Tekijä: Emma Kari (Page 21 of 40)

Vihreiden vastaesitys hallituksen ehdottomaan Kreikka-kantaan

12.7.2015 / Emma Kari

Vihreiden suuren valiokunnan kokouksessa tekemä vastaesitys Suomen neuvottelutavoitteisiin. Esitystä ei ole aikaisemmin voinut julkaista tiukkojen salassapitovaatimuksten takia.

***

Suomen neuvottelijoiden tavoitteena tulee olla euroalueen vakauden, yhtenäisyyden ja tulevaisuuden turvaaminen. Kreikka on esittänyt uuden tukilainaohjelmapyynnön Euroopan vakausmekanismin, EVM:n, kautta, asiantuntijat ovat antaneet arvion Kreikan uudistusehdotuksista ja kreikkalaiset ovat kansanäänestyksessä indikoineet toivovansa muutosta.

Instituutioiden arvio mahdollisuuksista aloittaa neuvottelut Kreikan lainaohjelmasta esitettiin valiokunnalle vain suullisesti. Saadun selvityksen mukaan hallituksen kanta on instituutioiden suosituksen vastainen. Mielestämme instituutioiden arvioon olisi pitänyt luottaa.

Kreikan kärjistyvä humanitaarinen kriisi on torjuttava, ihmisten on saatava elämisen perusedellytykset koko EU:ssa. Se on eurooppalaisuuden ja yhteisten arvojen ytimessä. Siihen nojaa koko Euroopan unionin oikeutus.

Suomen kokonaisvastuiden ei tarvitse lisääntyä Kreikan nykyisessä kriisissä, sillä EVM:ssä on vielä toistaiseksi riittävästi pääomaa kattamaan Kreikan tarvitsema kolmas lainaohjelma. Pitkällä aikajänteellä ei kuitenkaan pidä olla kynnyskysymys, etteikö kriisinratkaisumekanismin kapasiteettia voisi kasvattaa, mikäli euroalueen vakauden turvaaminen sitä edellyttäisi. Euroalueen vakauden turvaamiseksi rakennetut kriisinratkaisumekanismit ovat osoittaneet toimivuutensa, sillä esimerkiksi Portugali ja Kypros ovat saaneet apuohjelmien turvin taloutensa vakaammalle pohjalle.

Viimeiset viisi vuotta Kreikan kriisiä on hoidettu niin, että pankit pelastettiin. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan 75% hyödystä EU:n ja muiden velkojien alkuperäisestä operaatiosta meni kansainvälisille pankeille. Eniten hyötyjiä oli Saksasta. Normaalissa markkinataloudessa pankit ja sijoittajat olisivat kantaneet riskit. Kreikan leikkaukset ovat olleet kovia, ja valtaosan niistä ovat kantaneet jo valmiiksi pienituloiset ihmiset ja työttömäksi joutuneet. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että Kreikassa on välittömästi pantava toimeen rakenteellisia uudistuksia, jotka laajentavat veropohjaa sekä kitkevät harmaata taloutta, veronkiertoa ja korruptiota. Myös esimerkiksi Kreikan eläkejärjestelmäreformia on jatkettava siten, ettei eläkeiän nosto kosketa vain nyt nuorta sukupolvea. Kreikan hallituksella tulee silti olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaiset reformit takaavat parhaiten kasvun edellytyksiä.

Iso osa Kreikan valtion talouden ongelmista ja iso osa velkamäärästä on peräisin kotoperäisistä ongelmista. Mutta merkittävä osa on kuitenkin peräisin finanssikriisin eurooppalaisten pankkien pelastusoperaatiosta. Tämä on muistettava, kun kohtuullisen kompromissin ehtoja pohditaan.

