Kategoria: Politiikka (Page 1 of 7)

Valtuustoaloite Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta

Helsinki on käynnistämässä toimenpiteitä Vanhakaupunginkosken itähaaran kalatien kunnostamisesta. Helsingin merkittävin vaelluskalakantojen elpymisen este on kuitenkin Vanhankaupunginkosken länsihaaran kaloilta kokonaan sulkeva pato. Itähaaran kunnostus ei ole hyödyiltään padon purkamiseen verrattava toimenpide. Itähaaran kunnostamisen vaikutukset kalojen nousuedellytyksiin ovat epävarmoja, eivätkä ne poista länsihaaraan liittyviä ongelmia.

Pato estää kunnostamisen jälkeenkin kalojen nousua ja johtaa niiden loukaantumisiin ja kuolemiin. Padon purkaminen olisi merkittävä konkreettinen toimenpide, jolla kaupunki suojelee luonnon monimuotoisuutta, joka on maailmanlaajuisesti uhattuna. Etenkin villin meritaimenen, joka on Suomen eläinlajien uhanalaisuusluokituksen mukaan erittäin uhanalainen nousuedellytyksiä tulisi parantaa lajin kannan elvyttämiseksi.

Padon purkaminen on mahdollista toteuttaa kokonaan tai osittain, jolloin alueen museoarvoille koituu mahdollisimman vähän haittaa. Samalla myös länsihaaraan tulisi rakentaa toimiva nousu- ja laskeutumisuoma, josta kalat pääsevät nousemaan terveinä 14 kunnan alueella virtaavan Vantaanjoen vesistön kutupaikoille ja vaeltamaan joesta takaisin mereen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki käynnistää välittömästi toimet suunnitelman laatimiseksi Vanhankaupunginkosken padon osittaisesta tai kokonaan purkamisesta.

Helsigissä 6.10.2021

Emma Kari

Valtuustoaloite metsän tuomisesta päiväkoteihin

Metsä tekee lapsistamme terveempiä. Luonnon kanssa kosketuksissa olevilla lapsilla on pienempi todennäköisyys sairastua immuunijärjestelmän häiriöistä johtuviin sairauksiin. Tämän yksi syy siihen, että myös Helsingissä on pyritty lisäämään päiväkoti-ikäisten lasten mahdollisuuksia luontoretkiin.

Liian korkea hygieniataso ja erillisyys luonnosta köyhdyttävät elimistön mikrobistoa. Koronaepidemian aikana hygieniasta pidetään hyvästä syystä entistä tiukemmin huolta myös päiväkodeissa. Vaikka lapset eivät onneksi ole koronan riskiryhmää, heidän isovanhempansa usein ovat. Samalla kun suojaamme riskiryhmiä epidemialta, on tärkeää huolehtia lasten vastustuskyvyn kehittymisestä. 

Luonnonvarakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että jo pelkkä toistuva metsämaakosketus monipuolistaa päiväkotilasten sairauksilta suojaavan elimistön mikrobistoa. Tutkimuksessa lasten immuunijärjestelmän säätely parani, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa.

Lapsia ei aina voi viedä metsään, mutta metsän voi tuoda lasten luokse.

Me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että Helsinki selvittää mahdollisuudet lisätä lasten koskestusta elävään luontoon tuomalla päiväkotien pihoille metsänpohjaa eli kunttaa sekä lisäämällä istutuslaatikoita päiväkodeissa, jotta lapset voivat istuttaa ja hoitaa kasveja.

Helsingissä 21.10.2020

Emma Kari

Valtuustoaloite Helsingin kaupungista perheystävällisenä työpaikkana

Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Kaupunki on sitoutunut edistämään työntekijöidensä yhdenvertaisuutta sekä tasa-arvoa. Perheen ja työn yhteensovittaminen on keskeinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymys.

Perheystävällinen työpaikka ajaa kaikkien etua. Perheen ja työn yhteensovittaminen koskee eri elämäntilanteissa ja elämänvaiheissa olevia työssäkäyviä ihmisiä. Kyse on sekä asenteista että teoista, joilla tehdään mahdolliseksi työteon ja perhe-elämän sujuvuus arjessa.

