Avainsana: terveydenhuolto (Page 1 of 2)

Rokotukset eivät saa jäädä ottamatta koronan takia

Kaikkia pienten lasten rokotteita on otettu alkuvuoden aikana vähemmän kuin ennen. Olen tästä todella huolissani.

Moni kunta on rajannut neuvolapalveluita koronan vuoksi. Vanhemmat ovat myös peruneet neuvola-aikoja epidemian vuoksi. Samalla kouluterveydenhuollon palveluita on saatettu karsia. Se, että rokotteita on alkuvuonna annettu normaalia vähemmän, ei saa johtaa siihen, että nämä rokotteet jäävät kokonaan ottamatta. Rokotekattavuus ei saa heikentyä koronan vuoksi.

Rokotteiden ottamisessa ei ole kyse pelkästään siitä, pelkääkö itse saavansa kurkkumädän, tuhkarokon tai influenssan. On hyvä muistaa, että samalla, kun rokote suojaa itseä, se suojaa ennen kaikkea muita ihmisiä. Mitä useampi on ottanut rokotteen, sitä epätodennäköisemmin tartuntatauti leviää väestössä. Silloin myös ne ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta voi ottaa rokotetta (esimerkiksi sairauden vuoksi), ovat suojassa. Jos taas rokotteita ei oteta riittävästi ja rokotekattavuus laskee liian alas, ovat pienet lapset ja vaikkapa syöpää sairastavat ihmiset vaarassa. 

Suomessa tilanne on ollut pitkään hyvä. Suomalaiset vanhemmat haluavat huolehtia paitsi itsestään ja lapsistaan, myös muista ihmisistä. Joissain Euroopan maissa tilanne on paljon heikompi, ja esimerkiksi tuhkarokkoepidemiat ovat yleistyneet. Sen vuoksi myös Suomessa törmätään toisinaan tuhkarokkotapauksiin. Ne eivät kuitenkaan muutu tässä maassa epidemioiksi, koska valtaosa väestöstä on rokotettu. Tästä on syytä pitää kiinni.

Siksi nyt on tärkeää huolehtia siitä, että ne rokotteet, jotka ovat epidemian vuoksi jääneet ottamatta, tulevat otetuksi. Kaikkien kunnissa peruttujen neuvola-aikojen tilalle on pikaisesti löydettävä uudet ajat. Kouluissa on tärkeää huolehtia siitä, että terveystarkastukset saadaan pyörimään ja rokotteet annettua.

Jos vanhemmalla on pelkoja ja huolia rokotteisiin liittyen, on terveydenhuollon henkilöstön hyvä löytää aikaa keskustelulle ja kuuntelulle. Virheelliset pelot ja luulot, joita rokotteisiin toisinaan liittyy, on tärkeää saada korjattua. Toisinaan asiat voidaan ratkaista jo sillä, että vaikkapa rokotteiden oton aikatauluun ja jaksotukseen löydetään yhteisymmärrys.

Rokotteet ovat yksi merkittävä syy siihen, että tämän maan lapset selviävät nykyään hengissä aikuisuuteen saakka. Koronapandemian rinnalle ei tarvita muita epidemioita. Pidetään lapsistamme huolta ja hoidetaan rokotukset kuntoon!

Viisi toimenpidettä varhaiskasvatuksen tukemiseen

Koronakriisin aikana perhetaustan vaikutus oppimiseen kasvaa entisestään, mikä lisää lasten välisiä eroja. Toisin kuin muilla oppijoilla, varhaiskasvatuksessa olevilla lapsilla ei ole oikeutta etäopetukseen. Lisäksi varhaiskasvatuksessa lapsilla ei ole samaa oikeutta oppilashuoltoon ja oppimisen tukeen kuin perusopetuksessa. 

Hallitusohjelmassa on sovittu useita toimia varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi. Nämä parannukset ovat nyt kiireellisempiä kuin koskaan.

Varhaiskasvatus ei saa enää jäädä jalkoihin.