Kreikan hallitsematon ero eurosta loisi pitkään jatkuvan epävakauden, joka pahimmassa tapauksessa uhkaa laajeta koko Euroopan laajuiseksi kriisiksi. Tavoitteena on pitää kaikki nykyiset euroalueen maat yhteisessä valuutassa. Mahdollisen Kreikan eurosta eroamisen jälkeen Kreikka ei todennäköisesti velkojaan maksaisi. Samalla riski siihen, että Suomi menettäisi kaikki nykyiset saatavansa, on suuri.

Kriisimaiden tukiohjelmia tai laina-aikojen ehtoja voidaan järjestellä sillä edellytyksellä, että kriisimaat toteuttavat taloutta tervehdyttäviä uudistuksia ja mikäli toimenpiteet nähdään koko euroalueen ja Suomen talouden kannalta turvallisimpana vaihtoehtona. Kriisimaiden tukiohjelmat toteutetaan niin, että ne tukevat työllisyyttä ja kasvua. Lähtökohtana on, että tukimekanismien kautta myönnetyt lainat maksetaan takaisin.

Kreikan hallitukselle on annettava tilaa valita talouspoliittiset keinonsa kriisistä nousemiseen joustavammin, mutta samalla siltä on vaadittava aitoa sitoutumista riittäviin rakenneuudistuksiin. Syriza on asetettava vastuuseen uskottavasta taloudenpidosta. Samalla EU:n ja Suomen on oltava valmiita välittömiin humanitäärisiin aputoimiin, jos koko Kreikan talousjärjestelmä ja ihmisten peruselintarvikkeiden ja lääkkeiden saanti uhkaa lähipäivinä romahtaa.

Edellytämme, että neuvotteluissa haetaan kompromissiratkaisua Suomen ja Euroopan etujen turvaamiseksi, joka parhaalla mahdollisella tavalla turvaa saatavamme sekä euroalueen rahaliiton vakauden ja on kohtuullinen Kreikalle mahdollistaen maalle tulevaisuuden kasvun näkymät osana yhteistä rahaliittoa. Tältä pohjalta Suomi voi hyväksyä, että Kreikan kanssa pyritään neuvottelutulokseen EVM ohjelmasta.

Fennovoiman selvitys julkistettava välittömästi!

6.7.2015 / Emma Kari

Aina kun luulen, että Fennovoiman ydinvoimafarssi on saavuttanut järjettömyyden huipentuman, ne menevät ja petraavat.

Kun eduskunnan edellyttämää kotimaista omistusosuutta ei saatu hankkeessa täyteen, Rosatom veti viime metreillä hatustaan Migrit Solarna Energija -nimisen ”kroatialaisyhtiön”. Minä ja moni muu asiaa kaivellut esitti hyvin nopeasti kysymyksen siitä, mikä yhtiö tämä oikein on, ja onko kyseessä ainoastaan Rosatomin bulvaani.

No lopulta työ- ja elinkeinoministeriö pyysi lisäselvitystä Migritin taustoista ja Fennovoima jätti selvityksen ministeriöön tänään. Mutta tällä kertaa poliitikot, toimittajat tai kansalaisaktiivit eivät voi käydä läpi sitä, onko selvitys uskottava ja mitä se kertoo Migritin taustoista. Työ- ja elinkeinoministeriö ei ole suostunut julkistamaan selvitystä ja Fennovoima on pyytänyt sen julistamista salaiseksi.

Siis eikö tämä ole Suomi? Meillä tällaiset asiakirjat ovat julkisia. Tätä ei voi hyväksyä. Se, että Fennovoima ja ministeriö eivät pidä hankkeeseen liittyvistä kriittisestä keskustelusta ei ole peruste salata keskeisiä asiakirjoja.

Lisäselvitys on tehtävä julkiseksi välittömästi!

Miksi et suojele Arktista, Sipilä?

3.7.2015 / Emma Kari

Kesä. Me kaikki arktisen maan meren rannalla asuvat tiedämme, mitä se tarkoittaa. Merijää on sulanut ja merelle pääsee helposti. Tämän tietävät myös öljy-yhtiöt, kuten Shell, joka on paraikaa aloittamassa ensimmäisiä porauksia Arktikselle.

