Avainsana: tampere3

Kirjallinen kysymys kansallisen korkeakoululainsäädännön muutoksista

Eduskunnan puhemiehelle

Vuoden 2016 alussa opetusministeriö asetti työryhmiä valmistelemaan Tampere3 -korkeakouluorganisaatiota. Tampere3-hanketta on viety opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla kunnianhimoisesti eteenpäin, tavoitteena luoda entistä monialaisempi, kansainvälisempi ja vaikuttavampi korkeakoulu. Tampere3 tulee yhdistämään alleen kaksi yliopistoa ja yhden ammattikorkeakoulun yhdeksi korkeakoulukonserniksi.

Nykyisillä korkeakoulututkinnoillamme on syystä olemassa erilaiset asemat työmarkkinoilla. Tampere3 -hankkeen yhteydessä esitetty opetusyhteistyö koko korkeakoulukentälle mahdollistaisi kuitenkin sisällöllisesti hyvin samankaltaiset, mutta työmarkkina-asemaltaan eriarvoiset tutkinnot. Samalla se mahdollistaa sen, että tutkimus ja opetus voidaan erottaa toisistaan, kun opetus voidaan ostaa ulkopuolelta, mistä halvimmalla saadaan.

Ylioppilaskunnat ovat esittäneet huolensa siitä, että opiskelijan opetukseen liittyvän oikeusturvan varmistaminen vaikeutuu, mikäli opetusyhteistyö hämärtää tutkintojen osaamistavoitteita, sekä asettaa valmistuneet opiskelijat epäoikeudenmukaiseen työmarkkinatilanteeseen.

Ylioppilaskunta-aktiivit ovat huolissaan siitä, että valmistelussa on jäänyt sivuun opiskelijalähtöisyys ja eikä organisaatioiden henkilöstöä ole huomioitu riittävästi. Toteutuessaan esitetyllä tavalla opetusyhteistyö voi johtaa opiskelijat ovat usean oppilaitoksen käytäntö- ja tutkintoviidakkoon, jota he eivät pysty hahmottamaan riittävässä määrin valitessaan koulutusalaansa.

Tampere 3:n valmisteluprosessi tuntuu keskittyneen paikallisen korkeakoulukokonaisuuden läpiajamiseen, eikä ehdotettavien säännösmuutosten kansallisia vaikutuksia ole pohdittu tarpeeksi laajalti, vaikka säännösmuutokset tulevat vaikuttamaan koko Suomen korkeakoulupolitiikkaan.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi kaikkia korkeakouluja koskevat säännökset korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta. Opetusyhteistyö on iso rakenteellinen uudistus, jonka läpivieminen tuntuu ristiriitaiselta tilanteessa, jossa työ korkeakouluvision luomiseksi on vasta käynnistynyt.

Vaikka yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on toistaiseksi omat toimintaa ohjaavat lainsäädäntönsä ja rahoituksensa, ei voi välttyä ajatukselta, onko tavoitteena kuitenkin Tampere3:n kautta tehtyjen muutosten kautta ajaa pitkällä aikavälillä suomalaista korkeakoulutusta kohti yhtä korkeakouluinstituutiota ja tutkintojärjestelmää.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä korkeakoululainsäädännön muutoksista seuraavien kansallisten vaikutusten arvioimiseksi?

Helsingissä 10.5.2017
Emma Kari /vihr

 

Korkeakoulut uudistuvat – mihin jäi avoin keskustelu?

(Mielipidekirjoitus julkaistu Aamulehdessä 15.5.2017)

Tänä keväänä Tampere nousee parrasvaloihin, kun paikallisten korkeakoulujen yhdistymisen mahdollistavat lakimuutokset tulevat eduskunnan käsittelyyn. Muutosten myötä tamperelaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulu voivat yhdistyä uudenlaiseksi korkeakoulukonserniksi vuoden 2019 alussa. Samanlaisia ratkaisuja suunnitellaan myös muualla Suomessa.

Toisin kuin niin kutsutun Tampere3-prosessin aluksi ajateltiin, Tampereen korkeakoulujen yhteistyö ei etene erillisenä kokeiluna vaan pysyvien ja kaikkia Suomen korkeakouluja koskevien lakimuutosten kautta. Lakimuutoksista merkittävin avaisi korkeakouluille mahdollisuuden hankkia jopa puolet tiettyyn tutkintoon kuuluvasta koulutuksesta muilta korkeakouluilta. Esimerkiksi Tampereen yliopisto voisi siirtää jonkin alan opiskelijat ammattikorkeakoululle opiskelemaan useiden lukukausien ajaksi.

Harkitusti toteutettuna opetusyhteistyö tuo mukanaan lukuisia mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen. Riskinä on, että laadun kehittämisen sijaan kursseja aletaan yhdistää ensisijaisesti säästöjen vuoksi. Koulutusleikkausten heikentämät korkeakoulut saattavat päätyä hankkimaan opetusta sieltä mistä halvimmalla saadaan.

Iso haaste opetusyhteistyön avaamiselle on, että tätä merkittävää muutosta ajetaan kovalla kiireellä samanaikaisesti suurten koulutusleikkausten kanssa. Tämä tekee hallaa keskustelun ja päätöksenteon avoimuudelle. Korkeakouluissa leikkausten myötä yhä suurempi työtaakka kasaantuu yhä harvempien opettajien ja professorien harteille. Kun tämä yhdistyy vielä Tampere3-prosessin tiukkaan aikatauluun, aikaa ja energiaa yhteiselle kehittämistyölle jää aivan liian vähän. Tampere3-prosessin tiukkaan aikatauluun liittyviä ongelmia onkin kritisoitu jo vuosien ajan tamperelaisten korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilökunnan toimesta. Tätä kritiikkiä ei ole valitettavasti huomioitu riittävästi kansallisella tasolla. Nyt huolena on, että paikallisten haasteiden lisäksi kiire johtaa koko Suomen koulutusjärjestelmän laadun ja monipuolisuuden heikkenemiseen.

Opetusyhteistyön avaamisen kaltaisia suuria muutoksia suomalaiseen koulutukseen ei tule edistää ilman pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista harkintaa. Alati muuttuvan maailman haasteisiin vastaavan koulutuksen kehittäminen vaatii lukemattomien erilaisten näkökulmien huomioimista. Se ei onnistu kengännauhabudjetilla, kiireellä, eikä pienen porukan voimin. Päinvastoin: mitä useampi ihminen pääsee osallistumaan päätöksentekoon, sitä moninaisempia ja laadukkaampia ideoita pääsemme hyödyntämään suomalaisen koulutuksen kehittämisessä. Siksi opiskelijoiden ja henkilökunnan osallisuudesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää varsinkin suurten muutosten aikana.

Opetusministeriön on kannettava vastuunsa ja huolehdittava, ettei korkeakoulujen yhteistyöstä tule vain yhtä lisävälinettä säästöjen toteuttamiseen. Yhteistyön on tapahduttava ensisijaisesti tutkintojen laadun ja arvokkaiden erityispiirteiden vahvistamiseksi. Lisäksi ministeriön on huolehdittava, ettei avoin keskustelu ja osallistava päätöksenteko suomalaisen korkeakoulutuksen suunnasta jää kiireen jalkoihin. Näin varmistetaan, että laadukas ja monipuolinen korkeakoulutus on Suomen kansallinen ylpeys jatkossakin.

Emma Kari

Vihreiden kansanedustaja, Helsinki

Iiris Suomela

Vihreiden nuorten puheenjohtaja

Tampereen ammattikorkeakoulun hallituksen jäsen

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.