Kategoria: Kirjalliset kysymykset (Page 1 of 2)

Kirjallinen kysymys metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta Suomessa

18.5.2017 / Emma Kari

Eduskunnan puhemiehelle,

Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa (Convention on Biological Diversity), luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa vuoteen 2020, sekä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaksi vuosiksi 2012–2020. Tavoitevuoteen on nyt vajaa kolme vuotta aikaa.

Samalla metsälajiston ja metsäisten elinympäristöjen tilanne on heikko. Kahden edellisen uhanalaisuusarvioinnin välillä metsälajiston riski kuolla sukupuuttoon on pysynyt samana ja metsätalouden aiheuttamista muutoksista ovat kärsineet erityisesti lahopuuta vaativa lajisto. Metsälajiston häviämistä ei olla siis pysäytetty, ja esimerkiksi sammalien ja jäkälien uhanalaistuminen jatkuu suomalaisissa metsissä.

Uhanalaisista lajeista suurin osa on riippuvaisia metsistä ja siten metsissä tapahtuvat elinympäristöjen heikennykset heijastuvat myös suoraan uhanalaisten lajien tilanteeseen. Metsäluontotyypeistä 70% on luokiteltu uhanalaisiksi. Lisäksi on arvioitu, että sukupuuttovelan takia noin tuhat metsistä riippuvaista lajia tulee häviämään, kun lajiyhteisö saavuttaa uuden tasapainotilan elinympäristössä tapahtuneen muutoksen jälkeen.

Hallitus leikkasi metsien suojelusta (METSO -ohjelmasta) hallituskauden alussa 70%. Nyt hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä ympäristöministeriön METSO-rahoitusta lisättiin kolmella miljoonalla eurolla, jolloin metsien suojelusta on 70 prosentin sijaan leikattu 60 prosenttia tällä hallituskaudella. Samaan aikaan hakkuumäärät ja -tavoitteet ovat historiallisen suuret.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä metsälajiston ja metsäelinympäristöjen parantamiseksi tällä hallituskaudella, jotta monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään tavoitevuoteen 2020 mennessä ja onko hallitus arvioinut, että nykytoimilla tavoite on vielä realistista saavuttaa?

Helsingissä 17.5.2017
Emma Kari /vihr

Kirjallinen kysymys kansallisen korkeakoululainsäädännön muutoksista

17.5.2017 / Emma Kari

Eduskunnan puhemiehelle

Vuoden 2016 alussa opetusministeriö asetti työryhmiä valmistelemaan Tampere3 -korkeakouluorganisaatiota. Tampere3-hanketta on viety opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla kunnianhimoisesti eteenpäin, tavoitteena luoda entistä monialaisempi, kansainvälisempi ja vaikuttavampi korkeakoulu. Tampere3 tulee yhdistämään alleen kaksi yliopistoa ja yhden ammattikorkeakoulun yhdeksi korkeakoulukonserniksi.

Nykyisillä korkeakoulututkinnoillamme on syystä olemassa erilaiset asemat työmarkkinoilla. Tampere3 -hankkeen yhteydessä esitetty opetusyhteistyö koko korkeakoulukentälle mahdollistaisi kuitenkin sisällöllisesti hyvin samankaltaiset, mutta työmarkkina-asemaltaan eriarvoiset tutkinnot. Samalla se mahdollistaa sen, että tutkimus ja opetus voidaan erottaa toisistaan, kun opetus voidaan ostaa ulkopuolelta, mistä halvimmalla saadaan.

Ylioppilaskunnat ovat esittäneet huolensa siitä, että opiskelijan opetukseen liittyvän oikeusturvan varmistaminen vaikeutuu, mikäli opetusyhteistyö hämärtää tutkintojen osaamistavoitteita, sekä asettaa valmistuneet opiskelijat epäoikeudenmukaiseen työmarkkinatilanteeseen.