Järkyttävintä tässä on se, että Suomen valtionyhtiö Arctia Shippingin on tässä mukana. Arctia Shippingin vuokraa kahta jäänmurtajaa öljy-yhtiö Shellille auttamaan Alaskan arktisessa öljynporauksessa.

Kysyin eduskunnassa pääministeri Sipilältä, miten Suomen toiminta sopii yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan ja arktisen alueen suojelun kanssa. Sipilä vastasi, että jos emme me ole tekemässä tätä bisnestä arktisella öljyllä, sen tekee joku muu.

Samaan aika kun Sipilän hallitus julistaa ohjelmassaan kunnianhimoisia tavoitteita Suomen öljynkäytön puolittamisesta, Sipilä puhui vastauksessaan suuresta energiatarpeen kasvusta ja arktisen alueen valtavista öljyvarannoista. Suomi on hankkeessa, joka paitsi uhraa herkän arktisen luonnon, myös lisää markkinoilla olevan öljyn määrää massiivisesti. Jos Sipilän hallitus ottaisi ilmastonmuutoksen tosissaan, sen tekisi kaikkensa, että arktinen öljy jätetään maahan.

Kyse on hauraasta arktisesta luonnosta, luonnosta, joka on suomalaisten elinehto. Sipilä väittää vastauksessaan, että Arctia Shippingin on alueella suojelemassa luontoa öljyonnettomuudelta. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Öljyonnettomuuden sattuessa arktisen alueen siivoaminen on mahdotonta – ja seuraukset tuhoisia.

Mikäli öljynporaus käynnistyy, vakava onnettomuus on vain ajan kysymys. Shellin hankkeisiin sisältyy jopa 75 prosentin mahdollisuus suuresta onnettomuudesta. Öljyteollisuudella ei ole uskottavaa suunnitelmaa öljyntorjuntaan, jos Meksikonlahden kaltainen öljyonnettomuus tapahtuisi Alaskan merialueilla.
Meillä arktisen maan asukkaina on erityinen vastuu puolustaa ja pitää huolta tästä ainutlaatuisesta luonnosta. Siksi osoitamme tänään mieltä arktista öljynporausta vastaan ja kysymme pääministeri Sipilältä, miksi et suojele Arktista?

Pääministeri Juha Sipilän vastaus kansanedustaja Emma Karin kirjalliseen kysymykseen valtionyhtio Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen

3.7.2015 / Emma Kari

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 37/2015 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen valtionyhtiö Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Emma Karin /vihr näin kuulu- van kirjallisen kysymyksen KK 37/2015 vp:

Miten arktisten öljykenttien avaaminen sopii yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan ja arktisen alueen kestävän kehityksen reunaehtojen kanssa ja

miten Arctia Shippingin liiketoimintastrategian rakentaminen arktisen öljynporauksen varaan sopii yhteen Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Arctian Shippingin laivasto on kokonaisuudessaan uusittava vuoteen 2029 mennessä. Laivaston uusimisen kokonaisinvestointi on noin miljardi euroa. Mittavan investointiohjelman toteuttami- sesta muodostuu merkittävä jäänmurron kustannustehokkuuteen ja Itämeren jäänmurron kustannuksiin vaikuttava tekijä. Jäänmurron hinnankorotuspaineiden laskemiseksi ja uusien jäänmurtajien rahoittamiseksi kaupallisilta markkinoilta Arctia Shippingin on pystyttävä nostamaan laivastonsa käyttöastetta.