Perheystävällisyyden kehittäminen on osa työkyvyn ja työssä jaksamisen tukemista, työn tuloksellisuuden vaalimista, monimuotoisuuden toteutumista, tasa-arvoisuutta ja eri-ikäisten työntekijöiden johtamista. Kun työntekijät voivat hyvin, voi kaupunkikin paremmin. Samalla Helsingille on tärkeää profiloitua perheystävällisenä työnantajana.

Yksi tapa edistää perheystävällisyyttä kaupungin organisaatiossa on liittyä Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan. Väestöliittö myöntää ohjelmaan osaallistuneille organisaatioille Perheystävällinen työpaikka -tunnuksen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki ryhtyy toimiin parantaakseen perheystävällisyyttä ja helpottaakseen perheen ja työn yhteensovittamista kaupungin eri toimialoilla. Tämä edellyttää nykytilan kartoittamista ja arvioimista yhdessä kaupungin työntekijöiden kanssa sekä uusien perheystävällisten toimintatapojen ja ohjeistuksien ottamista käyttöön. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi liittymällä Väestöliiton perheystävällinen työpaikka -ohjelmaan.

Emma Kari

Helsingissä 9.9.2020

Kirjallinen kysymys metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta Suomessa

Eduskunnan puhemiehelle,

Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseen vuoteen 2020 mennessä YK:n biologista monimuotoisuutta koskevassa yleissopimuksessa (Convention on Biological Diversity), luonnon monimuotoisuutta koskevassa EU:n strategiassa vuoteen 2020, sekä Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaksi vuosiksi 2012–2020. Tavoitevuoteen on nyt vajaa kolme vuotta aikaa.

Samalla metsälajiston ja metsäisten elinympäristöjen tilanne on heikko. Kahden edellisen uhanalaisuusarvioinnin välillä metsälajiston riski kuolla sukupuuttoon on pysynyt samana ja metsätalouden aiheuttamista muutoksista ovat kärsineet erityisesti lahopuuta vaativa lajisto. Metsälajiston häviämistä ei olla siis pysäytetty, ja esimerkiksi sammalien ja jäkälien uhanalaistuminen jatkuu suomalaisissa metsissä.

Uhanalaisista lajeista suurin osa on riippuvaisia metsistä ja siten metsissä tapahtuvat elinympäristöjen heikennykset heijastuvat myös suoraan uhanalaisten lajien tilanteeseen. Metsäluontotyypeistä 70% on luokiteltu uhanalaisiksi. Lisäksi on arvioitu, että sukupuuttovelan takia noin tuhat metsistä riippuvaista lajia tulee häviämään, kun lajiyhteisö saavuttaa uuden tasapainotilan elinympäristössä tapahtuneen muutoksen jälkeen.

Hallitus leikkasi metsien suojelusta (METSO -ohjelmasta) hallituskauden alussa 70%. Nyt hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä ympäristöministeriön METSO-rahoitusta lisättiin kolmella miljoonalla eurolla, jolloin metsien suojelusta on 70 prosentin sijaan leikattu 60 prosenttia tällä hallituskaudella. Samaan aikaan hakkuumäärät ja -tavoitteet ovat historiallisen suuret.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä metsälajiston ja metsäelinympäristöjen parantamiseksi tällä hallituskaudella, jotta monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään tavoitevuoteen 2020 mennessä ja onko hallitus arvioinut, että nykytoimilla tavoite on vielä realistista saavuttaa?

Helsingissä 17.5.2017
Emma Kari /vihr

Kirjallinen kysymys kansallisen korkeakoululainsäädännön muutoksista

Eduskunnan puhemiehelle

Vuoden 2016 alussa opetusministeriö asetti työryhmiä valmistelemaan Tampere3 -korkeakouluorganisaatiota. Tampere3-hanketta on viety opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla kunnianhimoisesti eteenpäin, tavoitteena luoda entistä monialaisempi, kansainvälisempi ja vaikuttavampi korkeakoulu. Tampere3 tulee yhdistämään alleen kaksi yliopistoa ja yhden ammattikorkeakoulun yhdeksi korkeakoulukonserniksi.

