usein huonoissa ja turvattomammissa oloissa. He ovat alttiimpia tarttuville taudeille ja muille infektioille. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja odottavat äidit. Heidän terveydenhoito ei voi perustua lääkärien vapaa-aikana tekemään hyväntekeväisyystyöhön, Kari toteaa.

Emma Kari teki vuosi sitten valtuustoponnen paperittomien ihmisten terveydenhuollon järjestämisestä. Helsingin kaupunginhallitus ja sosiaali- ja terveyslautakunta ovat jo päättäneet, että  paperittomien terveyspalvelut hoidetaan kuntoon tämän vuoden aikana. Asia ei ole kuitenkaan edistynyt, vaan on uudelleen valmisteltavana sosiaali- ja terveysvirastossa. Vihreät vaativat vauhtia valmisteluun.

– Ruotsissa paperittomille tarjotaan samat terveydenhuoltopalvelut kuin turvapaikanhakijoille. Siellä lasten ja raskaana olevien paperittomien terveydenhoito on kunnossa papereista riippumatta. Samaan tilanteeseen on päästävä myös Helsingissä. Yhdenkään lapsen henki ei saa olla oleskeluluvasta kiinni, toteaa Kari.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Ei parkkihallia Hakaniemeen

Maanantain kaupunginhallituksessa saamme eteemme esityksen Ha­ka­nie­men­ toriparkista. Kyseessä on 400 au­to­pai­kan parkkihalli, joka maksaisi helsinkiläisille veronmaksajille vähintään 13 miljoonaa euroa. Vihreät ja paikalliset pienyrittäjät ovat vastustaneet hanketta alusta saakka.

Hallia on yritetty toteuttaa jo vuosia, mutta yksityiset toimijat ovat hylänneet sen taloudellisesti kannattamattomana. Nyt se halutaan toteuttaa verorahoilla. Yhden autopaikan arvioidaan maksavan vähintään 70 000 euroa, josta kaupunki subventoi yksityisille sijoittajille 20 000 euroa. Lisäksi neljännes paikoista tulisi kokonaan helsinkiläisten veronmaksajien maksettavaksi.

Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä vie parkkihallia eteenpäin, vaikka se jo kertaalleen kaadettiin kiinteistölautakunnassa. Ehkä surkuhupaisana yksityiskohtana voi mainita, että parkkihalliesitystä on yritetty muuttaa sympaattisemmaksi kirjaamalla, että hallin hyväksymisen yhteydessä tutkitaan “Hakaniemen ympäristön täydennysrakentamismahdollisuuksia mm. Kallio-liikkeen järjestämän kilpailun tulokset huomioon ottaen”. Alueen asukasaktiivien mainitseminen ei kuitenkaan muuta huonoa hanketta hyväksi.

Viikon kuluttua kaupunginhallitukselle esitellään lista investoinneista, joita tällä kaudella halutaan toteuttaa. Rahan ollessa tiukassa vastakkain ovat homekoulujen korjaus, uudet päiväkodit, ihmisten kodit ja liikenneinvestoinnit. Nyt parkkihalliesitystä tuodaan investointisuunnitelmaan ohituskaistalla. Vihreille on selvää, että uudet kodit, koulut ja pyöräilyhankkeet menevät autoilun edistämisen edelle.

Parkkihallia on markkinoitu Hakaniemen elävöittämishankkeena. Itse asun aivan torin vieressä ja voin sanoa, että alue kuuluu Helsingin innostavimpiin ja kiinnostavimpiin kaupunginosiin. Hakaniemi on koko maan parhaiden joukkoliikenneyhteyksien varrella. Lisäksi tulevan Pisararadan vilkkainta asemaa suunnitellaan Hakaniemeen, joka tuo alueelle n. 80 000 ihmistä päivässä.

Autoilun edistäminen ei Hakaniemeä elävöitä, vaan aluetta pitäisi suunnitella jalankulkijoita ajatellen. Elämää tuovat kaupunkikulttuuria luovat asukasaktiivit, loistavat joukkoliikenneyhteydet, pyöräilyn edistäminen ja Hakaniemenrannan muuttaminen kävelyalueeksi.

