Koulukiusaaminen on henkistä väkivaltaa, joka voi jättää pitkät jäljet kasvavan nuoren itsetuntoon.

Koulukiusaaminen ei ole vain peruskoulua koskeva ongelma eikä kiusaaminen välttämättä pääty siihen, kun koulutusaste vaihtuu. Esimerkiksi vuonna 2019 julkaistun Lukiolaisbarometrin mukaan 13 prosenttia lukiolaisista on kokenut vähintään satunnaista kiusaamista. Samana vuonna julkaistun Amisbarometrin mukaan ammattiin opiskelevista nuorista jopa 19 prosenttia on joutunut koulukavereidensa kiusaamisen kohteeksi ja 12 prosenttia oli kokenut kiusaamista opettajien suunnalta.

Koulukiusaamiseen toisen asteen oppilaitoksissa ei puututa tällä hetkellä niin vahvasti lain tasolla kuin voisi. Jotta lukiot ja ammatilliset oppilaitokset olisivat kiusaamisen-, syrjinnän- ja rasisminvastaisia paikkoja, jossa on avoin, turvallinen ja välittävä ilmapiiri, kiusaamiseen tulisi puuttua nykyistä vahvemmin. Suomen lukiolaisten liiton jäsenkyselyyn vastanneista lukiolaisista 86,5 % toivoi lukiolakiin velvoitetta puuttua kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään.

Perusopetuslakiin on kirjattu, että koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta sekä kiusatun että kiusaajan vanhemmille. Toisen asteen oppilaitoksia koskevassa sääntelyssä ei tällaista kirjausta ole.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy toisen asteen oppilaitoksissa tapahtuvaan kiusaamiseen ja häirintään puuttumiseksi?

Syntyvyyskeskustelu on viime vuosina pyörinyt vahvasti syntyneiden vauvojen määrässä. Äitien hyvinvointi on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Vuosittain noin 50 000 ihmistä synnyttää. Sen jälkeen keho on erilainen kuin aiemmin.

Raskauden aikaista hyvinvointia seurataan tarkkaan. Se on hyvä. Neuvolajärjestelmä on yksi hyvinvointivaltiomme arvokkaimpia palveluita. Synnytyksen jälkeen moni äiti jää kuitenkin usein yksin oman terveytensä ja hyvinvointinsa kanssa. Tuoreen tiedon mukaan vain 7 prosenttia naisista saa tietoa siitä, miten lantionpohjaa voi vahvistaa raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen. Sektiosynnyttäjille ei tarjota minkäänlaista kuntoutusta leikkauksen jälkeen.

Äidit haluaisivat tietää synnytyksen jälkeenkin, miten voivat hoitaa itseään ja kuntoaan. Kuitenkin – jos kukaan ei kerro miten, se on vaikeaa tehdä.
Äitiysfysioterapeutit aloittivat nimienkeruun kansalaisaloitteeseen synnyttäneiden äitien hyvinvoinnin puolesta. Kansalaisaloitteessa esitetään, että äideille tarjottaisiin synnytyksen jälkeen laaja terveystarkastus, jossa arvioitaisiin kokonaisvaltaisesti synnytyksestä palautumista, sekä terveysneuvontaa, joka tukisi äidin synnytyksestä palautumista. Samalla äidit ohjattaisiin äitiysfysioterapiaan, jossa tuettaisiin synnytyksen jälkeistä hyvinvointia ja korjattaisiin mahdollisia toimintahäiriöitä. Äitiysfysioterapiaa on tällä hetkellä tarjolla lähinnä yksityisesti, eikä sinne välttämättä osata hakeutua.

Jokaiselle kuuluu oikeus voida hyvin omassa kehossaan. Oma keho on aarre ja koko elämän mittainen elämänkumppani. Siksi tämä kansalaisaloite on tärkeä. Aloite tekee näkyväksi sen, miten keho muuttuu raskauden ja synnytyksen myötä. Ja miten yksin synnyttäjä voi jäädä synnytyksen jälkeen. Meidän on syytä selvittää, miten synnyttäneiden äitien hyvinvointia voitaisiin tukea paremmin.

On luonnollista, että pienen ihmisen synnyttyä maailmaan kaikki huomio kiinnittyy tähän pieneen ihmeeseen. Emme kuitenkaan saa jättää äitejä yksin. Myös äidit tarvitsevat huolenpitoa ja tukea.

Helsingin kaupunki valmistelee toimintaohjeet kunniaväkivaltaan puuttumiseksi. Asiasta päätettiin kaupunginhallituksen kokouksessa 24.2. Emma Karin valtuustoaloitteen johdosta. Kari jätti aloitteen syksyllä 2019.

“Kunniaan liittyvä väkivalta on sukupuolistuneen väkivallan muoto ja se on vakava ja yhä lisääntyvä ilmiö myös Helsingissä. On hyvä, että kaupunki tarttuu asiaan. Toimintaohjeet tulevat tarpeeseen. Kunniaväkivaltaan puuttuminen on tärkeää ihmisoikeustyötä”, Kari sanoo.

Helsingin kaupunki perustaa asiantuntijaryhmän turvallisuussuunnitteluun. Karin aloitteen johdosta ryhmä tulee huolehtimaan, että kaupungille laaditaan ohjeet ja toimintamallit, jotta kunniaväkivaltaan voidaan puuttua jatkossa paremmin.

“Ihmisoikeusliitto julkaisi vuonna 2016 laajan selvityksen kunniaan liittyvästä väkivallasta ja antoi suosituksia väkivaltaan puuttumisesta ja sen ennaltaehkäisystä. Kunniaan liittyvään väkivaltaan puuttumisen edellytys on se, että kaupungin eri organisaatiot tunnistavat ilmiön. Siksi on hyvä, että Helsinki laatii toimintaohjeet”, Kari sanoo.

Kunniaväkivallan muodot vaihtelevat sosiaalisesta rajoittamisesta vakavaan fyysiseen väkivaltaan, joka voi pahimmillaan vaatia uhrin hengen, ja avioliittoon pakottamiseen. Nämä yhteisöllisen väkivallan muodot, joissa väkivalta voi olla jatkuvaa ja joissa on usein useampia tekijöitä, voivat jäädä oikeuslaitoksessa tunnistamatta.

“Helsingin kaupunki on tehnyt hyvää työtä siinä, miten eri alojen ammattilaisia on alettu kouluttaa tunnistamaan kunniaväkivaltaa. Tätä työtä on tärkeä jatkaa, jotta jokainen saa elää Helsingissä turvassa”, Kari sanoo.