Ilmastonmuutoksen torjunta tulee todennäköisesti vaikuttamaan fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Ice management markkinan kehitys on monessakin suhteessa epävarmaa. Arctia Shipping ei ole investoinut aluskalustoon, jonka kysyntään arktisella alueella liittyisi riskiä. Polaarimurtajaan investointi edellyttää lähtökohtaisesti aina pitkäaikaisia sopimuksia, joilla varmistetaan alusinvestointien taloudellinen hyöty Suomen merialueiden jäänmurrolle ja tätä kautta valtiolle, jonka budjetista jäänmurto maksetaan. Arctian liiketoiminta- mahdollisuudet liittyvät lisäksi myös kaivostoiminnassa ja tutkimustoiminnassa tarvittavaan väyläjäänmurtoon arktisella alueella.

Energiayhtiöt perustelevat öljynetsintää ja porausprojekteja arktisella alueella lyhyen tähtäimen kysyntään vastaamisella, jotka liittyvät väestönkasvuun ja kehittyvien maiden taloudelliseen kehitykseen. Energy Agencyn (IEA) mukaan maailman energiankulutus kasvaa 40 % vuoteen 2030 mennessä. Maailman hyödyntämättömistä öljy- ja kaasuvaroista 22 % on arktisilla alueilla.

Ammattitaitoista ice management -palvelua tarvitaan öljynporaus- ja öljyn etsintätoiminnassa ympäristölle turvallisen toiminnan varmistamiseksi. Ympäristön suojelu on Arktisilla alueilla erityisen tärkeää, joten ice management -palveluiden laadukkuus ja turvallisuus on ympäristön

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 37/2015 vp

kannalta hyvin kriittistä. Arctia Shippingillä on globaalissakin mittakaavassa ainutlaatuista osaamista erittäin haastavissa jääolosuhteissa toimimisesta ja yhtiö on asiantuntemuksensa ja osaamisensa myötä mukana turvaamassa kestävää kehitystä näillä alueilla samalla hyödyntäen arktisen alueen liiketoimintamahdollisuuksia.

Shell on investoinut öljynetsintään arktisilla alueilla lähes viisi miljardia euroa. Ice management on öljynporaus ja etsintätoiminnoissa tukitoiminto, jonka osuus kokonaisinvestoinnista, jopa uuden aluskaluston tilaamisvaihtoehdossa, on marginaalinen. Operaatiossa on lukuisia erilaisia avustavia aluksia, joiden kokonaismäärä voi olla useita kymmeniä. Shellillä on jo käytössään Arctian kilpailijalta rahdattu polaariseen ice managementiin ja jäänmurtoon kykenevä alus. Täs- tä syystä Fennican ja Nordican poisjättäytymisellä kyseisestä liiketoiminnasta olisi tuskin vaiku- tuksia Shellin poraussuunnitelmiin. Päinvastoin ice management -palvelua olisi tässä tapaukses- sa toimittamassa todennäköisesti toinen operaattori, jonka turvallisuusstandardit ja osaamistaso haastavista jääolosuhteista olisi todennäköisesti Arctiaa heikompi. Ilmastonmuutos on globaali ongelma. Shell ja muutkin energiayhtiöt toimivat hallitusten ja kansallisten viranomaisten antamien lupien turvin.

Arktisten alueiden liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen on selkeä osa Suomen arktista strategiaa. Strategian taustalla on arktisen alueen painoarvon kasvu ja vahvistunut näkemys ko- ko Suomesta arktisena maana. Arktisen strategian ja arktisen alueen neuvottelukunnan mukaan arktisten liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen tavoitteina ovat mukanaolo arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä ja sitä tukevien palveluiden sekä infrastruktuurin kehit- tämisessä ja rakentamisessa huomioiden kestävän kehityksen periaatteet ja halliten liiketoimin- nan ympäristöriskit. Tavoitteena on hyödyntää arktisilla alueilla tehtävien energia-alan investointien tuomat liiketoimintamahdollisuudet sekä pitää Suomi tulevaisuudessakin arktisen meriteollisuuden ja varustamotoiminnan johtavana asiantuntijamaana.