Valtuustoaloite alakoulujen polkupyöräilykieltojen kumoamiseksi ja koulun lähialueiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Viime aikoina julkisuudessakin on käsitelty lukuisten helsinkiläisalakoulujen asettamia kieltoja oppilaiden koulumatkapyöräilylle. Koulut ovat perustelleet kieltoja muun muassa liikenneturvallisuuteen ja polkupyörien säilytykseen liittyvillä ongelmilla.

Liikenne- ja viestintäministeriön kevyen liikenteen edistämisohjelman mukaan erityisesti koulumatkoilla olisi tarvetta jalankulun ja pyöräilyn lisäämiselle ja näiden matkojen turvallisuutta pitäisi systemaattisesti lisätä. Pyöräilykielto lisää alakoulun lähialueiden autoliikennettä ja siten tekee kouluun saapuvien oppilaiden koulumatkasta vaarallisempaa.

Koulumatkapyöräilyn kieltäminen kouluissa on haitallista muun muassa seuraavista syistä:

– Passiivinen ja liikkumaton elämäntapa ja sen mukanaan tuomat ongelmat kuten ylipaino on yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista. Sen sijaan, että polkupyöräilykiellon tapaisilla toimilla estetään ja hankaloitetaan arkiliikuntaa, sitä pitäisi aktiivisesti tukea ja siihen kannustaa. UKK-instituutin palvelu- ja kehityspäällikkö Anne-Mari Jussilan mukaan “kasvatuksellisesti tilanne on hassu, että ensin kielletään muutama vuosi pyöräilemästä kouluun, ja sitten patistetaan pyörän selkään. Tällainen käyttäytymismuutos ei ole välttämättä helppo”.

– Oppilaiden koulumatkat samaankin alakouluun voivat olla hyvin erilaisia: toisilla oppilailla kouluun tuleminen vaatii useiden vilkkaasti liikennöityjen katujen ylittämistä, kun taas toisilla kouluun pääsee suoraan turvallisesti kevyen liikenteen reittejä pitkin. Pyöräilykielto ei ota tätä todellisuutta huomioon ja estää myös niiden oppilaiden koulumatkapyöräilyn, joille se olisi kehitys- ja ikätaso huomioonottaen turvallista.

– Kaikkia oppilaita koskeva pyöräilykielto tekee myös turvallisen, aikuisen seurassa tapahtuvan koulutiehen tutustumisen pyöräillen mahdottomaksi. Koululainen ei voi opetella pyörällä liikenteessä liikkumista tekemällä koulumatkan yhdessä vanhemman tai laajemman naapuruston yhteisen “pyöräilevän koulubussin” kanssa. Samalla myös vanhempien mahdollisuus työmatkapyöräilyyn vaikeutuu.

– Alakoululaiset kehittyvät eri tahdissa. Koululaisten vanhemmat ovat parhaita asiantuntijoita sekä lapsen koulumatkan riskeistä, että lapsensa kypsyydestä liikkua liikenteessä polkupyörällä. Viranomaisten asettamien kieltojen sijaan vastuuta lapsen koulumatkasta pitää antaa lapsen vanhemmille.

– Sellaisten kieltojen asettamista, joiden valvominen ei ole mahdollista, tulisi yleisesti välttää. Aamulehden verkkosivujen mukaan (Puheenaihe: Koulujen pyöräohjeita osataan kiertää, 17.5. 2013) Tampereella vastaavat kiellot ovat johtaneet myös siihen, että oppilaat jättävät pyöränsä korttelin päähän koulusta ja kävelevät loppumatkan, näin kiertäen koulun asettamaa kieltoa. Lisäksi on epäselvää, miltä osin koulujen määräykset koulumatkapyöräilystä perustuvat lainsäädäntöön.

– Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat liikennesäännöt, muut huomioiva liikennekäyttäytyminen ja liikenneympäristön turvallisuus sekä lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään tavoitteeksi, että oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä. Parhaiten nämä sisällöt opitaan ja tavoitteet saavutetaan nivomalla liikennekasvatus kunkin oppilaan omaan koulumatkaan.

Kieltojen sijaan tulisi panostaa koulun lähialueiden liikenneturvallisuuteen ja oppilaiden liikennekasvatukseen. Koulujen olisi syytä kartoittaa lähialueen liikenneturvallisuudessa olevat puutteet ja ryhtyä yhdessä rakennusviraston kanssa toimiin niiden korjaamiseksi. Lisäksi koulut voivat esimerkiksi suositella, että ainakin nuorimmat koululaiset eivät pyöräilisi koulumatkaa yksin vaan yhdessä esimerkiksi vanhemman kanssa. Kouluihin tulisi hankkia myös asianmukaiset pyörätelineet ja -katokset.