1. Oppimisen tukea varhaiskasvatukseen 

Jokainen lapsi tarvitsee yksilöllistä tukea kasvuun ja oppimiseen. Varhaiskasvatukseen panostaminen on parasta mahdollista oppimisen tukemista ja ongelmien ennaltaehkäisyä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan, sitä paremmin lapset ja perheet voivat.

Tuki on tuotava lähelle lapsia ja perheitä. Varhaiskasvatuksessa oleville lapsille on luotava oppilashuolto ja oppimisen tuki. Päiväkoteihin on lisättävä erityisopettajia, kuraattoreita, psykologeja, lääkäreitä ja neuvolan palveluita. On myös tärkeää turvata resurssit, jotta päiväkodeissa on riittävästi henkilökuntaa ja toimintaa voidaan toteuttaa pienryhmissä. 

2. Viisivuotiaiden varhaiskasvatus maksuttomaksi

Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on edelleen matala muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomessa joka viides 3–5-vuotias on varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Suomessa varhaiskasvatuksen piirissä oli 79 prosenttia lapsista vuonna 2017, kun muissa Pohjoismaissa osallistumisaste oli 94–98 prosenttia.

Koronakriisi kohtelee perheitä hyvin epätasaisesti. Kriisi on lisännyt lasten eriarvoisuutta. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen on tehokas keino tasata lasten perhetaustoista johtuvia eroja. Onkin tärkeää jatkaa ja laajentaa viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatusta, jotta yhä useampi lapsi pääsee varhaiskasvatuksen piiriin.

Lisäksi kotihoidontuen sisaruslisä tulisi poistaa viisi- ja kuusivuotiailta. Näin perheillä ei olisi kannusteita pitää viisivuotiaita kotona silloin, kun toinen vanhemmista on kotihoidontuella hoitamassa perheen pienempiä lapsia.

3. Esikoulu kaksivuotiseksi

Oppimisen erot kasvavat koronaepidemiassa, kun kasvatusvastuu on pääosin vanhempien harteilla. Kaksivuotiseen esikouluun siirtyminen tarkoittaa, että yhä useampi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen jo viisivuotiaana. Näin tasaamme lasten välisiä oppimiseroja ja pystymme puuttumaan mahdollisiin haasteisiin varhaisemmassa vaiheessa. Onkin tärkeää jatkaa kaksivuotisen esikoulun kehittämistä osana varhaiskasvatuksen laatu- ja kehittämisohjelmaa.

Pitkällä tähtäimellä on tavoiteltava oppimisen joustavampaa aloitusta, eli siirtymistä joustavaan esi- ja alkuopetukseen. Näin myös lapset oppivat enemmän toisaltaan, kun esikoululaiset ja ensimmäisen sekä toisen luokan oppilaat toimisivat tiiviimmin yhdessä.

4. Tukea varhaiskasvatuksen ammattilaisten työhyvinvointiin

Kriisi on koetellut paljon myös varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia, jotka ovat omalla työllään mahdollistaneet sen, että yhteiskunnan kriittisillä aloilla toimivat henkilöt ovat päässeet töihin. Kriisi on ollut kuormittava varhaiskasvatuksen työntekijöille. Heillä on voinut olla pelkoa tartunnasta ja huolia lomautuksista. Työntekijöiden hyvinvointia on tuettava kriisin jälkihoidossa.

5. Lisää varhaiskasvatuksen opettajia ja erityisopettajia

Yliopistokoulutuksen saaneista varhaiskasvatuksen opettajista on edelleen pulaa. Tutkimusten mukaan pedagoginen ja suunniteltu varhaiskasvatus on hyödyllisintä lasten kasvun ja oppimisen tukemisessa. Yliopistosta valmistuneilla varhaiskasvatuksen opettajilla on pedagogiset valmiudet auttaa ja tukea lasta oppimisen haasteissa jo varhaisessa vaiheessa. Lisäämällä varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien aloituspaikkoja yliopistoihin voimme varmistaa, että myös tulevaisuudessa jokainen lapsi saa laadukasta varhaiskasvatusta.

