Kategoria: Politiikka (Page 6 of 7)

Ryhmäpuhe vuoden 2014 talousarvioehdotuksen valmistelusta

Arvoisa puheenjohtaja,

Vihreät haluaa alkavalla valtuustokaudella tehdä talouspolitiikkaa, jolla emme jätä velkoja lastemme maksettavaksi.

Ensinnäkin: emme halua olla tekemässä helsinkiläisten palveluita huonontavia leikkauksia. Meillä ei ole mitään syytä toistaa niitä virheitä, joita aikaisemmin on tehty. Huono säästäminen tulee kalliiksi.

Toiseksi: haluamme investoida ympäristön ja ihmisten kannalta kestävämmän Helsingin rakentamiseen. Emme halua jättää päästöjä, homehtuvia rakennuksia tai huonoa kaupunkirakennetta tulevien helsinkiläisten taakaksi.

Kolmanneksi: haluamme kantaa vastuuta jokaisesta veroeurosta. Helsinki tuhlaa tällä hetkellä rahojaan raskaisiin rakenteisiin ja kankeisiin käytäntöihin. Tänään otettu laina on maksettava takaisin. Jatkuvan, liian kovan menokasvun sijaan voimme tehdä asioita paremmin.

Arvoisa puheenjohtaja,

Läpi viime valtuustokauden vihreä valtuustoryhmä keskittyi aiempien, huonojen leikkausten purkamiseen. Niitä tehtiin 2000-luvun alussa helsinkiläisiin kouluihin. Luokkakokomme olivat paisuneet liian suuriksi. Viime kaudella saimme luokkakoot pienentymään ja tästä meidän on syytä olla ylpeitä.

Toinen asia, johon päätimme käyttää lisää rahaa, oli joukkoliikenteen parantaminen ja lippujen hintojen pitämiseen edullisina. Helsingin julkinen liikenne on koko maan edullisinta ja kaupunkilaiset ovat siihen tyytyväisiä. HSL:n perustaminen on myös esimerkki hyvästä rakenteellisesta uudistuksesta.

Vihreä ryhmä haluaa keskittyä siihen, että myös tällä kaudella pidetään huolta pienimmistä ja rakennetaan kestävää kaupunkia. Me emme halua, että helsinkiläiset lapset kasvavat luokkayhteiskunnassa. Vahvistamalla perhetyötä neuvoloissa voimme tukea perheitä ja ehkäistä mahdollisia ongelmia. Paras tapa arvioida budjettimme onnistumista on katsoa, miten hyvin onnistumme torjumaan eriarvoistumista Helsingissä.

Pyörätieinvestointeja kannattavampia investointeja saa hakea. Kaupunki on itse todennut pyöräilyinvestointien hyöty-kustannussuhteen olevan huikea. 20 miljoonan euron investoinnilla pyöräilyyn saadaan yli 150 miljoonan hyöty. Vaikuttavuus on moninkertainen esimerkiksi tavanomaisiin liikennehankkeisiin verrattuna.

Joukkoliikenteen käyttöä lisäävät raidehankkeet on saatava käyntiin nopeasti. Hyvä tapa lisätä joukkoliikenteen matkustajamääriä on parantaa poikittaisliikennettä. Ei ole mitään kunnon syytä sille, miksi Raide-Jokerin Helsingin osuuden rakentamista ei voisi aloittaa jo ensi vuonna.

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinki ei ole syöksykierteessä, jonka takia nyt olisi paniikkiratkaisujen aika. Hyvää kaupunkia ei rakenneta jättämällä homeiset koulut korjaamatta tai tekemällä uusista asuinalueista huonoja.

Vihreät ovat olleet aikaisemminkin valmiita tarkastelemaan investointisuunnitelmia kriittisesti. Tähän olemme valmiita myös nyt.