Näiden seikkojen vuoksi esitämme, että kaupunginhallitus velvoittaa opetusvirastoa, koulujen rehtoreita ja johtokuntia yhdessä rakennusviraston kanssa löytämään koulumatkapyöräilykiellon sijaan keinoja koulujen lähialueiden pyöräilyn ja kävelyn turvallisuuden parantamiseksi.

Lisäksi esitämme, että opetusvirasto laatii kouluille yhtenäiset ohjeet ja suositukset koulumatkapyöräilylle ja kehottaa kouluja sisällyttämään ensimmäisen kouluvuoden opetussuunnitelmiin sellaista käytännönläheistä liikennekasvatusta, että oppilaat saavat valmiudet kulkea koulumatkansa turvallisesti myös pyörällä.

19.6.2013 Helsingin vihreä valtuustoryhmä

Helsinki käy rasismia vastaan

Tänään kaupunginhallituksessa päätettiin, että Helsinki hakee jäsenyyttä European Coalition of Cities Against Racism (ECCAR) -verkostossa. Vihreät ovat iloisia halusta liittää Helsinki rasismin vastaisen työn etujoukkoihin.

Jäsenyyden hakemisesta linjattiin viime syksynä kaupungin globaalin vastuun strategiassa. Linjaus vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä syrjinnän vähentämisessä lisättiin strategiaan vihreiden ehdotuksesta.

– Helsingissä on halua puuttua entistä voimakkaammin rasismiin. Jokainen voi kyseenalaistaa omia ennakkoluulojaan, mutta tarvitaan myös kaupunginlaajuisia toimia. Verkoston jäsenyys edellyttää, että kaupungit osoittavat, millaisin täsmällisin keinoin aiotaan edistää rasismin tiedostamista, vahvistaa kaupunkilaisten osallistumista sekä tukea rasismin uhreja, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

– Rasismin ja sen eri ilmenemismuotojen kitkemiseen on etsittävä uusia välineitä. Verkostoon kuuluu yli 100 eurooppalaista kaupunkia jotka jakavat onnistumisia ja parhaita toimintamalleja rasismin ja syrjinnän ehkäisemiseksi sekä yhdenvertaisuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämiseksi, toteaa vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Tuuli Kousa.

Eurooppalaisista pääkaupungeista verkostossa ovat mukana Berliini, Bern, Dublin, Lontoo, Madrid, Nikosia, Pariisi, Pietari, Riika, Rooma, Sarajevo ja Tukholma.

Verkoston nettisivut: http://www.eccar.info/

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Tuuli Kousa, 050 543 7374

Vihreät: Massiivisille liikennesuunnitelmille löydettävä kevyempiä vaihtoehtoja

Massiiviset tunneli- ja liittymäsuunnitelmat uhkaavat viivästyttää uusien asuinalueiden rakentamista ja pahentaa asuntopulaa Helsingissä. Uusien asuinalueiden liikennesuunnitelmien toteuttamiseen tarvittaisiin Helsingissä arviolta huimat 538 miljoonaa euroa. Kaupungin rahat eivät riitä sekä tunneleihin että uusien asuntoalueiden infrastruktuuriin ja palveluihin. Vihreät toivovat, että käsittelyyn saataisiin pian vaihtoehtoisia kevyempiä liikennesuunnitelmia. Liikenneinvestointeja käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa tiistaina 23.4.

– Uudet asuinalueet tarvitsevat toki katuja, joukkoliikennettä ja pyöräväyliä, joiden täytyy olla kunnossa ennen alueelle muuttamista. Kohtuullisten ja riittävien liikennesuunnitelmien sijaan nyt tarjolla on kuitenkin lähinnä järjettömän massiivisia ja kalliita tunneli- ja monitasoliittymäratkaisuja, joihin kaupungilla ei yksinkertaisesti ole varaa. Esimerkiksi Koivusaaren uuden asuinalueen rakentaminen on laitettu jäihin liian kalliin Länsiväylän kattamissuunnitelman takia, toteaa kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Elina Moisio.