Nyt ei ole leikkauslistojen aika

Me olemme keskellä poikkeuksellista kriisiä, joka osuu kipeästi myös talouteen. Hallitus on tänään päättänyt välittömistä toimista talouden koronakriisin torjumiseksi. 1990-luvun laman virheitä ei toisteta. Nyt ei ole leikkauslistojen aika.

Kriisin takia talouden näkymät ovat äärimmäisen synkät. On pelastettava se, mitä voidaan. Nyt laitetaan rahaa erityisesti terveydenhuoltoon, ihmisten toimeentuloon, yritysten selviytymiseen, kuntien tukemiseen sekä kulttuuritoimijoiden auttamiseen. Tänään päätetty 3,6 miljardin euron kriisipaketti on jatkoa jo aikaisemmille kriisitoimille. Ja toukokuussa taloustoimet jatkuvat.

Monet koronakriisin seurauksista näkyvät jo nyt kunnissa ja ihmisten elämässä. Koulut, kirjastot, teatterit ja harrastuspaikat ovat suljettuina. Moni on lomautettuna ja yrittäjät ovat vaikeuksissa. Samaan aikaan kuntien verotulot laskevat nopeasti, mikä vaikeuttaa toimintaa kriisissä.

Ensi toimena kriisitilanteessa kuntien verotulojen menetyksiä korvataan yli puolella miljardilla eurolla. Ihmisten toimeentulon turvaamiseen varaudutaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Lisäksi turvataan yrittäjille oikeus työttömyystukeen.

Tärkeää on auttaa mahdollisimman monia yrityksiä selviytymään kriisin yli. Yrityksiä tuetaankin nyt lähes miljardin euron kokoisella tukipaketilla. Lisäksi kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä tuetaan 60 miljoonalla eurolla. Parasta taloudelle on kuitenkin se, että Suomi saadaan auki mahdollisimman nopeasti.

Koronarajoitusten seuraukset osuvat kipeästi lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Itse olen erityisen huolissani lastensuojelun tilanteesta ja perheväkivallan lisääntymisestä. Hallitus käynnistää tärkeän ja laajan toimenpideohjelman lasten ja nuorten tukemiseksi. Ohjelman rahoitus tarkentuu toukokuussa.

Me haluamme varmistaa, että koronaepidemian voittaminen ei jää kiinni ainakaan terveydenhuollon rahoituksesta. Suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan osoitetaan 600 miljoonaa euroa.

Lue koko paketti tästä.

Nyt päätetty paketti on suunnattu akuutin koronakriisin hoitamiseen. Tilanteen rauhoituttua on pystyttävä polkaisemaan talouden elpyminen nopeasti käyntiin. Se on parasta ihmisille ja taloudelle. Me emme aio toistaa 90-luvun laman virheitä. Leikkauslistojen laatiminen tässä tilanteessa olisi juuri sitä.

Me emme halua luisua yhdestä kriisistä toiseen. Näemme paraikaa, miltä nopeasti eskaloituva globaali kriisi voi näyttää. Vastuuttominta olisi tehdä se johtopäätös, että muut kriisit voi tässä tilanteessa unohtaa.  Koronan tavoin myös ilmastokriisi tulee koettelemaan koko maailmaa ja sen pysäyttämisen on oltava koronan jälkeisen jälleenrakentamisen perusta. Siksi taloutta tuetaan nyt toimilla, jotka eivät nosta meitä yhdestä kriisistä pahentamalla toista kriisiä, vaan torjumalla sitä. Hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. 

Taloutta elvyttävät toimet tehdään niin, että ne tukevat hallituksen ilmastotavoitetta ja irtautumista fossiilisista polttoaineista.