Meistä ei ole järkevää rakentaa helikopterikenttää Hernesaareen yritystueksi kahdelle yritykselle, varsinkin kun samalla hinnalla saataisiin Helsinkiin kaikkia kaupunkilaisia palveleva Keskustakirjasto. Yhtä viisaalta kuulostaa Hakaniemen torin repiminen auki kaupungin rahoilla parkkihallihankkeella, jonka yksityiset toimijat olivat jo todenneet huonoksi investoinniksi. Toivomme, että myös salin oikealla laidalla ollaan valmiita tunnustamaan tosiasiat ja luopumaan taloudellisesti järjettömistä investoinneista.

Samalla me toivomme, että myös salin vasemmalla laidalla otetaan todesta se, etteivät menot voi loputtomasti kasvaa nopeammin kuin tulot. Me emme halua jättää velkaamme lastemme maksettavaksi. Vaikka uudistaminen on vaikeaa, meidän on pystyttävä katsomaan entistä tarkemmin, että käytämme kaupunkilaisten verorahoja parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä kaudella meidän on oltava valmiita entistä tarkempaan taloudenpitoon. Ikääntyvän ja kasvavan kaupungin täytyy tälläkin kaudella palkata lisää työntekijöitä, mutta menojen kasvu ei voi jatkua yhtä nopeana kuin aikaisemmin.

Taloustilanteen korjaaminen vaatii ennen kaikkea rakenteellisia uudistuksia. Satunnaisten leikkausten sijaan käsien siirtäminen hallinnosta palveluihin on nyt tarpeen.

Olemme kyllästyneitä kuulemaan ehdotuksia siitä, että taloustilanteen takia leikkipuistotädeistä voidaan luopua tai kaduilla tehtävä lähisosiaalityö voidaan lakkauttaa, kun meille ei samalla kyetä tuottamaan mitään todellisia ehdotuksia hallinnon tehostamisesta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat luoneet valtaosan Helsingin työpaikoista viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tuoreen yritysbarometrin mukaan nämä yritykset suhtautuvat talouden kehitykseen aikaisempaa positiivisemmin. Juuri pk-yritysten toimintamahdollisuuksien parantaminen on järkevää työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa.

Ollakseen kiinnostava ja hauska, kaupungin on hieman rentouduttava. Myös hallinnossa on osattava ottaa uudet ideat vastaan. Meillä ei ole varaa lannistaa yrittäjiä turhalla byrokratialla ja ikuisuuksiin venyvillä lupaprosesseilla. Kahvivaunut, pienet putiikit ja katutapahtumat tekevät kaupungistamme elävän. Ne tekevät Helsingistä kaupungin, johon halutaan investoida matkustaa ja muuttaa asumaan.

Aloite Kulosaaren melumuurin avaamisesta katutaiteelle

Vuonna 2012 Helsinki on maailman designpääkaupunki – WDC World Design Capital. Vuoden aikana tuodaan esiin uutta ja vahvistetaan olemassa oleva toimivaa kaupunkikulttuuria. Kalasataman alueella on avattu graffiti- ja muulle taiteelle useita satoja metrejä maalauspintaa, jotka ovat olleet erittäin suosittuja. Maalausaidat ovat nousseet kaupunkilaisten arvostamaksi osaksi Helsingin kaupunkikulttuuria ja ne ovat saaneet lukuisia tunnustuksia.

Kalasataman rakennustöiden edetessä Kalasataman graffitiaidasta suuri osa puretaan marraskuun loppuun mennessä. Kaupunkiin tulisikin saada uusia maalauspintoja, paikkoja, joissa katutaide olisi läsnä erilaisissa ympäristöissä. Samalla voidaan seurata niiden vaikutuksia ympäröivään kaupunkitilaan.

Kulosaaren melumuuri näyttäytyy suurelle yleisölle sen ollessa suoraan metroradan ja Itäväylän vieressä. Muuri tulisi ottaa jälleen maalauskäyttöön. Nuorisoasiainkeskuksen, kulttuurikeskuksen ja rakennusviraston yhteishankkeena maalausaita voisi olla osa elävää kaupunkikulttuuria ja avoin erilaisille katutaiteen muodoille.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Kulosaaren melumuuri avaamiseksi katutaiteelle ja sen muuttamiseksi jälleen maalausaidaksi.