Ylioppilaskunta-aktiivit ovat huolissaan siitä, että valmistelussa on jäänyt sivuun opiskelijalähtöisyys ja eikä organisaatioiden henkilöstöä ole huomioitu riittävästi. Toteutuessaan esitetyllä tavalla opetusyhteistyö voi johtaa opiskelijat ovat usean oppilaitoksen käytäntö- ja tutkintoviidakkoon, jota he eivät pysty hahmottamaan riittävässä määrin valitessaan koulutusalaansa.

Tampere 3:n valmisteluprosessi tuntuu keskittyneen paikallisen korkeakoulukokonaisuuden läpiajamiseen, eikä ehdotettavien säännösmuutosten kansallisia vaikutuksia ole pohdittu tarpeeksi laajalti, vaikka säännösmuutokset tulevat vaikuttamaan koko Suomen korkeakoulupolitiikkaan.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi kaikkia korkeakouluja koskevat säännökset korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta. Opetusyhteistyö on iso rakenteellinen uudistus, jonka läpivieminen tuntuu ristiriitaiselta tilanteessa, jossa työ korkeakouluvision luomiseksi on vasta käynnistynyt.

Vaikka yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on toistaiseksi omat toimintaa ohjaavat lainsäädäntönsä ja rahoituksensa, ei voi välttyä ajatukselta, onko tavoitteena kuitenkin Tampere3:n kautta tehtyjen muutosten kautta ajaa pitkällä aikavälillä suomalaista korkeakoulutusta kohti yhtä korkeakouluinstituutiota ja tutkintojärjestelmää.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä korkeakoululainsäädännön muutoksista seuraavien kansallisten vaikutusten arvioimiseksi?

Helsingissä 10.5.2017
Emma Kari /vihr

Kirjallinen kysymys äitiyspakkauksen nimen päivittämisestä

7.3.2017 / Emma Kari

Äitiyspakkaus on suomalaisen perhepolitiikan ylpeydenaihe ja perhetukimuotona pakkaus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.

Laki äitiysavustuksesta säädettiin 1937, ja avustusten jakaminen aloitettiin seuraavana vuonna. Avustus oli ensin tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille. Taustalla oli muun muassa huoli suurista lapsikuolleisuusluvuista. Äitiysavustuksen avulla äidit saatiin terveydenhuollon piiriin ja vuonna 1949 se tuli kaikkien äitien saataville. Suomessa lapsi- ja äitikuolleisuus ovat jo pitkään olleet maailman pienimpiä.

Kun itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta, juhlitaan myös äitiyspakkauksen 80-vuotisjuhlavuotta. Tänä aikana suomalainen perhe-elämä on muuttunut merkittävästi ja nimi äitiyspakkaus on vanhentunut. Vauvat eivät ole vain äidin vastuulla, vaan lapsi tulee koko perheelle ja tänä päivänä perheitä on monenlaisia.

Kun tavoitteena on tukea isyyttä ja vahvistaa isien asemaa yhdenvertaisena vanhempana, on äitiyspakkaus-nimi isien asemaa vähättelevä. Yhdenvertaisempi nimitys paketille olisi vauvapakkaus tai perhepakkaus. Nimen päivittäminen olisi vahva viesti Suomen perheille, että vauva tulee molemmille vanhemmille. Vastuu vauvasta on yhteinen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin äitiysavustuslain päivittämiseksi niin että pakkauksen nimi tunnustaisi vanhempien yhdenvertaisuuden?

Helsingissä 7.3.2016

Emma Kari/vihr

Toimenpidealoite laillisuustarkastuksesta Maahanmuuttovirastoon ja selvityksestä turvapaikkalainsäädännön ihmisoikeusvaikutuksista

2.3.2017 / Emma Kari

Turvapaikkajärjestelmään on kohdistunut tällä hallituskaudella ennennäkemätön määrä tiukennuksia. Oikeudellista apua on rajoitettu, valitusaikoja lyhennetty, turvapaikkaperusteita kiristetty ja perheenyhdistämistä vaikeutettu entisestään. Näiden heikennyksien ensisijainen tavoite on ollut Suomen tekeminen mahdollisimman vähän houkuttelevaksi maaksi turvapaikanhakijoille ihmisille. Amnesty International nostaa vuosiraportissaan turvapaikkapolitiikan kiristykset esimerkkinä ihmisoikeuksien rapautumisesta Suomessa. Sisäministeri Risikko on sanonut hallituksen ottavan Amnestyn esittämän arvion vakavasti.