Vihreiden Emma Kari: Hallitus jättää paperittomat raskaana olevat äidit ja lapset ilman hoitoa

Kansanedustaja Emma Kari (vihr) kritisoi hallituksen toimettomuutta paperittomien henkilöiden terveyspalveluiden turvaamisessa. Kari teki aiheesta kesän alussa kirjallisen kysymyksen. Kysymyksessä tiedusteltiin, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta paperittomien raskaana olevien äitien ja lasten pääsy välttämättömiin terveyspalveluihin turvataan.

– Oikeus terveyteen on osa ihmisarvoista elämää. Paperittomat lapset ja raskaana olevat naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, minkä takia he ovat korostuneen alttiita terveysriskeille ja heillä tulisi olla erityisasema. Hallitus ilmoittaa vastauksessaan, ettei näillä ihmisillä ole jatkossakaan oikeutta terveydenhuoltoon. Aloite paperittomien oikeudesta hoitoon on tullut lääkäreiltä, joille oli vaikeaa huomata, etteivät he voineet työssään hoitaa kaikkia hoitoa tarvitsevia, huomauttaa Kari.

Muun muassa Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Pakolaisneuvonta, Suomen Punainen Risti ja UNICEF ovat jo pitkään vaatineet tilanteen korjaamista.

Edellisen hallituksen esitys paperittomien terveydenhuollon hoitamisesta kaadettiin kokousteknisellä pöytäyskikkailulla viime keväänä. Lakiesitystä oli kaatamassa myös perussuomalaisten kansanedustaja, nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä. Hallitus myöntää vastauksessaan Karin kysymykseen, että viime kaudella rauennut lakiesitys olisi turvannut nykyistä paremmin perustuslain turvaamat oikeudet, kuten perustuslakivaliokunta totesi. Tästä huolimatta hallitus asialle ei aio tehdä mitään.

– Hallituksen toimettomuus on häpeällistä. Kyse on haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten lasten tai raskaana olevien naisten hoitamatta jättämisestä. Suomi on allekirjoittanut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen, jonka mukaan lapsille kuuluvat yhtäläiset oikeudet riippumatta heidän vanhempiensa tilanteesta. Lapsi ei ole koskaan syyllinen omaan tilanteeseensa. Heistä huolehtiminen on kaikkien etu, Kari toteaa.

Emma Kari on puolustanut paperittomien henkilöiden oikeutta terveyteen myös Helsingin kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Karin aloitteesta Helsinki on avannut terveyspalvelunsa myös paperittomille henkilöille.

Hallituksen vastaus kirjalliseen kysymykseen.

Lisätietoja:

Emma Kari, kansanedustaja (vihr), p. 044 300 6801

Saara Hyrkkö, kansanedustajan avustaja, p. 050 386 6419

Vihreiden Emma Kari jätti kirjallisen kysymyksen paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on jättänyt kirjallisen kysymyksen paperittomien henkilöiden terveydenhuollosta. Kari haluaa tietää, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Suomessa oleskelevien paperittomien henkilöiden oikeus välttämättömiin terveyspalveluihin turvataan.

– Sivistysvaltiossa ei jätetä hoitamatta haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten lapsia tai raskaana olevia naisia, toteaa Kari.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat paperittomat henkilöt, joiden oikeus välttämättömään huolenpitoon ei THL:n selvityksen mukaan tällä hetkellä Suomessa toteudu asianmukaisesti.

Aloite paperittomien oikeudesta hoitoon on tullut lääkäreiltä, joille oli vaikeaa huomata, etteivät he voineet työssään hoitaa kaikkia hoitoa tarvitsevia. Muun muassa Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Pakolaisneuvonta, Suomen Punainen Risti ja UNICEF ovat jo pitkään vaatineet tilanteen korjaamista koko maassa.

– Suomi on allekirjoittanut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen yli 20 vuotta sitten. Sen mukaan lapsille kuuluvat yhtäläiset oikeudet riippumatta heidän vanhempiensa tilanteesta. Terveydenhoidossa tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että paperittomien lapset saavat saman hoidon kuin suomalaiset lapset, kirjoittaa Kari.