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsitellään huomenna tiistaina myös Veturitien liikennesuunnitelmaa, jolle täytyy löytyä ratkaisu ennen kuin Keski-Pasilan rakentaminen voidaan aloittaa. Suunnitelman kustannuksiksi on arvioitu 140 miljoonaa euroa ja on hyvin mahdollista, että kaupunginhallituksessa todetaan, ettei näin suuria rahoja löydy.

– Esitämme tiistaina, että Keski-Pasilan liikennesuunnitelma palautetaan valmisteluun ja toivomme, että suunnitelmalle löytyy kevyempi ratkaisu. Kaupunkisuunnitteluviraston tulee laatia suunnitelmalle stressitestit ja tutkia, kuinka suuria muutoksia suunnitelma kestää ilman, että liikenne menee tukkoon. Lisäksi tulee selvittää, kannattaisiko Veturitien keskelle suunniteltu viherkaista siirtää terveyssyistä autoliikenteen ja jalankulkijoiden väliin, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Osmo Soininvaara sanoo.

Kaikkia kaupungin investointeja täytyy tarkastella kaupungin investointiraamin rajoissa kokonaisuutena ja hankkeita täytyy priorisoida entistä tarkemmin.

– Keskiviikkona hyväksyttävässä valtuustostrategiassa linjataan, että liikenneinvestoinneissa priorisoidaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistäviä liikennehankkeita. Vihreät haluavat, että tämä selkeä linjaus näkyy myös liikennerahojen käytössä, sanoo vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Lisätietoja:

Elina Moisio, 040 5755 988
Osmo Soininvaara, 045 121 4559
Emma Kari, 044 300 6801

Paperittomille oikeus terveyteen

”Suomea vaivaa ihmisoikeusarroganssi. Täällä ajatellaan, että ihmisoikeussopimukset koskevat ainoastaan kehitysmaita.” Näin totesi Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Suvianna Hakalehto-Wainio tänään Pakolaisneuvonnan järjestämässä seminaarissa. Keskustelun aiheena oli paperittomien kohtaaminen terveyspalveluissa ja paperittomien lasten ja odottavien naisten jääminen perusterveydenhuollon ulkopuolelle.

Paperittomalla tarkoitetaan ihmistä, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Taustalla voi olla käännyttämisen pelko, ihmiskauppa tai lukemattomat muut syyt. Paperiton on erityisen haavoittuvassa asemassa, he ovat alttiita hyväksikäytölle ja huonolle kohtelulle. Suomessa arvioidaan olevan muutama tuhat paperitonta ja suurin osa heistä elää Helsingissä. Paperittomien lasten määrää ei tiedä kukaan.

Suomi on allekirjoittanut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen yli 20 vuotta sitten. Sen mukaan lapsille kuuluvat yhtäläiset oikeudet riippumatta heidän vanhempiensa tilanteesta. Terveydenhoidossa tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että paperittomien lapset saavat saman hoidon kuin suomalaiset lapset. Näin ei kuitenkaan ole. Suomessa paperittomilla on oikeus ainoastaan kiireelliseen terveydenhoitoon. Muu terveydenhoito on vapaaehtoisten lääkäreiden pyörittämän paperittomien klinikan, eli Global Clinicin, varassa. Klinikka on auki pari tuntia viikossa ja lääkäreillä on käytössään hyvin alkeelliset tutkimusvälineet.

Poikkeusta ei tehdä myöskään raskaana olevien naisten kohdalla. Abortti Suomessa saattaa maksaa paperittomalle naiselle jopa useita tuhansia euroja. He eivät ole raskauden seurannassa. Synnyttävä nainen harvoin käännytetään sairaalan ovelta, mutta synnytyksen jälkeen paperittomat naiset ovat jälleen omillaan. Lähes joka viides Global Clinicin asiakas hakee apua raskauteen ja ehkäisyyn liittyviin ongelmiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, etteivät paperittomien oikeudet terveydenhoitoon Suomessa toteudu. Myös Suomen lääkäriliitto on pitkään vaatinut asian korjaamista. Ruotsissa lasten ja raskaana olevien paperittomien terveydenhoito turvataan kesällä voimaan tulevalla lailla. Paperittomat lapset tulevat olemaan oikeutettuja samaan terveydenhoitoon kuin ruotsalaisen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat. Samaan tilanteeseen tulisi päästä myös Helsingissä.