Helsinki 9.11.2011

Emma Kari

Talousarvioaloite lastenruokailun luomuohjelman rahoituksen turvaamisesta

Kaupunginhallitus hyväksyi 28.6.2010 ehdotuksen Helsingin ruokakulttuurin kehittämisestä. Päätöksellä haluttiin parantaa ruuan laatua ja makua sekä pienentää julkisen ruokapalvelun ja helsinkiläisten ruokaketjun ekologista jalanjälkeä ja torjua ilmastonmuutosta.

Yksi päätetyistä kärkihankkeista oli lastenruokailun luomuohjelma. Helsinkiläisten päiväkotien ruokailussa asetettiin tavoitteeksi nostaa luomuruoka-aineiden osuus 50 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä, ja lisätä asteittain luomun käyttöä myös peruskouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Samalla kaupunki sitoutui WWF:n kalojen suosituslistan ohjeistukseen ja julistautui GMO-vapaaksi vyöhykkeeksi. Lisäksi kasvisten syönnin lisääminen nähtiin yksinkertaisimpana tapana vähentää ruokaketjun ympäristörasitusta.

Ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ruokaketjulla on merkittävä rooli, sillä yleisesti ottaen ruokaketjun osuus kasvihuonekaasujen muodostuksesta arvioidaan jopa 30 prosentiksi, joka on suurempi kuin liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt. Ruuan tuotantotavalla on väliä, sillä arvioiden mukaan 83 prosenttia ruuan ilmastorasituksesta syntyy jo maatilalla. Vesistöjen rehevöitymisestä elintarvikeketjulla on suurin, yli 50 prosentin osuus. Siksi kaupunginhallituksen hyväksymän ohjelman toteutuminen on varmistettava.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että vuoden 2012 talousarvioon
varataan ja korvamerkitään tarvittavat varat lastenruokailun luomuohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen.

Helsinki 16.2.2011
Emma Kari

Aloite nimettömän työnhaun kokeilusta

Vähemmistövaltuutetun Venäjänkielisten työllistyminen ja työsyrjintä 2010 -selvityksessä käy ilmi, että syrjintä venäjänkielisiä kohtaan syntyperän tai kielen takia on tavallista rekrytointitilanteissa. Samantapaisia tuloksia on ilmennyt muualla Euroopassa tehdyissä tutkimuksissa.

Selvityksen yhteydessä vähemmistövaltuutettu suosittelee, että mahdollisuutta järjestää osittaista nimetöntä työnhakua julkisissa viroissa pitäisi tutkia. Nimettömässä työnhaussa työhaastatteluun kutsuttavien hakijoiden työhakemukset käsiteltäisiin nimettöminä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinki pyrkii vähentämään syrjintää työnhakutilanteissa ja selvittää mahdollisuudet kokeilla nimetöntä työnhakua kaupungin työpaikkoja täytettäessä.

Helsinki 10.11.2010
Emma Kari

Aloite voimassaolevien luonnonhoitosuunnitelmien päivittämisestä LUMO-ohjelman mukaisiksi

Kaupunginhallitus hyväksyi 8.2.2010 Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008 – 2017 (LUMO). Hyväksytyn ohjelman on tarkoitus ohjata jatkossa alue- ja luonnonhoitosuunnitelmia. Samassa yhteydessä perustettiin luonnonhoidon asiantuntijatyöryhmä.

Lukuisille tärkeille luonto- ja virkistysalueille on 2000-luvulla tehty luonnonhoitosuunnitelmat. Pisimmillään näitä voimassaolevia “vanhoja” luonnonhoitosuunnitelmia tullaan toteuttamaan vuoteen 2019 asti. Vanhojen suunnitelmien hakkuuehdotuksia ja hoitoluokkia ei ole valmisteltu LUMO-ohjelmaa noudattaen, eivätkä ne näin ollen kaikilta osin vastaa ohjelman tavoitteita. Tämä saattaa johtaa turhiin ristiriitoihin ja huonosti harkittuihin toimenpiteisiin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että rakennusvirasto päivittää kaikki ennen 8.2.2010 hyväksytyt voimassaolevat luonnonhoitosuunnitelmat hoitoluokkien ja esitettyjen, vielä toteutumattomien metsänhakkuutoimien ostalta, LUMO-ohjelman mukaisiksi. Päivitystyössä tulee hyödyntää luonnonhoidon työryhmää.

