Suomalaisten tietämättömyys saamelaisista on asia, johon on kiinnitetty huomiota EU-tasolla asti. Saamelaisten asema EU-alueen ainoana tunnustettuna alkuperäiskansana on asia, jonka luulisi kiinnostavan meitä, joiden valtio on heidän maidensa päälle rakennettu. Kuitenkin kouluissamme annettava tieto saamelaisista on häviävän pientä. Valtaväestön valistaminen on siksi edelleen monien yksittäisten saamelaisten harteilla.
Vähemmistöillä on oikeus oppia itsestään kouluissa ihan samalla tavalla kuin valtaväestölläkin. Vajavainen opetussuunnitelman sisältö jättää osan oppilaista pimentoon heidän omasta taustastaan yhteisessä yhteiskunnassamme. Koska suomalaisten ja saamelaisten välinen historia ei ole ongelmaton, tämän tietämättömyyden kurominen umpeen on välttämätöntä voidaksemme ehkäistä syrjintää ja rasismia saamelaisia kohtaan.
Vastuu suomalaisten valistamisesta ei voi olla vähemmistöllä tai vain opettajien oman aktiivisuuden varassa, vaan tarvitsemme kokonaisvaltaista päivitystä siihen, miten käsittelemme vähemmistöjä kouluissa. Vireillä olevan totuus- ja sovintokomissiotyön pohjalta onkin perusteltua kiinnittää huomiota siihen, miten saamelaiset aiotaan sisällyttää opetussuunnitelmaan kokonaisvaltaisesti.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten suomalaisten ja saamelaisten yhteistä historiaa ryhdytään opettamaan kouluissa?
Miten saamelaisten näkyvyys opetussuunnitelmassa voidaan turvata maanlaajuisesti?