Tein viime valtuustokaudella asian hoitamisesta valtuustoponnen, joka sai sekä kaupunginvaltuuston että sosiaali- ja terveyslautakunnan tuen. Seuraavaksi asiaa käsitellään kaupunginhallituksessa. Vähintään lasten ja odottavien äitien oikeus terveydenhoitoon on tällöin turvatta.

Paperittomille oikeus terveyteen

Suomea vaivaa ihmisoikeusarroganssi. Täällä ajatellaan, että ihmisoikeussopimukset koskevat ainoastaan kehitysmaita.” Näin totesi Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Suvianna Hakalehto-Wainio tänään Pakolaisneuvonnan järjestämässä seminaarissa. Keskustelun aiheena oli paperittomien kohtaaminen terveyspalveluissa ja paperittomien lasten ja odottavien naisten jääminen perusterveydenhuollon ulkopuolelle.

Paperittomalla tarkoitetaan ihmistä, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Taustalla voi olla käännyttämisen pelko, ihmiskauppa tai lukemattomat muut syyt. Paperiton on erityisen haavoittuvassa asemassa, he ovat alttiita hyväksikäytölle ja huonolle kohtelulle. Suomessa arvioidaan olevan muutama tuhat paperitonta ja suurin osa heistä elää Helsingissä. Paperittomien lasten määrää ei tiedä kukaan.

Suomi on allekirjoittanut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen yli 20 vuotta sitten. Sen mukaan lapsille kuuluvat yhtäläiset oikeudet riippumatta heidän vanhempiensa tilanteesta. Terveydenhoidossa tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että paperittomien lapset saavat saman hoidon kuin suomalaiset lapset. Näin ei kuitenkaan ole. Suomessa paperittomilla on oikeus ainoastaan kiireelliseen terveydenhoitoon. Muu terveydenhoito on vapaaehtoisten lääkäreiden pyörittämän paperittomien klinikan, eli Global Clinicin, varassa. Klinikka on auki pari tuntia viikossa ja lääkäreillä on käytössään hyvin alkeelliset tutkimusvälineet.

Poikkeusta ei tehdä myöskään raskaana olevien naisten kohdalla. Abortti Suomessa saattaa maksaa paperittomalle naiselle jopa useita tuhansia euroja. He eivät ole raskauden seurannassa. Synnyttävä nainen harvoin käännytetään sairaalan ovelta, mutta synnytyksen jälkeen paperittomat naiset ovat jälleen omillaan. Lähes joka viides Global Clinicin asiakas hakee apua raskauteen ja ehkäisyyn liittyviin ongelmiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, etteivät paperittomien oikeudet terveydenhoitoon Suomessa toteudu. Myös Suomen lääkäriliitto on pitkään vaatinut asian korjaamista. Ruotsissa lasten ja raskaana olevien paperittomien terveydenhoito turvataan kesällä voimaan tulevalla lailla. Paperittomat lapset tulevat olemaan oikeutettuja samaan terveydenhoitoon kuin ruotsalaisen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat. Samaan tilanteeseen tulisi päästä myös Helsingissä.

Tein viime valtuustokaudella asian hoitamisesta valtuustoponnen, joka sai sekä kaupunginvaltuuston että sosiaali- ja terveyslautakunnan tuen. Seuraavaksi asiaa käsitellään kaupunginhallituksessa. Vähintään lasten ja odottavien äitien oikeus terveydenhoitoon on tällöin turvatta.

Ryhmäpuhe strategiaohjelmasta vuosiksi 2013-2016

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinkiin halutaan muuttaa, koska tämä on oikea kaupunki. Oikeassa kaupungissa koulu on lähellä, ratikalla pääsee harrastuksiin ja metrolla töihin. Hyvässä Helsingissä ystävät löytyvät lähikahvilasta tai leikkipuistosta, eikä lähimetsään mennäkseen ei tarvita autoa.

Me haluamme, että Helsingissä rakentaa urbaania kaupunkia kaupunkilaisille ja siihen nyt käsiteltävä valtuustostrategia tähtää. Rakentamistavoitetta kasvatetaan ja samalla kun kaupunkia tiivistetään, myös luonnon monimuotoisuutta lisätään ja Helsinkiin perustetaan metsäinen suojeluverkosto.