Perustuslakivaliokunta on pitänyt Suomen houkuttelevuuden vähentämistä turvapaikanhakumaana varsin ongelmallisena hyväksyttävyysvaatimuksen ja perusoikeuksien rajoittamisperusteiden kannalta. Näkemys perustuu erityisesti perustuslain 22 §:ssä julkiselle vallalle asetettuun velvollisuuteen turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan nostanut esiin monia muita turvapaikkalainsäädännön ongelmia perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, mutta ne on jatkokäsittelyssä helposti sivuutettu, jollei kyse ole ollut säätämisjärjestyksestä. Perustuslakivaliokunta on muun muassa myös huomauttanut, että ulkomaalaislakiin on viimeisen vuoden aikana ehdotettu muutoksia useissa eri hallituksen esityksissä ilman että niiden kokonaisvaikutuksia olisi arvioitu kokonaisvaltaisesti. Ongelmallista on myös, että esimerkiksi perheenyhdistämiseen tehtyjen aiempien tiukennusten vaikutuksia ei ole selvitetty ennen kuin uudet kiristykset on viety läpi.

Maahanmuuttovirasto puolestaan on esittänyt, että kielteisten turvapaikkapäätösten lisääntynyt osuus on seurausta parantuneesta turvallisuustilanteesta lähtömaissa. Helsingin Sanomat kuitenkin paljasti, että Suomen kiristyneille maalinjauksille ei löytynyt kunnollisia perusteita Maahanmuuttoviraston omasta maatiedosta. Maahanmuuttoviraston johtaja ei ole myöskään osannut asiaa julkisesti perustella.

Tiukentunutta linjaa on perusteltu myös, sillä että Suomi noudattaa eurooppalaista käytäntöä. Kielteisten turvapaikkapäätösten osuus on Suomessa kuitenkin paljon korkeampi kuin verrokkimaissamme. Viime vuonna irakilaisista turvapaikanhakijoista 18 prosenttia sai turvapaikan Suomesta EU:n keskiarvon ollessa 61 prosenttia.

Kielteisten turvapaikkapäätösten lisääntyneen osuuden on esitetty myös olevan seurausta siitä, että hakijoiden profiili on muuttunut. Olisi kuitenkin erikoista, jos Suomeen tulisi kovin erilaisia hakijoita kuin esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan eikä tästä ole esitetty näyttöä.

Oikeusvaltiossa turvapaikkapäätösten on perustuttava hyvään hallintoon, puolueettomaan maatiedon käyttöön, yksilölliseen ja oikeudenmukaiseen käsittelyyn.

Helsingin keskustassa mieltään osoittavat turvapaikanhakijat vetoavat päättäjiin oikeudenmukaisen turvapaikkaprosessin puolesta. Turvapaikanhakijoiden, ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöjen, juristien, tavallisten suomalaisten, tutkijoiden, kirkkojen ja arvojohtajien viesti on kuultava ja siihen on vastattava.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin teettääkseen perusteellisen ja riippumattoman laillisuustarkastuksen Maahanmuuttovirastoon sekä arvioidakseen turvapaikkalainsäädäntöön tehtyjen tiukennusten vaikutukset turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksiin.

Helsingissä 2.3.2017

Emma Kari /vihr

Kyselytuntikysymys Aleppon pommituksista

6.10.2016 / Emma Kari

Arvoisa puhemies,

Viime päivien kuvat Aleppon raunioista kaivettavista lapsista ylittävät jo sietokyvyn. Venäjä ja Syyrian hallitus pommittavat siviilejä taukoamatta. Tulitauko on rikottu eivätkä avustuskuljetukset pääse perille.

