“Suomea vaivaa ihmisoikeusarroganssi. Täällä ajatellaan, että ihmisoikeussopimukset koskevat ainoastaan kehitysmaita.” Näin totesi Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Suvianna Hakalehto-Wainio tänään Pakolaisneuvonnan järjestämässä seminaarissa. Keskustelun aiheena oli paperittomien kohtaaminen terveyspalveluissa ja paperittomien lasten ja odottavien naisten jääminen perusterveydenhuollon ulkopuolelle.
Paperittomalla tarkoitetaan ihmistä, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Taustalla voi olla käännyttämisen pelko, ihmiskauppa tai lukemattomat muut syyt. Paperiton on erityisen haavoittuvassa asemassa, he ovat alttiita hyväksikäytölle ja huonolle kohtelulle. Suomessa arvioidaan olevan muutama tuhat paperitonta ja suurin osa heistä elää Helsingissä. Paperittomien lasten määrää ei tiedä kukaan.
Suomi on allekirjoittanut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen yli 20 vuotta sitten. Sen mukaan lapsille kuuluvat yhtäläiset oikeudet riippumatta heidän vanhempiensa tilanteesta. Terveydenhoidossa tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että paperittomien lapset saavat saman hoidon kuin suomalaiset lapset. Näin ei kuitenkaan ole. Suomessa paperittomilla on oikeus ainoastaan kiireelliseen terveydenhoitoon. Muu terveydenhoito on vapaaehtoisten lääkäreiden pyörittämän paperittomien klinikan, eli Global Clinicin, varassa. Klinikka on auki pari tuntia viikossa ja lääkäreillä on käytössään hyvin alkeelliset tutkimusvälineet.
Poikkeusta ei tehdä myöskään raskaana olevien naisten kohdalla. Abortti Suomessa saattaa maksaa paperittomalle naiselle jopa useita tuhansia euroja. He eivät ole raskauden seurannassa. Synnyttävä nainen harvoin käännytetään sairaalan ovelta, mutta synnytyksen jälkeen paperittomat naiset ovat jälleen omillaan. Lähes joka viides Global Clinicin asiakas hakee apua raskauteen ja ehkäisyyn liittyviin ongelmiin.
Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, etteivät paperittomien oikeudet terveydenhoitoon Suomessa toteudu. Myös Suomen lääkäriliitto on pitkään vaatinut asian korjaamista. Ruotsissa lasten ja raskaana olevien paperittomien terveydenhoito turvataan kesällä voimaan tulevalla lailla. Paperittomat lapset tulevat olemaan oikeutettuja samaan terveydenhoitoon kuin ruotsalaisen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat. Samaan tilanteeseen tulisi päästä myös Helsingissä.
Tein viime valtuustokaudella asian hoitamisesta valtuustoponnen, joka sai sekä kaupunginvaltuuston että sosiaali- ja terveyslautakunnan tuen. Seuraavaksi asiaa käsitellään kaupunginhallituksessa. Vähintään lasten ja odottavien äitien oikeus terveydenhoitoon on tällöin turvatta.