Vihreiden pitkäaikainen tavoite asumisen hintojen laskemisesta etenee, sillä autopaikkojen kustannukset tullaan kohdistamaan paremmin niiden käyttäjille. Nykyinen autopaikkanormi on kallis, epäoikeudenmukainen ja aikansa elänyt järjestelmä. Autopaikkojen kustantamista yhteisestä kukkarosta perustellaan lapsiperheiden tarpeilla, vaikka samalla nostetaan asuntojen hinnat niin korkeiksi, ettei monilla lapsiperheillä ole niihin varaa.

Liikennepolitiikassa mennään kokonaisuudessaan vihreään suuntaan. Pyöräilynedistämisohjelmaa viedään eteenpäin ja raitioliikennettä parannetaan poikkihallinnollisella ratikkaprojektilla. Tavoitteena on nyt kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä jopa prosenttiyksiköllä vuosittain. Tämän valtuustokauden aikana liikennehankkeista priorisoidaan tätä tavoitetta tukevia investointeja. Vihreät ovat tyytyväisiä myös siihen, että joukkoliikenneinvestoinnit on pääosin rajattu investointikaton ulkopuolelle.

Strategiaesitys asettaa uuden yleiskaavan tavoitteeksi energiatehokkaan kaupunkirakenteen. Kun vanha valtuusto vielä puoli vuotta sitten torjui vihreiden esityksen päästötavoitteiden tiukentamisesta, olemme nyt sitoutumassa vähentämään hiilidioksidipäästöjämme 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Me tiedämme hyvin, ettei tämä tavoite nosta Helsinkiä ilmastonmuutosta torjuvien kaupunkien etujoukkoon. Meidän onkin jatkuvasti etsittävä tapoja parantaa energiatehokkuutta ja leikata päästöjä.

Me emme halua jättää velkaamme lastemme maksettavaksi. Strategia ei vie kohti paniikkisäästämistä, mutta meidän on pystyttävä katsomaan entistä tarkemmin, että käytämme kaupunkilaisten verorahoja parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä kaudella meidän on oltava valmiita entistä tarkempaan taloudenpitoon ja pystyttävä tekemään asioita entistä paremmin.

Tästä paremmin tekemisestä on jo hyviä esimerkkejä. Helsingin kaupungilta eläkkeelle jääneiden keski-ikä on noussut kahdella vuodella ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Uusi varhaiskasvatusvirasto toimii puolet pienemmällä hallinnolla kuin muut virastot keskimäärin. Se, että mietimme rahankäyttöä entistä tarkemmin, ei tarkoita sitä, että meillä on yhtäkään lastenhoitajaa tai opettajaa liian vähän.

Samalla kun mietimme uudestaan tilojen käyttöä ja toiminnan tehostamista, meidän on mietittävä uudestaan myös demokratian toimimista. Strategiassa linjataan, että Helsingin johtamisjärjestelmä tullaan uudistamaan kokonaisuudessaan ja uusi johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa. Tällöin kaupunginjohtajiston kokoonpanon on vastattava kunnallisvaalien tulosta ja luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksien on oltava nykyistä paremmat.

Me emme halua, että helsinkiläiset lapset kasvavat luokkayhteiskunnassa. Helsingissä eriarvoistuminen alkaa jo kohdussa ja jatkuu läpi elämän. Lähes joka kymmenes lapsi on lastensuojelun asiakkaana. Pienten helsinkiläisten mahdollisuuksiin vaikuttaa entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy.

Kun rahaa on käytössä vähemmän, se on käytettävä siellä, missä tarve on suurin. Eriarvoistumisen estämisen kannalta on hyvä, että strategia laajentaa positiivisen diskriminaation ja ennaltaehkäisyn periaatetta. Niissä kouluissa, joissa on eniten tukea tarvitsevia oppilaita, on oltava parhaat resurssit tuen tarjoamiseen. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen ja nuorten syrjäytymisen vähentämisen tulee näkyä kaikessa Helsingin päätöksenteossa.

Olisimme toivoneet, että muiden ryhmien halu panostaa lapsiperheiden eriarvoistumisen estämiseen olisi ulottunut myös raamibudjettineuvotteluihin. Olimme pettyneitä siihen, ettei halua koulujen ja lapsiperheiden tukemiseen riittänyt intoa rahankäytöstä päätettäessä ja nyt esimerkiksi tokaluokkalaisten iltapäiväkerhotoimintaa ei ole mahdollista toteuttaa.