Nyt 300 000 ihmistä on saarroksissa Itä-Aleppossa, jota pommitetaan jatkuvasti. 85 000 lasta on loukussa kaupungissa.

Kysyn pääministeri Sipilältä,

mihin toimenpiteisiin Suomi aikoo ryhtyä EU:ssa ja YK:ssa, jotta Venäjä ja Syyrian hallitus saadaan viipymättä sitoutumaan tulitaukoon, ja että hädänalaisille ihmisille saadaan toimitettua ruokaa, vettä ja lääkkeitä ja että ihmiset saadaan turvaan?

Kirjallinen kysymys arktisen mertensuojelun edistämisestä

15.3.2016 / Emma Kari

Ilmastonmuutos koettelee arktisia ekosysteemejä poikkeuksellisen voimakkaasti, sillä arktinen alue lämpenee noin kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo kuin maapallolla keskimäärin. Arktinen ekosysteemi on valtavan paineen alla ilmastonmuutoksen sulattaessa merijäätä nopeasti. Tämän vuoden tammi- ja helmikuussa arktinen merijää on ollut pienempi kuin kertaakaan samalla ajanjaksolla mittaushistorian aikana.

Arktista aluetta on hallinnoitu tähän asti kansainvälisen yhteistyön hengessä, ja merijää on suojannut herkkää ekosysteemiä. Pohjoisella jäämerellä on nykyisellään häviävän vähän mertensuojelualueita. Jään sulaessa ja teollisen toiminnan lisääntyessä kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan, jotta arktisen alueen tulevaisuus voi olla kestävä.

Vuonna 2013 hyväksytyn arktisen strategian mukaan “Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen”.

Mertensuojelun osalta strategian mukaan Suomi kehittää arktisen alueen suojelualueiden verkostoja sekä erityisesti Pohjoisnapaa ympäröivän, rantavaltioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevan kansainvälisen merialueen suojelua sekä kiirehtii jo tunnistettujen arvokkaiden alueiden suojelutoimenpiteitä. Mertensuojelualueverkoston kehittämistä ja kansainvälisten merialueiden suojelua valtioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolella tukee myös Euroopan parlamentin Arktinen päätöslauselma.

Tänä vuonna näitä tavoitteita on mahdollisuus viedä käytännössä eteenpäin Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koordinoivassa OSPAR-komissiossa. Komissio käsittelee kesäkuussa aloitetta, jonka mukaan sen hallinnoimaan osaan Pohjoisen jäämeren kansainvälistä merialuetta perustettaisiin kansainvälinen mertensuojelualue. OSPAR-yleissopimuksen alainen biodiversiteettikomitea käsitteli aloitetta maaliskuun alussa ja totesi, että suojelualoitteen tieteellinen perusta on vahva.

Ensi vuonna Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta, joka on painottanut mertensuojelualueverkoston kehittämistä oman puheenjohtajuuskautensa ohjelmassa. Neutraalina osapuolena, jolla ei ole suoraa omaa intressiä Pohjoisen jäämeren luonnonvarojen hyödyntämiseen, Suomella on Arktisen neuvoston puheenjohtajana erinomainen asema toimia mertensuojelualueverkoston rakentamisen välittäjänä ja näin edistää arktisen strategian mukaista kestävää visiota Arktiksen tulevaisuudesta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus toimii OSPAR:ssa edistääkseen kansallisen arktisen strategian mukaista tavoitetta pohjoisnapaa ympäröivän kansainvälisen mertensuojelualueen perustamisesta sekä

miten hallitus aikoo edistää arktisen strategian tavoitetta arktisen alueen suojelualueverkostojen kehittämisestä merialueilla Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden ohjelmassa?