Edellinen hallitus antoi eduskunnalle esityksen paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon järjestämisestä. Lain oli määrä tulla voimaan 1.1.2016. Eduskunta ei kuitenkaan ehtinyt käsitellä lakia ennen vaalikauden päättymistä, sillä silloinen kansanedustaja Kari Rajamäki (sd) ja nykyinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) kaatoivat lain kokousteknisellä kikkailulla.

Emma Kari on puolustanut paperittomien henkilöiden oikeutta terveyteen myös Helsingin kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Karin aloitteesta Helsinki on avannut terveyspalvelunsa myös paperittomille henkilöille.

Kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan.

Lisätietoja:

Emma Kari, kansanedustaja (vihr), p. 044 300 6801

Saara Hyrkkö, kansanedustajan avustaja, p. 050 386 6419

Vihreiden Emma Kari: Paperittomien terveydenhuollon kaataminen julmaa vaalikikkailua heikoimpien terveydellä

Eduskunnan piti viime töikseen hyväksyä laki paperittomien siirtolaisten terveydenhuollosta. Toisin kävi. SDP:n Kari Rajamäki esitti yllättäen eduskunnassa lakiesityksen pöydällepanoa ja sai perussuomalaisten Hanna Mäntylän kannatuksen esitykselleen. Tämä tarkoittaa, ettei tämä eduskunta ehdi käsitellä lakiesitystä lainkaan. Lakia ei siis tule. Lakiesitys olisi turvannut Euroopan unionin ulkopuolelta tuleville paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille samat terveyspalvelut kuin suomalaisille. Muut paperittomat olisivat oikeutettuja vain kiireelliseen hoitoon, siihenkin maksullisesti.

”Paperittomat lapset ja raskaana olevat naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, minkä takia he ovat korostuneen alttiita terveysriskeille ja heillä tulisi olla erityisasema. Monet paperittomat elävät piilossa, he välttelevät viranomaisia ja pelkäävät jopa lääkäreitä. Lain kaataminen on julmaa vaalikikkailua kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten terveydellä”, toteaa Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Helsingissä päätös terveydenhuollon tarjoamisesta kaikille paperittomille siirtolaisille lähtömaasta riippumatta tehtiin jo yli vuosi sitten Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Karin aloitteesta. Suomessa elää 1000-2000 ihmistä paperittomassa tilassa, vailla perusoikeuksia. Mm. Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Suomen Punainen Risti ja UNICEF ovat jo pitkään vaatineet tilanteen korjaamista koko maassa.

”Oikeus terveyteen on osa ihmisarvoista elämää. Paperittomat ovat olemassa halusimme tai emme. Sivistysvaltiossa ei jätetä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä hoitamatta. Ei ole mitään syytä kieltää lapselta tai raskaana olevalta äidiltä pääsyä lääkäriin. Perussuomalaisilta kukaan ei odota edes lasten tai raskaana olevien naisten ihmisoikeuksien kunnioittamista, mutta se, että sosialidemokraatit ovat mukana kaatamassa oman ministerinsä esitystä, on häpeällistä. Lapset eivät koskaan ole syyllisiä omaan tilanteeseensa. Heistä huolehtiminen on kaikkien etu”, Kari toteaa.

 

Lisätiedot:

Emma Kari,

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

044 300 6801

emma.kari@vihreat.fi

Kaupunginhallitus päätti tarjota terveydenhuollon kaikille paperittomille lapsille

Vihreä kaupunginhallitusryhmä kiittää kokoomusta paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon nostamisesta uudelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Viikko sitten sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tarjota laajat terveydenhuollon palvelut heikoimmassa asemassa oleville paperittomille ihmisille, rajaten oikeuden raskaana oleville naisille ja neuvolaikäisille lapsille.

– Vaikka kokoomus itse on vastustanut näiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeutta saada perusterveydenhuollon palveluita, heidän toimintansa ansiosta kaupunginhallituksen enemmistö pystyi laajentamaan oikeutta terveydenhuollonpalveluihin koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaita paperittomia lapsia. Tämä on merkittävä parannus lasten asemaan, kiittelee vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari. Kari teki paperittomien terveydenhuollon hoitamisesta valtuustoponnen yli vuosi sitten.