Nykyisillä korkeakoulututkinnoillamme on syystä olemassa erilaiset asemat työmarkkinoilla. Tampere3 -hankkeen yhteydessä esitetty opetusyhteistyö koko korkeakoulukentälle mahdollistaisi kuitenkin sisällöllisesti hyvin samankaltaiset, mutta työmarkkina-asemaltaan eriarvoiset tutkinnot. Samalla se mahdollistaa sen, että tutkimus ja opetus voidaan erottaa toisistaan, kun opetus voidaan ostaa ulkopuolelta, mistä halvimmalla saadaan.

Ylioppilaskunnat ovat esittäneet huolensa siitä, että opiskelijan opetukseen liittyvän oikeusturvan varmistaminen vaikeutuu, mikäli opetusyhteistyö hämärtää tutkintojen osaamistavoitteita, sekä asettaa valmistuneet opiskelijat epäoikeudenmukaiseen työmarkkinatilanteeseen.

Ylioppilaskunta-aktiivit ovat huolissaan siitä, että valmistelussa on jäänyt sivuun opiskelijalähtöisyys ja eikä organisaatioiden henkilöstöä ole huomioitu riittävästi. Toteutuessaan esitetyllä tavalla opetusyhteistyö voi johtaa opiskelijat ovat usean oppilaitoksen käytäntö- ja tutkintoviidakkoon, jota he eivät pysty hahmottamaan riittävässä määrin valitessaan koulutusalaansa.

Tampere 3:n valmisteluprosessi tuntuu keskittyneen paikallisen korkeakoulukokonaisuuden läpiajamiseen, eikä ehdotettavien säännösmuutosten kansallisia vaikutuksia ole pohdittu tarpeeksi laajalti, vaikka säännösmuutokset tulevat vaikuttamaan koko Suomen korkeakoulupolitiikkaan.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi kaikkia korkeakouluja koskevat säännökset korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta. Opetusyhteistyö on iso rakenteellinen uudistus, jonka läpivieminen tuntuu ristiriitaiselta tilanteessa, jossa työ korkeakouluvision luomiseksi on vasta käynnistynyt.

Vaikka yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on toistaiseksi omat toimintaa ohjaavat lainsäädäntönsä ja rahoituksensa, ei voi välttyä ajatukselta, onko tavoitteena kuitenkin Tampere3:n kautta tehtyjen muutosten kautta ajaa pitkällä aikavälillä suomalaista korkeakoulutusta kohti yhtä korkeakouluinstituutiota ja tutkintojärjestelmää.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä korkeakoululainsäädännön muutoksista seuraavien kansallisten vaikutusten arvioimiseksi?

Helsingissä 10.5.2017
Emma Kari /vihr

 

Ryhmäpuhe eduskunnan välikysymyskeskustelussa 15.3.2017

Arvoisa puhemies,

Yhä useampi poika ei osaa peruskoulun lopussa lukea kunnolla.

Yhä useampi poika ei osaa nimetä lempikirjaansa.

Yhä useamman pojan polku johtaa umpikujaan.

 

Nyt meihin vetoavat opettajat eri puolilta maata,

ettemme veisi heiltä mahdollisuuksia auttaa ja tehdä työtään.

He tunnistavat nämä lapset,

mutta eivät pysty heitä enää auttamaan.

 

Arvoisa puhemies,

Me tiedämme, että paras tapa auttaa on auttaa ajoissa.

On paljon helpompaa kasvattaa ehjiä lapsia,

Kuin korjata rikkinäisiä aikuisia.

 

Tämä hallitus murentaa koulutuspolkua lapsen ensiaskeleista lähtien.

Varhaiskasvatuksesta leikkaaminen

on taloudellisesti järjetöntä

ja sen inhimillinen hinta on kova.

Liian suuren lapsiryhmän keskeltä

aikuinen ei aina näe lapsen hätää.

Ja juuri siinä hetkessä,

kun vaikeudet olisi helpointa korjata

niitä ei huomata.

 

Kaikki tässä salissa olevat ryhmät

ovat olleet mukana tekemässä virheitä.

Mutta vanhat synnit eivät oikeuta uusia.