Helsingissä 3.7.2015

Pääministeri Juha Sipilä

Vihreiden Emma Kari: ”Helsingin on vihdoin irrottauduttava ydinvoimahankkeista”

1.7.2015 / Emma Kari

Fennovoima on tällä viikolla jättänyt hakemuksen ydinvoimalan rakentamisluvasta työ- ja elinkeinoministeriöön. Vihreiden kansanedustaja Emma Karin mukaan hakemus osoittaa, että hankkeessa mukana olevien kuntien pitäisi viimeistään nyt irrottautua hankkeesta.

”Kokoomus ja sosialidemokraatit ovat kerta toisensa jälkeen runnoneet läpi helsinkiläisten rahojen sitomisen kannattamattomiin ydinvoimahankkeisiin. Sokea ydinvoimausko on tullut helsinkiläisille kalliiksi. Vihreät ovat toistuvasti tuoneet esiin ydinvoimahankkeisiin liittyviä riskejä. Näitä ei ole haluttu kuunnella”, Kari toteaa.

Viimeksi Helsingin kaupunginvaltuusto käsitteli Vihreiden ryhmäaloitetta Helsingin irrottautumiseksi Fennovoiman ydinvoimahankkeesta toukokuussa.

”Olkiluoto 3:n rakentaminen alkoi vuonna 2005 ja ydinvoimalan piti valmistua vuonna 2009. Ydinvoimalaa ei ole, eikä ole varmaa käynnistyykö se koskaan. Silti valtuuston enemmistö päätti kaksi vuotta sitten pistää 30 miljoonaa euroa lisää Olkiluoto 3:en. Tämän lisäksi valtuusto päätti lähteä mukaan myös Olkiluoto 4 suunnitteluun. Nyt tämäkin hanke on kaatunut. Tämä on järjetöntä sijoituspolitiikkaa.” Kari summaa.

Vihreät on vastustanut kaikkia sijoituksia ydinvoimaloihin ja vaatinut helsinkiläisten yhteisten rahojen sijoittamista uusiutuvaan energiaan.

”Fennovoima on osoittautumassa jopa molempia Olkiluodon ydinvoimalahankkeita huonommaksi. Silti Helsinki on tässäkin hankkeessa mukana osin omistamansa Vantaan Energian kautta. Fennovoiman farssia muistuttavassa rakentamislupaprosessissa kotimaiseksi omistajaksi väitetään Rosatomin kroatialaista bulvaaniyhtiötä. Nyt viimeisetkin mukana roikkuneet yksityiset sijoittavat ovat hylkäämässä hanketta”, Kari sanoo.

Kari vaatiikin Vantaan energiaa ja Helsingin energiayhtiötä irrottautumaan kaikista meneillään olevista ydinvoimahankkeista.

”Tehdyt virheet on pystyttävä myöntämään ja niistä on opittava. Ydinvoimaan sijoittaminen sitoo pääomia ja hidastaa uusiutuviin siirtymistä. Meneillään olevista ydinvoimahakkeista on irrottauduttava. Lisäksi on tehtävä periaatepäätös, ettei uusiin ydinvoimaloihin enää lähdetä mukaan. Helsingin on nyt vihdoin alettava uusiutuvan energian edelläkävijäksi”, Kari vaatii.

Lisätietoja:

Emma Kari, p. 044 300 6801

Migritin jäljet johtavat Venäjälle

30.6.2015 / Emma Kari

Fennovoiman ydinvoimalan uuden ”kotimaisen” osakkaan taustat alkavat hahmottua. Ja yllättäen jäljet johtavat suoraan Venäjälle.

Myöntäessään luvan Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalalle, eduskunta asetti sen toteutumisehdoksi 60 prosentin kotimaisen omistuksen. Tätä ei ole saatu kasaan, koska hanke ei kannata. Nyt Fennovoima väittää ”kotimaisen” omistuksen toteutuvan yhtäkkiä kuvioihin ilmaantuneen pikkuiruisen kroatialaisen Migrit Solarna Energija -omistusten avulla. Migritillä ei ole juurikaan omaa pääomaa eikä omia työntekijöitä.