Paperittomilla tarkoitetaan ilman voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa maassa asuvia ihmisiä. Heidän lisäkseen on ihmisiä, joilta puuttuu oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Nyt heitä hoitaa lääkäreiden vapaaehtoistyön varassa toimiva paperittomien klinikka, Global Clinic.

– YK:n lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia, ei ainoastaan neuvolaikäisiä. Suomi on sopimuksessa sitoutunut suojelemaan lasta kaikenlaiselta syrjinnältä, joka perustuu hänen vanhempiensa asemaan. Tämä velvoittaa meitä takaamaan kaikille paperittomille lapsille pääsyn kiireellistä laajempaan terveydenhoitoon, toteaa vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Hannu Oskala.

Paperittomien lasten ja odottavien äitien oikeuden terveydenhoitoon puolesta ovat vedonneet useat järjestöt, kuten Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa Lapset, Punainen Risti ja UNICEF.

– Asian kanssa on vetkuteltu yli vuosi, vaikka päätös terveydenhuollon tarjoamisesta paperittomille on tehty Helsingissä jo kahdeksan kertaa. Kansallisen tason ohjeistusta paperittomien terveydenhuollosta vielä odotetaan, mutta on tärkeää, että asia saadaan vihdoin Helsingissä kuntoon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kohdalla, Kari toteaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Hannu Oskala, 044 530 4712

Vihreät iloitsevat paperittomien terveydenhuollon toteutumisesta

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tänään kokouksessaan, että Helsinki takaa paperittomille ihmisille pääsyn kiireelliseen terveydenhuoltoon. Useista EU-maista poiketen Suomessa paperittomien kiireellisestä hoidosta on peritty korkea maksu. Kiireetöntä hoitoa ei ole tarjottu. Asia oli käsittelyssä mm. vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Karin tekemän valtuustoponnen takia.

“Tästä lähtien pienet lapset saavat samat terveyspalvelut riippumatta siitä, missä asemassa heidän vanhempansa ovat. Samalla paperittomien odottavien äitien asema paranee, kun he pääsevät neuvolajärjestelmän piiriin. Tämä on iso ja inhimillinen muutos Helsingissä”, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Kari.

Paperittomilla tarkoitetaan ilman voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa maassa asuvia ihmisiä. Heidän lisäkseen on ihmisiä, joilta puuttuu oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Nyt heitä hoitaa lääkäreiden vapaaehtoistyön varassa toimiva paperittomien klinikka, Global Clinic.

“Nykytilanne rikkoo kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja suosituksia. Lääkäriliitto sekä useat ihmisoikeus- ja lapsijärjestöt ovat jo pitkään toivoneet tilanteen korjaamista. Monelle lääkärille on ollut vaikea paikka huomata, etteivät he saa työssään hoitaa kaikki sairaita ja apua tarvitsevia ihmisiä. Siksi osa lääkäreistä on alkanut hoitaa paperittomia ihmisiä vapaaehtoisesti työaikansa jälkeen. On selvää, että tämä on kohtuuton tilanne”, toteaa vihreiden edustaja sosiaali- ja terveyslautakunnassa Laura Nordström.

Nordströmin esityksestä sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tänään, että Helsinki tarjoaa kaikkien aikuisten kiireellisen hoidon. Lisäksi kaikille raskaana oleville ja neuvolaikäisille lapsille laajat terveydenhuollon palvelut, sekä neuvola- että sairaanhoitopalvelut samaan hintaan kuin helsinkiläisille.

“Emme voi vain teeskennellä, että paperittomat ihmiset eivät ole olemassa. Kyse on ihmisoikeuksista. Erityisesti lasten ja odottavien äitien osalta Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset ovat varsin yksiselitteisiä. On hienoa, että tästä lähtien Helsinki takaa oikeuden terveyteen näille kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille”, Kari toteaa.