Helsingissä 15.3.2016

Emma Kari/vihr

Kirjallinen kysymys varhaiskasvatuksen kehittämisestä

26.2.2016 / Emma Kari

Eduskunnan puhemiehelle

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksen. Siksi on hyvä, että eduskunnan hyväksymässä valtion talousarviossa vuodelle 2016 on kohdennettu 3,7 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen kehittämiseen.

Eduskunnassa käytiin vuoden 2015 loppupuolella laaja keskustelu lasten päivähoito- ja varhaiskasvatusoikeudesta. Keskustelu osoitti, että varhaiskasvatuksen merkityksestä, vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta on olemassa väärinkäsityksiä ja tietämättömyyttä. YK:n lasten oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011 Suomelle, että vanhempien tietoisuutta varhaiskasvatusohjelmien vaikuttavuudesta tulee lisätä. Varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus alle kouluikäisistä lapsista on Suomessa selvästi OECD-maiden keskitasoa pienempi.

Keskustelussa kävi myös ilmi, että varhaiskasvatuksen ja päivähoidon nykytilasta ei ole olemassa ajantasaista kokonaisselvitystä. Esimerkiksi hallituksen esityksessä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksesta viitattiin yli kymmenen vuotta vanhaan otostutkimukseen. Kaiken laadukkaan päätöksenteon pohjana tulisi olla ajantasainen tieto. Sellaiselle tulisi myös varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kehittämisen pohjautua.

Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta luovutti syyskuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministerille muistion, jossa esitetään keskeiset ehdotukset varhaiskasvatuksen ja tutkimuksen painopistealueiksi. Muistiossa varhaiskasvatuksen kehittämisen painopisteiksi on nostettu laatu, henkilöstön osaaminen, pedagogiikka, tutkimus sekä ohjaus- ja palvelujärjestelmä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että varhaiskasvatukseen varatut 3,7 miljoonan euron kehittämismäärärahat suuntautuvat tosiasiallisesti varhaiskasvatuksen kehittämiseen eivätkä kuntien perustoiminnan ylläpitämiseen?

Helsingissä 25.2.2016

Emma Kari /vihr

Kirjallinen kysymys koulutuksellisesta tasa-arvosta varhaiskasvatuksessa

25.2.2016 / Emma Kari

Elokuussa 2015 tuli voimaan lakimuutos, jolloin lasten päivähoidosta annettu lain nimi muuttui varhaiskasvatuslaiksi. Lakiin tehdyillä muutoksilla varhaiskasvatus määriteltiin ensimmäistä kertaa lain tasolla ja sille asetettiin kattavat ja vaativat tavoitteet. Lain mukaan varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Lain mukaan varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa ja muussa varhaiskasvatuksessa.

Käsitellessään hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sivistysvaliokunta (6.3.2015) totesi muun muassa seuraavaa: ”Tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että varhaiskasvatuksesta luodaan sisällöllisesti vahva kokonaisuus, jonka avulla syrjäytymiskehitykseen voidaan puuttua jo varhaislapsuudessa. Tämä tulee ottaa korostuneesti huomioon varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa.”

Lainsäädännön yhteydessä hyväksyttiin eduskunnassa myös lausuma, että hallitus seuraa varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia, vaikutuksia laatuun ja ryhmäkokoihin ja ryhtyy varhaiskasvatuslain toisen vaiheen uudistamisen yhteydessä toimenpiteisiin laista puuttuvien keskeisten määritelmien täsmentämiseksi, jotta turvataan lasten kokonaisvaltainen hoiva, kasvu ja kehitys.

Varhaiskasvatuslaissa säädetyissä varhaiskasvatuksen tavoitteissa todetaan muun muassa, että tavoitteena on tukea oppimisen edellytyksiä sekä edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa.

