Varhaiskasvatuslaki jättää tällä hetkellä epäselväksi sen, mikä on alle kouluikäisten turvapaikanhakijalasten oikeus varhaiskasvatukseen. Vihreiden Emma Kari jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille.
“Laadukas varhaiskasvatus on parhaimpia sijoituksia tulevaisuuteen. Se kaventaa lasten välisiä oppimiseroja jo varhaisessa vaiheessa ja ehkäisee syrjäytymistä. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus varhaiskasvatukseen riippumatta vanhempien tilanteesta”, Kari sanoo.
Kunnilla on velvollisuus järjestää esi- ja perusopetusta turvapaikanhakuvaiheessa oleville lapsille, mutta päivähoito-oikeus ei kuulu turvapaikanhakijoille. Vastuu toiminnan järjestämisestä ei kuulu virallisesti kenellekään, eikä lainsäädännössä erikseen säädetä turvapaikanhakijoiden oikeudesta varhaiskasvatukseen.
“Joissain kunnissa tai vastaanottokeskuksissa varhaiskasvatusta voidaan siis tarjota myös turvapaikanhakijoille, mutta monesti varhaiskasvatus ei tavoita vastaanottokeskuksissa asuvia turvapaikanhakijalapsia, saati paperittomia lapsia. Toimintatavat ja laatu vaihtelevat”, Kari sanoo.
Varhaiskasvatukseen pääsy on tärkeää erityisesti pitkittyneissä turvapaikkaprosesseissa lapsen sosiaalisen kehityksen ja oppimisen kannalta. Se myös tukee lasten ja perheiden mielenterveyttä. Vastaavasti paperittomuuden ei pitäisi olla peruste jättää lasta varhaiskasvatuksen ulkopuolelle.
“Hallitus on tehnyt tärkeän päätöksen palauttaa perheille tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Tämän oikeuden pitäisi kuitenkin koskea aidosti kaikkia Suomessa olevia lapsia, myös turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita sekä paperittomia. Lapsen oikeuksien sekä varhaiskasvatuslain sisäisen johdonmukaisuuden toteuttamiseksi turvapaikanhakijalasten oikeus varhaiskasvatukseen täytyisi kirjata selkeästi lakiin”, Kari sanoo.