Lisätiedot:

Emma Kari 044 300 6801
Laura Nordström 050 367 6671

Erään vedätyksen päätöshistoria

26.9.2012 Kaupunginvaltuusto hyväksyi tekemäni ponnen siitä, että Helsinki selvittäisi mahdollisuudet paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon järjestämisestä Helsingissä.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitettiin, ettei palveluita järjestetä.

26.02.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Kaupunginhallitukselle kuitenkin esitettiin, ettei palveluita järjestetä.

06.05.2013 Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuitenkin esitettiin, ettei palveluita järjestetä.

20.08.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään, millä edellytyksillä paperittomien henkilöiden terveyspalvelut voidaan järjestää sekä tehdään suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä niiden järjestämiseksi välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Vastaus eteni silti kaupunginhallitukseen, sillä lain vaatima vastausaika oli menossa umpeen.

09.09.2013 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty vakuutti kaupunginhallitukselle, että viesti on poliittisesta tahdosta on ymmärretty ja esitys palvelujen järjestämisen toimenpidesuunnitelma järjestämisestä tuodaan sosiaali- ja terveyslautakuntaan vuoden 2013 aikana.

26.11.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuitenkin esitetään, ettei palveluita järjestetä.

Pikkuhiljaa alkaa jo ärsyttää.

Sote-palveluiden järjestämisvastuu metropolihallinnolle

Helsingin, Espoon ja Vantaan vihreiden valtuustoryhmien johto kannattaa metropolialueen sosiaali- ja terveyspalveluita tutkineen työryhmän suositusta palveluiden järjestämisvastuun siirtämisestä ylikunnalliselle tasolle. Luontevaa olisi, että tehtävä annettaisiin perustettavalle metropolihallinnolle.

– Kuntarajan ei pitäisi määrittää, minkälaista hoivaa seudulla saa. Kaikilla pääkaupunkiseudun asukkailla tulee olla tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, toteaa Helsingin Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Vihreiden tavoitteena on ollut jo pitkään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon kokoaminen saman järjestäjän vastuulle. Nykyjärjestelmässä potilaita pompotellaan terveyskeskuksista erikoissairaanhoidon jonoihin, eikä kokonaisvastuuta oikea-aikaisesta ja mahdollisimman hyvästä hoidosta kanna kukaan.

– Yhteinen järjestäminen ei edellytä yhteistä tuottamista. Palvelut kannattaa säilyttää lähellä, helposti saavutettavina ja ne kannattaa tuottaa paikallisesti. Metropoli hoitaisi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja kuntien omistamat sosiaali- ja terveysasemat toimisivat palvelujen tuottajina, korostaa Espoon Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.

Niin sosiaali- ja terveyspalveluiden, maankäytön, asumisen kuin joukkoliikenteenkin järjestämisen osalta päästään koko seudun kannalta parhaisiin tuloksiin, kun kuntarajat eivät ohjaa päätöksentekoa. Terveydenhuollossa valinnanvapaus lisääntyy jo ensi vuonna, kun asukkaat saavat hakeutua haluamalleen terveysasemalle yli kuntarajojen.

Tulevan metropolihallinnon tehtäviä määritellään parhaillaan. Sote-työryhmän selvityksen suositus osoittaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kannattaa ottaa osaksi metropolihallinnon tehtävien tarkastelua.

– Tavoitteena pitää olla vahva metropoliratkaisu, jolla turvataan seudun tasapainoinen kehitys, taataan asukkaille laadukkaat palvelut ja viihtyisä asuinympäristö sekä pystytään paikkaamaan julkisen talouden vajetta, päättää Vantaan Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Riikka Åstrand.

Lisätietoja:

Inka Hopsu, inka.hopsu(at)gmail.com, 040-7589545
Emma Kari, emma.kari(at)helsinki.fi, 044 300 6801
Riikka Åstrand, riikka.astrand(at)vantaanvihreat.fi, 050-5394555

« Older posts

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.