Helsinki 20.10.2010
Emma Kari

Kyselytuntikysymys: Helsingin monimuotoisuuden ja avoimuuden tukeminen

Helsinki tilasi vuonna 2009 ajatushautomo Comedialta monimuotoista kaupunkikehitystä pohtivan raportin. Nyt raportti on julkaistu ja on siirryttävä pohtimaan, miten sitä hyödynnetään.

Intercultural City -raportti tarkastelee tapoja, joilla Helsingistä voitaisiin rakentaa kaupunki, jonka avoimuus ja kulttuurinen monimuotoisuus vahvistavat sen houkuttelevuutta ja asukkaiden hyvinvointia.

Useiden myönteisten asioiden lisäksi kaupunkikehittämisen asiantuntijat nostivat esille myös kaupungissa havaitut puutteet. Helsinki nähtii monin tavoin sulkeutuneena ja kliinisenä kaupunkina. Kaupungista puuttuvat julkiset, avoimet tilat, joissa eri kulttuureista tulevat kaupunkilaiset kohtaisivat. Uhkatekijänä nähtiin mm. asenteiden koveneminen Suomessa.

Raportissa suositellaan avoimuutta ja monimuotoisuutta edistävän toimintaohjelman tekemistä, muiden maiden hyviin käytäntöihin tutustumista ja niiden soveltamista sekä monimuotoisuudesta käytävän keskustelun lisäämistä. Lisäksi kaupunkiin ideoitiin luovuutta ja monimuotoisuutta edistäviä alueita. Esimerkkeinä tällaisista piristysruiskeista mainittiin yliopiston kampusalueen suunnitteleminen eläväksi luovan oppimisen keskukseksi ja Hämeentien kehittämistä erityiseksi monkulttuurisuusvyöhykkeeksi.

Kysynkin, mihin toimiin kaupunki aikoo ryhtyä raportin suositusten pohjalta Helsingin monimuotoisuuden, eloisuuden ja avoimuuden tukemiseksi?

Valtuutettu Emma Kari (Vihr.)
22.9.2010

Aloite sosiaalisten kriteerien huomioimisesta kaupungin hankinnoissa

Uusi hankintalaki selkeyttää mahdollisuuksia sosiaalisten kriteerien käyttöön julkisissa hankinnoissa. Hankintojen sosiaalisilla näkökohdilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla taataan perusoikeuksien, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyysperiaatteen noudattaminen. Sosiaalisia näkökohtia ovat myös heikommassa asemassa olevien suojelemiseksi sekä syrjäytymisen estämiseksi käytettävä positiivinen syrjintä tai muut kannustavat toimet.

Sosiaalisia kriteereitä voidaan soveltaa kahdella eri tavalla. Niille voidaan antaa jokin paino- tai pistearvo, aivan kuten muillekin tekijöille: esimerkiksi hinnalle, laadulle, toimitusvarmuudelle, referensseille tai ympäristöasioiden huomioimiselle. Sosiaaliset kriteerit voidaan asettaa myös siten, että kilpailun voittanut toimittaja sitoutuu johonkin kilpailutuksessa määriteltyyn seikkaan, kuten esimerkiksi työllistämään tietyn määrän pitkäaikaistyöttömiä tai vajaatyökykyisiä kyseisen hankinnan toteuttamisessa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinki selvittää mahdollisuudet huomioida sosiaaliset kriteerit kaupungin hankinnoissa.