Migrit on osa Titan-ryhmää. Sillä on sama osoite, puhelin- ja faksinumero kuin kiinteistöyhtiö Titan Nekretninellä. Titanin taustalla on venäläinen kiinteistöyhtiö Inteco. Intecon puolestaan omisti aiemmin Jelena Baturina, Venäjän rikkain nainen ja Moskovan entisen pormestarin Juri Lužkovin vaimo.

Baturina myi Intecon vuonna 2011 venäläiselle miljardöörille Mikhail Shishkanoville ja Venäjän valtion omistamalle Sberbankille. Venäläinen Sberbank on keskeinen toimija Rosatomin voimalahankkeiden rahoituksen hoitamisessa.

Rosatom haluaa Fennovoiman ydinvoimalan toteutuvan hinnalla millä hyvänsä, koska se haluaa saada jalansijaa länsimaisilla ydinvoimamarkkinoilla. Pienen energiayhtiön käyttäminen bulvaanina on Rosatomille tässä farssissa pieni hinta ydinvoimalan rakentamisluvasta.

Nyt testataan Sipilän ja Rehnin rehtiys. Puhaltavatko he vihdoin pelin poikki? Vai saako tässä maassa tehdä ihan mitä vaan?

Fennovoiman ydinvoimalalta loppuu aika

24.6.2015 / Emma Kari

Aika on ajanut ydinvoimasta ohi. Määräaika Venäjän valtionyhtiö Rosatomin ja Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisluvan hakemiselle umpeutuu viikon sisällä. Nyt tämä farssiksi muodostunut ydinvoimalahanke on kaatumassa.

Viime kaudella kokoomus sitoi koko vaikutusvaltansa Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalan eteenpäin viemiseen. Stubb oli valmis rikkomaan hallitusohjelmaa ja hajoittamaan hallituspohjan tämän takia. Lopulta järjetön energiapolitiikka pakotti Vihreät lähtemään hallituksesta.

Säilyttääkseen energiapolitiikkansa uskottavuuden rippeitä, hallitus asetti Rosatomin ydinvoimalan toteutumisehdoksi 60 prosentin kotimaisen omistuksen. Suomalaiset yritykset eivät halunneet sitoa rahojaan ydinvoimalaan ja siksi Suomen valtionyhtiö Fortum tarvittiin mukaan isolla omistusosuudella.

Venäjän valtionyhtiö Rosatom lupasi Fortumille merkittäviä omistuksia Venäjän vesivoimatuotannosta, jotta Fortum saatiin sitoutumaan huonoon ydinvoimahankkeeseen. Nyt tämä sopimus natisee ja Fortum on lyömässä jarruja osallistumiselleen Rosatomin ydinvoimalaan.

Koska kokoomus ja keskusta ovat jähmettäneet Suomen energiapolitiikan epävarmoilla ja järjettömän hintaisilla ydinvoimalahankkeilla, Suomi on jäänyt auttamatta jälkeen maailmalla etenevästä energiavallankumouksesta. Suomen talous maksaa tästä jälkeenjääneisyydestä kovaa hintaa. Olisimme voineet olla edelläkävijä, olisimme voineet luoda työpaikkoja ja markkinoita suomalaisille yrityksille.

Tässä testataan, onko hallitus valmis antamaan Suomeen rakennettavan ydinvoimalan enemmistöomistuksen Putinin alaisuuteen. Meillä on mahdollisuus liittyä energiavallankumoukseen. On aika tehdä tilaa uusiutuville!

Kun köyhät asetetaan toisiaan vastaan

23.6.2015 / Emma Kari

On arvovalinta leikata kaikista köyhimmiltä. Se, mitä Sipilän hallitus tuntuu saaneen aikaan, on kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asettamisessa toisiaan vastaan.