 

Arvoisa puhemies,

Vain muutama kuukausi sitten opetusministeri lupasi tässä salissa:

“Opiskelijapaikkojen määrää ei tulla vähentämään” ja

“Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle nuorelle löytyy

jatkokoulutuspaikka“.

Kuitenkin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrä

laskee kuluvana vuonna tuhansilla.

 

Leikkausten takia YT-neuvottelut on käyty

yli sadassa ammatillisessa oppilaitoksessa.

Lähes 650 opettajaa on jo irtisanottu.

Ja lisää tullaan irtisanomaan.

Yhä useammalle nuorelle toisen asteen koulutus

karkaa entistäkin kauemmas.

 

Arvoisa puhemies,

Ammatillisen koulutuksen jättileikkauksissa

on kyse on paljon suuremmasta asiasta,

kuin yhdestä petetystä vaalilupauksesta

tai yhdestä yksittäisestä säästöistä.

Kyse on sen suuren tulevaisuuslupauksen rikkomisesta.

Lupaus joka tässä maassa on aina annettu omille lapsille ja lapsenlapsille

että me teemme työtä,

jotta teillä on paremmin,

että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

 

Nuorisobarometrin mukaan nuoret eivät enää luota siihen,

että tässä maassa on heille toivoa,

että me rakennamme heille hyvää tulevaisuutta.

 

Arvoisa puhemies,

Nuorilla on oikeus odottaa meiltä enemmän.

Sillä he ansaitsevat parempaa.

Opetusministeri on luvannut meille järeän suunnitelman

nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

On nurinkurista luvata parempia turvaverkkoja ottamaan tippuvat nuoret kiinni

Kun samalla itse hakkaa lisää reikiä, joista nuoret tippuvat.

Jos me haluamme estää nuoria katoamasta

Me emme leikkaa varhaiskasvatuksesta.

Me emme kasvata ryhmäkokoja.

Silloin me emme irtisano opettajia.

Me emme vähennä lähiopetusta.

 

On järjetöntä viedä koulujen rahat juuri ennen elintärkeää uudistusta.

On järjetöntä tehdä lisää nuoria, joilla ei ole paikkaa tässä maassa.

Yhden nuoren syrjäytymisen hinnaksi on laskettu miljoona euroa.

Kadonneen osaksi jää elämä,

jossa itse ei enää jaksa eikä ketään muuta kiinnosta.

 

Arvoisa puhemies,

Me tarvitsemme eniten tukea juuri niille ensi askeleille.

Me tarvitsemme koulupsykologeja ja kuraattoreita.

Me tarvitsemme lisää tukea ja parempaa laatua.

Me tarvitsemme lisää lähiopetusta ja opettajia.

Me tarvitsemme maan, jossa jokaisella nuorella on paikka

eikä kukaan jää yksin tyhjän päälle.

 

Arvoisa puhemies,

Vihreät eivät halua pettää nuorille annettua lupausta.

Me emme halua päästää enää yhtäkään nuorta katoamaan.

Me haluamme palauttaa nuorten uskon tähän maahan,

Ja siihen, että täällä kenestä tahansa voi tulla ihan mitä tahansa

ja jokaisesta pidetään huolta.

Tämän takia vihreä eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Niinistön tekemää epäluottamuslause-esitystä.

 

Videoitu versio puheesta löytyy täältä

Kirjallinen kysymys äitiyspakkauksen nimen päivittämisestä

Äitiyspakkaus on suomalaisen perhepolitiikan ylpeydenaihe ja perhetukimuotona pakkaus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.

Laki äitiysavustuksesta säädettiin 1937, ja avustusten jakaminen aloitettiin seuraavana vuonna. Avustus oli ensin tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille. Taustalla oli muun muassa huoli suurista lapsikuolleisuusluvuista. Äitiysavustuksen avulla äidit saatiin terveydenhuollon piiriin ja vuonna 1949 se tuli kaikkien äitien saataville. Suomessa lapsi- ja äitikuolleisuus ovat jo pitkään olleet maailman pienimpiä.