Helsinki 21.4.2010
Emma Kari

Aloite autopaikkanormeista luopumisesta

Kaupungin nykyiset autopaikkanormit edellyttävät, että tiettyä asuinneliömäärää kohden on rakennettava tietty määrä autopaikkoja. Autopaikkojen hinnoista suuri osa siirtyy asuntojen hintaan. Asukkaat joutuvat maksamaan autopaikoista riippumatta siitä, haluavatko he autopaikan vai ei.

Autopaikkoja ei ole kohtuullista maksattaa niillä asukkailla, joilla ei autoa ole. Helsingin tulisikin siirtyä kaavoituksessa käytäntöön, jossa pysäköintipaikkojen hinnat irroitettaisiin asuntojen hinnoista.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinkin selvittää mahdollisuudet irrottaa pysäköinnin hinta asuntojen hinnasta ja luopua nykyisistä autopaikkanormeista.

Helsinki 7.4.2010
Emma Kari

Aloite Reilun kaupan Helsingistä

Valtuustostrategiassa Helsinki sitoutui olemaan eturivin toimija globaalin vastuun kantamisessa. Suurena ostajana Helsingillä on mahdollisuus vaikuttaa tuotannon ekologisuuteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin merkittävästi.

Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Reilu kauppa takaa kehitysmaiden pienviljelijöille tuotteistaan vähintään takuuhinnan. Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Lisäksi lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty ja tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä.

Suomessa Tampereelle, Porille, Espoolle, Joensuulle ja Lohjalle on jo myönnetty Reilun kaupan kaupungin titteli. Lisäksi suurin osa helsinkiläisistä seurakunnista omaa Reilun kaupan seurakunnan arvonimen. Helsingin kaupungin on korkea aika liittyä Reilujen toimijoiden joukkoon.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Reilun kaupan kaupungin arvonimen saamiseksi.

Helsinki 3.2.2010

Emma Kari, Silvia Modig ja Thomas Wallgren

Kyselytuntikysymys: Asunnottomien opiskelijoiden väliaikainen majoitus

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on vuodesta 2006 lähtien joutunut järjestämään hätämajoitusta vailla asuntoa jääneille jäsenilleen. Tämän jälkeen tilanne on jatkuvasti huonontunut ja tarve majoitukselle on kasvanut. Syksyllä 2008 HYYn järjestämässä hätämajoituksessa asui jo 17 opiskelijaa. Opiskelijat käyttivät hätämajoitusta keskimäärin 17 vuorokauden ajan, pisimmillään majoitusta tarvittiin 39 vuorokautta.

Tänä vuonna HYYn hätämajoitukseen on joutunut turvautumaan jo 25 opiskelijaa. Majoitusta on järjestetty kaupungilta vuokratussa huoneistossa, jossa opiskelijat nukkuvat patjoilla lattialla. Ongelma koskee kaikkia pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntia. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnalla oli 7.9. 14 opiskelijaa hätämajoituksessa ja Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnalla seitsemän. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnalla ei ole tarpeesta huolimatta ollut resursseja järjestää majoitusta. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden asunnottomuustilanteesta ei ole tietoa.

Pahiten asuntotilanne koettelee kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole tuttavia tai sukulaisia, joiden luona he voisivat majoittua kunnes asunto löytyy. Hätämajoituksen ulkopuolelle jääneitä kv-opiskelijoita on joutunut yöpymään mm. teltassa ja ravintoloissa.

Ylioppilaskuntien painiskellessa suurten taloudellisten ongelmien kanssa mahdollisuudet järjestää hätämajoitusta tulevaisuudessa ovat epävarmat. Ylioppilaskunnat ovatkin toivoneet Helsingiltä maksutonta tilaa hätämajoituksen järjestämistä varten ja apua majoituksesta aiheutuviin henkilöstökuluihin.

Kysynkin siis, miten kaupunki aikoo varautua syksynä 2010 kantamaan vastuuta vailla asuntoa jääneiden opiskelijoiden väliaikaisesta majoittamisesta?

Valtuutettu Emma Kari (Vihr.)

23.9.2009

« Older posts Newer posts »

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.