Lastaan lastenvaunuissa tai rattaissa kuljettavat vanhemmat saavat matkustaa HSL-alueen joukkoliikennevälineissä ilman matkalippua. Lapsiperheille tämä mahdollisuus maksuttomaan liikkumiseen on tärkeä etu.

Kuitenkin maksuttomuuden ulkopuolelle on rajattu kantoliinassa tai rintarepussa lastaan kuljettavat vanhemmat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) valmistelee parhaillaan tariffipoliittisia linjauksia. Työhön sisältyvät taksa- ja lippujärjestelmän hinnoittelua koskevat asiat, mm. erityisryhmien alennus- ja vapaalippujen myöntämisperusteet ja alennusten suuruus. Kantoliinojen ja rintareppujen yleistyessä on matkalippupolitiikkaa tarkasteltava niiden osalta uudelleen.

Lapsiperheille suunnattu maksuton joukkoliikenne on tärkeä sosiaalipoliittisesti, mutta tämän lisäksi se tukee liikennepoliittista kehitystä, johon pääkaupunkiseudulla pyritään. Helsingin tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen käyttöosuutta ja vähentää yksityisautoilua. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että erityisesti helsinkiläiset lapset ja lapsiperheet oppivat aktiivisiksi joukkoliikenteen käyttäjiksi.

Me allekirjoittaneet esitämme, että HSL:n uudistaessa tariffipolitiikkaansa, mahdollisuus maksuttomaan joukkoliikenteeseen laajennetaan koskemaan myös kantoliinassa ja rintarepussa lastaan kuljettavia matkustajia.

Viherkatot palvelevat kaupungissa monia tarkoituksia: ne parantavat rakennusten energiatehokkuutta, lisäävät luonnon monimuotoisuutta kaupungissa ja vähentävät lisääntyvien sateiden aiheuttamia tulvia. Kaupungin viihtyisyyden lisäämisessä viherkatoilla voi myös olla suuri rooli. Viherkattojen avulla melutasoja kaupungissa saadaan laskemaan ja ilmanlaatua voidaan parantaa.

Eri puolilla maailmaa saatujen kokemusten perusteella toimiva viherkatto vähentää merkittävästi rakennuksen energiankulutusta. Myös ilmastoinnin tarpeen suhteen tulokset ovat hyviä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on yksi keskeisin keino vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja erityisiä haasteita on nimenomaan vanhojen rakennusten energiatehokkuudessa. Viherkattojen rakentamisella voidaan parantaa vanhojen rakennusten energiatehokkuutta kustannustehokkaasti.

Ilmaston lämpenemisen myötä lämpenee myös meri. Itämeren rannalla sijaitsevalle Helsingille tämä tarkoittaa sademäärien ja kaupunkitulvien lisääntymistä. Sateet kasvattavat hulevesivalumia, eli maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Viherkatot toimivat osaratkaisuina hulevesien hallintaan, sillä ne sitovat sadevettä ja tasoittavat tulvahuippuja.

Viherkattojen avulla voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta ja kaupungin viihtyisyyttä. Viherkatot voivat tarjota kasvualustan harvinaistuville lajeille. Viherkattoja hoitamalla kaupunkilaiset voivat tuottaa itselleen ruokaa ja siten vähentää ruuan kuljetusten päästöjä.

Viherkattojen edistämiseksi tarvitaan kaupungissa selkeät tavoitteet ja strategia niiden toteuttamiseksi. Kattojen ammattitaitoinen toteutus ja ylläpito vaatii kaupungin eri toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena voisi olla, että uusien rakennusten kattopinta-alasta 40 – 60 prosenttia saataisiin kasvillisuuden peittämäksi. Myös vanhojen rakennusten osalle tulisi asettaa tavoite. Viherkattojen edistäminen voidaan aloittaa kokeiluilla, joista kerätään kokemuksia ja osaamista.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto yhdessä ympäristöviraston kanssa laatii strategian viherkattojen edistämiseksi.

Anni Sinnemäki, Emma Kari & Mari Puoskari