Eilen kritisoin hallituksen päätöstä reagoida yhteen historian pahimmista pakolaiskriiseistä pienentämällä Suomen pakolaiskiintiötä ja tiukentamalla pakolaispolitiikkaa. Tämän jälkeen olen saanut lukemattomia viestejä siitä, kuinka omat köyhät on hoidettava ensin.

Monet viesteistä ovat aggressiivisia ja rasistisia. Mutta monien taustalla tuntuu olevan aito ajatus siitä, että suomalaisten köyhien auttaminen edellyttää selän kääntämistä Välimereen hukkuvien ihmisten hädälle. Näin ei ole.

Tosiasiassa Sipilä, Soini ja Stubb leikkaavat kaikista heikoimmassa asemassa olevilta niin Suomessa kuin globaalisti. Hallituksen politiikkaa lisää köyhien lasten, köyhien perheiden ja köyhien eläkeläisten määrää Suomessa, se kasvattaa tuloeroja ja heikentää naisten asemaa. Samalla se leikkaa kehitysyhteistyöstä ja kieltäytyy vastaamasta EU:n vetoomukseen humanitäärisen kriisin helpottamisesta.

Kyse ei ole siitä, että toisia köyhiä ei voi auttaa, koska toiset köyhät tarvitsevat apua. Kun empatia puuttuu, ollaan valmiita kääntämään selkä ihmisten hädälle täysin riippumatta ihmisen taustasta tai kansallisuudesta. On arvovalinta nostaa niitä, jotka ovat jo vahvoilla ja ottaa niiltä, jotka ovat muutenkin heikoilla.

Ja pahinta on asettaa köyhät ihmiset toisiaan vastaan. Sen sijaan pitää kysyä, miksi köyhiltä otetaan ja rikkaille annetaan.

Helsinki pääsi mukaan energiavallankumoukseen

17.6.2015 / Emma Kari

Helsingissä tehtiin tänään historiaa. Helsingin energiayhtiön hallitus päätyi esittämään Hanasaaren hiilivoimalan alasajoa. Tämä on valtava voitto.

Päätöstä varten on pitkään selvitetty kahta todella kallista vaihtoehtoa: Hanasaaren hiilivoimalan korjaamista tai uuden uusiutuvia käyttävät monipolttolaitoksen rakentamista Vuosaareen. Vihreiden ryhmänjohtajana vaadin vuoden alussa, että Helsinki selvittäisi myös kolmannen, hajautettuun uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen perustuvan vaihtoehdon. Selvitykseen suhtauduttiin epäillen ja vähätellen.

Nyt selvitys on valmistunut ja tulokset ovat selvät. Hajautettu uusiutuvan energian malli on taloudellisesti järkevin ja ilmaston kannalta ehdottomasti paras.

Malli tarkoittaisi sitä, että:

– Hanasaaren hiilivoimalasta luovutaan 2020-luvun alussa ja alueelle rakennetaan koteja ihmisille

– Salmisaaren öljylämpökeskus korvataan uudella pellettilämpölaitoksella, joka voidaan ottaa käyttöön jo vuonna 2017

– Vuosaaren voimalaitosalueelle ja mahdollisesti muulle laitospaikalle rakennetaan uusi biolämpölaitos

– Parannetaan energiatehokkuutta ja panostetaan uusiin lämmöntuotantoratkaisuhin, kuten lämpöpumppuihin, aurinkolämpöön ja geotermiseen lämpöön

Energiavallankumous etenee maailmalla. Uusiutuva energia on jatkuvasti edullisempaa ja tehokkaampaa. Uudet teknologiat kehittyvät ripeästi ja aika on ajanut ohi fossiilisista polttoaineista. Suomella ei ole varaa tipahtaa tämän kehityksen kelkasta. Siksikin on tärkeää, että pääkaupunki toimii tässä suunnannäyttäjänä.