Päiväkodeissa tapahtuvan varhaiskasvatuksen laatua säädellään monin tavoin muun muassa henkilökunnan koulutustason ja ryhmäkokojen osalta. Sen sijaan perhepäivähoitajilta ei edellytetä tiettyä koulutustasoa eikä niin sanottua muuta varhaiskasvatusta säädellä juuri mitenkään. Henkilöstön kelpoisuudet, henkilöstön määrä, toiminta-aika ja lapsiryhmän koko ovat pitkälti toiminnan järjestäjän päätettävissä. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n selvityksen mukaan hyvätuloisten koulutettujen vanhempien lapset ovat päiväkodeissa ja vähemmän koulutettujen lapset perhepäivähoidossa. Kotona oleville lasten vanhemmille osoitetaan pääsääntöisesti ns. kerhotoimintaa eli muuta varhaiskasvatusta, jonka laatua ei ole säädelty mitenkään ja jota tarjotaan vain 2-3 kertaa viikossa. Pedagogiseen varhaiskasvatukseen osallistuminen on siis vahvasti sidoksissa lapsen perhetaustaan.

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on ongelmallista, että 3-5-vuotiaista lapsista alle 70 % osallistuu päiväkodeissa opettajan johdolla tapahtuvaan varhaiskasvatukseen, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Tämä on selkeästi alle OECD:n maiden keskitason. YK:n lasten oikeuksien komitea huomautti jo vuonna 2011, että Suomen tulisi lisätä lasten vanhempien tietoisuutta varhaiskasvatusohjelmien merkityksestä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu varhaiskasvatuksessa silloin, kun eri toimintamuotojen reunaehdot, henkilöstön kelpoisuudet sekä toiminta-ajat poikkeavat suuresti toisistaan?

Helsingissä 25.2.2016

Emma Kari /vihr

Kirjallinen kysymys alaikäisten turvapaikanhakijoiden asemasta

21.10.2015 / Emma Kari

YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa, että sopimuksen ratifioineissa maissa, kuten Suomessa, kaikkia maassa olevia lapsia kuullaan ja lapsen etu huomioidaan kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittavista olosuhteista saapuviin ja niissä eläviin lapsiin ja nuoriin, koska heidän on mm. vaikea tunnistaa heihin kohdistuvia ihmisoikeusrikkomuksia. Näiden lasten kyky ja mahdollisuudet suojella itseään on heikko.

Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat tällä hetkellä turvapaikanhakijat, erityisesti yksin tai ilman huoltajaa maahan tulleet lapset. Nämä lapset ovat jo lähtömaassaan tai vaarallisella matkalla saattaneet tulla kaltoin kohdelluiksi, laiminlyödyiksi tai hyväksikäytetyiksi. He tarvitsevat turvapaikkaa hakiessaan ja päätöstä odottaessaan tuettuja, yhtenäisiä palveluja, jotta heidän traumansa ei kertaudu.

Alaikäisiä yksin maahan tulevia turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen tänä vuonna yli tuhat. Vastaanottokeskukset ovat ruuhkautuneet, eikä niissä aina ole riittävästi resursseja tai osaamista lasten kohtaamiseen, kuulemiseen ja esimerkiksi lapsen trauman ja ihmiskaupan tunnistamiseen. Tällä hetkellä valtio korvaa kunnille vastaanoton kustannukset, mutta perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäminen on kuntien vastuulla. Lapset eivät automaattisesti pääse lastensuojelun toimenpiteiden piiriin.

Suomalainen lapsi tai oleskeluluvan saanut Suomessa asuva lapsi, joka on erossa huoltajastaan, otetaan aina lastensuojelun asiakkaaksi. Näihin lapsiin sovelletaan lastensuojelulakia, joka määrää tiukasti muun muassa suunnitelman tekemisestä, osallisuudesta ja työntekijöiden pätevyydestä. Lasten yhdenvertainen kohtelu siirtolaisstatuksesta riippumatta on Suomen lainsäädännön ja lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen velvoite.