Lastensuojelussa puhutaan mielellään ennaltaehkäisystä. Helsingin kaupungilla työskentelee lastensuojelutyössä yli tuhat ihmistä, kun taas perheiden ongelmia ennalta ehkäisevässä neuvola- ja perhetyössä sekä perheiden erityispalveluissa on puolet vähemmän työntekijöitä. Rahankäytössä ennaltaehkäisy ei siis näy.

Alueilla, joilla lastensuojelun tarve on suurin, on tarjottava perheille parhaat tukiverkostot. Neuvotoiminnassa tullaan nyt panostamaan erityistä tukea tarvitseviin alueisiin ottamalla käyttöön odotusaikainen kotikäynti. Näin tukiverkosto on valmiina ja mahdollisiin ongelmiin pystytään varautumaan jo ennen lapsen syntymistä.

Myös perhetyö- ja neuvolatoimintaa tullaan yhdistämään siellä, missä tarve ennaltaehkäisyyn on suurin. Terveysasemien toiminnan uudistamisen yhteydessä olisi hyvä miettiä, voitaisiinko Helsingissä kokeilla perhekeskuksia. Jos sekä neuvolapalvelut, perhetyö että lapsiperheiden kotipalvelu löytyisivät saman katon alta, olisi ongelmien ennaltaehkäisy helpompaa. Perheitä tukemalla sekä torjumalla lasten ja nuorten syrjäytymistä voimme pysäyttää Helsingin eriarvoistumisen.

Arvoisa puheenjohtaja,

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa strategiaohjelman hyväksymistä.

Vihreät torjuvat Helsingissä lasten luokkayhteiskuntaa

– Lähes joka kymmenes lapsi on Helsingissä lastensuojelun asiakkaana. Alueiden välillä on tässä suuria eroja ja Jakomäessä jopa joka neljäs lapsi kuuluu lastensuojelun piiriin. Kun rahaa on käytössä vähän, on sitä suunnattava lapsiperheiden tukemiseksi erityisesti alueille, joilla tarve on suurin, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Tänään kaupunginvaltuustossa käsiteltiin Helsingin strategiaohjelmaa tälle valtuustokaudelle. Kaupunginjohtaja Pajunen totesi edellisen valtuustokauden päätteeksi Helsingin epäonnistuneen eriarvoistumisen ehkäisyssä kaupungissa. Lapsen mahdollisuuksiin vaikuttaa entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy.

Vihreät saivat ohjelmaan keskeiset tavoitteensa ja kaupunkia kehitetään niin ekologisesti kuin sosiaalisesti kestävään suuntaan. Vihreät ovat kuitenkin pettyneitä etenkin puutteelliseen panostukseen koulujen ja lapsiperheiden tukemiseksi. Strategianeuvotteluiden jälkimainingeissa käydyissä budjettiraamineuvotteluissa ei muilta ryhmiltä saatu toivottua tukea lapsiperheiden eriarvoistumisen ehkäisemiseksi ja koulujen iltapäivätoiminnan järjestämiseksi.

– Helsingin kaupungilla työskentelee lastensuojelutyössä yli tuhat ihmistä, kun taas perheiden ongelmia ennaltaehkäisevässä neuvola- ja perhetyössä sekä perheiden erityispalveluissa on puolet vähemmän työntekijöitä. Vaikka lastensuojelussa puhutaan mielellään ennaltaehkäisystä, rahankäytössä tämä ei näy, Kari sanoo.

Eriarvoistumisen estämisen kannalta vihreät pitävät hyvänä, että strategiassa päätettiin laajentaa positiivisen diskriminaation ja ennaltaehkäisyn periaatteitta. Niissä kouluissa, joissa on eniten tukea tarvitsevia oppilaita, on oltava parhaat resurssit tuen tarjoamiseen.

– Helsingissä olisi syytä kokeilla perhekeskuksia terveysasemien toiminnan uudistamisen yhteydessä. Jos neuvolapalvelut, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu löytyisivät saman katon alta, olisi perheiden varhainen tukeminen helpompaa. Perheitä tukemalla ja torjumalla lapsiköyhyyttä voimme pysäyttää Helsingin eriarvoistumisen, Kari kiteyttää.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

« Older posts Newer posts »

© 2025 Emma Kari

Ylös ↑