Tämä on vasta ensimmäinen askel. Helsinki tarvitsee kokonaisvaltaisen energiaremontin ja selkeät askelmerkit pitkälle tulevaisuuteen. Kaupungin energiantuotantoa ja -kulutusta on tarkasteltava kokonaisuutena ja koko Helsinkiä yhtenä energiajärjestelmänä.

Lopullisen päätöksen asiasta tekee valtuusto. Nyt näyttää kuitenkin selvältä, että hiilikasat jäävät Helsingissä historiaan. Hanasaareen nousee uusia koteja. Uusiutuva energia ottaa harppauksen eteenpäin. Se näyttää suuntaa vihreiden tavoitteelle siirtää koko Suomi kestävään energiatalouteen ja luoda sillä työtä.

Tällaisina hetkinä on hyvä pysähtyä ja olla hetki onnellinen. Maailmassa ja tässä maassa on toivoa.

Huudot Välimereltä kaikuvat kuuroille korville

12.6.2015 / Emma Kari

Suomi jatkaa pesäeron tekemistä sivistyneestä ja solidaarisesta Länsi-Euroopasta.

Tuhansia ihmisiä on hukkunut Välimerellä. Pelkästään tänä vuonna jo lähes 2 000 ihmistä on kuollut Välimerellä yrittäessään paeta sotia ja konflikteja Eurooppaan. Luku on 30 kertaa suurempi kuin vuotta aiemmin. Etenkin Syyrian humanitäärinen kriisi on ajanut ihmisiä kodeistaan. Monet pakenevat sotaa, sortoa, syrjintää, köyhyyttä ja muita uhkia kotimaassaan.

Pakenevilla ihmisillä ei ole EU:n epäonnistuneen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan takia laillisia keinoja saapua Eurooppaan. Siksi moni joutuu turvautumaan salakuljettajien huteriin laivoihin, joissa matkustaminen maksaa maltaita – ja monesti myös matkustajien hengen.

Eurooppalaisilla poliitikkojen vastuulla on estää hukkumiskuolemat ja antaa apua sitä tarvitseville.

Käsittelimme tänään eduskunnan Suuressa valiokunnassa EU-komission ehdotusta siitä, että Välimeren alueelle saapuvia, kansainvälistä suojaa tarvitsevia ihmisiä, voitaisiin komission päätöksellä uudelleensijoittaa muihin Euroopan maihin. Tavoitteena on, etteivät Italia ja Kreikka kantaisi yksin kaikkea vastuuta yhteisestä siirtolaiskriisistä. Vihreiden vastustuksesta huolimatta Suomen kannaksi päätettiin komission ehdottaman sitovan solidaarisuuden vastustaminen.

Suomen asenne Välimeren kriisiin ei ole surullista pelkästään suojaa tarvitsevien ihmisten kannalta, vaan myös Suomen maineen kannalta. Päätöksellään Suomi asettui jälleen epäsolidaarisen itäblokin maiden joukkoon. Hallituspuolueet varmistivat, että Suomen kansainvälinen asema ottaa taas yhden kolauksen. Onneksi Suomen nihkeä suhtautuminen ei todennäköisesti vaikuta päätökseen, sillä solidaarisuutta kannattavat läntisen Euroopan maat vievät enemmistönä asiaa eteenpäin.

On häpeällistä, että Suomi ei suostu osoittamaan solidaarisuutta hätää kärsiviä ihmisiä kohtaan ja kieltäytyy kantamasta vastuuta Euroopan yhteisestä humanitaarisesta katastrofista. Samalla kun Suomi leikkaa massiivisesti kehitysyhteistyöstä, vastaamme komission ehdotukseen, että lähtösyihin pitäisi puuttua kehitysyhteistyön keinoin.
Ihmisillä on oltava salakuljettajien paattien sijaan laillisia keinoja saapua Eurooppaan – ei vain hakemaan turvapaikkaa, vaan myös opiskelemaan ja tekemään työtä. Kenenkään ei tulisi hukkua yrittäessään paeta turvattomuutta.

Viimeisimmät artikkelit