Kun itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta, juhlitaan myös äitiyspakkauksen 80-vuotisjuhlavuotta. Tänä aikana suomalainen perhe-elämä on muuttunut merkittävästi ja nimi äitiyspakkaus on vanhentunut. Vauvat eivät ole vain äidin vastuulla, vaan lapsi tulee koko perheelle ja tänä päivänä perheitä on monenlaisia.

Kun tavoitteena on tukea isyyttä ja vahvistaa isien asemaa yhdenvertaisena vanhempana, on äitiyspakkaus-nimi isien asemaa vähättelevä. Yhdenvertaisempi nimitys paketille olisi vauvapakkaus tai perhepakkaus. Nimen päivittäminen olisi vahva viesti Suomen perheille, että vauva tulee molemmille vanhemmille. Vastuu vauvasta on yhteinen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin äitiysavustuslain päivittämiseksi niin että pakkauksen nimi tunnustaisi vanhempien yhdenvertaisuuden?

 

Helsingissä 7.3.2016

Emma Kari/vihr

Toimenpidealoite laillisuustarkastuksesta Maahanmuuttovirastoon ja selvityksestä turvapaikkalainsäädännön ihmisoikeusvaikutuksista

Turvapaikkajärjestelmään on kohdistunut tällä hallituskaudella ennennäkemätön määrä tiukennuksia. Oikeudellista apua on rajoitettu, valitusaikoja lyhennetty, turvapaikkaperusteita kiristetty ja perheenyhdistämistä vaikeutettu entisestään. Näiden heikennyksien ensisijainen tavoite on ollut Suomen tekeminen mahdollisimman vähän houkuttelevaksi maaksi turvapaikanhakijoille ihmisille. Amnesty International nostaa vuosiraportissaan turvapaikkapolitiikan kiristykset esimerkkinä ihmisoikeuksien rapautumisesta Suomessa. Sisäministeri Risikko on sanonut hallituksen ottavan Amnestyn esittämän arvion vakavasti.

Perustuslakivaliokunta on pitänyt Suomen houkuttelevuuden vähentämistä turvapaikanhakumaana varsin ongelmallisena hyväksyttävyysvaatimuksen ja perusoikeuksien rajoittamisperusteiden kannalta. Näkemys perustuu erityisesti perustuslain 22 §:ssä julkiselle vallalle asetettuun velvollisuuteen turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan nostanut esiin monia muita turvapaikkalainsäädännön ongelmia perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, mutta ne on jatkokäsittelyssä helposti sivuutettu, jollei kyse ole ollut säätämisjärjestyksestä. Perustuslakivaliokunta on muun muassa myös huomauttanut, että ulkomaalaislakiin on viimeisen vuoden aikana ehdotettu muutoksia useissa eri hallituksen esityksissä ilman että niiden kokonaisvaikutuksia olisi arvioitu kokonaisvaltaisesti. Ongelmallista on myös, että esimerkiksi perheenyhdistämiseen tehtyjen aiempien tiukennusten vaikutuksia ei ole selvitetty ennen kuin uudet kiristykset on viety läpi.

Maahanmuuttovirasto puolestaan on esittänyt, että kielteisten turvapaikkapäätösten lisääntynyt osuus on seurausta parantuneesta turvallisuustilanteesta lähtömaissa. Helsingin Sanomat kuitenkin paljasti, että Suomen kiristyneille maalinjauksille ei löytynyt kunnollisia perusteita Maahanmuuttoviraston omasta maatiedosta. Maahanmuuttoviraston johtaja ei ole myöskään osannut asiaa julkisesti perustella.

Tiukentunutta linjaa on perusteltu myös, sillä että Suomi noudattaa eurooppalaista käytäntöä. Kielteisten turvapaikkapäätösten osuus on Suomessa kuitenkin paljon korkeampi kuin verrokkimaissamme. Viime vuonna irakilaisista turvapaikanhakijoista 18 prosenttia sai turvapaikan Suomesta EU:n keskiarvon ollessa 61 prosenttia.

Kielteisten turvapaikkapäätösten lisääntyneen osuuden on esitetty myös olevan seurausta siitä, että hakijoiden profiili on muuttunut. Olisi kuitenkin erikoista, jos Suomeen tulisi kovin erilaisia hakijoita kuin esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan eikä tästä ole esitetty näyttöä.