Kunnissa on ollut epäselvyyttä lastensuojelulain tulkinnasta ja toteutuksesta suhteessa yksin maahan tulleisiin lapsiin. Lastensuojelun ammattilaisten mielestä lastensuojelulain ulottaminen kaikkiin Suomessa oleviin yksin maahan tulleisiin lapsiin takaisi lasten edun paremman tulkinnan. Edustajajärjestelmän kehittäminen ja edustajien riittävän määrän kouluttaminen ovat olennaisia yksin maahan tulleen lapsen asioiden hoitamisen näkökulmasta, mutta heidän roolinsa ei ole lastensuojelun tukitoimiin verrattavaa.

Yksin maahan tulleelle lapselle perheen saaminen Suomeen on tärkeää niin toipumisen kuin kotoutumisenkin näkökulmasta. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lasta ei saa erottaa huoltajistaan tahdonvastaisesti ja perheenyhdistämistä koskevat hakemukset on käsiteltävä “myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti”.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten turvataan, että kansainvälistä suojelua hakevat yksin saapuneet lapset saavat Suomessa lastensuojelulain takaaman suojan ja palvelut,
millä tavalla lasten edun ja lasten oikeuksien sopimuksen velvoitteiden toteutumista valvotaan alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohdalla ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen, että perheenyhdistämishakemukset käsitellään myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti, sekä nopeuttaakseen yksin saapuvien lasten perheiden saamista Suomeen?

Helsingissä 21.10.2015

Emma Kari vihr

Pääministeri Juha Sipilän vastaus kansanedustaja Emma Karin kirjalliseen kysymykseen valtionyhtio Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen

3.7.2015 / Emma Kari

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 37/2015 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen valtionyhtiö Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Emma Karin /vihr näin kuulu- van kirjallisen kysymyksen KK 37/2015 vp:

Miten arktisten öljykenttien avaaminen sopii yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan ja arktisen alueen kestävän kehityksen reunaehtojen kanssa ja

miten Arctia Shippingin liiketoimintastrategian rakentaminen arktisen öljynporauksen varaan sopii yhteen Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Arctian Shippingin laivasto on kokonaisuudessaan uusittava vuoteen 2029 mennessä. Laivaston uusimisen kokonaisinvestointi on noin miljardi euroa. Mittavan investointiohjelman toteuttami- sesta muodostuu merkittävä jäänmurron kustannustehokkuuteen ja Itämeren jäänmurron kustannuksiin vaikuttava tekijä. Jäänmurron hinnankorotuspaineiden laskemiseksi ja uusien jäänmurtajien rahoittamiseksi kaupallisilta markkinoilta Arctia Shippingin on pystyttävä nostamaan laivastonsa käyttöastetta.

Ilmastonmuutoksen torjunta tulee todennäköisesti vaikuttamaan fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Ice management markkinan kehitys on monessakin suhteessa epävarmaa. Arctia Shipping ei ole investoinut aluskalustoon, jonka kysyntään arktisella alueella liittyisi riskiä. Polaarimurtajaan investointi edellyttää lähtökohtaisesti aina pitkäaikaisia sopimuksia, joilla varmistetaan alusinvestointien taloudellinen hyöty Suomen merialueiden jäänmurrolle ja tätä kautta valtiolle, jonka budjetista jäänmurto maksetaan. Arctian liiketoiminta- mahdollisuudet liittyvät lisäksi myös kaivostoiminnassa ja tutkimustoiminnassa tarvittavaan väyläjäänmurtoon arktisella alueella.

Energiayhtiöt perustelevat öljynetsintää ja porausprojekteja arktisella alueella lyhyen tähtäimen kysyntään vastaamisella, jotka liittyvät väestönkasvuun ja kehittyvien maiden taloudelliseen kehitykseen. Energy Agencyn (IEA) mukaan maailman energiankulutus kasvaa 40 % vuoteen 2030 mennessä. Maailman hyödyntämättömistä öljy- ja kaasuvaroista 22 % on arktisilla alueilla.