Oikeusvaltiossa turvapaikkapäätösten on perustuttava hyvään hallintoon, puolueettomaan maatiedon käyttöön, yksilölliseen ja oikeudenmukaiseen käsittelyyn.

Helsingin keskustassa mieltään osoittavat turvapaikanhakijat vetoavat päättäjiin oikeudenmukaisen turvapaikkaprosessin puolesta. Turvapaikanhakijoiden, ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöjen, juristien, tavallisten suomalaisten, tutkijoiden, kirkkojen ja arvojohtajien viesti on kuultava ja siihen on vastattava.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin teettääkseen perusteellisen ja riippumattoman laillisuustarkastuksen Maahanmuuttovirastoon sekä arvioidakseen turvapaikkalainsäädäntöön tehtyjen tiukennusten vaikutukset turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksiin.

 

Helsingissä 2.3.2017

Emma Kari /vihr

Aloite Helsingin osallistumisesta Suomi100 – luonnonsuojelukampanjaan

Valtio kannustaa maanomistajia perustamaan luonnonsuojelualueita juhlavuoden kunniaksi. Maanomistajat voivat tarjota omistamiaan maita suojeltavaksi korvauksetta satavuotiaan Suomen kunniaksi. Tarjotuista alueista perustetaan suojelualueita. Valtio sitoutuu omasta puolestaan kampanjaan vastaavalla suojelupanoksella.

Myös kunnat kutsutaan kampanjaan mukaan. Koko maahan tavoitellaan yksityisten maanomistajien, valtion ja kuntien yhteistyöllä merkittävä määrä uusia suojelualueita. Alueista perustetaan pysyviä yksityisiä suojelualueita. Kunnan päätös suojelusta on lahja itsenäiselle satavuotiaalle Suomelle, eikä siitä makseta korvausta. Rauhoituspäätöksiin tulee tieto, että kohde on osa itsenäisyyden juhlakampanjaa.

Suojeltavan alueen täytyy täyttää luonnonsuojelulain mukaiset edellytykset, mutta muita kriteereitä alueille ei ole. Alue voi olla esimerkiksi tärkeä virkistyskohde, kuntalaisten suosima ulkoilukohde tai kaunis maisemallisesti. Helsingissä on paljon arvokasta luontoa. Hienoja suojelukohteita olisivat esim. Paloheinä-Haltialan metsä, Hallainvuori sekä Pikkukosken ja Koskelan väliset lehtovaltaiset metsät. Suojelualueet olisi luontevaa liittää osaksi Helsingin metsäistä suojeluverkkoa. Ulkopaikkakuntien metsistä vuoden 2017 suojelualueiksi sopivia voisivat olla esim. Kauhalan metsäalue (Kirkkonummi) sekä Nuuksion kansallispuistoon rajautuva Ketunkorven palsta (Espoo).

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki osallistuu ”Luontolahjani 100-vuotiaalle” – luonnonsuojelukampanjaan 100-vuotiaan Suomen kunniaksi,

Helsingissä 1.2.2017

Emma Kari

 

Kyselytuntikymys perheenyhdistämisen vaikeuttamisesta

Arvoisa Rouva puhemies,
Täällä on kuvattu hyvin sitä inhimillistä hätää, joka on meneillään Syyriassa ja Euroopan rajoilla.

Suomi on vastannut tähän historialliseen humanitaariseen kriisiin leikkaamalla kehitysyhteistyöstä, pienentämällä pakolaiskiintiötä, heikentämällä turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja vaikeuttamalla perheenyhdistämistä.

Ja tätä me kutsumme vastuunkantamiseksi. Sitä se ei ole.

Täällä kysyttiin aikaisemmin miten me estämme ihmissalakuljetuksen. Keino siihen on laillisten reittien luominen. Nyt hallitus sulkee näitä reittejä.

Arvoisa sisäministeri,
aiotteko te perua tiukennukset perheenyhdistämiseen ja helpottaa hakemuksen jättämistä Kabulin ja Beirutin lähetystöissä?

« Older posts

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.