Ammattitaitoista ice management -palvelua tarvitaan öljynporaus- ja öljyn etsintätoiminnassa ympäristölle turvallisen toiminnan varmistamiseksi. Ympäristön suojelu on Arktisilla alueilla erityisen tärkeää, joten ice management -palveluiden laadukkuus ja turvallisuus on ympäristön

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 37/2015 vp

kannalta hyvin kriittistä. Arctia Shippingillä on globaalissakin mittakaavassa ainutlaatuista osaamista erittäin haastavissa jääolosuhteissa toimimisesta ja yhtiö on asiantuntemuksensa ja osaamisensa myötä mukana turvaamassa kestävää kehitystä näillä alueilla samalla hyödyntäen arktisen alueen liiketoimintamahdollisuuksia.

Shell on investoinut öljynetsintään arktisilla alueilla lähes viisi miljardia euroa. Ice management on öljynporaus ja etsintätoiminnoissa tukitoiminto, jonka osuus kokonaisinvestoinnista, jopa uuden aluskaluston tilaamisvaihtoehdossa, on marginaalinen. Operaatiossa on lukuisia erilaisia avustavia aluksia, joiden kokonaismäärä voi olla useita kymmeniä. Shellillä on jo käytössään Arctian kilpailijalta rahdattu polaariseen ice managementiin ja jäänmurtoon kykenevä alus. Täs- tä syystä Fennican ja Nordican poisjättäytymisellä kyseisestä liiketoiminnasta olisi tuskin vaiku- tuksia Shellin poraussuunnitelmiin. Päinvastoin ice management -palvelua olisi tässä tapaukses- sa toimittamassa todennäköisesti toinen operaattori, jonka turvallisuusstandardit ja osaamistaso haastavista jääolosuhteista olisi todennäköisesti Arctiaa heikompi. Ilmastonmuutos on globaali ongelma. Shell ja muutkin energiayhtiöt toimivat hallitusten ja kansallisten viranomaisten antamien lupien turvin.

Arktisten alueiden liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen on selkeä osa Suomen arktista strategiaa. Strategian taustalla on arktisen alueen painoarvon kasvu ja vahvistunut näkemys ko- ko Suomesta arktisena maana. Arktisen strategian ja arktisen alueen neuvottelukunnan mukaan arktisten liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen tavoitteina ovat mukanaolo arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä ja sitä tukevien palveluiden sekä infrastruktuurin kehit- tämisessä ja rakentamisessa huomioiden kestävän kehityksen periaatteet ja halliten liiketoimin- nan ympäristöriskit. Tavoitteena on hyödyntää arktisilla alueilla tehtävien energia-alan investointien tuomat liiketoimintamahdollisuudet sekä pitää Suomi tulevaisuudessakin arktisen meriteollisuuden ja varustamotoiminnan johtavana asiantuntijamaana.

Helsingissä 3.7.2015

Pääministeri Juha Sipilä

Kategoria: Kirjalliset kysymykset (Page 1 of 2)

Kirjallinen kysymys metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta Suomessa

Kirjallinen kysymys kansallisen korkeakoululainsäädännön muutoksista

Kirjallinen kysymys äitiyspakkauksen nimen päivittämisestä

Toimenpidealoite laillisuustarkastuksesta Maahanmuuttovirastoon ja selvityksestä turvapaikkalainsäädännön ihmisoikeusvaikutuksista

Kyselytuntikysymys Aleppon pommituksista

Kirjallinen kysymys arktisen mertensuojelun edistämisestä

Kirjallinen kysymys varhaiskasvatuksen kehittämisestä

Kirjallinen kysymys koulutuksellisesta tasa-arvosta varhaiskasvatuksessa

Kirjallinen kysymys alaikäisten turvapaikanhakijoiden asemasta

Pääministeri Juha Sipilän vastaus kansanedustaja Emma Karin kirjalliseen kysymykseen valtionyhtio Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen

Viimeisimmät artikkelit

Vihreät linkit

Emma Kari

Vihreät linkit

FACEBOOK

TWITTER

INSTAGRAM

Youtube

Tilaa Emman uutiskirje